Asia T‑465/12

(julkaistu otteina)

AGC Glass Europe SA ym.

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Autonlasin eurooppalaiset markkinat – EY 81 artiklan rikkomisen toteavan päätöksen julkaisu – Tietojen, jotka komissio aikoo julkaista, luottamuksellista käsittelyä koskevan pyynnön epääminen – Perusteluvelvollisuus – Luottamuksellisuus – Liikesalaisuus – Sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskeva ohjelma – Luottamuksensuoja – Yhdenvertainen kohtelu

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.7.2015

1.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Liikesalaisuus – Kuulemismenettelystä vastaava neuvonantaja – Toimivalta – Ulottuvuus ja rajat

(SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 28 artiklan 2 kohta; komission päätöksen 2011/695 8 artikla)

2.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Syytettyinä olevien yritysten yhteistyö – Komissiolle vapaaehtoisesti toimitetut tiedot sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevasta ohjelmasta hyötymiseksi eivät vaikuta rikkomiseen osallistumisesta aiheutuviin siviilioikeudellisiin seuraamuksiin

(SEUT 101, SEUT 102 ja SEUT 339 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 30 artiklan 2 kohta; komission tiedonannot 2002/C 45/03 ja 2006/C 298/11)

3.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Rikkomiseen osallistuneen yrityksen komissiolle vapaaehtoisesti sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevasta ohjelmasta hyötymiseksi toimittamien tietojen julkaiseminen – Yhteistyötiedonannot – Ulottuvuus – Ei ole kiellettyä julkistaa tietoja, jotka sisältyvät sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskeviin pyyntöihin

(SEUT 101, SEUT 102 ja SEUT 339 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 30 artiklan 2 kohta; komission tiedonantojen 2002/C 45/03 ja 2006/C 298/11 6 ja 31–35 kohta)

1.      Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävästä ja toimivaltuuksista tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä annetun päätöksen 2011/695/EU 8 artiklan 2 kohdan mukaan kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan on sovellettava sääntöjä, jotka suojelevat yrityksiä kyseessä olevan luottamuksellisuuden vuoksi. Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan väliintulon tarkoituksena on siis lisätä komissiosta riippumattoman elimen suorittama ylimääräinen valvontavaihe. Tällä elimellä on lisäksi velvollisuus siirtää päätöksensä voimaantuloa, jolloin kyseessä olevalle yritykselle annetaan mahdollisuus saattaa asia välitoimista määräävän tuomarin käsiteltäväksi täytäntöönpanon lykkäyksen saamiseksi siihen liittyvien edellytysten mukaisesti.

Näin ollen on tehtävä ero yhtäältä tietojen luottamuksellisuuteen sellaisenaan liittyvien oikeussääntöjen ja toisaalta niiden oikeussääntöjen soveltamisen välillä, joihin vedotaan tiedon luottamuksellisen käsittelyn saamiseksi riippumatta siitä, onko se luonteeltaan luottamuksellinen. Kuten komissio väittää, on niin, että jos oletetaan, että sellaisen tiedon, joka ei ole salassa pidettävä, julkaiseminen voisi merkitä edellä mainituista ryhmistä viimeksi mainittuun kuuluvan säännön rikkomista, tämä seikka ei tee salassapitovelvollisuutta koskevilla säännöillä annetusta suojasta illusatorista. Tällainen rikkominen – oletettaessa, että se todetaan – voi johtaa asiamukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin, kuten vahingonkorvaukseen, jos sopimussuhteen ulkopuoliset unionin vastuun syntymisen edellytykset täyttyvät. Näin ollen tähän sääntöluokkaan kuuluvien väitteiden aineellinen analysointi on niiden tavoitteiden ulkopuolella, joita kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan tehtävällä tavoitellaan päätöksen 2011/695 8 artiklan perusteella.

(ks. 59 kohta)

2.      Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetuista vuosien 2002 ja 2006 tiedonannoista ilmenee, että niiden ainoana tavoitteena on vahvistaa edellytykset, joiden täyttyessä yritys voidaan joko vapauttaa sakoista taikka sen sakkojen määrää voidaan alentaa. Siten nämä tiedonannot koskevat yksinomaan sakkojen määrää eikä niissä määrätä mistään muusta edusta, jota yritys voisi vaatia vastineena yhteistyöstään. Niiden sääntöjen mukaan vapautus sakoista tai niiden lieventäminen ei suojaa yritystä SEUT 101 artiklan rikkomiseen osallistumisesta aiheutuvilta yksityisoikeudellisilta seuraamuksilta.

Kyseisten yhteistyötiedonantojen tavoitteena on panna täytäntöön politiikka, joka koskee eriyttämistä niiden, joille SEUT 101 artiklan rikkomisen toteava päätös on osoitettu, kesken kunkin niistä yhteistyöasteen mukaan ja ainoastaan sakon määrään nähden. Kyseessä olevien tiedonantojen tarkoituksena ei siten ole vaikuttaa rikkomiseen osallistuneiden sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä pyytävien yritysten siviilioikeudellisiin seuraamuksiin.

(ks. 66, 67 ja 73 kohta)

3.      Sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa annetun vuoden 2006 tiedonannon 6 kohdasta ilmenee, että yritystä ei voida saattaa epäedullisempaan asemaan siihen mahdollisesti kohdistuvien siviilikanteiden puitteissa yksinomaan siitä syystä, että se on oma-aloitteisesti esittänyt komissiolle kirjallisesti sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ilmoituksen, joka voi olla asiakirjojen toimittamisen määräämisestä tehdyn päätöksen kohteena. Komissio on erityisesti sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevien ilmoitusten suojelua tavoitellen sitoutunut vuoden 2006 yhteistiedonannon 31−35 kohdassa erityisiin sääntöihin, jotka koskevat mainittujen ilmoitusten esittämistä, oikeutta saada tutustua niihin ja niiden käyttämistä. Nämä säännöt koskevat kuitenkin vain vuoden 2002 tai vuoden 2006 yhteistyötiedonannon mukaisesti saatuja asiakirjoja ja kirjallisia tai nauhoitettuja lausuntoja, joiden sisältämien tietojen ilmaisemisen komissio katsoo yleisesti vahingoittavan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa tarkoitettujen tarkastus- ja tutkintatoimien tarkoitusten suojaa, kuten mainittujen tiedonantojen 32 ja 40 kohdassa todetaan. Näiden sääntöjen tarkoituksena tai vaikutuksena ei siten ole estää komissiota julkaisemasta hallinnollisen menettelyn päättävässä päätöksessä rikkomisen kuvailua koskevia tietoja, jotka sille on toimitettu sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman puitteissa, eivätkä ne luo perusteltua luottamusta tältä osin.

Siten tällainen julkaiseminen, joka tehdään asetuksen N:o 1/2003 30 artiklan mukaisesti, ei horjuta sitä perusteltua luottamusta, johon kantajat voivat vedota sakkojen lieventämistä tai niistä vapauttamista koskevien vuosien 2002 ja 2006 tiedonantojen perusteella; tämä koskee sakkojen määrän laskemista ja asiakirjojen sekä erityisesti tarkoitettujen ilmoitusten käsittelyä.

Vastaavasti asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla koskee oikeutta tutustua tutkintaan liittyvään asiakirja-aineistoon kuuluviin asiakirjoihin, lukuun ottamatta päätöstä, jonka komissio tekee hallinnollisen menettelyn päätteeksi ja jonka sisältö on määritelty asetuksen N:o 1/2003 30 artiklan perusteella. Siten asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla ei voi saada aikaan kantajien perusteltua luottamusta kyseisen päätöksen julkaistun version sisällön osalta.

(ks. 70–72 kohta)