UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)
8 päivänä toukokuuta 2018 (*)
REACH – Asiakirja-aineiston arviointi – Rekisteröintien vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen – Ilmoitettujen tietojen tarkistaminen ja asiakirja-aineiston arvioinnin seuranta – Toteamus vaatimusten täyttymättä jäämisestä – Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta – Kumoamiskanne – Kannekelpoinen toimi – Kantajaa suoraan ja erikseen koskeva päätös – Tutkittavaksi ottaminen – Oikeudellinen perusta – Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 41, 42 ja 126 artikla
Asiassa T-283/15,
Esso Raffinage, kotipaikka Courbevoie (Ranska), edustajanaan M. Navin-Jones, solicitor,
kantajana,
vastaan
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), asiamiehinään C. Jacquet, C. Schultheiss, W. Broere ja M. Heikkilä,
vastaajana,
jota tukevat
Saksan liittotasavalta, asiamiehenään T. Henze,
Ranskan tasavalta, asiamiehinään D. Colas ja J. Traband,
ja
Alankomaiden kuningaskunta, asiamiehinään M. de Ree, M. Bulterman ja M. Noort,
väliintulijoina,
jossa on kyse SEUT 263 artiklan nojalla nostetusta kanteesta, jossa vaaditaan Ranskan ekologiasta, kestävästä kehityksestä, liikenteestä ja asunnoista vastaavalle ministeriölle osoitetun 1.4.2015 päivätyn ECHAn kirjeen, jonka otsikko on ”Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen asiakirja-aineiston arviointipäätöksen jälkeinen toteamus vaatimusten täyttymättä jäämisestä”, kumoamista,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja D. Gratsias sekä tuomarit A. Dittrich (esittelevä tuomari) ja P. G. Xuereb,
kirjaaja: hallintovirkamies C. Heeren,
ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja 19.9.2017 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Kantaja, Esso Raffinage, joka on Ranskan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, valmistaa ja myy tiettyä ainetta, jonka osalta se on toimittanut Euroopan kemikaalivirastolle (ECHA) kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL 2006, L 396, s. 1) mukaisen rekisteröintiasiakirja-aineiston.
2 Kantaja päivitti 17.11.2010 rekisteröintiasiakirja-aineistonsa, joka koskee rekisteröityä ainetta, jota valmistetaan vähintään 1 000 tonnin määrinä vuodessa.
3 ECHA aloitti 9.7.2010 asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti kantajan rekisteröintiasiakirja-aineiston arvioinnin.
4 ECHA antoi 28.6.2011 kantajalle tiedoksi asetuksen N:o 1907/2006 50 artiklan 1 kohdan mukaisesti päätösluonnoksen, joka oli laadittu tämän asetuksen 41 artiklan 3 kohdan perusteella. Tällä päätösluonnoksella kantajaa pyydettiin toimittamaan tutkimus rekisteröidyn aineen myrkyllisyydestä yhden eläinlajin sikiön kehityksen kannalta.
5 Toimitettuaan huomautuksensa päätösluonnoksesta 28.7.2011 kantaja päivitti 6.9.2011 rekisteröintiasiakirja-aineistonsa korjatakseen tiettyjä ECHAn mainitsemia kohtia, jotka eivät täyttäneet vaatimuksia.
6 ECHA antoi 14.6.2012 päätösluonnoksen tiedoksi asetuksen N:o 1907/2006 51 artiklan 1 kohdan mukaisesti asetuksen N:o 1907/2006 täytäntöönpanosta vastaaville kansallisille valvontaviranomaisille ja pyysi niitä esittämään muutosehdotuksia tämän asetuksen 51 artiklan 2 kohdan perusteella.
7 ECHA antoi 18.7.2012 kantajalle tiedoksi muutetun päätösluonnoksen asetuksen N:o 1907/2006 51 artiklan 5 kohdan mukaisesti. Eri jäsenvaltioiden muutosehdotukset olivat muutetun päätösluonnoksen liitteinä. Tanskan kuningaskunta suositteli ehdotuksessaan, että kantajaa vaadittaisiin toimittamaan lisätutkimus eli rekisteröidyn aineen kehitysmyrkyllisyystutkimus toisella lajilla. Tämän jäsenvaltion mukaan tämä toinen tutkimus on asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä X olevassa 8.7.2 kohdassa tarkoitettu ”vakiotieto”.
8 Kantaja ei esittänyt huomautuksia tästä muutosluonnoksesta.
9 Muutettu päätösluonnos lähetettiin 30.7.2012 asetuksen N:o 1907/2006 51 artiklan 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden komitean käsiteltäväksi.
10 Jäsenvaltioiden komitea saavutti 25. kokouksessaan, joka pidettiin 19.–21.9.2012, yksimielisyyden muutetusta päätösluonnoksesta, johon sisältyy Tanskan kuningaskunnan ehdotus, joka koskee rekisteröidyn aineen kehitysmyrkyllisyystutkimusta toisella lajilla. Kantaja oli läsnä tässä kokouksessa. Avoimen istunnon aikana komitean jäsenet ja kantaja keskustelivat vaatimuksesta, joka koskee kehitysmyrkyllisyystutkimusta toisella lajilla.
11 Kuten jäsenvaltioiden komitean 25. kokouksen pöytäkirjasta ilmenee, avoimen istunnon aikana kantaja väitti, että muun muassa kyseessä olevan aineen rajoitetun käytön vuoksi tätä ainetta koskevat muut kokeet eivät olleet perusteltuja. Sen mukaan varsinkaan kehitysmyrkyllisyystutkimus toisella lajilla ei ollut välttämätön. Jäsenvaltioiden komitean jäsenet ilmoittivat kantajalle, että tämä tulkitsi asetusta N:o 1907/2006 virheellisesti siltä osin kuin kyse on tietojen, jotka ovat peräisin kehitysmyrkyllisyystutkimuksesta toisella lajilla, esittämisen välttämättömyydestä.
12 ECHA julkaisi ja antoi kantajalle tiedoksi 6.11.2012 päätöksen, joka perustuu asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 3 kohtaan (jäljempänä 6.11.2012 tehty päätös). ECHA totesi 6.11.2012 tehdyssä päätöksessä, ettei rekisteröintiasiakirja-aineisto vastaa asetuksen N:o 1907/2006 vaatimuksia, ja antoi kantajalle aikaa 6.11.2013 saakka esittää tietoja kymmenestä eri seikasta, joiden joukossa oli ”kehitysmyrkyllisyystutkimus jäniksillä, sisäisesti” ja ”pitkäaikainen myrkyllisyystesti sedimenttien eliöillä”.
13 Kuten 6.11.2012 tehdystä päätöksestä ilmenee, ECHA katsoi, että nämä tiedot olivat välttämättömiä sellaisia ”vakiotietoja” koskevien vaatimusten täyttämiseksi, joita tarkoitettiin yhtäältä ensimmäisen tutkimuksen osalta asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä X olevassa 8.7.2 kohdassa ja toisaalta, siltä osin kuin kyse on myrkyllisyystestistä sedimenttien eliöillä, saman asetuksen liitteessä X olevassa 9.5.1 kohdassa.
14 Kantaja ei ole nostanut kannetta 6.11.2012 tehdyn päätöksen kumoamiseksi.
15 Myös Ranskan ekologiasta, kestävästä kehityksestä, liikenteestä ja asunnoista vastaava ministeriö (jäljempänä Ranskan ekologiaministeriö), joka on kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja hyväksynnästä sekä näihin aineisiin sovellettavista rajoituksista vastaava Ranskan toimivaltainen valvontaviranomainen, antoi 12.12.2012 päivätyllä kirjeellään kantajalle tiedoksi 6.11.2012 tehdyn päätöksen. Tässä tiedoksiannossa Ranskan ekologiaministeriö kiinnitti kantajan huomiota siihen, että ”[kantajan] vastaamattomuus merkitsisi asetuksen [N:o 1907/2006] velvoitteiden laiminlyömistä, josta ympäristökoodeksissa säädetään hallinnollisia ja rikosoikeudellisia seuraamuksia”.
16 Vastauksessaan 6.11.2012 tehtyyn päätökseen kantaja päätti 6.11.2013 olla toimittamatta kaikkia ECHAn 6.11.2012 tehdyssä päätöksessä pyytämiä tietoja. Mitä sen sijaan tulee edellä 12 kohdassa mainittuun kahteen tutkimukseen, kantaja lisäsi rekisteröintiasiakirja-aineistoon 103-sivuisen asiakirjan, joka sen mukaan muodosti asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä XI olevassa 1.2 kohdassa tarkoitetun todisteiden kokonaisuuden. Kantajan mukaan tässä asiakirjassa toimitetut tiedot eivät edellyttäneet eläinkokeita eikä niitä ollut saatettu ECHAn tietoon ennen 6.11.2012 tehdyn päätöksen antamista. Tällä asiakirjalla pyrittiin erityisesti osoittamaan, ettei kehitysmyrkyllisyystutkimus toisella lajilla ollut välttämätön.
17 ECHA osoitti 1.4.2015 Ranskan ekologiaministeriölle englanninkielisen kirjeen, jonka otsikko on ”Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen asiakirja-aineiston arviointipäätöksen jälkeinen toteamus vaatimusten täyttymättä jäämisestä” ja jonka jäljennös lähetettiin kantajalle (jäljempänä 1.4.2015 päivätty kirje).
18 Asiakirja, joka on myös päivätty 1.4.2015 ja jonka otsikko on ”Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen asiakirja-aineiston arviointipäätöksen jälkeisen toteamuksen vaatimusten täyttymättä jäämisestä liite”, oli liitetty 1.4.2015 päivättyyn kirjeeseen. Tässä asiakirjassa esitettiin ECHAn johtopäätökset ja ne syyt, joiden perusteella se katsoi, että kantajan toteuttamaa viimeistä rekisteröintiasiakirja-aineiston päivitystä ei voitu hyväksyä (1.4.2015 päivätty kirje ja sen liite, jäljempänä yhdessä riidanalainen toimi).
19 1.4.2015 päivätyn kirjeen sanamuoto on seuraava:
”Helsingissä 1.4.2015
REACH-asioissa toimivaltaiselle Ranskan viranomaiselle – –
Tiedonannon numero: – –
Arvioinnin jälkeisen toimituksen numero: – –
Arvioinnin jälkeisen toimituksen päivämäärä: 6.11.2013
Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen asiakirja-aineiston arviointipäätöksen jälkeinen toteamus vaatimusten täyttymättä jäämisestä
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) tarkisti [rekisteröityä ainetta] koskevan asiakirja-aineiston vaatimustenmukaisuuden asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus) 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti. ECHA antoi [6.11.2012 tehdyn] päätöksen, joka on tämän kirjeen liitteenä, REACH-asetuksen 50 ja 51 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
Tässä päätöksessä asetettiin kantajalle määräaika tässä päätöksessä pyydettyjen tietojen toimittamiseksi asiakirja-aineiston päivityksen muodossa viimeistään 6.11.2013. Asiakirja-aineiston päivitetty versio toimitettiin 6.11.2013 (toimituksen numero: – –).
ECHA tarkisti päivitetyssä asiakirja-aineistossa toimitetut tiedot. On todettava, että päivitetty asiakirja-aineisto ei sisällä kaikkia ECHAn päätöksessä pyydettyjä tietoja. Tämän toteamuksen perustelut analysoidaan eritellysti oheisessa liitteessä. Rekisteröijä toimitti vastauksena päätökseen päivitetyn asiakirja-aineiston lisäksi muita tietoja, jotka ovat liitteenä.
Tällä perusteella ECHA toteaa seuraavaa:
– Rekisteröijä ei ole täyttänyt [6.11.2012 tehdystä päätöksestä] johtuvia velvoitteita
– Rekisteröintiasiakirja-aineisto ei ole REACH-asetuksen 5 artiklan mukainen
– Rekisteröijä rikkoo REACH-asetuksen 41 artiklan 4 kohtaa.
ECHAn päätöksen ja REACH-asetuksen noudattamatta jättäminen voi johtaa jäsenvaltioiden viranomaisten pakkotäytäntöönpanotoimenpiteisiin, kuten REACH-asetuksen 126 artiklassa säädetään.
Teitä pyydetään siis tältä osin toteuttamaan toimivaltaanne kuuluvat täytäntöönpanotoimenpiteet ECHAn päätöksen täytäntöön panemiseksi.
ECHA arvioi, että kirjeenvaihto ECHAn päätöksen vaatimusten täyttymättä jäämisestä jatkuu rekisteröijän ja Ranskan viranomaisten välillä, kunnes asia ratkaistaan. Kun rekisteröijä päivittää rekisteröintinsä vastauksena päätökseen, sen on ilmoitettava tästä Ranskan viranomaisille.
ECHA odottaa kansallisia toimenpiteitä koskevaa reaktiotanne tässä tapauksessa, jossa vaatimukset eivät täyty.
Hyväksynyt – –, arviointijohtaja
Liitteet: – –
Kopio: Rekisteröijä [REACH IT:n kautta]”
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
20 Kantaja nosti nyt käsiteltävän kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 29.5.2015 toimittamallaan kannekirjelmällä.
21 Erillisellä kirjelmällä, joka toimitettiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon kannekirjelmän liitteenä, kantaja pyysi tiettyjen kannekirjelmässä ja sen liitteissä esitettyjen sellaisten tietojen luottamuksellista käsittelyä, jotka koskevat muun muassa rekisteröidyn aineen koostumusta ja sen rekisteröintinumeroa. Koska ECHA ei vastustanut näiden tietojen luottamuksellista käsittelyä asetetussa määräajassa, tämä pyyntö hyväksyttiin unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen mukaisesti.
22 Saksan liittotasavalta ja Alankomaiden kuningaskunta toimittivat unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 5.11.2015 väliintulohakemukset, joissa ne pyysivät saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen ECHAn vaatimuksia. Unionin yleisen tuomioistuimen viidennen jaoston puheenjohtaja hyväksyi asianosaisia kuultuaan nämä väliintulohakemukset 7.6.2016 antamillaan määräyksillä.
23 Ranskan tasavalta toimitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 24.11.2015 väliintulohakemuksen, jolla se pyysi saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen ECHAn vaatimuksia. Unionin yleisen tuomioistuimen viidennen jaoston puheenjohtaja hyväksyi asianosaisia kuultuaan tämän väliintulohakemuksen 7.6.2016 antamallaan määräyksellä 2.5.1991 annetun unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 116 artiklan 6 kohdan perusteella.
24 Vastine jätettiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 26.11.2015.
25 Kantajan vastauskirjelmä jätettiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 21.2.2016.
26 Vastaajan vastauskirjelmä jätettiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 15.6.2016.
27 Saksan liittotasavalta ja Alankomaiden kuningaskunta toimittivat väliintulokirjelmänsä ja asianosaiset toimittivat niitä koskevat huomautuksensa ennen asetettujen määräaikojen päättymistä.
28 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– ottaa kanteen tutkittavaksi ja toteaa sen perustelluksi
– kumoaa riidanalaisen toimen
– määrää, että asia palautetaan ECHAn pääjohtajan käsiteltäväksi ja että ECHAn uudessa päätöksessä, joka koskee REACH-asetuksen mukaista kantajan rekisteröityä ainetta koskevan asiakirja-aineiston tarkistamista, on otettava huomioon unionin yleisen tuomioistuimen tuomiossa ilmoitetut kumoamisen syyt ja kaikki asiaan vaikuttavat ajantasaiset tiedot
– velvoittaa ECHAn korvaamaan oikeudenkäyntikulut
– määrää lain edellyttämistä muista toimenpiteistä.
29 ECHA vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– hylkää kanteen
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
30 Saksan liittotasavalta vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin hylkää kanteen ja velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
31 Alankomaiden kuningaskunta vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta ja velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
32 Ranskan tasavalta vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin jättää kanteen tutkimatta.
Oikeudellinen arviointi
Unionin yleisen tuomioistuimen toimivalta
33 Kantajan mukaan riidanalaisesta toimesta ei voida valittaa ECHAn valituslautakuntaan asetuksen N:o 1907/2006 91 artiklan tai minkään muunkaan säännöksen nojalla. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan nyt esillä olevan kanteen asetuksen N:o 1907/2006 94 artiklan mukaisesti.
34 Aluksi on todettava, että asetuksen N:o 1907/2006 94 artiklan 1 kohdan mukaan ”muutosta voidaan hakea [unionin yleisessä] tuomioistuimessa tai [unionin] tuomioistuimessa [SEUT 263] artiklan mukaisesti valituslautakunnan tekemään päätökseen, tai niissä tapauksissa, joissa valituslautakunnassa ei voida hakea muutosta, [ECHAn] tekemään päätökseen”.
35 Tämän osalta asetuksen N:o 1907/2006 91 artiklan 1 kohdassa säädetään, että valituslautakunnalta voidaan hakea muutosta ”[ECHAn] päätöksiin, jotka on tehty [asetuksen N:o 1907/2006] 9 artiklan, 20 artiklan, 27 artiklan 6 kohdan, 30 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 51 artiklan nojalla”.
36 Nyt esillä olevassa asiassa riidanalaista toimea ei ole toteutettu asetuksen N:o 1907/2006 91 artiklan 1 kohdan perusteella. Asiakirja-aineistosta ilmenee erityisesti, ettei riidanalaista toimea ole toteutettu asetuksen N:o 1907/2006 51 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.
37 Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että unionin yleinen tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään nyt esillä olevan kanteen asetuksen N:o 1907/2006 94 artiklan 1 kohdan nojalla.
Kolmannen ja viidennen vaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
38 Istunnossa unionin yleinen tuomioistuin kysyi kantajalta, katsoiko tämä, kun otetaan huomioon SEUT 266 artikla, että sen kolmas ja viides vaatimus on pysytettävä. Kantaja vastasi lähinnä, että mikäli nämä vaatimukset on ”jätettävä tutkimatta”, se voi peruuttaa ne. Sen sijaan mikäli ne ”voidaan ottaa tutkittaviksi”, ne pysytetään. Nämä huomautukset ovat epätarkkoja, eikä niiden perusteella voida todeta, peruuttiko kantaja todella kolmannen ja viidennen vaatimuksensa. Näin ollen myös ne on käsiteltävä.
39 Tältä osin on muistutettava, että SEUT 266 artiklan 1 kohdan mukaan toimielimen, elimen tai laitoksen, jonka toimi on kumottu, on toteutettava Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet. Mikäli ensimmäinen ja toinen vaatimus hyväksyttäisiin, ECHAn olisi noudatettava unionin yleisen tuomioistuimen tuomion tuomiolauselmaa ja perusteluja. Näin ollen unionin yleisen tuomioistuimen ei tarvitse osoittaa ECHAlle kantajan kolmannessa ja viidennessä vaatimuksessa mainittujen kaltaisia määräyksiä. Vaatimukset on siis jätettävä tutkimatta.
Ensimmäisen ja toisen vaatimuksen tutkittavaksi ottaminen
Riidanalaisen toimen kannekelpoisuus
40 ECHA, jota väliintulijat tukevat, väittää, ettei riidanalainen toimi ole toimi, josta voidaan nostaa kumoamiskanne, ja että kanne on näin ollen jätettävä tutkimatta.
41 Ensinnäkin ECHA toteaa, että kun se laatii ”toteamuksia vaatimusten täyttymättä jäämisestä”, sen tarkoituksena ei ole milloinkaan ollut, että niistä tulee kansallisia valvontaviranomaisia tai kyseessä olevia rekisteröijiä sitovia asiakirjoja. Marraskuusta 2012 lähtien ECHA on laatinut ”toteamuksia vaatimusten täyttymättä jäämisestä”, joilla se voi ilmaista näkemyksensä siitä, ovatko rekisteröijät noudattaneet rekisteröintiasiakirja-aineistojen arviointipäätöksiä. Sen mukaan käytännön, joka muodostuu ”toteamusten vaatimusten täyttymättä jäämisestä” lähettämisestä jäsenvaltioille, tarkoituksena on antaa teknisiä ja tieteellisiä lausuntoja, joilla ei ole sitovia vaikutuksia, jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa omia valvontatoimiaan. Sen, että riidanalaisen toimen toteuttaessaan ECHA halusi antaa Ranskan ekologiaministeriölle ainoastaan teknisen ja tieteellisen lausunnon, jolla ei ole sitovia vaikutuksia, vahvistaa ECHAn mukaan sen internetsivustollaan lokakuussa 2013 julkaisema tiedote, jonka otsikkona on ”Asiakirja-aineiston arviointipäätösten seuranta” (Follow up to dossier evaluation decisions). Tämän asiakirjan mukaan ”Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen asiakirja-aineiston arviointipäätöksen jälkeinen toteamus vaatimusten täyttymättä jäämisestä” on ainoastaan asiakirja, joka sisältää jäsenvaltiolle tarkoitetun ECHAn sihteeristön arvion, jossa todetaan, että rekisteröijä ei ole vastannut tietopyyntöön asetetussa määräajassa.
42 Toiseksi ECHA, jota tältä osin tukevat nimenomaisesti Saksan liittotasavalta ja Ranskan tasavalta, tuo esiin sen tosiseikan, jota kantaja ei ole kiistänyt, että ECHA on sopinut jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten kanssa mekanismista, jolla hallinnoidaan tilanteita, joissa ECHA katsoo, ettei rekisteröijä ole toimittanut vaatimustenmukaisuuden tarkistuspäätöksessä pyydettyjä tietoja asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa määräajassa. Tarkemmin ottaen asetuksen N:o 1907/2006 76 artiklan 1 kohdan f alakohdan ja 86 artiklan nojalla perustettu foorumi täytäntöönpanon valvontaa koskevien tietojen vaihtamiseksi pyysi ECHAa ilmoittamaan jäsenvaltioille epävirallisesti rekisteröintiasiakirja-aineistojen päivityksistä, jotka on saatu vastauksena vaatimustenmukaisuuden tarkistuspäätökseen, sekä ECHAn tieteellisestä lausunnosta tilanteissa, joissa asiakirja-aineisto ei sen mukaan ole vieläkään asetuksen N:o 1907/2006 säännösten mukainen. Tämän ECHAn ja jäsenvaltioiden välisen epävirallisen yhteistyöjärjestelmän tarkoituksena on vaatimustenmukaisuuden tarkistuspäätösten täytäntöön paneminen, ja siinä jätetään jäsenvaltioille vapaus erilaiseen kantaan kuin se, jonka ECHA on ilmaissut ”toteamuksessa vaatimusten täyttymättä jäämisestä”. Tältä osin tarkemmin ottaen sekä Saksan liittotasavalta että Ranskan tasavalta korostavat aineellisesti sitä, että vaatimustenmukaisuuden tarkistuspäätöksen täytäntöön paneminen kuuluu kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaan, mikä merkitsee sitä, että jäsenvaltiot voivat valita, toteuttavatko ne toimenpiteitä vai eivät, jos ne katsovat tutkinnan jälkeen, että asiakirja-aineiston perusteella voidaan vahvistaa puuttuvia seikkoja, toisin kuin ECHA saattoi todeta ”toteamuksessa vaatimusten täyttymättä jäämisestä”. Niiden mukaan jäsenvaltiot voivat näin ollen vapaasti valita, ottavatko ne huomioon riidanalaisen toimen kaltaisen toimen vai eivät.
43 Kolmanneksi ECHA toteaa, että riidanalaisen toimen perusteluissa se ei ilmaissut lopullista kantaansa kantajan toimittamista ”vaihtoehtoisista asiakirjoista”. ECHAn mukaan 6.11.2012 tehdyn päätöksen kaltaisen päätöksen täytäntöönpanovaiheessa kansalliset valvontaviranomaiset ja rekisteröijä toimivat vuorovaikutuksessa sellaisten kysymysten ja puutteiden tutkimiseksi, jotka todetaan ”toteamuksessa vaatimusten täyttymättä jäämisestä”. ECHAn mukaan on mahdollista, että tällaisen keskustelun jälkeen rekisteröijä toimittaa muita tietoja, joka ovat riittäviä ja 6.11.2012 tehdyn päätöksen kaltaisesta päätöksestä ilmenevien vaatimusten mukaisia. Sen sijaan, että riidanalainen toimi muodostaisi ECHAn lopullisen kannan kantajan 6.11.2013 toimittamista ”vaihtoehtoisista asiakirjoista”, se on ECHAn mukaan näin ollen pelkkä lausunto, jossa muistutetaan Ranskan valvontaviranomaista siitä, että sen on tehtävä lopullinen päätös 6.11.2012 tehdyn päätöksen täytäntöönpanosta.
44 Neljänneksi ECHAn mukaan sen perusteella, että riidanalaista toimea tarkastellaan niin kutsuttua ”vahvistavaa toimea” koskevassa oikeuskäytännössä kehitettyjen arviointiperusteiden valossa, ei tässä tapauksessa voida myöskään todeta, että riidanalainen toimi olisi kannekelpoinen toimi. Tältä osin ECHA muistuttaa kannasta, jonka yksi sen valituslautakunnista ilmaisi 29.7.2015 tehdyssä päätöksessä (asia A-019-2013), joka koskee Solutia Europe SPRL/BVBA:n nostamaa kannetta ”toteamuksesta vaatimusten täyttymättä jäämisestä”, joka oli sisällöltään samankaltainen kuin riidanalainen toimi (jäljempänä asia Solutia). Valituslautakunta katsoi tässä päätöksessä vahvistavien toimien tutkintaan liittyvään unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön tukeutuen, että koska kyseessä olevan rekisteröijän toimittamat tiedot olivat merkittäviä ja uusia, ECHAn olisi pitänyt antaa päätös asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan perusteella ja tämän asetuksen 41, 50 ja 51 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. ECHAn valituslautakunta katsoi tämän vuoksi, että ”toteamukseen vaatimusten täyttymättä jäämisestä” sisältyvä arviointi vastasi tosiasiallisesti asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan perusteella annettua päätöstä.
45 Jos nyt esillä olevassa asiassa on noudatettava ECHAn valituslautakunnan asiassa Solutia käyttämää analogiaa, riidanalainen toimi olisi ECHAn mukaan pelkkä 6.11.2012 tehdyn päätöksen vahvistava toimi. Kantaja esitti nimittäin 6.11.2013 asetuksen N:o 1907/2006 liitteen XI perusteella mukautuksen, jossa tukeuduttiin tietoihin, jotka eivät olleet uusia eivätkä merkittäviä.
46 Asian Solutia osalta sekä Saksan liittotasavalta että Ranskan tasavalta katsovat, että ECHAn valituslautakunta teki virheen soveltaessaan ”toteamuksiin vaatimusten täyttymättä jäämisestä” vahvistaviin toimiin liittyvää unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä.
47 Tarkemmin ottaen Saksan liittotasavallan mukaan se, että rekisteröijä toimittaa tietoja 6.11.2012 tehdyn päätöksen kaltaisen päätöksen antamisen jälkeen, koskee ainoastaan tällaisen päätöksen sisältämien lisätietojen toimittamista koskevan sellaisen vaatimuksen täyttämistä, jota ei voida pitää vaatimuksena, jolla päätös kyseenalaistetaan. Ranskan tasavallan mukaan ei voida katsoa, että ”toteamuksella vaatimusten täyttymättä jäämisestä” vahvistetaan ECHAn esittämä lisätietopyyntö siinä mielessä, että sillä pyydettäisiin uudelleen näitä lisätietoja. Sen mukaan ”toteamus vaatimusten täyttymättä jäämisestä” osoitetaan nimittäin toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle pelkästään siksi, että tälle viranomaiselle ilmoitetaan, että rekisteröijä ei ole täyttänyt lisätietopyyntöä, jotta tämä viranomainen tekisi siitä harkintansa mukaan tarvittavat johtopäätökset mahdollisesti käyttäen seuraamusten määräämisvaltaansa.
48 Kantaja riitauttaa ECHAn, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan väitteet.
49 Aluksi riidanalaisen toimen kannekelpoisuudesta on muistutettava, että SEUT 263 artiklassa tarkoitettuja kannekelpoisia toimia ovat muodostaan riippumatta kaikki toimielinten toteuttamat toimenpiteet, joilla pyritään saamaan aikaan sitovia oikeusvaikutuksia (tuomio 31.3.1971, komissio v. neuvosto, 22/70, EU:C:1971:32, 42 kohta; tuomio 2.3.1994, parlamentti v. neuvosto, C-316/91, EU:C:1994:76, 8 kohta ja tuomio 13.10.2011, Deutsche Post ja Saksa v. komissio, C‑463/10 P ja C‑475/10 P, EU:C:2011:656, 36 kohta).
50 SEUT 263 artiklassa määrätyn tuomioistuinten harjoittaman valvonnan ulkopuolelle jäävät sitä vastoin kaikki toimet, joilla ei ole itsenäisiä ja välittömiä sitovia oikeusvaikutuksia, kuten valmistelutoimet, vahvistavat toimet ja pelkät täytäntöönpanotoimet, pelkät suositukset ja lausunnot sekä lähtökohtaisesti sisäiset ohjeet (määräys 14.5.2012, Sepracor Pharmaceuticals (Ireland) v. komissio, C‑477/11 P, ei julkaistu, EU:C:2012:292, 52 kohta; ks. myös vastaavasti tuomio 12.9.2006, Reynolds Tobacco ym. v. komissio, C‑131/03 P, EU:C:2006:541, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
51 Sitä, voiko toimi aiheuttaa oikeusvaikutuksia ja voidaanko siitä näin ollen nostaa kumoamiskanne SEUT 263 artiklan nojalla, on arvioitava objektiivisten arviointiperusteiden, kuten toimen sisällön, perusteella ja siten, että huomioon otetaan tarvittaessa toimen antamisen asiayhteys ja toimen toteuttaneen toimielimen toimivalta (ks. tuomio 13.2.2014, Unkari v. komissio, C‑31/13 P, EU:C:2014:70, 55 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Riidanalaisen toimen sisältöä arvioidaan tutkimalla sen asiasisältöä (tuomio 11.11.1981, IBM v. komissio, 60/81, EU:C:1981:264, 9 kohta) siten, että huomioon otetaan sen sanamuoto (ks. vastaavasti tuomio 20.3.1997, Ranska v. komissio, C-57/95, EU:C:1997:164, 9–23 kohta). Huomioon voidaan ottaa myös subjektiivisia arviointiperusteita, kuten kyseessä olevan toimen toteuttajan tarkoitus (ks. vastaavasti tuomio 17.7.2008, Athinaïki Techniki v. komissio, C‑521/06 P, EU:C:2008:422, 42 kohta ja tuomio 26.1.2010, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, C‑362/08 P, EU:C:2010:40, 52 kohta).
52 Näiden periaatteiden valossa on ratkaistava, voidaanko riidanalaisesta toimesta nostaa kumoamiskanne.
53 Tältä osin on muistutettava, että asetuksen N:o 1907/2006 6 artiklan 1 kohdan nojalla on niin, että jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, valmistajan tai maahantuojan, joka valmistaa tai tuo ainetta joko sellaisenaan tai yhdessä tai useammassa valmisteessa vuodessa yhden tonnin tai enemmän, on toimitettava rekisteröinti kemikaalivirastolle. Saman asetuksen 10 artiklan mukaan rekisteröintiin on sisällyttävä tekninen asiakirja-aineisto ja kemikaaliturvallisuusraportti. Samassa säännöksessä määritellään tietojen lajit, joiden on sisällyttävä tekniseen asiakirja-aineistoon ja kyseiseen raporttiin.
54 Lisäksi asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 1 kohdan nojalla rekisteröintiasiakirja-aineistojen arvioinnin yhteydessä ECHA tarkistaa, että rekisteröinnit ovat vaatimusten mukaiset. Tässä yhteydessä ECHA voi tutkia minkä tahansa rekisteröinnin varmistaakseen, että teknisissä asiakirja-aineistoissa olevat tiedot, tietoja koskevien vakiovaatimusten mukautukset ja kemikaaliturvallisuusarviointi ovat niitä koskevien sääntöjen mukaiset. Tällöin ECHAn on asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 5 kohdan nojalla valittava tietty vähimmäismäärä asiakirja-aineistosta tarkastamista varten asettaen etusijalle asiakirja-aineistot, jotka ovat tässä säännöksessä kuvatun kaltaisia.
55 Asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 3 kohdan mukaan ECHA voi laatia luonnoksen päätökseksi, jossa rekisteröijää tai rekisteröijiä vaaditaan toimittamaan kaikki tiedot, jotka tarvitaan rekisteröinnin saattamiseksi asianomaisten tietovaatimusten mukaiseksi. Saman säännöksen mukaan asiaa koskeva lopullinen päätös, jossa on myös asetettava asiaankuuluvat määräajat lisätietojen toimittamiselle, on tehtävä asetuksen N:o 1907/2006 50 ja 51 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.
56 Asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 4 kohdassa säädetään, että rekisteröijän on toimitettava ECHAlle vaaditut tiedot asetetussa määräajassa.
57 Menettelyn jatkosta säädetään asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdassa, että ECHAn on tutkittava kaikki saman asetuksen 41 artiklan mukaisesti tehdyn päätöksen johdosta toimitetut tiedot ja laadittava tarvittaessa asianmukaiset päätökset kyseisen artiklan mukaisesti.
58 Kun asiakirja-aineiston arviointi on saatettu päätökseen, ECHAn on ilmoitettava Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille saaduista tiedoista ja mahdollisista päätelmistään. Näitä tietoja käytetään aineiden arviointiin, asetuksen N:o 1907/2006 liitteeseen XIV sisällytettävien aineiden yksilöintiin ja mahdolliseen tiettyä ainetta koskevaan rajoitusmenettelyyn (asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 2 kohta).
59 Lisäksi asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklassa asetetaan jäsenvaltioille velvollisuus määrittää tämän asetuksen säännösten rikkomisen seuraamukset ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi.
60 Näistä säännöksistä seuraa ensinnäkin, että ainoastaan ECHAlla on toimivalta aloittaa rekisteröintiasiakirja-aineiston vaatimustenmukaisuuden tarkistus. Tämän tarkistuksen seurauksena voidaan tehdä useita päätöksiä. Jos ECHA katsoo, ettei tarkistettava asiakirja-aineisto ole sitä koskevien tietovaatimusten mukainen, sen on aloitettava asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu menettely. Tältä osin se, että tässä säännöksessä viitataan asetuksen N:o 1907/2006 51 artiklaan, kun kyse on sellaisen päätöksen tekomenettelystä, jolla muotoillaan velvollisuus saattaa rekisteröintiasiakirja-aineisto vaatimusten mukaiseksi, merkitsee sitä, että päätöksen tekee ECHA, jos jäsenvaltiot pääsevät yksimieliseen sopimukseen päätösluonnoksesta, ja päätöksen tekee komissio, jos jäsenvaltiot eivät pääse tällaiseen sopimukseen (asetuksen N:o 1907/2006 51 artiklan 6 ja 7 kohta). Riippumatta siitä, kuka tämän päätöksen tekee, asetuksen N:o 1907/2006 nykytilassa ECHAn asiana on taas kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa sille nimenomaisesti myönnetyn toimivallan puitteissa tutkia kaikki päätöksen noudattamiseksi toimitetut tiedot ja laatia tarvittaessa uusi asianmukainen päätös.
61 Näistä säännöksistä ilmenee tämän vuoksi toiseksi, että – toisin kuin ECHA ja väliintulijat väittävät – asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklaa (ks. edellä 59 kohta) ei voida tulkita siten, että sen mukaan jäsenvaltioiden olisi arvioitava, täyttääkö rekisteröijä sellaisen ensimmäisen päätöksen velvoitteet, jossa se velvoitetaan saattamaan rekisteröintiasiakirja-aineisto vaatimusten mukaiseksi. Tällainen tulkinta vaarantaisi nimittäin asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan, jossa säädetään, että ECHAn on tutkittava kaikki saman asetuksen 41 artiklan mukaisesti tehdyn päätöksen johdosta toimitetut tiedot. Viimeksi mainittu säännös heijastelee sitä todellisuutta, että rekisteröintien vaatimustenmukaisuuden tarkistaminen asiakirja-aineistojen arvioinnin yhteydessä muodostaa yhden ainoan menettelyn, jossa voidaan tehdä päätös, jolla rekisteröijä velvoitetaan saattamaan kyseinen asiakirja-aineisto vaatimusten mukaiseksi. Asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklassa, luettuna yhdessä 42 artiklan 1 kohdan kanssa, edellytetään tässä yhteydessä, että jäsenvaltioiden on määrättävä asianmukaiset seuraamukset rekisteröijille, joiden on viimeksi mainitun säännöksen mukaisesti todettu laiminlyöneen velvoitteitaan. Tähän on lisättävä, että vaikka – kuten ECHA ja väliintulijat toteavat – rekisteröijä voi saattaa asiakirja-aineistonsa vaatimusten mukaiseksi sen jälkeen, kun asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan nojalla on annettu päätös, jossa todetaan vaatimusten täyttymättä jääminen, jäsenvaltioiden tehtävänä on saman asetuksen 126 artiklan puitteissa arvioida, onko kunkin yksittäistapauksen olosuhteet huomioon ottaen määrättävä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia sen ajanjakson osalta, jonka aikana kyseinen rekisteröijä laiminlöi asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan.
62 Kun otetaan huomioon se, että valvonta, jonka ECHA toteuttaa sellaisen ensimmäisen päätöksen jälkeen, jolla rekisteröijä velvoitetaan saattamaan rekisteröintiasiakirja-aineisto vaatimusten mukaiseksi, on ainoastaan saman menettelyn jatkoa, on todettava, että jos kyseinen rekisteröijä jättää täysin toimittamatta vaaditut tiedot, asiakirja-aineiston vaatimustenmukaisuuden uutta arviointia ja siis uutta asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua päätöstä ei edellytetä. Sen sijaan on niin, että kun vastauksena päätökseen, jossa vaaditaan rekisteröintiasiakirja-aineiston saattamista vaatimusten mukaiseksi, rekisteröijä käyttää asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä XI tarkoitettua mahdollisuutta mukauttaa vakiokoevaatimuksia ja kun siihen liittyvissä toimituksissa ei jätetä ilmiselvästi täyttämättä tämän liitteen vaatimuksia eikä niistä siis ilmene menettelyn väärinkäyttöä, on todettava, että ECHA arvioi nämä mukautukset, kuten kyseisessä liitteessä XI säädetään. Edellä esitetyn seurauksena kyseinen arviointi on lisäksi toteutettava asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan puitteissa, jossa viitataan päätöstä koskevien yksityiskohtien osalta saman asetuksen 41 artiklaan.
63 Tältä osin on lisättävä, että ECHA arvioi sitä, ovatko kyseiset mukautukset asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä XI säädettyjen edellytysten mukaisia, riippumatta siitä kysymyksestä, perustuvatko kyseiset mukautukset uusiin ja merkittäviin tosiseikkoihin, jotka eivät olleet tiedossa silloin, kun ensimmäinen päätös asiakirja-aineiston vaatimusten mukaiseksi saattamisesta tehtiin tämän asetuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Asetuksen N:o 1907/2006 13 artiklan 1 ja 2 kohdasta nimittäin ilmenee, että tavoite vähentää kokeita selkärankaisilla eläimillä ja näissä kokeissa käytettävien eläinten lukumäärää oikeuttaa sellaisten menetelmien käyttämisen, jotka ovat vaihtoehtoisia asetuksen N:o 1907/2006 liitteissä VII–X tarkoitettuihin vakiotietoihin nähden, edellyttäen, että asetuksen liitteessä XI mainitut vaatimukset täytetään ja että ehdotettujen mukautusten tavoitteena on tosiasiallisesti tällaisten kokeiden vähentäminen. Tältä osin on korostettava, ettei asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä XI erotella toisistaan tilanteita sen mukaan, perustuuko asiakirja-aineiston vaatimusten mukaiseksi saattamisesta tehdyn ensimmäisen päätöksen noudattamiseksi ehdotettu mukautus seikkoihin, jotka olivat tai saattoivat olla rekisteröijän tiedossa tämän päätöksen tekohetkellä, vai ei. Tässä yhteydessä se, ettei asetuksessa N:o 1907/2006 viitata siihen, että asiakirja-aineiston vaatimusten mukaiseksi saattamisesta tehdyn ensimmäisen päätöksen noudattamiseksi ehdotetun mukautuksen taustalla olevat tieteelliset seikat ovat uusia, jotta ECHAn on tutkittava ne, merkitsee sitä, että oikeuden nykytilassa ECHAn on arvioitava ne kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdassa vaaditulla tavalla riippumatta siitä, ovatko ne uusia vai eivät.
64 Nyt esillä olevassa asiassa ECHA ilmoittaa ensinnäkin riidanalaisessa toimessa analysoineensa tiedot, jotka on toimitettu 6.11.2012 tehdyn päätöksen jälkeen päivitetyssä asiakirja-aineistossa. Toiseksi se toteaa tämän analyysin perusteella, ettei asiakirja-aineisto sisällä kaikkia vaadittuja tietoja. Tämän arvion taustalla olevat perustelut esitetään 1.4.2015 päivätyn kirjeen liitteessä. Kolmanneksi ECHA ”toteaa” näillä perusteilla, että kantaja ei ole noudattanut 6.11.2012 tehdystä päätöksestä johtuvia velvoitteitaan, että rekisteröintiasiakirja-aineisto ei ole asetuksen N:o 1907/2006 5 artiklan vaatimusten mukainen ja lopuksi että kantaja rikkoi tämän asetuksen 41 artiklan 4 kohtaa. Todettuaan 6.11.2012 tehdyn päätöksen noudattamatta jättämisen ja asetuksen N:o 1907/2006 rikkomisen ECHA pyysi Ranskan tasavaltaa käyttämään täytäntöönpanotoimivaltaansa asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklan nojalla (ks. edellä 19 kohta).
65 Kun kyse on edellä 64 kohdassa mainituista ECHAn arvioiden ja toteamusten taustalla olevista perusteluista, riidanalaisesta toimesta ja erityisesti 1.4.2015 päivätyn kirjeen liitteestä ilmenee, että 6.11.2012 tehdyn päätöksen seurauksena toimitetuista tiedoista kahdeksan katsottiin olevan vaatimusten mukaisia. Sen sijaan ECHA katsoi, että tiedot, jotka toimitettiin vastauksena vaatimukseen toteuttaa kehitysmyrkyllisyystutkimus jäniksillä, sisäisesti, ja pitkäaikainen myrkyllisyystesti sedimenttien eliöillä (ks. edellä 12 kohta), eivät olleet vaatimusten mukaisia.
66 Erityisesti kantajan ehdottamasta mukautuksesta, joka koskee kehitysmyrkyllisyystutkimusta jäniksillä, sisäisesti, ECHA totesi, että mainitut todisteet, ristiinviittaukset ja altistukseen liittyvät seikat eivät täyttäneet asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä XI olevien 1.2, 1.5 ja 3.2 kohdan edellytyksiä. Samaan tapaan ECHA totesi, että todisteet, jotka ovat pitkäaikaista myrkyllisyystestiä sedimenttien eliöillä koskevan ehdotetun mukautuksen taustalla, eivät todellisuudessa koskeneet 6.11.2012 tehdyn päätöksen nojalla vaadittuja tietoja.
67 Näissä olosuhteissa on todettava, että riidanalaisen toimen vaikutukset ulottuvat pidemmälle kuin pelkän Ranskan ekologiaministeriölle osoitetun tiedonannon vaikutukset. Riidanalainen toimi on enemmän kuin pelkkä tekninen lausunto tai pelkkä rajattu muistio, joka koskee niitä syitä, joiden vuoksi rekisteröijä ei ole täyttänyt asetuksen N:o 1907/2006 mukaisia velvoitteitaan.
68 Riidanalaista toimea, ja erityisesti 1.4.2015 päivätyn kirjeen kolmatta kappaletta ja sen liitettä, on pidettävä kantajan asetuksen N:o 1907/2006 13 artiklan ja liitteen XI perusteella toimittaman asiakirja-aineiston lopullisena arviointina.
69 ECHA esitti siis pakottavasti ja lopullisesti ne syyt, joiden vuoksi se katsoi, etteivät nämä tiedot olleet riittäviä vastaamaan 6.11.2012 tehdystä päätöksestä johtuviin vaatimuksiin. Niinpä 1.4.2015 päivätyn kirjeen neljännen kappaleen sanamuodon perusteella on selvää, että ECHA totesi, että asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 4 kohdasta johtuvia velvoitteita on laiminlyöty. Lisäksi 1.4.2015 päivätyn kirjeen neljännen kappaleen objektiivinen merkitys ei ole muu kuin sellaisen toimen merkitys, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia kantajan oikeusasemaan nähden.
70 Lisäksi 1.4.2015 päivätyn kirjeen kuudennesta, seitsemännestä ja kahdeksannesta kappaleesta ilmenee, että ECHA vaatii Ranskan toimivaltaista viranomaista toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet seuraamusten määräämiseksi ja täytäntöön panemiseksi asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklan mukaisesti. Lausuessaan 6.11.2013 toimitettujen ”vaihtoehtoisten asiakirjojen” väitettyjen puutteiden mahdollisista oikeudellisista seurauksista ECHA viittasi kantajan oikeudelliseen asemaan. Kun lisäksi otetaan huomioon riidanalaisen toimen sanamuoto ja toimivallan jako tällä alalla, sellaisena kuin se esitetään edellä 54–61 kohdassa, tämän asiakirjan on katsottava sisältävän toteamuksia ja päätelmiä, joista Ranskan toimivaltainen viranomainen ei voi poiketa muutoin kuin siinä tapauksessa, että olisi olemassa erityinen syy, joka perustuu uusiin seikkoihin eli seikkoihin, joita ECHA ei olisi ottanut huomioon asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun seurannan aikana.
71 Myöskään niiden perustelujen sanamuodosta tai luonteesta, jotka liittyvät mukautuksiin, joiden ei katsota olevan asetuksen N:o 1907/2006 liitteen XI sääntöjen mukaisia, ei ilmene ECHAn katsoneen, että kantajan väitteissä jätetään ilmiselvästi täyttämättä kyseisen liitteen vaatimukset ja että ne paljastavat siis menettelyn väärinkäytön.
72 Näissä olosuhteissa on todettava, että kun otetaan huomioon riidanalaisen toimen sisältö, tämä toimi vastaa päätöstä, joka ECHAn piti valmistella asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan nojalla ja joka olisi pitänyt tehdä saman asetuksen 41 artiklan 3 kohdan perusteella. Riidanalaisella toimella on näin ollen katsottava olevan sitovia oikeusvaikutuksia sekä kantajaan että Ranskan tasavaltaan nähden, ja sen on tämän vuoksi katsottava olevan kannekelpoinen toimi.
73 ECHAn ja väliintulijoiden muut perustelut eivät voi horjuttaa tätä johtopäätöstä.
74 Ensimmäiseksi ECHAn väitteestä, jonka mukaan sen tarkoituksena ei ole ollut toteuttaa toimea, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia (ks. edellä 41 kohta), on todettava, että on totta, ettei tällainen tarkoitus ilmene riidanalaisesta toimesta. Myöskään asiakirja, jonka otsikkona on ”Asiakirja-aineiston arviointipäätösten seuranta” (Follow up to dossier evaluation decisions) ja jonka ECHA julkaisi internetsivustollaan lokakuussa 2013, ei sisällä sellaista väitettä tukevia seikkoja, jonka mukaan riidanalaisen toimen kaltainen toimi eli ”toteamus vaatimusten täyttymättä jäämisestä” voisi olla sitova.
75 Pelkästään näistä seikoista ei kuitenkaan voida päätellä, ettei riidanalaisella toimella olisi sitovia oikeusvaikutuksia. Arviointiperuste, joka liittyy riidanalaisen toimen toteuttaneen viranomaisen tarkoitukseen, on ainoastaan toissijainen arviointiperuste, joka ei mene edellä 51 kohdassa mainittujen objektiivisten arviointiperusteiden, ja erityisesti riidanalaisen toimen asiasisällön tutkinnan, edelle.
76 Toiseksi ECHAn väite, jonka mukaan yhtäältä riidanalainen toimi oli laadittu jäsenvaltioiden kanssa toteutettavaa epävirallista yhteistyötä koskevan järjestelmän, jonka tarkoituksena on vaatimustenmukaisuuden tarkistusta koskevien päätösten täytäntöön paneminen, puitteissa ja jonka mukaan toisaalta riidanalaisessa toimessa otetaan huomioon se, että 6.11.2012 tehdyn päätöksen kaltaisen päätöksen täytäntöönpanovaiheessa kansalliset valvontaviranomaiset voivat vapaasti päättää niiden tietojen kohtalosta, jotka rekisteröijä on toimittanut vastauksena vaatimustenmukaisuuden tarkistusta koskevaan päätökseen, ei ole vakuuttava.
77 ECHAn ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyöjärjestelmän epävirallisuus, sellaisena kuin se mainitaan edellä 42 kohdassa, ei horjuta asetuksessa N:o 1907/2006 vahvistettua toimivallan jakoa, sellaisena kuin se esitetään edellä 54–61 kohdassa.
78 Jos sen sijaan asetuksessa N:o 1907/2006 vahvistettua järjestelmää tulkittaisiin siten, että vain kansalliset viranomaiset voivat arvioida, onko rekisteröijä täyttänyt velvoitteet, jotka sille oli asetettu tämän asetuksen 41 artiklan nojalla annetussa ECHAn päätöksessä, vaarannettaisiin merkittävä osa unionin lainsäätäjän nimenomaisesti tahtomaa rakennetta.
79 Tämän vuoksi asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklassa säädetty kansallisten viranomaisten toimivalta koskee nyt esillä olevan asian kaltaisessa asiayhteydessä sen, että EHCA toteaa, ettei kyseisen asetuksen 41 artiklan 4 kohdasta seuraavia velvoitteita ole noudatettu, jälkeisiä vaiheita.
80 Kolmanneksi ECHAn väite, jonka mukaan riidanalaista toimea perustellessaan sillä ei ollut aikomusta ilmaista lopullista kantaa kantajan toimittamiin ”vaihtoehtoisiin asiakirjoihin” (ks. edellä 42 kohta), on hylättävä edellä 53–72 kohdassa esitetyillä perusteilla.
81 Neljänneksi myöskään ECHAn väite, jonka mukaan riidanalainen toimi on ”vahvistava toimi”, ei voi menestyä.
82 Riidanalaisesta toimesta ja erityisesti 1.4.2015 päivätyn kirjeen sivuilta 3–6 ja 10–12 ilmenee nimittäin, että ECHA tutki aineellisesti seikat ja väitteet, jotka kantaja esitti vastauksena 6.11.2012 tehtyyn päätökseen, ja että se esitti siinä arvionsa ja johtopäätöksensä. Vertailusta 6.11.2012 tehdyn päätöksen sivuilla 6 ja 10 esitettyihin perusteluihin ilmenee, että riidanalaisessa toimessa esitetyt perustelut eivät ole viimeksi mainitun päätöksen taustalla olevien arviointien toistoa, vaan niissä annetaan uudet yksityiskohtaiset perustelut, jotka liittyvät kantajan vastauksena 6.11.2012 tehtyyn päätökseen mainitsemien seikkojen ja väitteiden asiasisältöön. Tämän vuoksi riidanalaista toimea ei voida pitää 6.11.2012 tehdyn päätöksen vahvistavana toimena.
83 Näissä olosuhteissa Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan muut väitteet, jotka koskevat sitä, että valituslautakunta sovelsi vahvistaviin toimiin liittyvää asian Solutia oikeuskäytäntöä (ks. edellä 46 ja 47 kohta), on myös hylättävä.
Kantajan asiavaltuus
84 Sekä Saksan liittotasavallan että Ranskan tasavallan mukaan kantajalla ei ole asiavaltuutta nostaakseen kanteen riidanalaisesta toimesta, sillä riidanalainen toimi ei koske sitä suoraan SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tarkemmin ottaen Saksan liittotasavallan mukaan Ranskan toimivaltaisella viranomaisella on harkintavaltaa sen suhteen, onko asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 3 kohdan nojalla tehty päätös pantava täytäntöön ja miten se on tehtävä. Lisäksi täytäntöönpanotoimet perustuvat yksinomaan kansallisen oikeuden säännöksiin, joten täytäntöönpano ei johdu unionin säännöksistä. Ranskan tasavallan mukaan kyseessä olevassa ”toteamuksessa vaatimusten täyttymättä jäämisestä” jätetään toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle laaja harkintavalta. Sen mukaan jo 1.4.2015 päivätyn kirjeen sanamuodosta ilmenee, että siinä esitetyt väitteet voivat olla pakkotoimien kohteina ja että kansallinen viranomainen on tältä osin ainoa toimivaltainen viranomainen. Lisäksi asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklassa itsessään jätetään jäsenvaltioille erittäin laaja harkintavalta määrittää asetuksen säännösten rikkomisiin sovellettava seuraamusjärjestelmä ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet täytäntöönpanon takaamiseksi.
85 Kantaja riitauttaa Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan väitteet.
86 Aluksi on huomautettava, että SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaan luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi kyseisen artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa määrätyin edellytyksin nostaa kanteen hänelle osoitetusta toimesta tai toimesta, joka koskee häntä suoraan ja erikseen, sekä sääntelytoimesta, joka koskee häntä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.
87 Nyt esillä olevassa asiassa on todettava, että riidanalaisen toimen ainoa adressaatti on Ranskan ekologiaministeriö, kun taas kantaja on saanut siitä ainoastaan jäljennöksen.
88 Tältä osin vastattaessa kantajan väitteeseen, jonka mukaan se oli riidanalaisen toimen adressaatti, on korostettava, että toimen adressaatin käsite on ymmärrettävä muodollisesti siten, että sillä tarkoitetaan henkilöä, joka tässä toimessa on nimetty adressaatiksi (tuomio 21.1.2016, SACBO v. komissio ja INEA, C‑281/14 P, ei julkaistu, EU:C:2016:46, 34 kohta).
89 Se, että ECHA on toimittanut riidanalaisen toimen jäljennöksen kantajalle, ei voi horjuttaa tätä toteamusta. Se, että toimen sisältö voi koskea muuta henkilöä kuin toimen muodollista adressaattia, voi antaa tälle henkilölle asiavaltuuden, jos tämä osoittaa erityisesti, että tämä sisältö huomioon ottaen tämä toimi koskee sitä suoraan mutta ei toimen adressaattina (tuomio 21.1.2016, SACBO v. komissio ja INEA, C‑281/14 P, ei julkaistu, EU:C:2016:46, 34 kohta).
90 Näin ollen ensimmäinen ja toinen vaatimus voidaan ottaa tutkittavaksi SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla vain, jos riidanalainen toimi koskee kantajaa suoraan ja erikseen tai jos riidanalainen toimi koskee kantajaa suoraan ja se on sääntelytoimi, joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.
91 Kun tarkastellaan sitä, koskeeko toimi kantajaa suoraan, on muistutettava, että SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa säädetyn edellytyksen, jonka mukaan kanteen kohteena olevan päätöksen on koskettava luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä suoraan, ehtona on kahden kumulatiivisen edellytyksen täyttyminen, eli ensinnäkin, että riidanalaisella toimenpiteellä on välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan, ja toiseksi, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin toimeenpano on täysin automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista (määräys 6.3.2014, Northern Ireland Department of Agriculture and Rural Development v. komissio, C‑248/12 P, ei julkaistu, EU:C:2014:137, 21 kohta).
92 Nyt esillä olevassa asiassa on niin, että – kuten edellä 62–73 kohdassa esitetyistä toteamuksista seuraa – riidanalainen toimi vaikuttaa kantajan oikeusasemaan, kun siinä esitetään ECHAn arviointi, joka koskee rekisteröintiasiakirja-aineiston vaatimustenmukaisuutta ja jossa otetaan huomioon tiedot, jotka kantaja on toimittanut vastauksena ensimmäiseen päätökseen, joka on tehty asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 3 kohdan nojalla, eli 6.11.2012 tehtyyn päätökseen.
93 Toisin kuin Ranskan tasavalta ja Saksan liittotasavalta väittävät, harkintavalta, joka jäsenvaltioilla on asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklan soveltamisen yhteydessä, koskee sellaisten mahdollisten seuraamusten luonnetta ja määrää, joita määrätään sen vuoksi, ettei rekisteröintiasiakirja-aineisto ole vaatimusten mukainen, ja näin ollen 6.11.2012 tehdystä päätöksestä ja asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 4 kohdasta seuraavien velvoitteiden laiminlyömisen vuoksi. Tämä harkintavalta ei siis koske toteamusta vaatimusten täyttymättä jäämisestä sellaisenaan.
94 Kuten edellä 61 kohdassa todetaan, tässä yhteydessä rekisteröintiasiakirja-aineiston vaatimusten mukaiseksi saattaminen sellaisen päätöksen tekemisen jälkeen, jossa todetaan vaatimusten täyttymättä jääminen asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan nojalla, ei kyseenalaista sitä seikkaa, ettei kyseinen asiakirja-aineisto ollut vaatimusten mukainen tämän ajanjakson aikana, vaikka kyseessä oleva jäsenvaltio voi käyttää toimivaltaansa asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklan nojalla tämän ajanjakson osalta.
95 Kun tarkastellaan sitä, koskeeko riidanalainen toimi kantajaa myös erikseen, on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan päätös voi koskea erikseen muita kuin niitä, joille se on osoitettu, ainoastaan silloin, kun se vaikuttaa niihin niille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella ne erottuvat kaikista muista ja ne voidaan näin ollen yksilöidä samalla tavalla kuin se, jolle päätös on osoitettu (tuomio 15.7.1963, Plaumann v. komissio, 25/62, EU:C:1963:17, s. 223).
96 Koska riidanalaista toimea pidetään ECHAn arviointina, joka liittyy asiakirjoihin, jotka kantaja toimitti 6.11.2013 päivittääkseen rekisteröityä ainetta koskevan rekisteröintiasiakirja-aineiston kantajalle osoitetun 3.11.2012 tehdyn päätöksen seurauksena, se koskee kantajaa erikseen. Se, että kantaja vastaanotti riidanalaisen toimen jäljennöksen, vahvistaa tämän toteamuksen.
97 Kun otetaan huomioon edellä esitetyt huomautukset, on todettava, että riidanalainen toimi koskee kantajaa suoraan ja erikseen, joten kantajalla on asiavaltuus kanteen nostamiseksi riidanalaisesta toimesta.
98 Kaiken edellä esitetyn perusteella on todettava, että ensimmäinen ja toinen vaatimus voidaan ottaa tutkittavaksi.
Asiakysymys
99 Kantajan väitteet jakautuvat kahdeksaksi kanneperusteeksi.
100 Ensimmäisessä kanneperusteessaan kantaja väittää, että riidanalainen toimi on tehty ultra vires, sillä ECHAlla ei sen mukaan ole mitään oikeusperustetta laatia, koota, antaa tai lähettää riidanalaisen toimen kaltaisia ”toteamuksia vaatimusten täyttymättä jäämisestä”. Vaikka riidanalaisella toimella olisi oikeusperusta, kuten asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohta, se oli kantajan mukaan laadittu asetuksen N:o 1907/2006 41 ja 51 artiklan menettelyllisten vaatimusten vastaisesti. Toisen kanneperusteen mukaan suhteellisuusperiaatetta on loukattu ja kolmannen mukaan oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteita on loukattu. Neljännessä, viidennessä, kuudennessa, seitsemännessä ja kahdeksannessa kanneperusteessa kantaja vetoaa siihen, että oikeutta tulla kuulluksi ja puolustautumisoikeuksia on loukattu, hyvän hallinnon periaatetta on loukattu, perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty, oikeutta yhdenvertaiseen oikeudenkäyntimenettelyyn on loukattu sekä säännöksiä, jotka koskevat vaatimuksen toimittaa rekisteröidyn aineen kehitysmyrkyllisyystutkimus laillisuutta, on rikottu.
101 Ensimmäiseksi on tutkittava ensimmäinen kanneperuste, joka jakautuu kahteen osaan.
102 Ensimmäisen kanneperusteensa ensimmäisessä osassa kantaja väittää, että riidanalainen toimi on annettu ultra vires, sillä ECHAlla ei sen mukaan ole mitään oikeusperustetta laatia, koota, antaa tai lähettää riidanalaisen toimen kaltaisia ”toteamuksia vaatimusten täyttymättä jäämisestä”. Erityisesti asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdassa ei sallita sellaisen asiakirjan, joka sisältää ”toteamuksen vaatimusten täyttymättä jäämisestä”, esittämistä sellaisen muodollisen päätöksen muodossa, jolla velvoitetaan Ranskan toimivaltainen viranomainen toimimaan. Riidanalainen toimenpide ei ole myöskään asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu asianmukainen päätös.
103 Ensimmäisen kanneperusteensa toisessa osassa kantaja väittää, että vaikka riidanalaisella toimella olisi oikeusperusta, ECHA voi antaa tällaisen toimen ainoastaan asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan nojalla. Kantajan mukaan on niin, että jos ECHA oli halunnut vedota tähän säännökseen riidanalaisen toimen ”oikeudellisena auktoriteettina” tai oikeusperustana, on korostettava, että vastauksena päätökseen, jossa määrätään tutkimuksesta, annettujen perustelujen pätevyyden arviointi voi tapahtua vain vaatimustenmukaisuuden uuden tarkistuksen yhteydessä asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Kantajan mukaan riidanalainen toimi oli siis laadittu asetuksen N:o 1907/2006 41 ja 51 artiklassa säädettyjen menettelyllisten vaatimusten vastaisesti.
104 ECHA ja Saksan liittotasavalta riitauttavat kantajan väitteet.
105 Ensinnäkin ECHA katsoo, ettei sen pidä olla velvollinen aloittamaan samaa asetuksen N:o 1907/2006 41 ja 51 artiklassa säädettyä päätöksentekomenettelyä uudelleen sellaisten mukautusten osalta, jotka ovat paitsi pätemättömiä, myös perustuvat tietoihin, jotka olivat jo saatavilla ennen alkuperäistä vaatimustenmukaisuuden tarkistusmenettelyä. Päinvastainen merkitsisi ECHAn mukaan sitä, että rekisteröijät voisivat toimittaa jatkuvasti asiakirjoja mukauttaakseen vaatimustenmukaisuuden tarkistusta koskevassa päätöksessä vaadittuja tietoja. Rekisteröijä voisi viivyttää asiattomasti sellaisten tietojen toimittamista, jotka sen olisi normaalisti pitänyt antaa jo alkuperäisen rekisteröinnin yhteydessä, sillä täytäntöönpanoa ei voitaisi toteuttaa, jos rekisteröijä toimittaisi mukautuksen. Tällaisessa tilanteessa ECHAn olisi jätettävä pyytämättä jäsenvaltioilta vaatimustenmukaisuuden tarkistuspäätöksen täytäntöön panemista ja aloitettava joka kerta uudelleen asetuksen N:o 1907/2006 41, 50 ja 51 artiklassa säädetty menettely. Tämä merkitsisi ”avointa ovea” rekisteröijien vesittäville keinoille ja loisi jopa – kuten ECHA pelkää – ”uusien päätösten äärettömän ketjun” tai ”mukautusten arviointien loputtoman spiraalin” asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklassa tarkoitetussa seurantavaiheessa. Kansallinen valvontaviranomainen ei puolestaan voisi panna täytäntöön vaatimustenmukaisuuden tarkistuspäätöstä, sillä jokaista tätä koskevaa menettelyä voitaisiin lykätä, kunnes ECHA tekee päätöksen rekisteröijän toimittamista uusista tiedoista tai mukautuksista. Arviointimenettely pysyisi näin koko ajan lykättynä, eikä milloinkaan päästäisi asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun arviointimenettelyn päättämisvaiheeseen.
106 Toiseksi ECHA muistuttaa, että soveltaen analogisesti unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä vahvistavien päätösten osalta noudatettua lähestymistapaa yksi sen valituslautakunnista päätti asiassa Solutia, että koska rekisteröijä oli toimittanut uusia tietoja ja kun otetaan huomioon niiden tieteellinen arviointi, riidanalaisen toimen kaltaista toimea oli pidettävä asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan perusteella annettuna päätöksenä, jossa ei vahvisteta alkuperäistä vaatimustenmukaisuuden tarkistuspäätöstä. Päätös olisi tehtävä asetuksen N:o 1907/2006 41, 50 ja 51 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti, ja siitä voitaisiin valittaa valituslautakunnassa asetuksen N:o 1907/2006 91 artiklan mukaisesti. Koska nyt esillä olevassa asiassa kantaja toimitti vastauksena ECHAn päätökseen eri asiakirjat kuin vaaditut tutkimukset, on määritettävä, perustuuko kyseessä oleva ”vaihtoehtoinen asiakirja-aineisto” ”uusiin merkittäviin” seikkoihin. ECHAn mukaan kantajan 6.11.2013 tarjoama ”vaihtoehtoinen asiakirja-aineisto” sisälsi kuitenkin tietoja, jotka eivät olleet uusia eivätkä merkittäviä. Näissä olosuhteissa, ja koska 6.11.2013 tehty päivitys ei sisältänyt uusia merkittäviä tietoja, riidanalainen toimi on ECHAn mukaan vahvistava toimi.
107 Aluksi on viitattava edellä 54–62 kohdassa esitettyihin huomioihin rekisteröintiasiakirja-aineistojen arvioinnissa noudatettavasta toimivallanjaosta, sellaisena kuin se vahvistetaan asetuksessa N:o 1907/2006.
108 Rekisteröintiasiakirja-aineistojen arvioinnissa noudatettavasta toimivallanjaosta ilmenee, että ECHA toteuttaa tämän arvioinnin asetuksen N:o 1907/2006 41 ja 42 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. ECHAn on noudatettava toimivaltaansa käyttäessään näitä yksityiskohtaisia sääntöjä ilman, että se voi ylittää tätä oikeudellista kehystä käyttämällä muuta keinoa kuin asetuksen N:o 1907/2006 41 ja 42 artiklassa säädettyä päätöstä. Tältä osin edellä 72 kohdassa todetaan, että kun otetaan huomioon riidanalaisen toimen sisältö, se vastasi päätöstä, joka ECHAn olisi pitänyt valmistella asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdan nojalla ja joka olisi pitänyt lopulta tehdä saman asetuksen 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
109 Kun lisäksi otetaan huomioon ensinnäkin se, että asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 3 kohdassa säädetään päätöksen tekemisestä asetuksen N:o 1907/2006 51 artiklassa kuvatun menettelyn mukaisesti, ja toiseksi se, ettei nyt esillä olevassa asiassa ole noudatettu tätä menettelyä, on todettava, että ECHA on käyttänyt toimivaltaansa noudattamatta siihen liittyviä yksityiskohtaisia sääntöjä.
110 Mikään ECHAn tai väliintulijoiden esittämistä perusteluista ei voi horjuttaa tätä toteamusta.
111 Ensinnäkään ECHAn väite, jonka mukaan on vältettävä järjestelmää, jossa jokainen ”vaihtoehtoinen asiakirja-aineisto” olisi tutkittava noudattaen asetuksen N:o 1907/2006 41, 50 ja 51 artiklassa säädettyä ”raskasta menettelyä”, sillä tällainen järjestelmä voisi johtaa loputtomaan uusien päätösten prosessiin, joka halvaannuttaisi ECHAn päätösten soveltamisen, ei voi menestyä.
112 Kuten edellä 62 kohdasta ilmenee, yhtäältä asetuksen N:o 1907/2006 liitteeseen XI perustuva mukautusehdotus, jonka tueksi vedotaan asiakirjoihin, joissa jätetään ilmiselvästi täyttämättä tämän liitteen vaatimukset ja joista siis ilmenee yritys väärinkäyttää menettelyä, vastaa vastaamatta jättämistä ensimmäiseen päätökseen, jossa rekisteröijä määrätään saattamaan rekisteröintiasiakirja-aineistonsa vaatimusten mukaiseksi. Koska asetuksen N:o 1907/2006 42 artiklan 1 kohdassa ei säädetä, että ECHAn on valmisteltava rekisteröintiasiakirja-aineistojen arvioinnin jälkeen päätös joka tapauksessa, vaan se on tehtävä ”tarvittaessa”, on todettava, että tällaisessa tapauksessa ECHA voi todeta, ettei asiakirja-aineisto ole vaatimusten mukainen, pelkästään ilmoittamalla tästä kyseessä olevalle jäsenvaltiolle ja asianomaiselle.
113 Kuten edellä 71 kohdassa todetaan, niiden perustelujen sanamuodosta tai luonteesta, jotka liittyvät mukautuksiin, joiden ei katsota olevan asetuksen N:o 1907/2006 liitteen XI sääntöjen mukaisia, ei kuitenkaan ilmene ECHAn katsoneen, että kantajan väitteissä jätetään ilmiselvästi täyttämättä kyseisen liitteen vaatimukset ja että ne paljastavat siis menettelyn väärinkäytön.
114 Toiseksi on todettava, että – kuten asetuksen N:o 1907/2006 41 artiklan 4 kohdasta ilmenee – silloin kun tehtäessä tämän asetuksen 42 artiklan 1 kohdan nojalla päätös, jossa todetaan, ettei rekisteröintiasiakirja-aineisto ole vaatimusten mukainen, tämä vaatimusten täyttymättä jääminen koskee ainakin sen määräajan loppua, joka myönnettiin saman asetuksen 41 artiklan 3 kohdan perusteella annetun ensimmäisen vaatimustenmukaisuutta koskevan päätöksen nojalla. Kuten edellä 61 kohdassa todetaan, tällaisessa tilanteessa kyseessä olevan jäsenvaltion tehtävänä on näin ollen käyttää asetuksen N:o 1907/2006 126 artiklassa sille varattua toimivaltaansa sen ajanjakson osalta, jonka aikana rekisteröintiasiakirja-aineisto ei ole vaatimusten mukainen.
115 Lopuksi ECHAn väite, joka koskee vahvistavia toimia koskevan oikeuskäytännön analogian vaikutusta ja sitä, etteivät kantajan 6.11.2013 toimittamat tiedot olleet uusia eivätkä merkittäviä, on hylättävä edellä 84 kohdassa esitetyillä perusteilla.
116 Lisäksi riidanalaisessa toimessa ECHA ainoastaan tarkisti kantajan 6.11.2013 toimittamat tiedot ilmoittamatta, oliko kyse uusista ja merkittävistä tiedoista vai ei. ECHA ei voi tämän riita-asian yhteydessä pätevästi vedota perusteluihin, joihin se ei ole tukeutunut arvioinnissa, joka edelsi riidanalaisen toimen lähettämistä.
117 Näissä olosuhteissa on todettava, että ensimmäinen kanneperuste on perusteltu ja että näin ollen kanne on hyväksyttävä ilman, että olisi tarpeen tutkia muita kantajan esittämiä kanneperusteita.
Oikeudenkäyntikulut
118 Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 3 kohdassa määrätään, että jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, kukin asianosainen vastaa omista kuluistaan. Koska käsiteltävänä olevassa asiassa kantaja on hävinnyt asian kolmannen ja viidennen vaatimuksen osalta, on määrättävä, että kantaja ja ECHA vastaavat kumpikin omista oikeudenkäyntikuluistaan.
119 Työjärjestyksen 138 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan jäsenvaltiot ja muut Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen osapuolina olevat valtiot kuin jäsenvaltiot, jotka ovat asiassa väliintulijoina, vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan. Näitä määräyksiä on sovellettava Saksan liittotasavaltaan, Ranskan tasavaltaan ja Alankomaiden kuningaskuntaan.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Ranskan ekologiasta, kestävästä kehityksestä, liikenteestä ja asunnoista vastaavalle ministeriölle osoitettu 1.4.2015 päivätty Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) kirje, jonka otsikko on ”Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 mukaisen asiakirja-aineiston arviointipäätöksen jälkeinen toteamus vaatimusten täyttymättä jäämisestä”, sen liite mukaan lukien, on kumottava.
2) Esso Raffinage ja ECHA vastaavat kumpikin omista oikeudenkäyntikuluistaan.
3) Saksan liittotasavalta, Ranskan tasavalta ja Alankomaiden kuningaskunta vastaavat kukin omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Julistettiin Luxemburgissa 8 päivänä toukokuuta 2018.
Allekirjoitukset