Language of document :

Valitus, jonka Sberbank of Russia PAO on tehnyt 20.12.2023 unionin yleisen tuomioistuimen (seitsemäs jaosto) asiassa T-525/22, Sberbank v. komissio ja SRB, 10.10.2023 antamasta määräyksestä

(Asia C-791/23 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Sberbank of Russia PAO (edustajat: D. Rovetta, avocat, M. Campa, M. Moretto, M. Pirovano ja V. Villante, avvocati)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

ensimmäisessä oikeusasteessa nostettu kanne, jossa vaaditaan kumottavaksi (i) Sberbank d.d:en kohdistuvasta kriisinratkaisumääräyksestä 1.3.2022 tehty yhteisen kriisinratkaisuneuvoston päätös SRB/EES/2022/21, (ii) yhteisen kriisinratkaisuneuvoston 27 ja 28.2.2022 laatimat arvostuskertomukset nro 1 ja 2, ja (iii) Sberbank d.d:tä koskevan kriisinratkaisumääräyksen tukemisesta 1.3.2022 tehty komission päätös (EU) 2022/948,1 on otettava tutkittavaksi

palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen, jotta tämä ratkaisee valittajan nostaman kanteen asiakysymyksen

velvoittaa yhteisen kriisinratkaisuneuvoston (SRB) ja Euroopan komission vastaamaan oikeudenkäyntikuluista tässä muutoksenhakumenettelyssä ja ensimmäisessä oikeusasteessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vetoaa kolmeen pääasialliseen valitusperusteeseen.

Ensimmäiseksi valittaja vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi SEUT 263 artiklan neljättä kohtaa, teki useita oikeudellisia virheitä sekä vääristi tosiseikkoja ja selvitysaineistoa, kun se katsoi, että riidanalaiset päätökset eivät vaikuta suoraan valittajan oikeudelliseen asemaan, ja se jätti myös esittämättä perustelut ja vastaamatta useisiin valittajan esittämiin keskeisiin argumentteihin, joiden tueksi oli esitetty näyttöä.

Toiseksi valittaja vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi SEUT 263 artiklan neljättä kohtaa ja tulkitsi virheellisesti omaisuuden oikeudellista käsitettä. Unionin yleinen tuomioistuin tulkitsi virheellisesti pankkiryhmän ja kriisinratkaisun kohteena olevan konsernin sekä osakkaan ja ainoan osakkaan oikeudellista käsitettä. Toissijaisesti valittaja vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin rikkoi SEUT 263 artiklan neljättä kohtaa katsoessaan, että valittajaan kohdistuvat taloudelliset vaikutukset eivät olleet riittävät osoittamaan, että toimenpide koskee sitä suoraan.

Kolmanneksi valittaja vetoaa siihen, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen – rikkoi asetuksen N:o 806/20141 20 artiklan 15 kohtaa, luettuna yhdessä unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 126 artiklan kanssa – kun se tulkitsi virheellisesti valittajan esittämää kumoamisvaatimusta ja vaatimuksia.

____________

1 EUVL 2022, L 164, s. 65.

1 Yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15.7.2014 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 806/2014 (EUVL 2014, L 225, s. 1).