Language of document : ECLI:EU:T:2020:543

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)

18 päivänä marraskuuta 2020(*)

Yhteisömalli – Mitättömyysmenettely – Rekisteröity yhteisömalli, joka esittää nesteiden jakeluvälineitä – Mitättömyysperuste – Suojan edellytysten noudattamatta jättäminen – Asetuksen (EY) N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohta – Tuotteen ulkoasun piirteet, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan – Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohta

Asiassa T‑574/19,

Tinnus Enterprises LLC, kotipaikka Plano, Texas (Yhdysvallat), edustajinaan asianajajat A. Odle ja R. Palijama sekä J. St Ville, barrister,

kantajana,

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), asiamiehinään J. Ivanauskas ja A. Folliard-Monguiral,

vastaajana,

jossa muuna osapuolena EUIPO:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä oli ja väliintulijana unionin yleisessä tuomioistuimessa on

Koopman International BV, kotipaikka Amsterdam (Alankomaat), edustajinaan asianajajat G. van den Bergh ja B. Brouwer,

jossa muuna osapuolena EUIPO:n valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä oli

Mystic Products Import & Export, SL kotipaikka Badalona (Espanja)

ja jossa on kyse kanteesta, joka on nostettu EUIPO:n kolmannen valituslautakunnan 12.6.2019 tekemästä päätöksestä (asia R 1002/2018-3), joka koskee yhtäältä Mystic Products Import & Exportin ja Koopman Internationalin ja toisaalta Tinnus Enterprisesin välistä mitättömyysmenettelyä,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Kornezov sekä tuomarit E. Buttigieg (esittelevä tuomari) ja K. Kowalik-Bańczyk,

kirjaaja: hallintovirkamies R. Ūkelytė,

ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 16.8.2019 jätetyn kannekirjelmän,

ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 19.11.2019 jätetyn EUIPO:n vastineen,

ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 11.11.2019 jätetyn väliintulijan vastineen,

ottaen huomioon asian siirtämisen uudelle esittelevälle tuomarille, joka kuuluu kymmenenteen jaostoon,

ottaen huomioon unionin yleisen tuomioistuimen kirjalliset kysymykset osapuolille ja näiden niihin antamat vastaukset, jotka on jätetty unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 4.6., 9.6. ja 10.6.2020,

ottaen huomioon 10.7.2020 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

 Asian tausta

1        Kantaja Tinnus Enterprises LLC on sellaisen yhteisömallin haltija, jota koskeva rekisteröintihakemus jätettiin Euroopan unionin teollisoikeuksien virastolle (EUIPO) 10.3.2015 ja joka rekisteröitiin numerolla 1 431 829-0001 (jäljempänä riidanalainen malli) yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) nojalla.

2        Riidanalainen malli on seuraava:

Image not found

Image not found

Image not found

1.1

1.2

1.3


3        Kantaja täsmensi rekisteröintihakemuksessaan asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 2 kohdan mukaisesti, että riidanalaista mallia oli tarkoitus soveltaa 8.10.1968 allekirjoitetun teollisuusmallien kansainvälisen luokituksen perustamista koskevan Locarnon sopimuksen luokkaan 23.01 kuuluvaan tuotteeseen ”nesteiden jakeluvälineet”.

4        Mystic Products Import & Export, SL teki riidanalisen mallin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan perusteella, luettuna yhdessä kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan 1 kohdan kanssa. Mystic Products Import & Export väitti erityisesti, että kaikki riidanalaisen mallin piirteet määräytyivät pelkästään niiden teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Näin ollen kyseinen malli ei asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaan nähden voinut saada minkäänlaista suojaa.

5        Myös väliintulija Koopman International BV teki 19.4.2017 riidanalaisen mallin mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen, joka perustui pääosin samoihin säännöksiin ja samoihin perusteluihin kuin edellä 4 kohdassa mainitut säännökset ja perustelut. Väliintulija vaati mainitun mallin mitättömäksi julistamista tai ainakin sitä, että malli saisi vain rajoitettua suojaa.

6        EUIPO ilmoitti 30.8.2017 molemmille mitättömäksi julistamista koskevan hakemuksen tekijöille, että niiden hakemukset käsiteltäisiin yhdessä menettelyssä asetuksen N:o 6/2006 54 artiklan nojalla.

7        Mitättömyysosasto julisti 30.4.2018 tekemällään päätöksellä riidanalaisen mallin mitättömäksi.

8        Kantaja teki 31.5.2018 EUIPO:ssa mitättömyysosaston päätöksestä asetuksen 6/2002 55–60 artiklaan perustuvan valituksen.

9        EUIPO:n kolmas valituslautakunta vahvisti 12.6.2019 tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös) mitättömyysosaston päätöksen, jonka mukaan riidanalainen malli perustui tuotteen eli nesteiden jakeluvälineiden piirteisiin, jotka määräytyivät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, joten mainittu malli oli julistettava mitättömäksi asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan nojalla. Näin ollen kantajan valitus hylättiin.

 Asianosaisten vaatimukset

10      Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa riidanalaisen päätöksen

–        muuttaa riidanalaista päätöstä siten, että ensinnäkin valitus hyväksytään, toiseksi riidanalaisen mallin mitättömäksi julistamista koskevat hakemukset hylätään, kolmanneksi mitättömäksi julistamista koskevien hakemusten tekijät velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, joita kantajalle on aiheutunut valituslautakunnassa ja mitättömyysosastossa, ja neljänneksi ja toissijaisesti asia palautetaan mitättömyysosastoon, jotta asia voidaan käsitellä asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 1 kohtaan nähden

–        määrää kantajan oikeudenkäyntikulut korvattaviksi

11      EUIPO ja väliintulija vaativat, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen ja

–        velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

 Oikeudellinen arviointi

12      Kantaja vetoaa kanteensa tueksi neljään kanneperusteeseen, jotka koskevat valituslautakunnan riidanalaisessa päätöksessä toteuttamaa asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamista.

13      Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa säädetään, että yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

14      Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaan liittyvässä saman asetuksen johdanto-osan kymmenennessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”Teknologista innovaatiota ei olisi estettävä antamalla mallisuoja niille piirteille, jotka määräytyvät yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Samalla on selvää, ettei tämä merkitse, että mallilla on oltava esteettisiä ominaisuuksia. Eri valmistajien tuotteiden yhteentoimivuutta ei myöskään saisi estää ulottamalla mallisuoja mekaanisiin sovitusosiin. Näistä syistä mallisuojan ulkopuolelle jätettyjä mallin piirteitä ei olisi otettava huomioon arvioitaessa, täyttävätkö mallin muut piirteet suojan saamisen edellytykset.”

15      Unionin tuomioistuin on katsonut 8.3.2018 antamassaan tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172, 31 kohta) muun muassa, että asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa suljetaan pois yhteisömallin tarjoaman suojan piiristä tuotteen ulkoasun piirteet, kun muunlaisilla seikoilla kuin kyseisen tuotteen teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarpeella ja erityisesti visuaalisilla seikoilla ei ole ollut mitään vaikutusta näiden piirteiden valintaan, ja näin on, vaikka olisi olemassa vaihtoehtoisia malleja, joilla tämä käyttötarkoitus voidaan toteuttaa.

16      Unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että sen arvioimiseksi, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, on selvitettävä, että tämä tekninen käyttötarkoitus on ainoa nämä piirteet määrittänyt tekijä, eikä vaihtoehtoisten mallien olemassaolo ole tältä osin ratkaisevaa (tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 32 kohta).

17      Unionin tuomioistuimen mukaan sen arvoimiseksi, kuuluvatko tuotteen ulkoasun piirteet asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan alaan, on otettava huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet. Tällaisessa arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa kyseessä oleva malli, objektiiviset olosuhteet, joista ilmenevät kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteiden valintaan vaikuttaneet syyt, sen käyttöön liittyvät tiedot tai sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, sikäli kuin näiden olosuhteiden ja tietojen tueksi on olemassa luotettavaa näyttöä (tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 36 ja 37 kohta).

18      Kantajan kanneperusteita on arvioitava näiden seikkojen valossa.

 Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee sitä, että valituslautakunta ei ole omaksunut jäsenneltyä ja järjestelmällistä lähestymistapaa riidanalaisessa päätöksessä

19      Kantaja väittää, että kun otetaan huomioon 8.3.2018 annettu tuomio DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172), valituslautakunnan olisi pitänyt, kun se arvioi sitä, oliko riidanalainen malli pätevästi rekisteröity, omaksua jäsennelty ja järjestelmällinen lähestymistapa, jossa ensinnäkin määritetään tuotteen, jota varten riidanalainen yhteisömalli on myönnetty, tekninen käyttötarkoitus, toiseksi yksilöidään tuotteen ulkoasun ne piirteet, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen käyttötarkoituksen mukaan, kolmanneksi selvitetään, määräytyykö kukin näistä piirteistä tosiasiallisesti mainitun tuotteen käyttötarkoituksen mukaan ja neljänneksi arvioidaan riidanalaista mallia asetuksen N:o 6/2002 4–6 artiklassa säädettyjen uutuutta ja yksilöllistä luonnetta koskevien edellytysten valossa sulkien pois ulkoasun piirteet, jotka määräytyvät yksinomaan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

20      Kantajan mukaan valituslautakunnan riidanalaisessa päätöksessä tekemä arviointi ei kuitenkaan ollut rakenteeltaan tällainen. Kantaja katsoo, että valituslautakunta ei ole aloittanut arviointiaan kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen määrittämisellä. Valituslautakunta on kantajan mukaan yksilöinyt kyseessä olevan tuotteen muodostavat neljää osaa eli liittimen, putket, ilmapallot ja ilmapallot putkiin yhdistävät kiinnittimet sen sijaan että se olisi yksilöinyt ja tutkinut kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet, ja tutkinut myös virheellisesti edellä mainittujen neljän osan teknisen käyttötarkoituksen sen sijaan että se olisi tutkinut itse tuotteen teknisen käyttötarkoituksen. Näin ollen kun valituslautakunta on katsonut riidanalaisen päätöksen 37 kohdassa, ettei yhtäkään riidanalaisen mallin piirrettä ole valittu ainoana tarkoituksena parantaa tuotteen ulkoasua, se on soveltanut toista oikeudellista arviointiperustetta kuin se, jota asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa edellytetään, ja sovellettu arviointiperuste on siis virheellinen.

21      Lisäksi kantaja väittää, että koska valituslautakunnan arviointi ei ole ollut jäsennelty, se ei ole tutkinut aineellisesti riidanalaisen mallin suunnittelijan todistajanlausuntoa. Se ei myöskään ole soveltanut asianmukaisesti edellä 19 kohdassa esitetyn arvioinnin toista, kolmatta ja neljättä vaihetta.

22      EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan väitteet.

23      Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan sanamuodosta, asetuksen johdanto-osan kymmenennestä perustelukappaleesta ja 8.3.2018 annetusta tuomiosta DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) käy ilmi, että yhteisömallin arviointi edellä mainittuun säännökseen nähden sisältää neljä vaihetta: ensin on määritettävä kyseessä olevan tuotteen tekninen käyttötarkoitus; toiseksi on arvioitava mainitun tuotteen ulkoasun piirteitä asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja kolmanneksi on tutkittava kaikkiin merkityksellisiin objektiivisiin olosuhteisiin nähden se, määräytyvätkö nämä piirteet pelkästään kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan eli toisin sanoen se, onko kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarve ainoa tekijä, joka määritti sen, miten suunnittelija valitsi tämän tuotteen ulkoasun piirteet, kun muunlaisilla seikoilla ja erityisesti visuaalisilla seikoilla ei ollut mitään vaikutusta näiden piirteiden valintaan (ks. vastaavasti tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 26 ja 31 kohta). Kun otetaan huomioon asetuksen N:o 6/2002 johdanto-osan kymmenes perustelukappale, kyseessä olevan mallin yksinomaan toiminnallisia piirteitä ei voida ottaa huomioon arvioitaessa sitä, täyttävätkö mainitun mallin muut piirteet suojan saamisen edellytykset erityisesti asetuksen N:o 6/2002 4 artiklan 1 kohdassa säädettyjen uutuuden ja yksilöllisen luonteen edellytysten valossa.

24      Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdasta ja saman asetuksen johdanto-osan kymmenennestä perustelukappaleesta käy ilmi, että mikäli katsotaan, että ainakaan yksi kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteistä ei määräydy tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, kyseinen malli on pätevä ja tämä piirre saa suojaa.

25      Sitä vastoin, kuten asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdasta ja mainitun asetuksen johdanto-osan kymmenennestä perustelukappaleesta käy ilmi ja kuten EUIPO on perustellusti todennut, mikäli kaikki tuotteen ulkoasun piirteet määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, kyseessä oleva malli ei ole pätevä, paitsi jos on ilmeistä, että mainittujen piirteiden sijoittelu määräytyy sellaisten seikkojen perusteella, jotka eivät määräydy yksinomaan kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, ja siitä erityisesti saatava visuaalinen yleisvaikutelma menee pelkkää teknistä käyttötarkoitusta pidemmälle. Tästä on huomautettava, että asetuksen N:o 6/2002 mukaisessa järjestelmässä ulkoasu on mallin ratkaiseva piirre (ks. tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen) ja näin ollen piirteiden tietynlaiseen sijoitteluun voidaan päätyä muista syistä kuin teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarpeen vuoksi ja erityisesti koristelua varten ja yleisemmin ulkoasun parantamiseksi.

26      Kuten EUIPO perustellusti toteaa, edellä mainitussa tietynlaista sijoittelua koskevassa tilanteessa kyseessä oleva malli on pätevä ja antaa suojaa ainoastaan tälle tietynlaiselle sijoittelulle eikä tuotteen ulkoasun piirteille, jotka määräytyvät yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen mukaan ja joita tämä sijoittelu koskee.

27      Edellä olevista 23–26 kohdasta käy ilmi, että asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa edellytettyjä arvioinnin vaiheita koskeva kantajan esittämä määritelmä, joka on esitetty edellä 19 kohdassa, on olennaisilta osin oikea. Näin ollen on tutkittava, onko valituslautakunta soveltanut näitä vaiheita asianmukaisesti riidanalaisessa päätöksessä.

28      Arvioinnin ensimmäisestä vaiheesta on todettava, että valituslautakunta on katsonut riidanalaisen päätöksen 23 kohdassa, että ensin on pitänyt määrittää riidanalaisen mallin sisältävän tuotteen tekninen käyttötarkoitus. Valituslautakunta on ottanut huomioon sen, että kantaja, joka on mallin haltija, on kuvaillut tämän tuotteen hakemuksessa, joka on johtanut riidanalaisen mallin rekisteröintiin, ”nesteiden jakeluvälineiksi” (riidanalaisen päätöksen 23 kohta). Valituslautakunta on katsonut, että kyseessä olevan tuotteen tarkoituksena oli lasten viihdyttäminen helpottamalla vesisodan järjestämistä (riidanalaisen päätöksen 33 kohta) ja täsmentänyt, että tämän tuotteen tekninen käyttötarkoitus oli täyttää yhtäaikaisesti tietty määrä puhallettavia ilmapalloja (riidanalaisen päätöksen 34 kohta). Edellä esitetystä seuraa, että edellä 23 kohdassa mainittu arvioinnin ensimmäinen vaihe käy ilmi riidanalaisesta päätöksestä.

29      Arvioinnin toisesta vaiheesta on todettava, että valituslautakunta on riidanalaisen päätöksen 34 kohdassa selvästi yksilöinyt ja arvioinut kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet, joita ovat ensinnäkin aukolla varustettu liitin, jossa on tietty määrä reikiä, toiseksi tietty määrä liittimeen liitettyjä putkia, kolmanneksi tietty määrä putkien päihin kiinnitettyjä puhallettavia ilmapalloja ja neljänneksi tietty määrä kiinnittimiä, joilla ilmapallot kiinnitetään putkiin. Näin ollen myös edellä 23 kohdassa mainittu arvioinnin toinen vaihe käy ilmi riidanalaisesta päätöksestä.

30      Valituslautakunta on suorittanut riidanalaisen päätöksen 33–36 kohdassa arvioinnin kolmannen vaiheen, kun se on tutkinut, määräytyikö tuotteen ulkoasun kukin piirre pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Valituslautakunta on erityisesti riidanalaisen päätöksen 34 kohdassa nämä neljä yksilöityä käyttötarkoitusta tutkiakseen ottanut huomioon seuraavan internetissä olevan esittelyn kantajan ja riidanalaisen mallin haltijan Bunch O Balloons ‑nimisestä tuotteesta:

”Kasteluletkun liitin ja 37 valmiiksi kiinnitettyä ilmapalloa, jotka sulkeutuvat itsestään, kun ne ovat täyttyneet vedellä. – – Tyhjät ilmapallot on kiinnitetty 37 putkeen. Kunkin ilmapallon suun ympärillä on pieni kuminauha, joka kiinnittää ilmapallon tiukasti putkeen. Putket on yhdistetty yhteen ainoaan suukappaleeseen, joka voidaan yhdistää kasteluletkuun täyttämistä varten. Tämä järjestelmä mahdollistaa kaikkien ilmapallojen samanaikaisen täyttämisen vedellä. Kun ilmapallot on täytetty, tarvitsee vain katkaista vedentulo ja ravistaa varovasti ilmapalloja niiden irrottamiseksi ja siirtämiseksi vesi-ilmapallovarastoosi.”

31      Lisäksi valituslautakunta on riidanalaisen päätöksen 35 ja 36 kohdassa ja vastauksena kantajan väitteisiin riidanalaisen mallin suunnittelijan todistajanlausunnosta todennut, että laitteen ulkoasu määräytyi laitteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan ja että vaikka oli totta, että lähtökohtaisesti oli olemassa malleja, jotka erosivat toisistaan kyseessä olevan tuotteen ulkoasun koon, muodon ja piirteiden sijoittelun osalta, oli kuitenkin nyt käsiteltävässä asiassa otettava huomioon se, että piirteet ja se, miten ne oli suunniteltu, takasivat teknisen vaikutuksen, jonka ansiosta tuote toimi moitteettomasti. Lisäksi valituslautakunta vahvisti riidanalaisen päätöksen 28 kohdassa mitättömyysosaston arvioinnin, jossa riidanalaista mallia tutkittiin kokonaisuutena. Näin ollen riidanalaisen päätöksen 28, 35 ja 36 kohdasta käy ilmi, että valituslautakunta on tutkinut kysymyksen siitä, saatiinko kyseessä olevan tuotteen ulkoasun yksittäisten piirteiden sijoittelusta visuaalinen yleisvaikutelma, josta voitiin päätellä, että tämä sijoittelu ei määräytynyt yksinomaan sellaisten seikkojen perusteella, jotka liittyivät kyseisen tuotteen teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarpeeseen.

32      Niinpä valituslautakunta on todennut riidanalaisen päätöksen 37 ja 38 kohdassa, että kaikki kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet määräytyivät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, ja todennut riidanalaisen päätöksen 39 kohdassa, että riidanalainen malli oli näin ollen julistettava mitättömäksi.

33      Edellä 30–32 kohdassa esitetystä seuraa, että edellä 23 kohdassa mainittu arvioinnin ensimmäinen vaihe käy ilmi riidanalaisesta päätöksestä.

34      Kantajan yksilöimän ja edellä 19 kohdassa esitetyn arvioinnin neljännestä vaiheesta on todettava, että koska valituslautakunta katsoi, että kaikki kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet määräytyivät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan ja koska se tämän vuoksi julisti riidanalaisen mallin mitättömäksi asetuksen N:o 6/2002 25 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 8 artiklan 1 kohdan nojalla, sen ei ollut tarpeen tutkia kyseisen mallin uutuutta ja yksilöllistä luonnetta.

35      Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että valituslautakunta on suorittanut kaikki tarvittavat vaiheet asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamisen arvioinnissa. Valituslautakunnan arviointien perusteltavuutta koskeva kysymys on erilainen ongelma ja sitä käsitellään kantajan esittämien muiden kanneperusteiden yhteydessä.

36      Kantajan väitteestä, jonka mukaan valituslautakunta ei ole tutkinut aineellisesti riidanalaisen mallin suunnittelijan todistajanlausuntoa, on todettava, että mainittu todistajanlausunto on esitetty riidanalaisen päätöksen 14 kohdassa. Valituslautakunta vastaa riidanalaisen päätöksen 35 kohdassa aineellisesti kantajan väitteisiin kyseisestä todistajanlausunnosta. Erityisesti valituslautakunta vastaa mainitussa 35 kohdassa väitteeseen, jonka mukaan riidanalainen malli liittyy tuotteeseen, joka on tarkoitettu myytäväksi kuluttajille, väitteeseen, jonka mukaan on olemassa useita muita keinoja, joita käyttäen voidaan saavuttaa sama tekninen tulos, kuin mitä riidanalainen malli esittää, ja useita mahdollisia variaatioita kyseisestä mallista, ja väitteeseen, jonka mukaan riidanalainen malli on ”ulkoasultaan yksinkertainen, selkeä ja elegantti”. Valituslautakunta on hylännyt nämä väitteet ja katsonut, että niillä ei voida muuttaa sitä tosiseikkaa, että tuotteen ulkoasu määräytyy tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan ja että 8.3.2018 annetun tuomion DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) nojalla pelkästään se seikka, että on olemassa vaihtoehtoinen malli, ei merkitse sitä, että tuotteen ulkoasu on määräytynyt muiden kuin teknisten seikkojen perusteella. Valituslautakunta täsmentää tätä arviointia riidanalaisen päätöksen 36 kohdassa.

37      Tästä seuraa, että kantajan väite, jonka mukaan valituslautakunta ei ole tutkinut aineellisesti riidanalaisen mallin suunnittelijan todistajanlausuntoa, on hylättävä.

38      Ensimmäinen kanneperuste on edellä esitetyt seikat huomioon ottaen hylättävä.

 Toinen kanneperuste, joka koskee sitä, että valituslautakunta ei ole tutkinut kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteitä ja teknistä käyttötarkoitusta ja että se on käyttänyt virheellistä soveltamiskynnystä asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan osalta

39      Kantaja väittää, että valituslautakunta on ensinnäkin arvioinut kyseessä olevan tuotteen tai sen muodostavien osien teknisiä piirteitä sen sijaan, että se olisi arvioinut tuotteen ulkoasun piirteitä (ensimmäinen väite) ja toiseksi arvioinut näiden teknisten piirteiden tai kyseisten osien käyttötarkoitusta sen sijaan, että se olisi arvioinut tuotteen teknistä käyttötarkoitusta (toinen väite). Kantajan mukaan näistä virheistä seuraa, että valituslautakunta on omaksunut erilaisen ja lievemmän arviointiperusteen kuin mitä asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa, sellaisena kuin sitä on tulkittu 8.3.2018 annetussa tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172), edellytetään; sen mukaan on tutkittava, määräytyykö kukin tuotteen ulkoasun piirteistä pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan (kolmas väite).

40      EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan väitteet.

 Ensimmäinen väite, joka koskee sitä, että valituslautakunta ei ole arvioinut kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteitä

41      Aluksi on huomautettava, että asetuksessa N:o 6/2002 ei ole ”tuotteen ulkoasun piirteiden” tarkkaa määritelmää. Mainitun asetuksen 3 artiklan a alakohdassa olevassa mallin määritelmässä termiä ”[piirteet]” käytetään laajassa merkityksessä, ja se kattaa kaikki ulkoasun osat ja erityisesti tuotteen linjat, ääriviivat, värit, muodon, pintarakenteen ja/tai materiaalin. Kuten EUIPO on perustellusti todennut, näiden piirteiden yksilöinti on suoritettava tapauskohtaisesti ja se riippuu kyseessä olevasta tuotteesta (ks. analogisesti tuomio 24.9.2019, Roxtec v. EUIPO – Wallmax (Musta neliö, jonka sisällä on neljä samankeskistä sinistä rengasta), EU:T:2019:674, 51 ja 55 kohta).

42      Näin ollen tuotteen ulkoasun piirteiden yksilöinti voi tapauksen mukaan ja erityisesti sen monimutkaisuudesta riippuen tapahtua mallin pelkän visuaalisen tutkimisen perusteella tai se voi päinvastoin perustua perusteelliseen tarkasteluun, jossa otetaan huomioon arvioinnin kannalta hyödylliset seikat, kuten tutkimukset ja asiantuntijalausunnot tai jopa tiedot tälle tuotteelle aiemmin myönnetyistä immateriaalioikeuksista (tuomio 19.12.2012, Reddig v. SMHV – Morleys (Veitsenkahva), T‑164/11, ei julkaistu, EU:C:2012:443, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

43      Riidanalaisessa päätöksessä valituslautakunta on aloittanut arviointinsa toteamalla, että kantaja on riidanalaisen mallin rekisteröintiin johtaneessa hakemuksessa kuvaillut tuotteen, johon mallia sovellettiin, ”[nesteiden jakeluvälineiksi]” (riidanalaisen päätöksen 23 kohta).

44      Tämän jälkeen valituslautakunta on todennut, että se aikoi ottaa huomioon kantajan nimissä 3.10.2015 jätetyn eurooppapatenttia koskevan hakemuksen EP 3 005 948 A 2 saadakseen tarkempia tietoja ja todisteita edellä mainitusta tuotteesta ja riidanalaisen mallin toiminnallisista piirteistä (riidanalaisen päätöksen 25 kohta).

45      Niinpä valituslautakunta on riidanalaisen päätöksen 34 kohdassa yksilöinyt tuotteen ulkoasun piirteet, joita ovat ensinnäkin aukolla varustettu liitin, jossa on tietty määrä reikiä, toiseksi tietty määrä liittimeen liitettyjä putkia, kolmanneksi tietty määrä putkien päihin kiinnitettyjä puhallettavia ilmapalloja ja neljänneksi tietty määrä kiinnittimiä, joilla ilmapallot kiinnitetään putkiin. Valituslautakunta on katsonut, että kaikki nämä piirteet ovat tarpeellisia sen teknisen ratkaisun toiminnan kannalta, jonka avulla on mahdollista täyttää yhtäaikaisesti tietty määrä puhallettavia ilmapalloja.

46      On totta, että valituslautakunnan arvioinnin mukaan tuotteen ulkoasun neljä piirrettä vastaavat tämän tuotteen muodostavia yksittäisiä osia. Riidanalaisen päätöksen 33 kohdassa valituslautakunta nimittäin on todennut, että tuote ”nesteiden jakeluvälineet” kattoi liittimen, joka voitiin yhdistää vedenjakelulaitteeseen kuten hanaan tai kasteluletkuun, että vesi jaettiin useiden varsien (putkien) avulla; nämä varret (putket) oli kiinnitetty liittimeen reikien avulla, ja varsien (putkien) päihin kuminauhoilla kiinnitetyt ilmapallot täyttyivät vedellä. Valituslautakunnan mukaan sen jälkeen, kun ilmapallot oli täytetty riittävästi vedellä, nesteen paino sai ne irtautumaan putkista, ja kuminauhat sulkivat pallot niin että vesi pysyi pallojen sisällä ja palloja voitiin käyttää vesisodassa.

47      Se seikka, että kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet ja tuotteen muodostavat yksittäiset osat ovat yhteneviä, ei kuitenkaan merkitse sitä, että valituslautakunta olisi tehnyt virheen näiden piirteiden arvioinnissa. Edellä 41 ja 42 kohdassa esitettyjen toteamusten mukaisesti on todettava yhtäältä, että näiden piirteiden yksilöinti riippuu kyseessä olevasta tuotteesta. Kun nyt käsiteltävässä asiassa otetaan huomioon tämän useista yksittäisistä osista koostuvan tuotteen moniosaisuus, on loogista, että sen ulkoasun piirteet ovat yhteneviä sen yksittäisten osien kanssa. Toisaalta kun otetaan huomioon kyseessä oleva tuote, metodologisesti valituslautakunnalla on ollut oikeus siihen, että se ei suorita pelkästään tuotteen visuaalista tutkimista vaan suorittaa perusteellisen tutkimuksen ja yksilöi tuotteen ulkoasun piirteiksi näkyvät osat, jota muodostavat tuotteen ja tämän ulkoasun.

48      Edellä esitetyn perusteella kantajan väite, jonka mukaan valituslautakunta ei ole arvioinut kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteitä, on hylättävä. Tätä päätelmää tukee se seikka, että kantaja on EUIPO:ssa käydyssä menettelyssä itse todennut, että kyseessä olevan tuotteen neljä yksittäistä osaa ovat tuotteen ulkoasun piirteitä.

 Toinen väite, joka koskee sitä, että valituslautakunta ei ole arvioinut kyseessä olevan tuotteen teknistä käyttötarkoitusta

49      Aluksi on todettava, että valituslautakunta on ottanut huomioon kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen ja todennut, että tuote oli tarkoitettu lasten viihdyttämiseen helpottamalla vesisodan järjestämistä (riidanalaisen päätöksen 33 kohta) ja että tuotteen tekninen käyttötarkoitus oli täyttää yhtäaikaisesti tietty määrä puhallettavia ilmapalloja (riidanalaisen päätöksen 34 kohta).

50      Tämän jälkeen valituslautakunta on yksilöinyt kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet ja todennut, että kaikki tuotteen ulkoasun piirteet määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan ja kuuluvat näin ollen aseuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan (riidanalaisen päätöksen 38 ja 39 kohta).

51      Näin ollen kantajan väite, jonka mukaan valituslautakunta ei ole arvioinut kyseessä olevan tuotteen teknistä käyttötarkoitusta, on hylättävä.

52      On totta, että edellä 50 kohdassa esitetyn johtopäätöksen tekemiseksi valituslautakunta on myös arvioinut riidanalaisen päätöksen 33 ja 34 kohdassa kunkin kyseessä olevan tuotteen ulkoasun neljän piirteen eli liittimen, putkien, ilmapallojen ja kiinnittimien teknisen käyttötarkoituksen ja kunkin piirteen osuuden mainitun tuotteen teknisen käyttötarkoituksen, joka on puhallettavien ilmapallojen yhtäaikainen täyttäminen vesisotaa varten, toteutumisessa. Kuten edellä 30 kohdassa on todettu, valituslautakunta on esimerkiksi maininnut riidanalaisen päätöksen 34 kohdassa näiden piirteiden käyttötarkoitukset sellaisena kuin kantajan on esittänyt ne internet‑sivustolla.

53      Tämä valituslautakunnan lähestymistapa ei ole virheellinen.

54      On nimittäin niin, että kun kyseessä olevaa mallia sovelletaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen moniosaiseen tuotteeseen, jonka ulkoasun piirteet ovat yhteneviä sen yksittäisten osien kanssa, vastaus siihen, onko niin, että mainitut piirteet ”määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan” asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, edellyttää ensin kunkin piirteen teknisen käyttötarkoituksen tutkimista ja kunkin piirteen teknisen käyttötarkoituksen ja kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen välisen syy-yhteyden tutkimista. Kun piirteen teknisen käyttötarkoituksen ja tuotteen teknisen käyttötarkoituksen välillä ei ole syy-yhteyttä eli kun tämä piirre ei liity tuotteen tekniseen käyttötarkoitukseen, ei voida katsoa, että tämä piirre ”määräytyy pelkästään” tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Mikäli tällainen syy-yhteys sitä vastoin on olemassa, voidaan katsoa, että tuotteen ulkoasun piirre ”määräytyy pelkästään” kyseisen tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, kun muunlaisilla seikoilla kuin kyseisen tuotteen teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarpeella ja erityisesti visuaalisilla seikoilla ei ole ollut mitään vaikutusta näiden piirteiden valintaan 8.3.2018 annetussa tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172, 31 kohta) tarkoitetulla tavalla.

55      Näiden päätelmien selventämiseksi on aiheellista viitata esimerkkiin riidanalaisesta mallista ilmenevästä liittimestä. Liitin on edellä esitetyn arvioinnin mukaan pääasiassa kyseessä olevan moniosaisen tuotteen ulkoasun piirre mutta myös yksittäinen osa eli toisin sanoen kyseisen tuotteen osa. Tämän liittimen tehtävänä on yhdistää kyseessä oleva tuote ja vedenlähde kuten esimerkiksi hana. Näin ollen on selvää, että vaikka liittimellä itsessään on eri käyttötarkoitus kuin kyseessä olevalla tuotteella, se kuitenkin liittyy tuotteen tekniseen käyttötarkoitukseen, koska sen avulla täytetään monta ilmapalloa samanaikaisesti vedellä. Tämä syy-yhteys saattaa johtaa päätelmään siitä, että mainittu liitin määräytyy pelkästään kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, mikäli muunlaisilla seikoilla kuin kyseisen tuotteen teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarpeella ja erityisesti visuaalisilla seikoilla ei ole ollut mitään vaikutusta tämän liittimen valintaan.

56      Tästä seuraa, kuten EUIPO on perustellusti todennut, että se, että kyseinen tuote sisältää useita piirteitä, joista kullakin on erilainen käyttötarkoitus, ei sulje pois asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamista. Tämä säännös ei edellytä sitä, että ulkoasun piirteet viittaavat yhteen ainoaan tekniseen tulokseen. Piirteet voivat tuottaa useita teknisiä tuloksia, kunhan ne myötävaikuttavat tuotteella tavoitellun teknisen tuloksen aikaansaamiseen.

57      Kuten EUIPO on todennut, on niin, että jos tällaista asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan tulkintaa ei hyväksytä, tämä johtaa siihen, että tätä säännöstä ei sovelleta tiettyihin yksinomaan toiminnallisiin piirteisiin pelkästään sen takia, että ne eivät täytä suoraan kyseessä olevan tuotteen käyttötarkoitusta. Tämän säännöksen soveltaminen olisi niin ikään poissuljettua sellaisten mallien osalta, jotka muodostavat vain yhden osan tuotteesta tai sen osasta, koska viimeksi mainitut täyttäisivät vain harvoin tuotteen käyttötarkoituksen sellaisenaan. Tällainen tilanne ei vastaa mainitulla säännöksellä tavoiteltua päämäärää.

58      Edellä esitetyn perusteella kantajan väite, joka koskee arviointimenetelmää, jota valituslautakunta on soveltanut todetakseen, että kaikki kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet määräytyvät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, on hylättävä.

 Kolmas väite, joka koskee valituslautakunnan riidanalaisessa päätöksessä omaksumaa asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevaa edellytystä

59      Kantaja moittii valituslautakuntaa siitä, että tämä on soveltanut asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevaa edellytystä, joka on lievempi kuin tässä säännöksessä säädetty edellytys, jonka mukaan tuotteen ulkoasun kunkin piirteen on ”[määräydyttävä pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen perusteella]”. Väitteensä tueksi kantaja vetoaa seuraaviin valituslautakunnan toteamuksiin: riidanalaisen päätöksen 34 kohdassa mainittu toteamus, jonka mukaan ”kaikki nämä piirteet ovat tarpeellisia teknisen ratkaisun toiminnan kannalta”; riidanalaisen päätöksen 35 kohdassa mainittu toteamus, jonka mukaan ”laitteen ulkoasu määräytyy laitteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan”; riidanalaisen päätöksen 36 kohdassa mainittu toteamus, jonka mukaan ”nyt käsiteltävässä asiassa on kuitenkin otettava huomioon se, että piirteet ja se, miten ne on suunniteltu, takaavat teknisen vaikutuksen, jonka ansiosta tuote toimii moitteettomasti”; riidanalaisen päätöksen 37 kohdassa mainitut toteamukset, joiden mukaan ”kaikki riidanalaisen [mallin] olennaiset piirteet on valittu tuotteen käyttötarkoituksen toteuttamista varten” ja että ”yhtäkään näistä piirteistä ei ole valittu ainoana tarkoituksena parantaa tuotteen ulkoasua”.

60      On todettava, että edellä mainitut valituslautakunnan riidanalaisessa päätöksessä käyttämät ilmaisut eivät aina ole yhteneviä asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa olevien ilmaisujen kanssa. Kantajan moittima terminologia, kun sitä tarkastellaan tämän päätöksen yhteydessä ja sen rakenteen valossa, ei kuitenkaan sellaisenaan osoita, että valituslautakunta olisi soveltanut tätä artiklaa virheellisesti. On nimittäin niin, että valituslautakunta on yksiselitteisesti edellä mainittuun säännökseen viitaten katsonut riidanalaisen päätöksen 38 kohdassa, että kaikki kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet täyttivät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen.

61      Tästä seuraa, että tämä kantajan väite ja näin ollen toinen kanneperuste kokonaisuudessaan on hylättävä.

 Kolmas kanneperuste, joka koskee virhettä, jonka valituslautakunta on tehnyt arvioidessaan muita yhteisömalleja, joihin kantajalla on oikeus, ja kantajan tekemää eurooppapatenttia koskevaa hakemusta

62      Kantaja väittää, että valituslautakunta ei ole kyseenalaistanut mitättömyysosaston arviointia, jonka mukaan pelkästään sen seikan perusteella, että kantaja on useiden ulkoasultaan erilaisten sellaisten yhteisömallien haltija, joita sovelletaan tuotteeseen ”nesteiden jakeluvälineet”, voidaan katsoa, että kaikki kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet määräytyvät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

63      Lisäksi kantaja väittää valituslautakunnan katsoneen, että sen perusteella, että kantaja on tehnyt patenttihakemuksen samasta tuotteesta kuin johon riidanalaista mallia sovelletaan, sisältäen yksityiskohtaisen kuvauksen tämän tuotteen ulkoasun piirteistä, nämä piirteet määräytyvät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Kantajan mukaan tämä patenttihakemus voi olla vain kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteiden valintaan vaikuttaneita syitä koskeva tietolähde ja se ei voi olla oikotie 8.3.2018 annetussa tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) edellytetyn ja ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä kuvatun jäsennellyn arvioinnin välttämiseen.

64      EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan väitteet.

65      On huomautettava, että 8.3.2018 annetussa tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172, 32 kohta) unionin tuomioistuin on täsmentänyt, että siltä osin kuin oli kysymys siitä, onko tekninen käyttötarkoitus ainoa tuotteen ulkoasun piirteet määrittänyt tekijä, ei vaihtoehtoisten mallien olemassaolo ollut ratkaisevaa.

66      Samoin on huomautettava, että unionin tuomioistuin on katsonut 8.3.2018 annetussa tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172, 36 ja 37 kohta), että sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, on merkityksellinen objektiivinen olosuhde, joka on otettava huomioon arvioitaessa sitä, määräytyvätkö kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan (ks. edellä 17 kohta).

67      Näitä kahta kantajan väitettä on arvioitava näiden täsmennysten valossa.

 Väite, joka koskee muita yhteisömalleja, joiden oikeudet kuuluvat kantajalle

68      Sen kantajan väitteen tutkimiseksi, jonka mukaan kantaja on tuotteeseen ”nesteiden jakeluvälineet” sovellettavien muiden mallien haltija, on hyödyllistä tarkastella ensin mitättömyysosaston päätöstä.

69      Mitättömyysosasto on katsonut, että vaikka kyseessä oleva menettely koski riidanalaisen mallin pätevyyttä, oli 8.3.2018 annettu tuomio DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) huomioon ottaen merkityksellistä ottaa huomioon muut yhteisömallit, joihin kantajalla oli oikeus ja joiden osalta oli tehty niitä ja riidanalaista mallia koskeva yhteistä rekisteröintiä tarkoittava hakemus (mitättömyysosaston päätös, s. 8).

70      Mitättömyysosasto totesi, että ainakin neljä kantajan yhteisessä hakemuksessa esittämistä malleista osoitti mahdollisia vaihtoehtoja saman teknisen ratkaisun saavuttamiseksi, mikä jätti vähän tilaa muille vaihtoehdoille. Mitättömyysosaston mukaan erilaiset esitetyt putkien ja ilmapallojen kokonaisuudet ovat vain erilaisia tapoja saada suuri määrä ilmapalloja täytettyä samanaikaisesti vedellä, ja saadessaan nämä muodot rekisteröityä kantaja jättää kilpailijoilleen vain vähän mahdollisuuksia päästä samaan lopputulokseen (mitättömyysosaston päätös, s. 9).

71      Näin ollen mitättömyysosasto viittasi merkityksellisten objektiivisten olosuhteiden huomioonottamisen tarpeellisuuteen asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi ja katsoi, että nyt käsiteltävässä asiassa tällainen objektiivinen olosuhde saattoi olla se, että kaikki asiassa esitetyt vaihtoehtoiset muodot, kuten esimerkiksi riidanalainen malli, oli suojattu yhteisömallirekisteröinnillä, ja näin ollen niiden ei voitu katsoa olevan kilpailijoille tarjolla olevia vaihtoehtoja (mitättömyysosaston päätös, s. 9). On myös tärkeää tuoda esille, että mitättömyysosasto ei – kuten sen päätöksestä käy ilmi – ole rajoittunut tähän toteamukseen asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi, vaan se on ottanut huomioon muita tekijöitä ja erityisesti kantajan tekemän patenttihakemuksen ja kertakäyttöiseksi tarkoitetun kyseessä olevan tuotteen luonteen (mitättömyysosaston päätös, s. 9–10).

72      Näin ollen mitättömyysosasto on ottanut huomioon muiden sellaisten yhteisömallien olemassaolon, joihin kantajalla on oikeus, yhtenä monista seikoista arvioidakseen sitä, määräytyivätkö kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

73      Valituslautakunta on vahvistanut tämän mitättömyysosaston lähestymistavan. Valituslautakunta on katsonut riidanalaisen päätöksen 29 kohdassa, että mitättömyysosasto on täysin perustellusti ottanut huomioon muut kantajan yhteisömallit, koska 8.3.2018 annetun tuomion DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) nojalla kaikki asiassa merkitykselliset objektiiviset olosuhteet oli otettava huomioon ja yksi näistä olosuhteista koski tietoja, jotka voitiin saada muista samaa tuotetta koskevista kantajan rekisteröinneistä.

74      Kuten jäljempänä 81 kohdassa todetaan, valituslautakunta on ottanut myös huomioon 8.3.2018 annetussa tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) tarkoitetut muut ”merkitykselliset objektiiviset olosuhteet” ja todennut, että kaikki kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteet määräytyivät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

75      Edellä esitetystä seuraa, että kantajan ensimmäinen väite perustuu riidanalaisen päätöksen virheelliseen ymmärtämiseen, koska valituslautakunta ei ole tukeutunut vain kantajan muiden yhteisömallien olemassaoloon asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi. Tällä perusteella ensimmäinen väite on hylättävä.

 Väite, joka koskee kantajan tekemää eurooppapatenttia koskevaa hakemusta

76      Riidanalaisesta päätöksestä käy ilmi, että valituslautakunta on käyttänyt kantajan tekemää eurooppapatenttia koskevaa hakemusta tärkeänä tietolähteenä arvioidakseen riidanalaista mallia asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaan nähden.

77      Valituslautakunta on todennut, että patenttihakemus koski täsmälleen samaa tuotetta kuin se, johon riidanalaista mallia sovellettiin (ks. riidanalaisen päätöksen 30–32 kohta).

78      Valituslautakunta on käyttänyt patenttihakemuksessa olevia tietoja määrittääkseen sen tuotteen osat, johon riidanalaista mallia sovellettiin, ja sen käyttötarkoituksen, joka oli lasten viihdyttäminen helpottamalla vesisodan järjestämistä (riidanalaisen päätöksen 33 kohta).

79      Valituslautakunta on käyttänyt myös patenttihakemuksessa olevia tietoja osoittaakseen kyseessä olevan tuotteen ulkoasun neljän piirteen eli liittimen, putkien, ilmapallojen ja kiinnittimien teknisen käyttötarkoituksen sekä näiden neljän piirteen teknisen käyttötarkoituksen ja kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen välisen syy-yhteyden. Valituslautakunta on katsonut, että edellä mainitut piirteet oli kuvattu yksityiskohtaisemmin patenttihakemuksessa ja että molemmat välineet (riidanalainen malli ja haettu patentti) koskivat samaa tuotetta (riidanalaisen päätöksen 34 kohta).

80      Lisäksi valituslautakunta on vahvistanut riidanalaisen päätöksen 35 kohdassa mitättömyysosaston arvioinnin, joka perustui kantajan tekemään patenttihakemukseen. Mitättömyysosasto oli erityisesti todennut, että tuotteen, johon riidanalaista mallia sovellettiin, ulkoasu ei parantunut verrattuna patenttihakemuksessa esitettyyn yksinkertaiseen toteutusmuotoon ja että tämä malli oli lähes identtinen riidanalaisen mallin kanssa (mitättömyysosaston päätös, s. 11).

81      Lisäksi on todettava, että valituslautakunta ei ole tukeutunut yksinomaan kantajan patenttihakemukseen todetakseen, että kyseessä olevan tuotteen piirteet määräytyivät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Se on ottanut huomioon myös 8.3.2018 annetussa tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) tarkoitetut ”merkitykselliset objektiiviset olosuhteet” eli riidanalaisen mallin (riidanalaisen päätöksen 35 kohta), kyseessä olevan tuotteen luonteen ja käytön (riidanalaisen päätöksen 33 kohta), objektiiviset tiedot kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteiden valintaan vaikuttaneista syistä eli näiden piirteiden käyttötarkoituksesta (riidanalaisen päätöksen 34 kohta), ja muut mallit, joihin kantajalla on oikeus (riidanalaisen päätöksen 29 kohta).

82      Edellä esitetystä seuraa, että valituslautakunta ei ole tukeutunut yksinomaan kantajan tekemään patenttihakemukseen kuten kantaja väittää (ks. edellä 63 kohta). Tästä seuraa myös, että valituslautakunnan arviointi ei ole ollut 8.3.2018 annetussa tuomiossa DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) edellytettyä arviointia koskeva ”oikotie”.

83      Näin ollen kantajan toinen väite ja siten kolmas kanneperuste kokonaisuudessaan on hylättävä.

 Neljäs kanneperuste, joka koskee valituslautakunnan tekemiä arviointivirheitä

84      Kantaja väittää yhtäältä, että kyseessä olevan tuotteen ulkoasun neljä piirrettä, joka valituslautakunta on yksilöinyt, eivät määräydy pelkästään mainitun tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, ja toisaalta, että nämä neljä piirrettä eivät ole kyseessä olevan tuotteen ulkoasun ainoat piirteet. Näin olen riidanalaista mallia ei kantajan mukaan olisi pitänyt julistaa mitättömäksi asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan nojalla ilman mainitun asetuksen 4–6 artiklan mukaista arviointia.

85      Kantaja viittaa riidanalaisen päätöksen 35 kohtaan ja yksilöi kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteiksi, jotka eivät määräydy pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, seuraavat piirteet: riidanalaisen mallin ”yksinkertainen ja selkeä ulkoasu”, joka on samanlainen tai samankaltainen kuin ”varrellinen kukka” putkien pituuden ja ilmapallojen pituuden välisen suhteen vuoksi ja ”[mainitun] mallin kokonaismitat, kun pituus on noin 18 kertaa suurempi kuin leveys, mikä antaa [mainitulle] mallille huolitellun ja tyylikkään ulkoasun, joka vetoaa käyttäjään”. Kantajan mukaan yksikään näistä piirteistä ei määräydy pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

86      Väitteidensä tueksi kantaja vetoaa riidanalaisen mallin suunnittelijan todistajanlausuntoon, joka on esitetty valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä.

87      Tässä todistajanlausunnossa riidanalaisen mallin luonut selittää, että oli olemassa muita kuin riidanalaisen mallin esittämiä keinoja saman teknisen käyttötarkoituksen toteuttamiseen. Esimerkiksi ”putket voisi yhdistää vesiletkuun suorassa linjassa tai ne voitaisiin asetella spiraaliksi letkun ympärille tai lähtemään säteittäin keskuspisteestä” (todistajanlausunnon 6 kohta).

88      Samalla tavoin mallin suunnittelijan mukaan riidanalaisen mallin useat ominaisuudet kuten liittimen muoto, putkien määrä, niiden välinen etäisyys ja pituus sekä eripituisten putkien yhdistelmä, voisivat olla erilaisia (todistajanlausunnon 7 kohta).

89      Mallin suunnittelija on vahvistanut, että riidanalainen malli oli esteettisempi kuin yksikään niistä malleista, jotka toteuttivat teknisen käyttötarkoituksen jonkin hänen todistajanlausunnon 6 kohdassa luettelemansa vaihtoehdon avulla, koska riidanalainen malli oli muodoltaan pitkänomainen siten, että sen pituus oli suurin piirtein neljä kertaa sen leveys. Riidanalaisen mallin ulkoasu oli näin ollen yksinkertainen, selkeä ja tyylikäs (todistajanlausunnon 8 kohta). Mallin suunnittelija toteaa, että hänen todistajanlausuntonsa 7 kohdassa mainittujen osien sijoittelu johtui siitä, että tämä sijoittelu oli yksi mahdollisista sijoitteluista, jotka mahdollistivat riidanalaisen mallin pitkänomaisen muodon, mikä antoi sille yksinkertaisen, selkeän ja tyylikkään ulkoasun (todistajanlausunnon 9 kohta).

90      Mallin suunnittelija on vedonnut myös kyseessä olevan tuotteen (jonka kauppanimi on Bunch O Balloons) kaupalliseen menestykseen ja sille myönnettyihin palkintoihin, jotka perustuivat arviointiperusteisiin, joihin lukeutui se, kuinka paljon tuotteen muotoilu vetosi kuluttajiin (todistajanlausunnon 10 ja 11 kohta).

91      Kantaja esittää myös perusteluja riidanalaisen mallin yksilöllisen luonteen tukemiseksi ja riitauttaa asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 2 kohdan soveltamisen nyt käsiteltävässä asiassa.

92      EUIPO ja väliintulija kiistävät kantajan argumentit.

93      Ensinnäkin on huomattava, että kantaja ei esitä minkäänlaisia perusteluja väitteelleen siitä, että kyseessä olevan tuotteen ulkoasun neljä piirrettä, jotka valituslautakunta on yksilöinyt riidanalaisen päätöksen 34 kohdassa ja joita ovat aukolla varustettu liitin, jossa on tietty määrä reikiä, tietty määrä liittimeen liitettyjä putkia, tietty määrä putkien päihin kiinnitettyjä puhallettavia ilmapalloja ja tietty määrä kiinnittimiä, joilla ilmapallot kiinnitetään putkiin, eivät määräydy pelkästään mainitun tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Tästä syystä väite on hylättävä.

94      Toiseksi on todettava, että kantaja vetoaa perusteluissaan kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteiden sijoitteluun ja riidanalaisesta mallista saatavaan yleisvaikutelmaan, joka on kantajan mukaan ”yksinkertainen ja selkeä” kuten ”varrellinen kukka”. Riidanalaisen mallin suunnittelija viittaa todistajanlausunnossaan myös ulkoasun piirteiden erityiseen sijoitteluun, joka on määräytynyt esteettisten seikkojen perusteella, sekä kyseisestä mallista saatavaan yleisvaikutelmaan.

95      Tästä on huomautettava, että sen määrittämiseksi, kuuluvatko tuotteen ulkoasun piirteet asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan alaan, on otettava huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet ja tällaisessa arvioinnissa on otettava huomioon muun muassa kyseessä oleva malli, objektiiviset olosuhteet, joista ilmenevät kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteiden valintaan vaikuttaneet syyt, sen käyttöön liittyvät tiedot tai sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, sikäli kuin näiden olosuhteiden, tietojen ja olemassaolon tueksi on olemassa luotettavaa näyttöä (tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 36 ja 37 kohta).

96      Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava, että valituslautakunta on mitättömyysosaston ratkaisun vahvistaessaan ottanut huomioon objektiiviset olosuhteet, joita ovat tukeneet luotettavat todisteet ja joihin molemmat mitättömäksi julistamista vaatineet olivat vedonneet, riidanalaisen mallin arvioimiseksi asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan valossa. Valituslautakunta on erityisesti ottanut huomioon kantajan patenttihakemuksen ja todennut, että tämä hakemus koski täsmälleen samaa tuotetta kuin riidanalainen malli (riidanalaisen päätöksen 32 kohta). Tämä patenttihakemus on nimittäin auttanut valituslautakuntaa arvioimaan tuotetta, johon riidanalaista mallia sovellettiin, ja toteamaan, että tuotteen muodostavat neljä osaa, jotka liittyivät sen tekniseen käyttötarkoitukseen, vastasivat tuotteen ulkoasun piirteitä (riidanalaisen päätöksen 33 ja 34 kohta). Niinpä valituslautakunta on perustellusti katsonut, että riidanalainen malli ei eronnut aikaisemmin tehdyn patenttihakemuksen kohteesta (riidanalaisen päätöksen 34 kohta) ja että kaikilla kyseessä olevan tuotteen ulkoasun muodostavilla yksittäisillä osilla on tekninen tehtävä (riidanalaisen päätöksen 35 kohta).

97      Valituslautakunta on myös vahvistanut riidanalaisen mallin kokonaistarkastelusta seuranneen mitättömyysosaston päätelmän, jonka mukaan ei ollut osoitettu, että ulkoasuun liittyvillä seikoilla olisi ollut merkitystä riidanalaisen mallin suunnittelussa (riidanalaisen päätöksen 28 kohta). Näin ollen valituslautakunta on vahvistanut mitättömyysosaston päätelmän, jonka mukaan mitättömyysosasto ei nähnyt minkäänlaista riidanalaisella mallilla suojatun tuotteen ulkoasun paranemista patenttihakemuksessa esitettyyn yksinkertaiseen toteutusmuotoon nähden.

98      Kantajan perustelulla ei voida kyseenalaistaa näitä valituslautakunnan arvioita. On nimittäin niin, että kantajan väite riidanlaisen mallin ”yksinkertaisesta ja selkeästä” ulkoasusta ja siitä, että malli muistuttaa ”varrellista kukkaa” (ks. edellä 85 kohta), on ristiriidassa – kuten EUIPO:n hallintomenettelyyn kuuluvista asiakirjoista käy ilmi – esimerkiksi sen kanssa, mitä ”Bunch O Balloons will revolutionize water fights” ‑artikkelin (Bunch O Balloons mullistaa vesisodan) kirjoittaja on todennut; hän on kuvannut kyseessä olevan tuotteen ulkoasua ”tyhjentyneeksi viinirypäletertuksi”. Kantajan esittämä tuotteesta saatava visuaalinen vaikutelma vaikuttaa näin ollen mielivaltaiselta tai ainakin liian epävarmalta, ja objektiiviset seikat eivät tue sitä.

99      Näin ollen on hyväksyttävä valituslautakunnan riidanalaisen päätöksen 35 kohdassa tekemä päätelmä, jonka mukaan edellä 85 kohdassa esitetty kantajan väite ei muuta sitä tosiseikkaa, että laitteen ulkoasu määräytyy pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

100    Kolmanneksi on todettava riidanalaisen mallin suunnittelijan todistajanlausunnosta, johon kantaja on vedonnut, että ensinnäkin tämän lausunnon todistusarvo on rajallinen, koska se edustaa kyseisen suunnittelijan henkilökohtaista ja subjektiivista mielipidettä ja koska tällä suunnittelijalla on kantajan johtajana ja omistajana henkilökohtainen intressi siihen, että riidanalainen malli on pätevä. Tästä seuraa, että koska tässä todistajanlausunnossa todetaan riidanalaisen mallin ulkoasun olevan ”yksinkertainen, selkeä ja tyylikäs” ja koska sitä ei tue mikään muu luotettavasta ja puolueettomasta lähteestä peräisin oleva todiste, lausunto ei vakuuta unionin yleistä tuomioistuinta siitä, että esteettiset seikat olisi otettu huomioon riidanlaista mallia suunniteltaessa.

101    Lisäksi on todettava, että suunnittelija kertoo, että on mahdollista suunnitella vaihtoehtoisia malleja, jotka ovat erilaisia koon, muodon ja piirteiden mittasuhteiden osalta ja jotka täyttävät saman teknisen käyttötarkoituksen kuin kyseessä oleva tuote. Tästä on kuitenkin valituslautakunnan tavoin (riidanalaisen päätöksen 35 ja 36 kohta) huomautettava, että unionin tuomioistuimen mukaan sen arvioimiseksi, onko kyseessä olevan tuotteen tekninen käyttötarkoitus ainoa tuotteen ulkoasun piirteet määrittänyt tekijä, ei vaihtoehtoisten mallien olemassaolo ole ratkaisevaa (tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 32 kohta). Kun nyt käsiteltävässä asiassa otetaan huomioon objektiiviset seikat, jotka valituslautakunta on ottanut huomioon päätyäkseen soveltamaan asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa, unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että riidanalaisen mallin suunnittelijan toteamukset eivät riitä kyseenalaistamaan tätä valituslautakunnan päätelmää.

102    Riidanalaisen mallin suunnittelijan toteamuksia tuotteen, johon mallia sovelletaan, kaupallisesta menestyksestä ja sille myönnetyistä palkinnoista, ei myöskään voida hyväksyä. Edellä mainittu tuotteen kaupallinen menestys ei merkitse sitä, että seikat, jotka eivät liity yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarpeeseen, olisi otettu huomioon riidanalaisen mallin suunnittelussa. Myönnettyjä palkintoja koskevan väitteen osalta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että perusteet näiden palkintojen saamiselle eivät koskeneet yksinomaan kyseessä olevien tuotteiden muotoilua, eikä käy ilmi, että kyseessä oleva tuote olisi palkittu muotoilunsa vuoksi. Tästä seuraa, että edellä mainittu argumentti ei tue kantajan näkemystä.

103    Neljänneksi on hylättävä kantajan väitteet, jotka koskevat riidanalaisen mallin yksilöllistä luonnetta ja asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 2 kohdan soveltamista (ks. edellä 91 kohta), koska valituslautakunta ei ole lausunut näistä näkökohdista ja se on ratkaissut asian yksinomaan asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan perusteella. Näin ollen unionin yleisellä tuomioistuimella ei ole toimivaltaa lausua näistä näkökohdista, olipa kyse kumoamiskanteesta tai muuttamisvaatimuksesta (ks. vastaavasti ja analogisesti tuomio 5.7.2011, Edwin v. SMHV, C‑263/09 P, EU:C:2011:452, 71 ja 72 kohta).

104    Edellä esitetyn perusteella neljäs kanneperuste ja näin ollen kanne kokonaisuudessaan on hylättävä.

 Oikeudenkäyntikulut

105    Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian, sen on vastattava EUIPO:n ja väliintulijan oikeudenkäyntikuluista niiden esittämien vaatimusten mukaisesti.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Kanne hylätään.

2)      Tinnus Enterprises LLC vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ja Koopman International BV:n oikeudenkäyntikulut.

Kornezov

Buttigieg

Kowalik-Bańczyk

Julistettiin Luxemburgissa 18 päivänä marraskuuta 2020.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: englanti.