Unionin yleisen tuomioistuimen määräys 6.9.2012 - Nickel Institute v. komissio
(Asia T-180/10)
(Oikeus tutustua asiakirjoihin - Asetus (EY) N:o 1049/2001 - Tiettyjen nikkelikarbonaattiyhdisteiden luokitteleminen, pakkaaminen ja merkitseminen vaarallisena aineena - Direktiivit 2008/58/EY ja 2009/2/EY - Direktiivin 67/548/ETY 30. ja 31. mukauttaminen tekniikan kehitykseen - Oikeuden osittainen epääminen - Kumoamiskanne - Lausunnon antamisen raukeaminen)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Nickel Institute (Toronto, Kanada) (edustajat: aluksi asianajaja K. Nordlander ja solicitor H. Pearson, sitten asianajaja K. Nordlander)
Vastaaja: Euroopan komissio (asiamiehet: P. Oliver ja P. Costa de Oliveira)
Väliintulijat, jotka tukevat kantajan vaatimuksia: Suomen tasavalta (asiamiehet: J. Heliskoski ja M. Pere) ja Ruotsin kuningaskunta (asiamiehet: A. Falk, K. Petkovska, C. Meyer-Seitz ja S. Johannesson)
Oikeudenkäynnin kohde
Euroopan komission 8.2.2010 tekemän päätöksen (SG.E3/HP/psi - Ares(2010)65824), jolla Nickel Institutelta evättiin oikeus tutustua kokonaisuudessaan tiettyihin sisäisiin asiakirjoihin, etenkin komission oikeudellisen yksikön lausuntoihin, jotka oli laadittu kahdessa peräkkäisessä menettelyssä, jotka olivat johtaneet siihen, että muun muassa tietyt nikkelikarbonaattiyhdisteet oli luokiteltu vaarallisten aineiden luokitusta, pakkaamista ja merkintöjä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 27.6.1967 annetun neuvoston direktiivin 67/548/ETY (EYVL L 196, s. 1) liitteeseen I, kumoamista koskeva vaatimus
Määräysosa
Lausunnon antaminen kanteesta raukeaa.
Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Nickel Instituten oikeudenkäyntikuluista.
Nickel Institute vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan.
Suomen tasavalta ja Ruotsin kuningaskunta vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
____________1 - EUVL C 161, 19.6.2010.