Language of document : ECLI:EU:C:2024:188

Väliaikainen versio

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

29 päivänä helmikuuta 2024 (*)

Ennakkoratkaisupyyntö – Matkapaketit ja yhdistetyt matkajärjestelyt – Direktiivi (EU) 2015/2302 – 12 artiklan 2 kohta – Matkustajan oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua maksamatta – Väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet – Covid-19:n leviäminen – Matkapaketin toteuttamiseen tai matkustajien matkakohteeseen kuljettamiseen kohdistuvat merkittävät vaikutukset – Näiden vaikutusten ilmenemisen ennakoitavuus peruuttamisilmoituksen tekopäivänä – Peruuttamisen jälkeen mutta ennen matkapaketin toteuttamista ilmenevät tapahtumat

Asiassa C‑584/22,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Bundesgerichtshof (liittovaltion ylin yleinen tuomioistuin, Saksa) on esittänyt 2.8.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 5.9.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

QM

vastaan

Kiwi Tours GmbH,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),

jaoston puheenjohtaja A. Prechal (esittelevä tuomari) sekä tuomarit F. Biltgen, N. Wahl, J. Passer ja M. L. Arastey Sahún,

julkisasiamies: L. Medina,

kirjaaja: hallintovirkamies K. Hötzel,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 7.6.2023 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        QM, edustajinaan J. Kummer ja P. Wassermann, Rechtsanwälte,

–        Kiwi Tours GmbH, edustajanaan S. Bergmann, Rechtsanwältin,

–        Kreikan hallitus, asiamiehinään A. Dimitrakopoulou, C. Kokkosi, S. Trekli ja E. Tsaousi,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään J. Jokubauskaitė, B.-R. Killmann ja I. Rubene,

kuultuaan julkisasiamiehen 21.9.2023 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302 (EUVL 2015, L 326, s. 1) 12 artiklan 2 kohdan tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat QM ja Kiwi Tours GmbH ja jossa on kyse oikeudesta niiden maksujen palauttamiseen kokonaisuudessaan, jotka asianomainen matkustaja on suorittanut matkapakettisopimuksensa nojalla, sellaiset peruutusmaksut mukaan lukien, jotka häneltä perittiin sen vuoksi, että hän peruutti kyseisen sopimuksen covid-19:n leviämiseen liittyvän terveysriskin vuoksi.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Unionin oikeus

3        Direktiivin 2015/2302 johdanto-osan 29–31 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”(29)      Kun otetaan huomioon matkapakettisopimusten erityispiirteet, sopimuspuolten oikeudet ja velvollisuudet olisi vahvistettava sekä matkapaketin alkamista edeltävälle että sen jälkeiselle ajalle ja erityisesti siltä varalta, ettei matkapakettia toteuteta asianmukaisesti tai tietyt olosuhteet muuttuvat.

(30)      Koska matkapaketit ostetaan usein kauan ennen niiden toteuttamista, on mahdollista, että ilmenee yllättäviä tapahtumia. Matkustajalla olisi sen vuoksi oltava oikeus siirtää matkapakettisopimus tietyin edellytyksin toiselle matkustajalle. Tällaisissa tilanteissa matkanjärjestäjän olisi voitava saada takaisin maksamansa kulut esimerkiksi, jos alihankkija vaatii maksua matkustajan nimen muuttamisesta tai matkalipun peruutuksesta ja uuden matkalipun antamisesta.

(31)      Matkustajien olisi myös voitava purkaa matkapakettisopimus asianmukaisen ja perustellun peruutusmaksun maksamista vastaan milloin tahansa ennen matkapaketin alkamista ottaen huomioon odotetut kustannussäästöt sekä matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saadut tulot. Heillä olisi myös oltava oikeus purkaa matkapakettisopimus peruutusmaksua suorittamatta, jos väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen. Tällaisiin olosuhteisiin voivat kuulua esimerkiksi sota, muut vakavat turvallisuusongelmat kuten terrorismi, merkittävät riskit ihmisten terveydelle kuten vakavan taudin esiintyminen matkakohteessa tai luonnonkatastrofit kuten tulvat, maanjäristykset tai sääolosuhteet, jotka tekevät mahdottomaksi matkapakettisopimuksessa määritetyn turvallisen matkustamisen kohteeseen.”

4        Direktiivin 2013/48 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Kohde”, säädetään seuraavaa:

”Tämän direktiivin tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja saavuttaa kuluttajansuojan korkea ja mahdollisimman yhtenäinen taso lähentämällä jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten tiettyjä osia, jotka koskevat matkustajien ja elinkeinonharjoittajien välisiä matkapaketteja ja yhdistettyjä matkajärjestelyjä koskevia sopimuksia.”

5        Kyseisen direktiivin 3 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan

– –

12)      ’väistämättömillä ja poikkeuksellisilla olosuhteilla’ tilannetta, johon tällaiseen tilanteeseen vetoava osapuoli ei voi vaikuttaa ja jonka seurauksia ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu;

– – ”

6        Saman direktiivin 12 artiklan, jonka otsikko on ”Matkapakettisopimuksen purkaminen ja peruuttamisoikeus ennen matkapaketin alkamista”, 1–4 kohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Jäsenvaltioiden on varmistettava, että matkustaja voi purkaa matkapakettisopimuksen koska tahansa ennen matkapaketin alkamista. Jos matkustaja purkaa matkapakettisopimuksen tämän kohdan nojalla, matkustajaa voidaan vaatia maksamaan asianmukainen ja perusteltu peruutusmaksu matkanjärjestäjälle. Matkapakettisopimuksessa voidaan asettaa kohtuulliset vakiomääräiset peruutusmaksut, jotka perustuvat sopimuksen purkamisajankohtaan ennen matkapaketin alkamista ja odotettuihin kustannussäästöihin sekä matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saatuihin tuloihin. Jos vakiomääräisiä peruutusmaksuja ei ole määritelty, peruutusmaksun määrä vastaa matkapaketin hintaa, josta on vähennetty kustannussäästöt ja matkapalvelun vaihtoehtoisesta käytöstä saadut tulot. Matkanjärjestäjän on matkustajan pyynnöstä esitettävä perustelut peruutusmaksujen määrälle.

2.      Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, matkustajalla on oikeus purkaa matkapakettisopimus ennen matkapaketin alkamista peruutusmaksua maksamatta, jos matkakohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä vallitsevat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai jotka vaikuttavat merkittävästi matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen. Tämän kohdan nojalla tapahtuvassa matkapakettisopimuksen purkamisessa matkustajalla on oikeus siihen, että hänelle palautetaan kaikki matkapaketista suoritetut maksut, mutta hänellä ei ole oikeutta lisäkorvaukseen.

3.      Matkanjärjestäjä voi purkaa matkapakettisopimuksen ja palauttaa matkustajalle kaikki matkapaketista suoritetut maksut, mutta sillä ei ole velvollisuutta maksaa lisäkorvausta, jos

– –

b)      väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet estävät matkanjärjestäjää toteuttamasta sopimusta, ja matkanjärjestäjä ilmoittaa matkustajalle sopimuksen purkamisesta ilman aiheetonta viivytystä ennen matkapaketin alkamista.

4.      Matkanjärjestäjän on suoritettava kaikki 2 ja 3 kohdan nojalla vaadittavat palautukset tai, 1 kohdan osalta, palautettava maksut, jotka matkustaja on suorittanut tai jotka on matkustajan puolesta suoritettu matkapaketista, vähennettynä asianmukaisella peruutusmaksulla. Tällaiset palautukset tai korvaukset on suoritettava matkustajalle ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään 14 päivän kuluttua matkapakettisopimuksen purkamisesta.”

7        Direktiivin 2015/2302 23 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Matkustaja ei voi luopua hänelle niiden kansallisten toimenpiteiden perusteella kuuluvista oikeuksista, joilla tämä direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.”

 Saksan oikeus

8        Siviililain (Bürgerliches Gesetzbuch), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä siviililaki), 651h §:ssä, jonka otsikko on ”Peruuttaminen ennen matkan alkamista”, säädetään seuraavaa:

”1.      Matkustaja voi peruuttaa sopimuksen milloin tahansa ennen matkan alkamista. Jos matkustaja peruuttaa sopimuksen, matkanjärjestäjällä ei ole enää oikeutta matkapaketista sovittuun hintaan. Matkanjärjestäjä voi kuitenkin vaatia asianmukaista korvausta.

2.      Sopimuksessa voidaan, myös vakiosopimusehdoissa, määrätä asianmukaisista vakiomääräisistä korvauksista, jotka määräytyvät seuraavien perusteella:

1)      peruuttamisilmoituksen ja matkan alkamisen välinen ajanjakso

2)      matkanjärjestäjän odotetut kustannussäästöt ja

3)      matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saadut tulot.

Jos sopimuksessa ei ole määritetty vakiomääräisiä korvauksia, korvauksen määrä määräytyy matkan hinnan perusteella, josta vähennetään matkanjärjestäjän kustannussäästöjen arvo ja sen matkapalvelujen vaihtoehtoisesta käytöstä saamat tulot. Matkustajan pyynnöstä matkanjärjestäjä on velvollinen esittämään perusteet korvauksen määrälle.

3.      Sen estämättä, mitä 1 momentin kolmannessa virkkeessä säädetään, matkanjärjestäjä ei voi vaatia korvausta, jos matkakohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä vallitsevat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen. Olosuhteet ovat väistämättömät ja poikkeukselliset tässä alaosastossa tarkoitetulla tavalla, kun niihin vetoava osapuoli ei voi vaikuttaa niihin ja niiden seurauksia ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu.”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

9        QM varasi tammikuussa 2020 itselleen ja vaimolleen Kiwi Toursilta Japaniin suuntautuvan matkapaketin, joka oli tarkoitus toteuttaa 3.-12.4.2020. Tämän matkapaketin kokonaishinta oli 6 148 euroa, josta QM maksoi etumaksuna 1 230 euroa.

10      Sen jälkeen, kun Japanin viranomaiset olivat toteuttaneet useita koronavirukseen liittyviä toimenpiteitä, QM peruutti tämän matkapakettisopimuksen 1.3.2020 päivätyllä kirjeellä koronavirukseen liittyvän terveysriskin vuoksi.

11      Kiwi Tours laskutti peruutusmaksuna 307 euron suuruisen lisäsumman, jonka QM maksoi.

12      Japani määräsi maahantulokiellon 26.3.2020. QM vaati tämän jälkeen Kiwi Toursilta kyseisen peruutusmaksun palauttamista, josta tämä viimeksi mainittu kieltäytyi.

13      Amtsgericht (alioikeus, Saksa), jonka käsiteltäväksi QM oli saattanut palauttamista koskevan vaatimuksen, velvoitti Kiwi Toursin palauttamaan QM:lle kokonaisuudessaan peruutusmaksun, jonka hän oli maksanut. Landgericht (alueellinen alioikeus, Saksa), jonka käsiteltäväksi saatettiin Kiwi Toursin tekemä valitus, hylkäsi tämän palauttamista koskevan vaatimuksen, koska se katsoi, että pääasiassa kyseessä olevan matkapakettisopimuksen peruuttamispäivänä ei ollut mahdollista katsoa ennakkotarkastelun perusteella, että asiassa vallitsivat siviililain 651 h §:n 3 momentissa tarkoitetut väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet. QM:llä ei näin ollen ollut oikeutta peruuttaa kyseistä matkapakettisopimusta peruutusmaksua maksamatta.

14      QM teki kassaatiovalituksen Bundesgerichtshofiin (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, ja se toteaa, että Landgericht katsoi valitusasiassa perustellusti, että siviililain 651 h §:n 3 momentissa, jolla direktiivin 2015/2302 12 artikla on saatettu osaksi kansallista oikeutta, säädetyt edellytykset, jotka koskevat oikeutta matkapakettisopimuksen peruuttamiseen peruutusmaksua maksamatta, täyttyvät muun muassa silloin, kun ennen matkan alkua tehdyn ennusteen mukaan tämän matkan toteuttamiseen liittyy matkustajalle merkittäviä terveysriskejä. Landgerichtin käsiteltävässä asiassa tällaisen riskin olemassaolosta tekemässä arviossa on kuitenkin oikeudellisia virheitä. Näin ollen ei ole poissuljettua, että jos Landgericht olisi arvioinut tämän riskin oikein, se olisi tullut siihen tulokseen, että Japaniin suuntautuva matka merkitsi jo pääasiassa kyseessä olevan matkasopimuksen peruuttamispäivänä todellisia ja vakavia riskejä matkustajien terveydelle.

15      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin täsmentää, että Saksan prosessioikeuden mukaan sen on tällöin lähtökohtaisesti palautettava asia Landgerichtiin, jotta tämä lausuu tästä kysymyksestä. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voisi kuitenkin itse ratkaista Amtsgerichtin tuomiosta tehdyn valituksen ja hylätä sen, jos seikat, jotka ovat ilmenneet vasta pääasiassa kyseessä olevan matkasopimuksen peruuttamisen jälkeen, ovat merkityksellisiä myös arvioitaessa sitä, oliko QM:llä oikeus peruuttaa matkasopimuksensa peruutusmaksua maksamatta. On nimittäin kiistatonta, että tämän matkan tekeminen oli lopulta mahdotonta, koska Japanin viranomaiset määräsivät 26.3.2020 maahantulokiellon covid 19:n leviämisen vuoksi.

16      Tältä osin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on taipuvainen katsomaan, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan mukaan on otettava huomioon myös olosuhteet, jotka ilmenivät vasta kyseisen matkapakettisopimuksen peruuttamisen jälkeen.

17      Ensinnäkin on niin, että vaikka kyseisen direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa säädetään peruuttamistapauksesta, joka on muodollisesti erillinen saman artiklan 1 kohdassa säädetystä tapauksesta, tällaisella erottelulla on asiakysymyksen osalta merkitystä vain kyseessä olevan peruuttamisen oikeudellisten seurausten määrittämistä varten, koska kyseisen 12 artiklan 2 kohdassa säädetään sen 1 kohdassa säädetystä poiketen, ettei oikeutta peruutusmaksun saamiseen ole. Nämä oikeudelliset seuraukset eivät kuitenkaan riipu mainitun 12 artiklan 2 kohdan nojalla siitä, millä syillä asianomainen matkustaja perusteli matkansa peruuttamista, vaan ainoastaan sellaisten olosuhteiden tosiasiallisesta olemassaolosta, jotka vaikuttavat merkittävästi kyseisen matkan toteuttamiseen.

18      Lisäksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että peruutusmaksun maksamisen tavoite tukee tällaista tulkintaa siitä riippumatta, pidetäänkö näitä kuluja vahingonkorvauksen kaltaisena suorituksena vai kyseisen matkan hinnan korvikkeena. Siinä tapauksessa, että tehdyn matkapakettisopimuksen peruuttamisen jälkeen ilmenee, että kyseinen matka on vaarassa jäädä toteutumatta ja että matkanjärjestäjällä olisi tällöin joka tapauksessa ollut velvollisuus palauttaa matkan hinta kokonaisuudessaan, vaikka asianomainen matkustaja ei olisi peruuttanut matkasopimustaan, tämä peruuttaminen ei ole aiheuttanut vahinkoa eikä synnyttänyt oikeutta kyseisen matkan hinnan korvikkeen maksamiseen, koska tällainen oikeus on perusteltu vain siltä osin kuin ilman kyseistä peruuttamista matkanjärjestäjällä olisi ollut oikeus matkan hinnan maksamiseen.

19      Lopuksi kuluttajansuojaan liittyvät näkökohdat puoltavat myös sellaisten olosuhteiden huomioon ottamista, jotka ovat ilmenneet vasta kyseisen matkapakettisopimuksen peruuttamisen jälkeen. Kuluttajansuojan korkea taso edellyttää ennakkoratkaisua pyytävän tuomioistuimen näkemyksen mukaan sitä, että vaikka matkustaja peruuttaa matkapakettisopimuksen varhaisessa vaiheessa, hänen ei tarvitse suorittaa maksuja matkasta, joka sittemmin jää toteutumatta. Tällaiset matkustajat saattaisivat nimittäin jättää epävarmoissa tilanteissa käyttämättä ajoissa heille kuuluvaa oikeutta peruuttaa matka peruutusmaksua maksamatta. Tällainen mahdollisuus peruuttaa sopimus peruutusmaksua maksamatta ei myöskään johda siihen, että kyseiset matkustajat voisivat spekuloida sillä, tuleeko alkanut kriisi jatkumaan. Jos sitä vastoin tämä peruutusoikeus peruutusmaksua maksamatta riippuisi siitä, minä päivänä peruutus on tehty, kannustaisi tämä nimenomaan spekulatiiviseen menettelyyn, johon voisi ryhtyä muun muassa asianomainen matkanjärjestäjä, joka voisi päättää peruuttaa matkasopimuksen vasta hieman ennen matkan alkua, jolloin jäisi mahdolliseksi, että matkustajat peruuttaisivat matkansa kaikesta huolimatta maksaen samalla peruutusmaksun, mikä olisi matkanjärjestäjän kannalta taloudellisesti edullista.

20      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 4 kohdassa säädetty enimmäisaika hinnan palauttamiselle eli 14 päivää peruuttamisesta, ei kyseenalaista edellä esitettyjä perusteluja. Tästä säännöksestä ei nimittäin voida päätellä, että peruutusmaksun suuruus on vahvistettava lopullisesti viimeistään kyseisen ajan päättyessä. Kyseinen tuomioistuin katsoo myös, ettei direktiivin 12 artiklan 1 ja 2 kohtaa ole tulkittava siten, että niihin sisältyy sääntö ja poikkeus, koska näiden kohtien tarkoitus on pikemminkin löytää asianmukainen tasapaino matkanjärjestäjän oikeutetun intressin, joka on saada korvaus, ja matkustajien suojelun korkean tason tavoitteen välillä.

21      Tässä tilanteessa Bundesgerichtshof päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko [direktiivin 2015/2302] 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että [matkapaketin] peruuttamisen oikeutuksen arvioinnin kannalta merkityksellisiä ovat ainoastaan ne väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka ovat jo ilmenneet peruutusajankohtana, vai siten, että on otettava huomioon myös sellaiset väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka tosiasiallisesti ilmenevät peruuttamisen jälkeen mutta vielä ennen suunniteltua matkan alkamista?”

 Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

22      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, onko direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohtaa tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, vallitsevatko asiassa tässä säännöksessä tarkoitetut väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, ”jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai jotka vaikuttavat merkittävästi matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen”, on otettava huomioon ainoastaan sinä päivänä vallinnut tilanne, jona matkustaja peruutti matkasopimuksen, vai onko otettava huomioon myös tämän ajankohdan jälkeen mutta ennen asianomaisen matkapaketin alkamista ilmenneet väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet.

23      Tältä osin on muistutettava, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”matkustajalla on oikeus peruuttaa matkapakettisopimus ennen matkapaketin alkamista peruutusmaksua maksamatta ja saada täten täysi korvaus matkapaketista suorittamistaan maksuista, jos matkakohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä vallitsevat väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen”.

24      Direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden käsite määritellään tämän direktiivin 3 artiklan 12 alakohdassa siten, että sillä tarkoitetaan ”tilannetta, johon tähän tilanteeseen vetoava osapuoli ei voi vaikuttaa ja jonka seurauksia ei olisi voitu välttää, vaikka kaikki kohtuulliset toimenpiteet olisi toteutettu”.

25      Kyseisen direktiivin johdanto-osan 31 perustelukappaleessa selvennetään kyseisen käsitteen ulottuvuutta, kun siinä mainitaan, että ”tällaisiin olosuhteisiin voivat kuulua esimerkiksi sota, muut vakavat turvallisuusongelmat kuten terrorismi, merkittävät riskit ihmisten terveydelle kuten vakavan taudin esiintyminen matkakohteessa tai luonnonkatastrofit kuten tulvat, maanjäristykset tai sääolosuhteet, jotka tekevät mahdottomaksi matkapakettisopimuksessa määritetyn turvallisen matkustamisen kohteeseen”.

26      Ensinnäkin direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan sanamuodosta seuraa, että oikeus matkapakettisopimuksen peruuttamiseen peruutusmaksua maksamatta on ehdottomasti käytettävä ennen matkapaketin alkamista.

27      Koska tämän oikeuden käyttämisen edellytys on, että väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen, tämän edellytyksen on välttämättä täytyttävä tällaisen peruuttamisen ajankohtana eli ennen matkapaketin alkamista.

28      Näin ollen arvioitaessa mainitun edellytyksen täyttymistä on arviointi suoritettava ajallisesta näkökulmasta katsottuna ottamalla huomioon kyseisen matkapakettisopimuksen peruuttamispäivä.

29      Täten yhtäältä siltä osin kuin kyseinen edellytys koskee väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vallitsemista, sen on katsottava täyttyneen, kun tällaiset olosuhteet ovat tosiasiallisesti ilmenneet asianomaisen matkapakettisopimuksen peruuttamispäivänä, mikä merkitsee sitä, että kyseisenä päivänä on olemassa tilanne, joka vastaa direktiivin 2015/2302 3 artiklan 12 alakohdassa määritellyn väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen määritelmää, sellaisena kuin sitä on kuvaillaan direktiivin johdanto-osan 31 perustelukappaleessa.

30      Toisaalta siltä osin kuin näiden olosuhteiden on oltava sellaisia, että ne vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen, vaikutukset ilmenevät lopullisesti vasta kyseisen matkapaketin toteuttamispäivänä, joten niiden arviointi on väistämättä tulevaisuuteen suuntautuvaa.

31      Tästä seuraa, että tällaisen arvioinnin on perustuttava ennusteelle siitä, miten todennäköistä on, että väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, joihin asianomainen matkustaja vetoaa, vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

32      Lisäksi arvioitaessa näiden seurausten todennäköisyyttä ja merkittävyyttä on tarkastelu suoritettava tavanomaisesti valistuneen sekä kohtuullisen tarkkaavaisen ja huolellisen keskivertokuluttajan näkökulmasta siten, että tällainen matkustaja saattoi kohtuudella arvioida, että väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, joihin asianomainen matkustaja vetoaa, vaikuttaisivat todennäköisesti merkittävästi hänen matkapakettinsa toteuttamiseen tai matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen (ks. vastaavasti tuomio Tez Tour, C‑299/22, EU:C:2024:.., 71 kohta).

33      Mitä tulee toiseksi siihen, millainen vaikutus tässä yhteydessä voi olla direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla väistämättömillä ja poikkeuksellisilla olosuhteilla, jotka ovat ilmenneet sopimuksen peruuttamisen jälkeen, on todettava, ettei tällaisia olosuhteita voida ottaa huomioon.

34      Tältä osin on ensinnäkin niin, että toisin kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin vaikuttaa ehdottavan, kyseisessä 12 artiklan 2 kohdassa säädetty oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua maksamatta ei voi riippua itsenäisesti sekä tilanteesta, joka vallitsi kyseisen sopimuksen peruuttamispäivänä, että tilanteesta, joka vallitsi tämän peruuttamisen jälkeen ja ennen matkapaketin alkamista.

35      Tilanteen huomioon ottaminen näinä eri ajankohtina voisi nimittäin johtaa ristiriitaisiin tai epäjohdonmukaisiin tuloksiin. Tällaisen lähestymistavan mukaan asianomaisella matkustajalla voisi aluksi olla oikeus peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua maksamatta kyseessä olevan sopimuksen peruutuspäivänä, mutta se voisi tämän peruuttamisen jälkeen osoittautua myöhempien tapahtumien vuoksi pätemättömäksi taannehtivin vaikutuksin. Kääntäen tämä merkitsee sitä, että tämä oikeus voitaisiin ensin evätä kyseiseltä matkustajalta sopimuksen peruutuspäivänä mutta se voitaisiin antaa hänelle myöhemmin tällaisten tapahtumien johdosta, kuten myös julkisasiamies on katsonut ratkaisuehdotuksensa 44 kohdassa.

36      Lisäksi direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan asiayhteys tukee tämän tuomion 33 kohdassa mainittua kyseisen säännöksen tulkintaa, koska 12 artiklan 2 kohdan ja 1 kohdan välinen yhteys vahvistaa sen, että tämän tuomion edellisessä kohdassa tarkoitetun kaltainen ratkaisu on epäjohdonmukainen. Vaikka näissä kahdessa säännöksessä säädetään matkustajalle kuuluvasta kahdesta erillisestä peruuttamisoikeudesta, kyseessä olevan matkapakettisopimuksen peruuttaminen voisi nimittäin kuulua sen mukaan, miten tilanne on peruuttamisen jälkeen muuttunut, näistä kahdesta säännöksestä joko ensimmäisen tai jälkimmäisen soveltamisalaan.

37      Näin ollen on aiheellista ottaa huomioon tietty ajankohta sen arvioimiseksi, peruutettiinko kyseessä oleva matkapakettisopimus direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa väistämättömissä ja poikkeuksellisissa olosuhteissa.

38      Toiseksi on todettava, että – kuten tämän tuomion 29 kohdassa esitetystä toteamuksesta ilmenee – tämä ajankohta on kyseisen matkasopimuksen peruuttamisajankohta.

39      Tässä yhteydessä on kolmanneksi todettava, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdan tulkinta, jossa suljetaan pois mahdollisuus ottaa huomioon kyseisen matkasopimuksen peruuttamispäivän jälkeinen ajankohta, on tarpeen useista syistä.

40      Aluksi on todettava, että jos hyväksyttäisiin, että sille, että kyseinen matkustaja käyttää tässä säännöksessä säädettyä oikeutta peruuttaa matkapakettisopimus peruutusmaksua maksamatta, asetetaan edellytys, jonka täyttyminen voidaan lopullisesti todeta vasta jälkikäteen, tehtäisiin kyseisen matkustajan näkökulmasta sattumanvaraiseksi se yhteys, joka mainitun säännöksen mukaan on tällaisen peruuttamisen ja samassa säännöksessä tarkoitettujen väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden ilmenemisen välillä.

41      Seuraavaksi on todettava, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 4 kohdassa asetetaan matkapaketin järjestäjälle velvollisuus palauttaa kyseiselle matkustajalle tästä paketista suoritetut maksut kokonaisuudessaan ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään 14 päivän kuluttua tästä peruuttamisesta muun muassa, kun kyseessä on kyseisen direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa säädetty peruutus peruutusmaksua maksamatta. Tämän määräajan tarkoituksena on taata, että kyseinen matkustaja voi pian kyseisen sopimuksen peruuttamisen jälkeen käyttää vapaasti kyseisestä matkapaketista maksamansa rahamäärän (tuomio 8.6.2023, UFC - Que choisir ja CLCV, C‑407/21, EU:C:2023:449, 30 kohta).

42      Tällaisen määräajan asettaminen viittaa kuitenkin siihen, että matkanjärjestäjän tulisi lähtökohtaisesti kyetä määrittämään välittömästi kyseessä olevan matkapakettisopimuksen peruuttamisen jälkeen ja siis tilanteen kehittymistä odottamatta, voiko matkustaja perustellusti vedota oikeuteensa peruuttaa matkapakettisopimuksensa peruutusmaksua maksamatta vai ei, ja jos näin on, ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että matkapaketista suoritetut maksut palautetaan kokonaisuudessaan asetetussa määräajassa.

43      Lopuksi on todettava, että direktiivin 2015/2302 tavoite, joka tämän direktiivin 1 artiklan mukaan on muun muassa korkeatasoisen kuluttajansuojan varmistaminen, tukee tällaista tulkintaa.

44      Yhtäältä on nimittäin niin, että koska kyseisen direktiivin 12 artiklan 2 kohdassa tunnustetaan asianomaiselle matkustajalle väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden ilmetessä oma peruutusoikeus, joka ei ole riippuvainen kyseiselle matkanjärjestäjälle mainitun direktiivin 12 artiklan 3 kohdan nojalla kuuluvasta peruutusoikeudesta, on tärkeää, että voidakseen tehokkaasti vedota oikeuteensa kyseinen matkustaja kykenee peruutusajankohtana arvioimaan, täyttyvätkö tämän oikeuden käyttämiselle asetetut edellytykset.

45      Sitä vastoin se, että mahdollisuus käyttää kyseistä oikeutta riippuisi peruutusilmoituksen jälkeen tapahtuvista muutoksista, saisi aikaan epävarman tilanteen, joka selviäisi vasta matkapaketin suunniteltuna alkamisajankohtana.

46      Toisaalta on toki niin, että se, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa säädetyn matkapakettisopimuksen peruuttamista peruutusmaksua maksamatta koskevan oikeuden käyttämisen kannalta ratkaisevina pidetään sopimuksen peruuttamisen jälkeen mutta ennen matkapaketin alkamista tapahtuneita muutoksia, voisi parantaa kyseisen matkustajan suojaa siinä tapauksessa, että nämä muutokset tosiasiallisesti estäisivät mainitun sopimuksen täyttämisen. Asia voi kuitenkin olla myös päinvastoin siinä tapauksessa, että sopimuksen peruuttamisen jälkeen kävisi ilmi, että matkapaketti on kuitenkin toteuttamiskelpoinen kyseisen tilanteen odottamattoman kohenemisen vuoksi. Viimeksi mainitussa tilanteessa kyseinen matkustaja nimittäin jäisi vaille mitään oikeutta peruuttaa matkapakettisopimuksensa peruutusmaksua maksamatta siitä huolimatta, että matkustaja tukeutui matkasopimuksensa peruuttamispäivänä kohtuulliseen ennusteeseen tällaisen esteen todennäköisyydestä.

47      Käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämistä selityksistä ilmenee, että pääasiassa kyseessä oleva matkustaja halusi peruuttaa matkapakettisopimuksensa peruutusmaksua maksamatta vetoamalla covid-19:n asteittaiseen leviämiseen tai jopa pandemiaan direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuina väistämättöminä ja poikkeuksellisina olosuhteina.

48      Tältä osin unionin tuomioistuin on katsonut, että covid-19-pandemian kaltaisen maailmanlaajuisen terveyskriisin on sellaisenaan katsottava voivan kuulua direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väistämättömien ja poikkeuksellisten olosuhteiden käsitteen määritelmään (tuomio 8.6.2023, UFC - Que choisir ja CLCV, C‑407/21, EU:C:2023:449, 45 kohta).

49      Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että direktiivin 2015/2302 12 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että sen määrittämiseksi, vallitsevatko asiassa tässä säännöksessä tarkoitetut väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, ”jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai jotka vaikuttavat merkittävästi matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen”, on otettava huomioon ainoastaan sinä päivänä vallinnut tilanne, jona matkustaja peruutti matkasopimuksen.

 Oikeudenkäyntikulut

50      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Matkapaketeista ja yhdistetyistä matkajärjestelyistä sekä asetuksen (EY) N:o 2006/2004 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta ja direktiivin 90/314/ETY kumoamisesta 25.11.2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2302 12 artiklan 2 kohtaa

on tulkittava siten, että

sen määrittämiseksi, vallitsevatko asiassa tässä säännöksessä tarkoitetut väistämättömät ja poikkeukselliset olosuhteet, ”jotka vaikuttavat merkittävästi matkapaketin toteuttamiseen tai jotka vaikuttavat merkittävästi matkustajien kuljetukseen matkakohteeseen”, on otettava huomioon ainoastaan sinä päivänä vallinnut tilanne, jona matkustaja peruutti matkasopimuksen.

Allekirjoitukset


*      Oikeudenkäyntikieli: saksa.