Asia T-411/06

Sogelma – Societá generale lavori manutenzioni appalti Srl

vastaan

Euroopan jälleenrakennusvirasto (EAR)

Julkiset rakennusurakat – Euroopan jälleenrakennusviraston tarjouspyyntö – Päätös peruuttaa tarjouspyyntömenettely ja julkaista uusi tarjouspyyntö – Kumoamiskanne – Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivalta – Edeltävää hallinnollista valitusta koskeva edellytys – Kanteen nostamisen määräaika – Valtuutus – Perusteluvelvollisuus – Vahingonkorvausvaatimus

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteisön oikeus – Periaatteet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan

2.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Toimet, jotka Euroopan jälleenrakennusvirasto on toteuttanut komission suorittaman toimivallan delegoinnin nojalla

(EY 230 artikla; neuvoston asetuksen N:o 2666/2000 1 artikla; neuvoston asetuksen N:o 2667/2000 1, 2 ja 3 artikla)

3.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteiden tutkittavaksi ottaminen

(Neuvoston asetuksen N:o 2667/2000 1 artikla, 2 artikla, 13 artiklan 2 kohta ja 13 a artiklan 3 kohta)

4.      Kumoamiskanne – Määräajat – Alkamisajankohta

(EY 230 artiklan viides kohta)

5.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia

6.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys

(EY 288 artiklan toinen kohta)

7.      Oikeudenkäyntimenettely – Asian selvittämistoimet – Asiakirjojen esittämispyyntö

1.      Euroopan yhteisö on oikeusyhteisö, ja perustamissopimuksessa on luotu täysin kattava oikeussuojateiden ja menettelyjen järjestelmä, jonka tarkoituksena on antaa toimielinten toimenpiteisiin kohdistuva laillisuusvalvonta yhteisöjen tuomioistuimen tehtäväksi. Perustamissopimuksen järjestelmässä voidaan nostaa kanne kaikista sellaisista toimielinten toteuttamista toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia. Tästä seuraa yleinen periaate, jonka mukaan kaikkien yhteisön elinten sellaisten toimenpiteiden, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin, lainmukaisuus voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.

Näin ollen olisi mahdotonta hyväksyä sitä, että johdetun oikeuden perusteella perustettujen Euroopan jälleenrakennusviraston kaltaisten virastojen toteuttamia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin, ei voitaisi saattaa tuomioistuinten tutkittavaksi.

(ks. 36 ja 37 kohta)

2.      Tarjouspyyntömenettelyn peruuttaminen on toimi, joka voi lähtökohtaisesti olla muutoksenhaun kohteena EY 230 artiklan nojalla. Kyseessä on tarjoajille vastainen toimi, joka muuttaa selvästi niiden oikeusasemaa, koska ne eivät tämän toimen vuoksi enää voi saada sopimusta hankinnasta, jota varten ne olivat tehneet tarjouksen.

Euroopan jälleenrakennusvirastosta (EAR) annetun asetuksen N:o 2667/2000, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 ja 2 artiklan nojalla komissio voi valtuuttaa EAR:n huolehtimaan Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle sekä entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettavasta avusta annetun asetuksen N:o 2666/2000 1 artiklan mukaisesta avusta Serbia ja Montenegrolle. Asetuksen N:o 2667/2000 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan se voi valtuuttaa EAR:n vastaamaan kaikista toimenpiteistä, joita Serbia ja Montenegron jälleenrakentamisohjelmien toteuttaminen edellyttää, ja erityisesti tarjouspyyntömenettelyjen valmistelemisesta, tarjousten arvioinnista ja hankintasopimusten tekemisestä.

Päätökset, jotka komissio olisi tehnyt, eivät voi menettää kannekelpoisuuttaan vain siksi, että komissio on luovuttanut kyseisen toimivallan EAR:lle, koska muuten luotaisiin oikeudellinen tyhjiö. Tästä seuraa, että päätökset, jotka EAR tekee hankintasopimuksen tekomenettelyssä ja joiden tarkoituksena on tuottaa oikeusvaikutuksia suhteessa kolmansiin, ovat kannekelpoisia toimenpiteitä yhteisöjen tuomioistuimissa.

(ks. 38–40 ja 43 kohta)

3.      Lähtökohtaisesti kanteet on kohdistettava riidanalaisen toimen antaneeseen tahoon, eli siihen yhteisön toimielimeen tai elimeen, joka on tehnyt päätöksen.

EAR on yhteisön elin, joka on oikeushenkilö ja joka on perustettu asetuksella yhteisön avun panemiseksi täytäntöön muun muassa Serbia ja Montenegrolle. Tätä tarkoitusta varten EAR:a koskevan asetuksen N:o 2667/2000, sellaisena kuin se on muutettuna, 1 ja 2 artiklassa komissiolle annetaan nimenomaisesti lupa valtuuttaa EAR huolehtimaan tämän avun täytäntöönpanosta ja erityisesti tarjouspyyntöjen valmistelemisesta ja hankintasopimusten tekemisestä. EAR:lla on siis valta, sen jälkeen kun komissio on sen tähän valtuuttanut, panna itse täytäntöön ohjelmat, joilla yhteisön apu toteutetaan.

Koska EAR on tehnyt tarjouspyyntömenettelyn riidanalaisen peruuttamispäätöksen sen toimivallan nojalla, jonka komissio on luovuttanut sille asetuksen N:o 2667/2000 mukaisesti, ja koska komissio ei ole osallistunut päätöksentekoprosessiin, EAR on toteuttanut riidanalaisen toimen. Tämän vuoksi kantaja voi haastaa sen tässä ominaisuudessa vastaamaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa.

Lisäksi tämän asetuksen 13 artiklan 2 kohdasta ja 13 a artiklan 3 kohdasta seuraa, että EAR:n on vastattava tuomioistuimessa riita-asioissa, jotka koskevat sen sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta ja päätöksiä, jotka se on tehnyt asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla. Näin ollen ei voida katsoa, ettei EAR:n pitäisi vastata tuomioistuimessa myös muita tekemiään päätöksiä koskevissa asioissa.

(ks. 49–53 kohta)

4.      Jos päätöksen tiedoksiantopäivää ei voida varmasti vahvistaa, koituu tästä aiheutuva epätietoisuus kantajan hyväksi, ja kantajan kanne katsotaan nostetuksi määräajassa, ellei tosiseikkojen perusteella voida täysin varmasti sulkea pois sellaista mahdollisuutta, että kirje, jolla päätös on annettu tiedoksi, on tullut niin myöhään, että kanteen nostamiselle asetettua määräaikaa on voitu noudattaa. Vastaavasti epätietoisuus koituu kantajan hyväksi myös silloin, kun kyse ei ole tiedoksiantopäivän selvittämisestä vaan sen päivän selvittämisestä, jona kantaja on saanut tietää toimesta. Sen asianosaisen, joka vetoaa siihen, että kanne on nostettu liian myöhään, on esitettävä määräajan kulumisen aloittavan tapahtuman päivämäärää koskeva näyttö.

Sähköpostiviestin lähettäminen ei takaa sitä, että sen vastaanottaja todellisuudessa saa sen. Voi hyvinkin olla, ettei sähköpostiviesti teknisistä syistä saavu vastaanottajalleen. Vaikka lähettäjä ei ole saanut ilmoitusta siitä, ettei viesti ollut mennyt perille, tämä ei välttämättä merkitse sitä, että sähköpostiviesti on todella saapunut vastaanottajalleen. Lisäksi siinäkin tapauksessa, että viesti todella saapuu vastaanottajalleen, voi olla, ettei vastaanottaminen ole tapahtunut lähetyspäivänä. Ellei sähköpostin lähettäjä reagoi millään tavalla siihen, ettei se ole saanut minkäänlaista vahvistusta, ei se luonnollisestikaan voi esittää näyttöä siitä, että sähköpostiviesti on vastaanotettu, eikä myöskään tarvittaessa siitä, minä päivänä se on vastaanotettu.

(ks. 75–78 kohta)

5.      EY 230 artiklassa tarkoitettuja kumoamiskanteen kohteeksi kelpaavia toimia tai päätöksiä ovat ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Tarjouspyyntömenettelyn järjestämisestä tehty päätös ei pääsääntöisesti ole kenellekään vastainen päätös, koska sillä tarjotaan asianomaisille henkilöille mahdollisuus osallistua menettelyyn ja tehdä tarjous.

(ks. 85 ja 86 kohta)

6.      EY 288 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetun sopimussuhteen ulkopuolinen yhteisön vastuu syntyy ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on todella syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys.

Koska sopimussuhteen ulkopuolisen yhteisön vastuun syntymisen kolme edellytystä ovat kumulatiivisia, yhden edellytyksen puuttuminen riittää vahingonkorvauskanteen hylkäämiseen.

Tällaisessa tapauksessa, eli sellaisen Euroopan jälleenrakennusviraston (EAR) päätöksen, jolla peruutetaan urakkasopimusta koskeva tarjouspyyntömenettely, osalta todettakoon, että pelkästään sitä, että yli kuusi kuukautta on kulunut viimeisen tarjoajille lähetetyn selvityspyynnön ja tarjouspyyntömenettelyn peruuttamispäätöstä koskevan ilmoituksen välillä, ei voida pitää EAR:n syyksi luettavana lainvastaisena menettelynä. Lisäksi on syytä todeta, ettei tarjouspyyntömenettelyn peruuttamista ja siitä ilmoittamista koskevien päätösten tekemiseen käytetyllä ajalla ja kantajalle tarjouksensa tekemisestä aiheutuneilla kustannuksilla ole minkäänlaista syy-yhteyttä.

(ks. 146, 147, 149 ja 150 kohta)

7.      Jotta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voisi ratkaista, onko tiettyjen asiakirjojen esittäminen vastapuolelle tarpeen asian käsittelyn moitteettoman kulun kannalta, pyynnön esittävän asianosaisen on yksilöitävä pyydetyt asiakirjat ja esitettävä ainakin vähimmäismäärä selvitystä siitä, että asiakirjat ovat asian käsittelyn kannalta tarpeellisia.

Kaikkien hankintamenettelyä koskevien asiakirjojen toimittamista koskeva vaatimus merkitsee vaatimusta toimittaa EAR:n sisäistä asiakirja-aineistoa. Yhteisön elinten sisäisten asiakirjojen tutkiminen yhteisöjen tuomioistuimessa sen tarkistamiseksi, ovatko riidanalaiseen säädökseen vaikuttaneet muut kuin säädöksen perusteluissa esitetyt näkökohdat, on poikkeuksellinen asian selvittämistoimi. Tällainen toimi edellyttää, että kyseisen päätöksen antamiseen liittyvät seikat herättävät vakavia epäilyksiä sen todellisista perusteluista ja etenkin siitä, että perustelut eivät ole yhteisön oikeuden tavoitteiden mukaisia ja että ne näin ollen merkitsevät harkintavallan väärinkäyttöä.

(ks. 152 ja 157 kohta)