Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 1.2.2022 – Viagogo AG v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni, Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato
(Asia C-70/22)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Stato
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Viagogo AG
Vastaaja: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni, Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko direktiivi 2000/31/EY1 ja erityisesti sen 3, 14 ja 15 artikla, kun niitä luetaan yhdessä SEUT 56 artiklan kanssa, esteenä tapahtumien pääsylippujen myynnistä jälkimarkkinoilla annetun jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka seurauksena käsiteltävässä asiassa valittajana olevan kaltaiselta EU:ssa toimivalta hosting-alustan hallinnoijalta viedään mahdollisuus tarjota kolmansille käyttäjille jälkimarkkinoilla myytäviä esitysten pääsylippuja koskevia ilmoituspalveluja ja jolla kyseinen toiminta varataan ainoastaan myyjille, tapahtumien järjestäjille tai muille tahoille, jotka viranomainen on valtuuttanut laskemaan liikkeeseen pääsylippuja ensimarkkinoilla sertifioitujen järjestelmien kautta?
Ovatko SEUT 102 ja SEUT 106 artiklan määräykset yhdessä luettuna lisäksi esteenä tapahtumien pääsylippujen myynnistä annetun jäsenvaltion sellaisen lainsäädännön soveltamiselle, jossa kaikki pääsylippujen jälkimarkkinoihin liittyvät palvelut (etenkin välityspalvelut) varataan ainoastaan myyjille, tapahtumien järjestäjille tai muille tahoille, jotka on valtuutettu laskemaan liikkeeseen pääsylippuja ensimarkkinoilla sertifioitujen järjestelmien kautta, ja jolla kyseinen toiminta varataan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajille, jotka aikovat toimia direktiivin 2000/31/EY 14 ja 15 artiklassa tarkoitettuna hosting-palvelun tarjoajana, etenkin kun, kuten käsiteltävässä asiassa, mainittu varaaminen johtaa siihen, että pääsylippujen jakelun ensimarkkinoilla määräävässä asemassa oleva toimija voi laajentaa määräävän asemansa jälkimarkkinoiden välityspalveluihin?
Onko unionin lainsäädännössä ja erityisesti direktiivissä 2000/31/EY tarkoitettu passiivisen hosting-palvelun tarjoajan käsite sovellettavissa ainoastaan silloin, kun kyse ei ole minkäänlaisesta käyttäjien julkaiseman sisällön suodattamiseen, valintaan, indeksointiin, järjestämiseen, luettelointiin, koostamiseen, arviointiin, käyttöön, muokkaamiseen, poistamiseen tai edistämiseen liittyvästä toiminnasta, jolloin nämä tunnusmerkit ovat ainoastaan esimerkkejä eikä niiden kaikkien tarvitse täyttyä, koska niitä voidaan jo sellaisenaan pitää merkityksellisenä osoituksena palvelun hoitamisesta liiketoimintana ja/tai osoituksena menetelmistä, joilla arvioidaan käyttäjien käyttäytymistä käyttäjäuskollisuuden lisäämiseksi, vai jätetäänkö edellä mainittujen seikkojen merkityksellisyyden arviointi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtäväksi siten, että myös vain vähintään yhden tällaisen seikan täyttyessä palveluja voidaan pitää pääasiallisesti neutraaleina ja ne voidaan sen perusteella luokitella passiiviseksi hosting-palvelun tarjoamiseksi?
____________
1 Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8.6.2000 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/31/EY (”Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) (EYVL 2000, L 178, s. 1).