Language of document : ECLI:EU:T:2015:675

Asia T‑245/11

ClientEarth

ja

The International Chemical Secretariat

vastaan

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Kemikaaliviraston hallussaan pitämät asiakirjat – Kolmannelta osapuolelta saadut asiakirjat – Asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen vastaamiselle asetettu määräaika – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Kolmannen osapuolen kaupallisten etujen suojeluun perustuva poikkeus – Päätöksentekomenettelyn suojaa koskeva poikkeus – Ylivoimainen yleinen etu – Ympäristötiedot – Ympäristöpäästöt

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 23.9.2015

1.      Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Asianajajan omakätinen allekirjoitus – Kannekirjelmän jättäminen kahden kantajan nimissä – Allekirjoitus, jonka edellä mainitaan vain yksi kantajista – Tutkittavaksi ottaminen – Edellytykset

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 43 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 44 artiklan 1 kohta)

2.      Kumoamiskanne – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Kanne, jonka useat kantajat ovat nostaneet samasta päätöksestä – Yhden niistä asiavaltuus – Kanteen tutkittavaksi ottaminen kokonaisuudessaan

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

3.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Näiden vaikutusten arviointi toimen sisällön mukaan

(SEUT 263 artikla)

4.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen sillä perusteella, ettei asiakirjaa ole olemassa tai ettei se ole asianomaisen toimielimen hallussa – Seikka, joka ei voi johtaa asetuksen soveltamatta jättämiseen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla ja 8 artiklan 1 ja 3 kohta)

5.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Päätöksen, jossa evätään oikeus tutustua toimielimen asiakirjoihin uudistetun hakemuksen seurauksena, kuuluminen kyseisen käsitteen piiriin – Edellytykset

(SEUT 263 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 1 kohta)

6.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Käsite – Kanne, joka voi tuottaa etua kantajalle – Oikeussuojan tarpeen on oltava olemassa tuomioistuimen ratkaisun julistamiseen saakka

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

7.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Kanne, joka koskee unionin viraston päätöstä, jossa evätään oikeus tutustua asiakirjoihin – Pyydettyjen tietojen julkaiseminen asian käsittelyn kuluessa viraston internetsivustolla – Oikeussuojan tarpeen lakkaaminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 1 kohta)

8.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen vastaamiselle asetettu määräaika – Ylittäminen – Implisiittinen hylkäyspäätös – Se, että asianomaisella toimielimellä säilyy toimivalta vastata asiakirjoihin tutustumista koskevaan hakemukseen määräajan päättymisen jälkeen – Määräajan pidentämisestä tehty päätös – Määräajan ylittämisen seuraukset

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 1 ja 2 kohta)

9.      Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Suppeat tulkinta ja soveltaminen

(SEUT 15 artiklan 3 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 johdanto-osan 4 ja 11 perustelukappale ja 1 ja 4 artikla)

10.    Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyt – REACH-asetus – Tiettyjen rekisteröityjä aineita koskevien tietojen julkaiseminen internetissä – Ilmoittajien nimet ja yhteystiedot – Euroopan kemikaalivirastolla (ECHA) ei ole mahdollisuutta olla antamatta tietoja, kun asianomaiset henkilöt eivät ole tehneet salassapitopyyntöä

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 10 artiklan a alakohdan xi alakohta, 118 artiklan 2 kohdan d alakohta ja 119 artiklan 2 kohdan d alakohta)

11.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Päätöksentekomenettelyn suoja – Edellytykset – Kyseisen menettelyn konkreettinen, tosiasiallinen ja vakava vahingoittaminen – Ulottuvuus

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 119 artiklan 2 kohta)

12.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Päätöksentekomenettelyn suoja – Ulottuvuus – Asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen edellyttämän työn laajuus ei kuulu päätöksentekomenettelyn suojan piiriin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohta)

13.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Mahdollisuus käyttää perusteluina yleisiä olettamia, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjojen luokkiin – Rajat

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohta)

14.    Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyt – REACH-asetus – Oikeus tutustua Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) hallussaan pitämiin asiakirjoihin – Olettama, joka puoltaa sitä, ettei valmistetun tai markkinoille saatetun aineen täsmällistä tonnimäärää koskevia tietoja ilmaista – Kemikaalivirastolla ei ole velvollisuutta osoittaa, että tietojen ilmaiseminen olisi vahingoittanut asianomaisten henkilöiden kaupallisia etuja

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohdan c alakohta)

15.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Pyyntö saada tutustua ympäristötietoihin – Asetuksen N:o 1367/2006 soveltaminen lex specialis -säädöksenä asetukseen N:o 1049/2001 nähden – Vaikutus – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Ulottuvuus – Kaupallisten etujen suojelu ei kuulu kyseisten poikkeusten piiriin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohta, 2 kohdan ensimmäinen, toinen ja kolmas luetelmakohta, 3 kohta ja 5 kohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohta)

16.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Pyyntö saada tutustua ympäristötietoihin – Asetus N:o 1367/2006 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Yleinen etu, joka oikeuttaa asiakirjojen sisällön ilmaisemisen – Käsite

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohta)

17.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Pyyntö saada tutustua ympäristötietoihin – Asetus N:o 1367/2006 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Yleinen etu, joka oikeuttaa asiakirjojen sisällön ilmaisemisen – Avoimuusperiaatteeseen vetoaminen – Tarve vedota erityisiin seikkoihin tiettyyn tapaukseen liittyen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohta)

18.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Pyyntö saada tutustua ympäristötietoihin – Asetus N:o 1367/2006 – Ympäristöpäästöihin liittyvät tiedot – Käsite – Kemikaalien valmistettua tai markkinoille saatettua määrää koskevat tiedot eivät kuulu kyseisen käsitteen piiriin

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1367/2006 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 15 alakohta)

19.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Kolmansilta osapuolilta saadut asiakirjat – Velvollisuus kuulla asianomaisia kolmansia osapuolia etukäteen – Ulottuvuus

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 4 kohta)

20.    Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tietyn henkilön kaupallisten etujen suojelu – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Ulottuvuus – Velvollisuuden puuttuminen – Asetuksen N:o 1907/2006 mukaisesti valmistetun tai markkinoille saatetun kemikaalin täsmällistä tonnimäärää koskevat tiedot – Edellytykset

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta ja 6 kohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohdan c alakohta)

21.    Tuomioistuinmenettely – Uusien perusteiden esittäminen käsittelyn kuluessa – Edellytykset – Kanneperusteen laajentaminen – Tutkittavaksi ottaminen – Kanneperusteen tueksi esitettyjä väitteitä koskeva samanlainen kohtelu – Suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskeva väite, joka on esitetty asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkomista koskevan kanneperusteen tueksi – Tutkittavaksi ottaminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 44 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 48 artiklan 2 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohta)

22.    Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettelyt – REACH-asetus – Tiettyjen rekisteröityjä aineita koskevien tietojen julkaiseminen internetissä – Aineiden tonnimääräiset kokonaistasot – Kolmannella osapuolella ei ole mahdollisuutta velvoittaa Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) ilmoittamaan tasoja, joita ei ole vielä laskettu, siten, että se esittää asetukseen N:o 1049/2001 perustuvan asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen

(Århusin yleissopimuksen 4 artiklan 3 kappaleen a kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohta ja 4 artiklan 4 kohta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1367/2006 3 artiklan ensimmäinen kohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 1 kohta ja 119 artiklan 2 kohdan b alakohta)

23.    Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista – Kanneperusteiden mainitseminen abstraktisti – Tutkimatta jättäminen

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen (1991) 44 artiklan 1 kohdan c alakohta)

1.      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan jokaisen oikeudenkäyntiasiakirjan alkuperäiskappaleen on oltava asianosaisen asiamiehen tai asianajajan allekirjoittama. Kun kyse on kanteesta, jonka asianajaja on laatinut ja nostanut kahden kantajan nimissä, se, että kannekirjelmän viimeisellä sivulla on maininnat ”tämän kannekirjelmän ovat esittäneet” ja ”puolesta” ja siinä viitataan ainoastaan yhteen kantajista, ei voi kyseenalaistaa sitä päätelmää, että mainittu kannekirjelmä on sekä mainitun määräyksen että kyseisen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan mukainen. Unionin oikeuden mistään säännöksestä ei nimittäin yhtäältä käy ilmi, että tällaiset maininnat olisivat pakollisia ja että asianajajan olisi lueteltava kannekirjelmän viimeiselle sivulle merkitsemänsä allekirjoituksen perässä ne asianosaiset, joita hän edustaa. Kun otetaan huomioon se, että molemmat kantajat ovat asianmukaisesti valtuuttaneet kannekirjelmän allekirjoittaneen asianajajan edustamaan niitä oikeudenkäynnissä, ei toisaalta voida perustellusti väittää, että ainoastaan yhden kantajan nimen mainitseminen asianajajan allekirjoituksen edellä ja sen perässä merkitsee sitä, että kyseinen asianajaja edustaa unionin tuomioistuimissa ainoastaan tätä kantajaa.

(ks. 84 ja 88–92 kohta)

2.      Kun kyseessä on yksi ja sama kanne, muiden kantajien asiavaltuuksia ei ole tarpeen tutkia, jos yhdellä kantajista on asiavaltuus, ellei prosessiekonomiaan liittyvistä syistä muuta johdu.

(ks. 97 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 101–104 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 105 ja 106 kohta)

5.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti uudistetun hakemuksen hylkäämisestä tehdystä päätöksestä on lähtökohtaisesti aivan mahdollista nostaa kumoamiskanne. Vaikka mikä tahansa kirje, joka on lähetetty vastaukseksi yleiseen tiedonsaantihakemukseen, ei ole välttämättä päätös, jonka perusteella voitaisiin nostaa kumoamiskanne, asian laita on kuitenkin toisin, kun kyse on nimenomaisten tietojen saantia koskevasta hakemuksesta, johon antamassaan vastauksessa unionin virasto ei ainoastaan antanut pelkkiä yleistietoja vaan teki lisäksi päätöksen tiedonsaantihakemuksen hylkäämisestä. Riippumatta siitä, olisiko mainitulla virastolla ollut muun muassa asetuksen N:o 1049/2001 nojalla velvollisuus antaa kyseiset tiedot tutustuttavaksi, on todettava, että kyseessä on hylkäävä päätös, jolla on oikeusvaikutuksia ja joka on siten kannekelpoinen toimi.

(ks. 107, 109 ja 110 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 114 ja 115 kohta)

7.      Kanteesta, joka koskee sitä, että unionin virasto on kieltäytynyt julkaisemasta tietoja, joihin oli pyydetty saada tutustua Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 nojalla, on todettava, että silloin, kun hakemuksessa pyydetyt tiedot on julkaistu kanteen nostamisen jälkeen viraston internetsivustolla, oikeusriidalla ei ole enää kohdetta eikä kantajalla oikeussuojan tarvetta ja näin ollen lausunnon antaminen asiassa raukeaa. Näiden tietojen osalta kantajan hakemus on siis katsottava täytetyksi. Riidanalaisen päätöksen kumoamisesta ei siten olisi kantajalle mitään hyötyä siltä osin kuin siinä evätään oikeus tutustua mainittuihin tietoihin.

(ks. 119 ja 120 kohta)

8.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklassa säädettyjen määräaikojen umpeutuminen ei estä toimielintä tekemästä nimenomaista päätöstä. Tässä yhteydessä lainsäätäjä on säätänyt seuraamuksista kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun määräajan ylittämisestä säätäessään saman asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa, että määräajan noudattamatta jättäminen merkitsee oikeutta kanteen nostamiseen tuomioistuimessa. Vastaamiselle asetetun määräajan ylittyminen ei kuitenkaan voi tehdä uudistetun hakemuksen ratkaisemiseksi tehtyä päätöstä lainvastaiseksi tavalla, joka oikeuttaisi sen kumoamisen. Sama pätee silloin, kun kyseenalaistetaan määräajan pidentämisestä tehdyn päätöksen lainmukaisuus tai pätevyys. Määräajan pidentämisestä tehdyn päätöksen pätemättömyyden perusteella voitaisiin enintään todeta, ettei uudistettuun hakemukseen vastaamiselle asetettua määräaikaa ole pidennetty ja että riidanalainen päätös on siten tehty määräajan ulkopuolella, mikä ei kuitenkaan vaikuttaisi sen lainmukaisuuteen.

(ks. 130–132 ja 136 kohta)

9.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 145, 146 ja 202 kohta)

10.    Hakemuksesta, joka koskee Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) rekisteröityjen kemikaalien valmistajien ja maahantuojien nimiin ja yhteystietoihin tutustumista, on todettava, että kemikaalivirasto ei voi perustella päätöstä, jossa evätään oikeus tutustua niihin, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisellä luetelmakohdalla, luettuna yhdessä kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelyistä annetun asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohdan d alakohdan kanssa, koska kyseiset nimet ja yhteystiedot ovat asetuksen N:o 1907/2006 119 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamisalaan kuuluvia tietoja. Mainitun 119 artiklan 2 kohdan mukaan kaikki käyttöturvallisuustiedotteessa mainitut tiedot on julkaistava internetissä, paitsi jos niistä on esitetty asetuksen N:o 1907/2006 10 artiklan a alakohdan xi alakohdassa tarkoitettu salassapitopyyntö.

Vaikka asetuksen N:o 1907/2006 119 artiklassa säädetty internetissä julkaisemista koskeva järjestelmä nimittäin yhtäältä olisikin tyhjentävä, asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa, luettuna yhdessä asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohdan d alakohdan kanssa, ei sovelleta mainitun asetuksen 119 artiklassa tarkoitettuihin tietoihin, eikä sillä näin ollen voida perustella sitä, ettei ilmoittajien nimiä ja yhteystietoja koskevia tietoja annettu tutustuttavaksi. Vaikka toisaalta oletettaisiin, ettei kyseisessä 119 artiklassa säädetty järjestelmä lähtökohtaisesti sulje täysin pois asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklassa ja asetuksessa N:o 1049/2001 tarkoitettua asiakirjoihin tutustumista koskevaa järjestelmää, asetuksen N:o 1907/2006 119 artiklan 2 kohdan d alakohdassa kuitenkin säädetään, että ilmoittajien nimien ja yhteystietojen kaltaiset tiedot on julkaistava internetissä, paitsi jos kemikaalivirasto on hyväksynyt niitä koskevan salassapitopyynnön. Jollei tällaista pyyntöä ole tehty, kemikaalivirasto ei voi perustella kieltäytymistään luovuttaa pyydettyjä tietoja asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetyllä laillisella olettamalla ja katsoa, että tietojen antaminen vaarantaisi kyseisen henkilön kaupallisten etujen suojelun. Asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklassa säädetyllä laillisella olettamalla ei nimittäin voida perustella sitä, ettei tietoja lähtökohtaisesti anneta, jos jossakin erityissäännöksessä eli asetuksen N:o 1907/2006 119 artiklan 2 kohdan d alakohdassa lähtökohtaisesti edellytetään niiden antamista.

(ks. 151–153 kohta)

11.    Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn, oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan päätöksentekomenettelyn suojaan liittyvän poikkeuksen soveltaminen edellyttää sen osoittamista, että oikeus tutustua näihin asiakirjoihin saattaisi konkreettisesti vahingoittaa kyseisellä poikkeuksella suojattua etua ja että tämä vahingoittumisen riski on kohtuullisesti ennustettavissa eikä puhtaasti hypoteettinen. Kuuluakseen kyseisen asetuksen 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan päätöksentekomenettelylle aiheutuvan vahingon on lisäksi oltava vakava. Näin on erityisesti silloin, kun tietojen ilmaisemisella kyseisten asiakirjojen sisällöstä on olennainen vaikutus päätöksentekomenettelyyn. Vakavuuden arviointi kuitenkin riippuu kaikista tapaukseen liittyvistä seikoista, erityisesti päätöksentekomenettelyyn kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista, joihin toimielin on vedonnut kyseisten asiakirjojen luovuttamisen osalta.

Hakemuksesta, joka koskee Euroopan kemikaalivirastossa (ECHA) rekisteröityjen kemikaalien valmistajien ja maahantuojien nimiin ja yhteystietoihin tutustumista, on todettava, että ilmoittajien nimet eivät ole kemikaaliviraston päätöksentekomenettelyä koskevia tietoja vaan pikemminkin tietoja, joihin mainitussa menettelyssä tehtävä päätös kohdistuu. Pyydettyjen tietojen antaminen tutustuttavaksi ei siis estä kemikaalivirastoa tekemästä päätöstä toimenpiteistä, jotka sen on toteutettava täyttääkseen kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelyistä annetun asetuksen N:o 1907/2006 119 artiklan 2 kohtaan perustuvan velvollisuutensa julkaista tiedot internetissä. Samoin väitetty asetuksessa N:o 1907/2006 säädettyjen menettelyjen kiertämisen riski ei liity laisinkaan päätöksentekomenettelyyn vaan pikemminkin pyydettyjen tietojen mahdollisesta antamisesta aiheutuviin seurauksiin. Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu kieltäytymisperuste koskee kuitenkin ainoastaan päätöksentekomenettelyä.

(ks. 156, 157, 160 ja 162 kohta)

12.    Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa säädetyn, oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan poikkeuksen yksinomaisena tarkoituksena on suojata päätöksentekomenettelyä eikä estää asianomaisten toimielinten työmäärän kasvamista kohtuuttoman suureksi.

(ks. 161 kohta)

13.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 168–172 ja 231 kohta)

14.    Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelyistä annetun asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohdan c alakohtaan sisältyy yleinen olettama, jonka mukaan tietojen antaminen valmistettujen tai markkinoille saatettujen aineiden täsmällisestä tonnimäärästä vaarantaa lähtökohtaisesti asianomaisen henkilön kaupallisten etujen suojelun. Kun sovelletaan kyseisessä säännöksessä tarkoitettua laillista olettamaa, kyseinen viranomainen voi katsoa, että tietojen ilmaiseminen vaarantaisi asianomaisen henkilön kaupallisten etujen suojelun, eikä se ole velvollinen arvioimaan konkreettisesti kunkin tutustuttavaksi pyydetyn asiakirjan sisältöä. Tämän laillisen olettaman takia – ja koska esille ei tullut sellaisia konkreettisia seikkoja, jotka olisivat kyseenalaistaneet sen – Euroopan kemikaalivirastolla ei ole velvollisuutta osoittaa, millä tavalla täsmällisen tonnimäärän ilmaiseminen olisi vahingoittanut asianomaisten henkilöiden kaupallisia etuja.

Tätä päätelmää ei kyseenalaista se, että asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen käsittelyssä edellytettävän tutkimuksen on lähtökohtaisesti oltava luonteeltaan konkreettinen ja asiakirjakohtainen. Tästä periaatteesta voidaan poiketa etenkin, jos on olemassa yleinen olettama, jonka mukaan kyseisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyillä poikkeuksilla suojattua etua. Näin on varsinkin silloin, kun tällaisesta olettamasta säädetään nimenomaisesti laissa eli asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohdan c alakohdassa.

(ks. 174, 176 ja 177 kohta)

15.    Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annetun asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä vahvistetaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä ja kolmannessa luetelmakohdassa esitettyjä poikkeuksia koskeva sääntö. Saman 1 kohdan toisessa virkkeessä ei mainita pelkästään muita poikkeuksia vaan muut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa esitetyt poikkeukset. Tässä säännöksessä tarkoitetaan siis 4 artiklan 1 kohdassa, 2 kohdan toisessa luetelmakohdassa ja 3 ja 5 kohdassa esitettyjä poikkeuksia. Koska kaupallisten etujen suojeluun sovelletaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäistä luetelmakohtaa, johon viitataan asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä virkkeessä, se ei voi sisältyä 6 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä mainittuun muiden poikkeusten käsitteeseen.

(ks. 187 kohta)

16.    Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annetun asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä viitataan ainoastaan tietojen antamista edellyttävään yleiseen etuun eikä ylivoimaiseen yleiseen etuun Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan lopussa tarkoitetulla tavalla. Asetuksen N:o 1367/2006 6 artiklan 1 kohdan toisesta virkkeestä ei siis ilmene, että ylivoimainen yleinen etu aina edellyttäisi ympäristötietojen antamista.

(ks. 189 kohta)

17.    Vaikka on totta, että ylivoimaisen yleisen edun, joka oikeuttaa antamaan tiedon asiakirjojen sisällöstä, ei välttämättä pidä olla erillinen periaatteista, jotka ovat Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 taustalla, pelkästään yleisten näkemysten perusteella ei voida kuitenkaan todeta, että avoimuusperiaate olisi erityisen pakottava niin, että se olisi voinut ohittaa syyt, jotka oikeuttivat kieltäytymään ilmaisemasta tietoja, ja hakijan on vedottava konkreettisesti seikkoihin, jotka osoittavat ylivoimaisen yleisen edun, joka oikeuttaa antamaan tiedon kyseisten asiakirjojen sisällöstä.

Tästä seuraa, että julkaisemista edellyttävä ylivoimainen yleinen etu ei perustu pelkästään siihen seikkaan, että kyseiset tiedot ovat ympäristötietoja. Näin ollen silloin, kun kyse on sellaisten ympäristötietojen saantia koskevasta hakemuksesta, jotka koskevat tiettyjen valmistettujen tai markkinoille saatettujen vaarallisten aineiden täsmällistä tonnimäärää, hakija ei voi vedota yleisesti tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annetun asetuksen N:o 1367/2006, luettuna yhdessä asetuksen N:o 1049/2001 kanssa, taustalla oleviin periaatteisiin siten, että se ei esitä minkäänlaista perustelua, joka voisi osoittaa, että aineiden täsmällisen tonnimäärän osalta avoimuusperiaatteeseen, jolla voidaan parantaa kansalaisen mahdollisuuksia osallistua päätöksentekomenettelyihin, vetoaminen on käsiteltävän asian erityisolosuhteiden vuoksi erityisen välttämätöntä.

(ks. 193, 194 ja 196 kohta)

18.    Vaikka tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annettuun asetukseen N:o 1367/2006 ei sisällykään ympäristöpäästöjen käsitteen nimenomaista määritelmää, kyseisen asetuksen 2 artiklan 1 kohdan d alakohdan ii alakohdan sanamuodon perusteella voidaan päätellä, että ympäristöpäästöjä voivat olla yksinomaan sellaiset päästöt, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa ympäristön eri osa-alueisiin. Näin ollen pelkkää aineen valmistamista tai markkinoille saattamista ei voida pitää aineen päästämisenä ympäristöön, joten valmistettua tai markkinoille saatettua määrää koskevat tiedot eivät senkään vuoksi voi olla ympäristöpäästöihin liittyviä tietoja.

Tätä päätelmää ei voida kyseenalaistaa väitteellä, jonka mukaan aine, joka saatetaan markkinoille, joutuu väistämättä vuorovaikutukseen ympäristön ja ihmisten kanssa, joten jo sen markkinoille saattaminen merkitsisi sen päästämistä ympäristöön. Ensinnäkin ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen kohdistuva vuorovaikutus ei yksinään ole riittävä peruste katsoa, että kyseessä on ympäristöpäästö, joka vaikuttaa tai saattaa vaikuttaa ympäristön eri osa-alueisiin. Vaikka on totta, että ympäristöpäästön abstrakti riski on olemassa aineen valmistamisesta lähtien ja että on tietenkin täysin mahdollista, että tämä riski kasvaa saatettaessa aine markkinoille, tässä yhteydessä pelkkä aineen ympäristöön päästämisen riski ei kuitenkaan yksinään oikeuta luokittelemaan valmistetun tai markkinoille saatetun aineen tonnimäärästä pyydettyjä tietoja ympäristöpäästöihin liittyviksi tiedoiksi.

Toiseksi on aineita, jotka eivät pääse ympäristöön, jos niitä käytetään niille osoitettuun tarkoitukseen; näitä ovat muun muassa kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelyistä annetun asetuksen N:o 1907/2006 3 artiklan 15 alakohdassa tarkoitetut välituotteet. Vaikka kaikki aineet välituotteita lukuun ottamatta voivatkin päästä ympäristöön jossakin elinkaarensa vaiheessa, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niiden valmistettua tai markkinoille saatettua tonnimäärää koskevia tietoja voitaisiin pitää tietoina, jotka liittyvät sellaisiin ympäristöpäästöihin, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa ympäristön osa-alueisiin.

(ks. 205, 206 ja 208–213 kohta)

19.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 222 ja 223 kohta)

20.    Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdassa säädetään, että jos vain osaan pyydetystä asiakirjasta voidaan soveltaa tutustumista koskevaa oikeutta koskevaa poikkeusta, muut asiakirjan osat luovutetaan. Lisäksi suhteellisuusperiaate edellyttää, että poikkeukset eivät ylitä sitä, mikä on asianmukaista ja tarpeellista tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä kyseisen asetuksen 4 artiklan 6 kohdassa edellytetään, että jokaisen asiakirjan sisältö tutkitaan konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti. Ainoastaan tällaisen tutkimuksen perusteella toimielin voi nimittäin arvioida, voidaanko hakijalle myöntää oikeus tutustua asiakirjojen osiin. Sellainen arviointi, joka tapahtuu ryhmittäin sen sijaan, että arvioitaisiin näiden asiakirjojen sisältämiä konkreettisia tietoja, ei lähtökohtaisesti ole riittävä, koska toimielimeltä edellytettävän tutkimisen on annettava sille mahdollisuus konkreettisesti arvioida, voidaanko poikkeusta, johon vedotaan, todellisuudessa soveltaa kaikkiin näihin asiakirjoihin sisältyviin tietoihin.

Silloin, kun kyse on sellaisten tietojen saantia koskevasta hakemuksesta, jotka koskevat tiettyjen valmistettujen tai markkinoille saatettujen aineiden täsmällistä tonnimäärää, Euroopan kemikaalivirastolla (ECHA) ei ole velvollisuutta suorittaa tapauskohtaista arviointia, koska kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelyistä annetun asetuksen N:o 1907/2006 118 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetty laillinen olettama, jonka mukaan täsmällisen tonnimäärän ilmaiseminen vaarantaisi asianomaisten henkilöiden kaupallisten etujen suojelun, koskee kaikkia kyseessä olevia aineita. Lisäksi hakija ei ole esittänyt kyseisistä aineista yleisesti eikä mistään erityisistä aineista sellaisia seikkoja, jotka voisivat asettaa kyseenalaiseksi tämän laillisen olettaman, eikä hakija myöskään ole osoittanut sellaisen ylivoimaisen yleisen edun olemassaoloa, joka oikeuttaisi pyydettyjen tietojen ilmaisemisen ainakin osasta näitä aineita. Näin ollen kemikaalivirasto voi katsoa, että tiedot kaikkien aineiden täsmällisistä tonnimääristä kuuluvat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamisalaan. Lisäksi kyseisellä 118 artiklan 2 kohdan c alakohdalla ei ylitetä sitä, mikä on asianmukaista ja tarpeellista tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi eli kaupallisten etujen suojelemiseksi.

(ks. 229, 230, 232 ja 239 kohta)

21.    Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdasta ja 48 artiklan 2 kohdasta ilmenee yhdessä, että kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista ja että asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin. Peruste, jolla laajennetaan aikaisemmin – nimenomaisesti tai implisiittisesti – kannekirjelmässä esitettyä perustetta ja jolla on läheinen yhteys tähän perusteeseen, on kuitenkin otettava tutkittavaksi. Kanneperusteen tueksi esitettyä väitettä kohdellaan samalla tavoin.

Suhteellisuusperiaatteen loukkaamista koskeva väite, joka on esitetty asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämisestä tehdystä päätöksestä nostetun kanteen yhteydessä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkomista koskevan kanneperusteen tueksi, on näin ollen otettava tutkittavaksi. Kyseisellä säännöksellä pyritään nimittäin turvaamaan tämän periaatteen noudattaminen sallimalla tietojen osittainen luovuttaminen, jos vain osaan pyydetystä asiakirjasta voidaan soveltaa tutustumisoikeuteen säädettyä poikkeusta, jotta poikkeukset eivät ylitä sitä, mikä on asianmukaista ja tarpeellista tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi. Tällaisessa yhteydessä kantajan esittämää viittausta suhteellisuusperiaatteeseen ei voida pitää uutena perusteena vaan ainoastaan väitteenä, jolla täsmennetään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkomista koskevaa kanneperustetta.

(ks. 235–237 kohta)

22.    Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) velvollisuudesta julkaista kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista ja lupamenettelyistä annetun asetuksen N:o 1907/2006 119 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti tiedot tonnimääräisestä kokonaistasosta, johon aine on rekisteröity, on todettava, että kyseistä velvollisuutta ei mainitussa asetuksessa mitenkään liitetä sen 118 artiklan 1 kohdassa – luettuna yhdessä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohdan kanssa – tarkoitettuun oikeuteen tutustua asiakirjoihin. Siksi hakemuksella saada tutustua asiakirjoihin ei voida vaatia sen velvollisuuden noudattamista, joka koskee tietojen julkaisemista internetissä. Tällä perusteella asiakirjoihin tutustumista koskeva hakemus ei velvoita kemikaalivirastoa itse tuottamaan sellaisia tietoja, joita ei ole olemassa, vaikka asetuksen N:o 1907/2006 119 artiklassa edellytetäänkin kyseisten tietojen julkaisemista. Näin ollen kemikaalivirasto menettelee aivan oikein hylätessään tiettyjen aineiden tonnimääräistä kokonaistasoa koskevan tiedonsaantihakemuksen sillä perusteella, ettei sillä ole pyydettyjä tietoja. Koska kemikaalivirastolla ei ole velvollisuutta kuulla kolmansia osapuolia tiedoista, jotka eivät ole sen hallussa, sitä ei voida moittia asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan rikkomisesta.

Lisäksi Århusin yleissopimuksen 4 artiklan 3 kappaleen a kohdassa määrätään nimenomaisesti, että ympäristötietoa koskeva pyyntö voidaan evätä, jos pyydetty tieto ei ole sen viranomaisen hallussa, jolle pyyntö on esitetty. Tiedon saatavuutta, yleisön osallistumista päätöksentekoon sekä oikeuden saatavuutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen määräysten soveltamisesta yhteisön toimielimiin ja elimiin annetun asetuksen N:o 1367/2006 3 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan yhteisön toimielinten tai elinten hallussa olevan ympäristötiedon saatavuutta koskeviin pyyntöihin sovelletaan asetusta N:o 1049/2001, mistä voidaan päätellä, että tämä viittaus koskee ainoastaan olemassa olevia ja kyseessä olevan toimielimen hallussa olevia asiakirjoja. Vaikka tonnimääräiset kokonaistasot katsottaisiinkin ympäristötiedoiksi, tämä seikka ei kuitenkaan voi kyseenalaistaa näiden tietojen saantia koskevan hakemuksen hylkäämisen laillisuutta.

(ks. 252, 253 ja 259 kohta)

23.    Ks. tuomion teksti.

(ks. 256 kohta)