Language of document : ECLI:EU:T:2024:142

Väliaikainen versio

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (laajennettu toinen jaosto)

29 päivänä helmikuuta 2024 (*)

Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäyntikulujen vahvistaminen

Asiassa T‑235/18 DEP,

Qualcomm Inc., kotipaikka San Diego, Kalifornia (Yhdysvallat), edustajinaan asianajajat M. Pinto de Lemos Fermiano Rato ja M. Davilla,

kantajana

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään N. Khan, C. Urraca Caviedes ja A. Dawes,

vastaajana,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu toinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Marcoulli (esittelevä tuomari) sekä tuomarit J. Schwarcz, V. Tomljenović, R. Norkus ja W. Valasidis,

kirjaaja: V. Di Bucci,

ottaen huomioon 15.6.2022 annetun tuomion Qualcomm v. komissio (Qualcomm – yksinoikeusmaksut) (T‑235/18, EU:T:2022:358),

on antanut seuraavan

määräyksen

1        Kantaja, Qualcomm Inc., pyytää unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 170 artiklaan perustuvalla pyynnöllään unionin yleistä tuomioistuinta vahvistamaan 12 041 755,80 euroksi niiden korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrän, jotka Euroopan komission kuuluu maksaa kantajalle kuluista, jotka ovat aiheutuneet sille asiaa T‑235/18 koskevan menettelyn yhteydessä.

 Riita-asian tausta

2        Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 6.4.2018 jättämällään ja numerolla T‑235/18 kirjatulla kanteella kantaja vaati kumoamaan komission 24.1.2018 antaman päätöksen C(2018) 240 lopullinen, joka koskee SEUT 102 artiklan ja ETA-sopimuksen 54 artiklan soveltamista koskevaa menettelyä (asia AT.40220 – Qualcomm (yksinoikeusmaksut)) ja jossa komissio totesi kantajan käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa 25.2.2011–16.9.2016 ja määräsi sille 997 439 000 euron suuruisen sakon (jäljempänä riidanalainen päätös).

3        Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi 15.6.2022 antamallaan tuomiolla Qualcomm v. komissio (Qualcomm – yksinoikeusmaksut) (T‑235/18, EU:T:2022:358) kantajan vaatimuksen ja velvoitti komission korvaamaan kantajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

4        Kantaja pyysi 15.12.2022 päivätyssä kirjeessään komissiota korvaamaan sille 14 436 418,29 euron summan oikeudenkäyntikuluina.

5        Komissio pyysi 21.12.2022 päivätyllä kirjeellään kantajaa perustelemaan pyyntöään tarkemmin.

6        Arvioituaan uudelleen pyyntönsä kantaja pyysi 1.3.2023 päivätyssä kirjeessään komissiota korvaamaan sille 12 041 755,80 euron summan oikeudenkäyntikuluina.

7        Kirjeessään, joka oli päivätty 6.3.2023, komissio kieltäytyi korvaamasta kantajan uudelleen arvioimaa summaa.

8        Asianosaiset eivät ole päässeet sopimukseen korvattavista oikeudenkäyntikuluista.

 Asianosaisten vaatimukset

9        Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin vahvistaa pääasian oikeudenkäynnin osalta korvattavien ja komission maksettaviksi kuuluvien oikeudenkäyntikulujen määräksi 12 041 755,80 euroa.

10      Komissio vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin vahvistaa pääasian oikeudenkäynnin osalta korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi 405 315 euroa eikä vahvista korvattavia oikeudenkäyntikuluja tämän, oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevan menettelyn osalta.

 Oikeudellinen arviointi

11      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 170 artiklan 3 kohdasta ilmenee, että jos oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta syntyy riita, unionin yleinen tuomioistuin ratkaisee asian sen asianosaisen pyynnöstä, jonka etua asia koskee, määräyksellä, johon ei voida hakea muutosta, varattuaan sille asianosaiselle, jota pyyntö koskee, tilaisuuden esittää huomautuksensa.

12      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 140 artiklan b alakohdan mukaan korvattaviksi oikeudenkäyntikuluiksi katsotaan ”asianosaisille asian käsittelystä aiheutuneet välttämättömät kustannukset, erityisesti matka‑ ja oleskelukulut, sekä asiamiehen, avustajan tai asianajajan palkkio”. Tästä määräyksestä seuraa, että korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat ainoastaan kustannukset, jotka ovat aiheutuneet asian käsittelystä unionin yleisessä tuomioistuimessa ja jotka ovat olleet sitä varten välttämättömiä (ks. määräys 6.3.2003, Nan Ya Plastics ja Far Eastern Textiles v. neuvosto, yhdistetyt asiat T‑226/00 DEP ja T‑227/00 DEP, EU:T:2003:61, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

13      Tässä asiassa kantaja pyytää, että sille korvataan 12 041 755,80 euron kokonaismäärä, joka siltä saatujen tietojen mukaan koostuu 12 017 848,55 eurosta oikeudellisten ja taloudellisten neuvontapalveluiden osalta ja 23 907,21 eurosta, joka vastaa kustannuksia istuntoon osallistumisesta.

14      Ennen palkkioiden ja kulujen korvaamista koskevan kantajan pyynnön tarkastelua on esitettävä alustavia huomautuksia kyseisen pyynnön ja sen liitteiden luottamuksellisuudesta.

 Alustavia huomautuksia pyynnön ja sen liitteiden luottamuksellisuudesta

15      On todettava, että vaikka kantaja kirjasi pyyntönsä joka sivulle merkinnän ”luottamuksellinen” ja lähes kaikille liiteluettelon sivuille merkinnän ”luottamuksellinen”, ”ehdottoman luottamuksellinen” tai ”erittäin luottamuksellinen”, se ei esittänyt unionin yleiselle tuomioistuimelle pyyntöä eräiden tietojen poistamisesta yleisön saatavilta työjärjestyksen 66 tai 66 a artiklan mukaisesti. Nimittäin yhtäältä työjärjestyksen 66 artiklassa määrätään, että luonnollisten henkilöiden henkilötietojen poistamista yleisön saatavilta on pyydettävä erillisellä asiakirjalla, ja toisaalta työjärjestyksen 66 a artiklassa määrätään, että muiden tietojen kuin luonnollisten henkilöiden henkilötietojen poistamista yleisön saatavilta on perusteltava erillisellä asiakirjalla. Tässä asiassa, jossa tietojen (mahdollisesti perusteltua) poistamista ei ole pyydetty erillisellä asiakirjalla, mainittujen merkintöjen esiintymistä oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevassa pyynnössä ja sen liitteissä ei sinänsä voida tulkita pyynnöksi henkilötietojen poistamisesta yleisön saatavilta.

16      Itse pyynnön tekstiosa ei myöskään sisällä tämän suhteen hyödyllisiä selityksiä. Yhtäältä kantaja toteaa poistaneensa liitteistä T.8–T.13 tiedot, jotka sen mukaan kuuluivat asianajaja-asiakassuhteen luottamuksensuojan piiriin. Toisaalta kantaja totesi, että liitteissä T.8–T.13 olevien laskujen, yhteenvetojen ja maksutositteiden esittäminen ei merkinnyt luopumista asianajaja-asiakassuhteeseen liittyvästä erioikeudesta tai muusta sellaisten asiakirjojen, niiden taustalla olevan viestinnän tai niihin liitettyjen muiden asiakirjojen oikeudellisesta suojasta.

17      Kaikki nämä tiedot ovat epäselviä ja epätäsmällisiä, eikä unionin yleinen tuomioistuin voi niiden perusteella käsittää – lukuun ottamatta niitä tietoja, jotka kantaja on jo itse poistanut liitteistä väitetyn asianajaja-asiakas-luottamussuhteen perusteella ja joita ei ole esitetty unionin yleisessä tuomioistuimessa –, ovatko eräät pyynnössä tai sen liitteissä esiintyvät tiedot tai seikat, joita ei sitä paitsi ole nimetty, kantajan mielestä väitetysti luottamuksellisia ja niiden luottamuksellisuutta olisi suojattava yleisöltä tämän, oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevan menettelyn yhteydessä.

18      Koska unionin yleinen tuomioistuin ei voi toimia oletusten pohjalta eikä korjata pyynnön mahdollisia puutteita, ei voida olettaa, että kantaja pyytää eräiden, oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevaan pyyntöön sisältyvien tietojen tai seikkojen luottamuksellisuuden suojaamista yleisöltä työjärjestyksen 66 artiklan tai 66 a artiklan nojalla.

19      Asiakirja-aineistossa ei myöskään ole tietoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että tässä määräyksessä hyödynnettyjä tietoja ja seikkoja – jotka koskevat muun muassa vaadittuja määriä, asianajotoimistojen ja talouskonsultointiyritysten nimiä, lakimiesten ja talouskonsulttien määrää ja pätevyyksiä, laskujen määrää, sivumäärää ja loppusummia, tuntimääriä ja tuntiveloituksia, kustannuslajeja, matkojen kohteina olleita kaupunkeja sekä maksutositetyyppejä ja niiden aihetta ja summia – olisi pidettävä yleisöön nähden luottamuksellisina tämän prosessin yhteydessä ja että unionin yleisen tuomioistuimen olisi viran puolesta sovellettava työjärjestyksen 66 artiklaa tai 66 a artiklaa.

 Palkkiot

20      Kantaja pyytää, että sille korvataan oikeudellisia ja taloudellisia neuvontapalveluja koskevien palkkioiden osalta 12 017 848,55 euron kokonaissumma, joka saatujen tietojen mukaan koostuu asianajotoimisto Quinn Emanuel Urquhart & Sullivanin (jäljempänä Quinn Emanuel) antamista oikeudellisista neuvontapalveluista veloitetuista 11 234 578,85 eurosta, asianajotoimisto Cravath Swaine & Mooren (jäljempänä Cravath) antamista oikeudellisista neuvontapalveluista veloitetuista 302 658,10 eurosta ja Compass Lexeconin ja FTI Consultingin (jäljempänä Compass Lexecon/FTI) antamasta talouskonsultoinnista veloitetuista 480 611,64 eurosta.

 Asianajotoimisto Cravathin palkkiot

21      Kantaja pyytää asianajotoimisto Cravathin antamista palveluista veloitetun 302 658,10 euron summan korvaamista.

22      Ensin on todettava kyseisistä palkkioista, että – kuten kantaja täsmentää – kyseessä olevat palvelut eivät koske menettelyä unionin yleisessä tuomioistuimessa, vaan Yhdysvalloissa käytyjä menettelyjä, joiden tuloksena saatiin eräitä asiakirjoja, jotka kantaja sitten esitti 26.7.2019 päivätyllä asiakirjalla todisteina unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyssä oikeudenkäynnissä.

23      On muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan ”asian käsittelyllä” tarkoitetaan työjärjestyksen 140 artiklan b alakohdassa ainoastaan käsittelyä unionin yleisessä tuomioistuimessa (määräys 24.1.2002, Groupe Origny v. komissio, T‑38/95 DEP, EU:T:2002:13, 29 kohta; määräys 7.12.2004, Lagardère ja Canal+ v. komissio, T‑251/00 DEP, EU:T:2004:353, 22 kohta ja määräys 21.12.2010, Le Levant 015 ym. v. komissio, T‑34/02 DEP, EU:T:2010:559, 31 kohta). Näin ollen työjärjestyksen 140 artiklan b kohdassa tarkoitettu korvattavien oikeudenkäyntikulujen käsite – jollei toisin määrätä, kuten saman työjärjestyksen 190 artiklan 2 kohdassa – ei unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olevassa menettelyssä voi kattaa kuluja, jotka liittyvät muissa kansallisissa tai kansainvälisissä tuomioistuimissa tai viranomaisissa käytyihin oikeudenkäynti- tai hallintomenettelyihin (ks. vastaavasti määräys 21.12.2010, Le Levant 015 ym. v. komissio, T‑34/02 DEP, EU:T:2010:559, 35 ja 50 kohta) edes silloin, kun menettelyillä pyritään, kuten tässä asiassa, hankkimaan tietoja tai asiakirjoja, joilla asianosaisen on tarkoitus tukea kanneperusteita unionin yleisessä tuomioistuimessa.

24      Kysymyksiin, jotka liittyvät muissa kansallisissa tai kansainvälisissä tuomioistuimissa tai viranomaisissa käydyistä menettelyistä aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen, nimittäin sovelletaan tapauksen mukaan kyseisiä menettelyjä koskevia sääntöjä, eikä kulujen korvaamista voida pyytää unionin yleisessä tuomioistuimessa ”asian käsittelystä” kyseisessä tuomioistuimessa aiheutuneina kuluina.

25      Näin ollen on hylättävä pyyntö asianajotoimisto Cravathille oikeudellisesta neuvonnasta maksetun 302 658,10 euron summan korvaamisesta.

 Asianajotoimisto Quinn Emanuelin palkkiot

26      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin yleisellä tuomioistuimella ei ole toimivaltaa vahvistaa sitä, kuinka paljon asianosaisten on maksettava palkkiota omille asianajajilleen, vaan määrittää se, mihin enimmäismäärään asti näiden palkkioiden maksamista voidaan vaatia siltä asianosaiselta, joka on velvoitettu oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen. Ratkaistessaan oikeudenkäyntikulujen määrän vahvistamista koskevaa pyyntöä unionin yleisen tuomioistuimen ei tarvitse ottaa huomioon asianajajien kansallisia palkkiosääntöjä eikä mahdollista asianosaisen ja tämän asiamiesten tai avustajien välillä tästä tehtyä sopimusta (ks. määräys 26.1.2017, Nurburgring v. EUIPO – Biedermann (Nordschleife), T‑181/14 DEP, EU:T:2017:41, 10 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

27      On myös huomattava, että koska unionin oikeudessa ei ole asianajopalkkioita tai työhön tarvittavaa aikaa koskevia säännöksiä, unionin yleisen tuomioistuimen on arvioitava vapaasti kysymyksessä olevia seikkoja ottaen huomioon oikeudenkäynnin kohde ja luonne, sen merkitys unionin oikeuden kannalta sekä asian vaikeusaste, oikeudenkäynnistä asian hoitamiseen osallistuneille asiamiehille tai avustajille aiheutuneen työn määrä ja taloudelliset intressit, joita riita-asialla on asianosaisten kannalta (ks. määräys 26.1.2017, Nordschleife, T‑181/14 DEP, EU:T:2017:41, 11 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

28      Juuri näiden näkökohtien perusteella onkin arvioitava korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää, josta kantaja on tässä asiassa esittänyt pyynnön asianajotoimisto Quinn Emanuelin palkkioiden osalta.

29      Pyynnöstä ilmenee, että kantajan laskema 11 234 578,85 euron summa vastaa palkkioita, jotka on maksettu 19 henkilölle, nimittäin asianajotoimisto Quinn Emanuelin neljälle osakasasianajajalle, kahdelle oikeudelliselle neuvonantajalle, kymmenelle avustavalle lakimiehelle, kahdelle harjoittelijalle ja yhdelle vanhemmalle oikeudelliselle avustajalle ajanjaksona 24.1.2018–15.6.2022.

30      Kantaja perustelee kyseistä summaa esittämällä joitain laskelmia. Ensinnäkin kantaja esittää pyyntönsä liitteessä T.5 (itse laatimansa) yhteenvetotaulukon, joka sisältää tuntiveloitukset (Yhdysvaltain dollareina, jäljempänä USD), kunkin mainituista henkilöistä vuosittain laskuttaman tuntimäärän vuosina 2018–2021 sekä asianajotoimisto Quinn Emanuelin kultakin vuodelta laskuttamat kokonaismäärät (euroina) (jäljempänä QE:tä koskeva yhteenvetotaulukko). Lisäksi kantaja esittää pyyntönsä tekstiosassa taulukon, jossa (euromääräinen) summa, jota pyydetään korvauksena asianajotoimisto Quinn Emanuelin, asianajotoimisto Cravathin sekä Compass Lexecon/FTI:n palkkioiden kokonaismäärästä, on jaoteltu kahdeksaan ajanjaksoon, jotka esitettyjen tietojen mukaan vastaavat unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn prosessin eri vaiheita (jäljempänä ajanjaksokohtainen taulukko). Lopuksi kantaja esittää pyyntönsä liitteessä T.8 asianajotoimisto Quinn Emanuelin sille lähettämät 34 perättäistä laskua, jotka koskevat 2.1.2018–30.6.2021 annettuja palveluja (sivujen yhteismäärä liiteosiossa on 613) ja joista käyvät ilmi muun muassa kunkin kyseisistä 19 henkilöstä kirjaamat työtunnit ja heidän (USD-määräiset) tuntiveloituksensa (jäljempänä QE:n laskut).

31      Lisäksi kantaja esittää pyyntönsä tekstiosassa syyt, jotka sen mukaan osoittavat pyydetyn summan olevan perusteltu ja kohtuullinen. On erityisesti huomattava, että asian luonnetta, tärkeyttä ja monimutkaisuutta koskevien tietojen lisäksi kantaja vetoaa edustajiensa työmäärään viittaamalla tehtyihin analyyseihin ja selvityksiin sekä unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä esitettyjen liitteiden määrään, nimittäin 73 liitettä (yhteensä 7 900 sivua), joista 23 on sen edustajien laatimia unionin yleisessä tuomioistuimessa käytyä menettelyä varten.

32      Ensinnäkin, kun otetaan huomioon oikeusriidan kohde ja luonne, sen merkitys unionin oikeuden kannalta ja asian vaikeusaste, on todettava, että asiassa T‑235/18 tuli esille unionin kilpailuoikeutta koskevia monimutkaisia kysymyksiä, minkä vuoksi unionin yleinen tuomioistuin päättikin nyt käsitellä asiaa laajennetussa kokoonpanossa työjärjestyksensä 28 artiklan 1 kohdan mukaisesti. On erityisesti niin, että kyseinen asia koski SEUT 102 artiklan soveltamista koskevasta menettelystä annettua komission päätöstä, joka annettiin tuomion 6.9.2017 Intel v. komissio (C‑413/14 P, EU:C:2017:632) jälkeen ja jossa komissio täsmensi aikaisempaa oikeuskäytäntöään. Kyseinen asia koski erittäin teknisluontoista alaa, LTE-standardin sekä UMTS- ja GMS-standardien mukaisten kantataajuuspiirisarjojen toimittamista Apple Inc:lle iPhoneihin ja iPadeihin, ja siinä tuli esiin useita monitahoisia sisältö- ja menettelykysymyksiä.

33      Toiseksi, kun ajatellaan kyseessä olleita taloudellisia etuja, pääasia koski komission päätöstä, jossa kantajalle langetettiin sakko SEUT 102 artiklan väitetystä rikkomisesta. Kyse toki oli absoluuttiselta määrältään merkittävästä sakosta, lähes miljardista eurosta. Kantajan nyt käsiteltävässä asiassa esittämä pyyntö ei silti sisällä lainkaan tietoja, joiden perusteella voitaisiin arvioida kyseisen sakon merkitystä sen taloudelliseen tilanteeseen nähden. Lisäksi kantajan pyynnössään esittämä oletus, jonka mukaan riidanalainen päätös olisi voinut jatkossa toimia oikeusperustana kantajan vastaisille oikeuskeinoille, ei lisätäsmennysten puuttuessa myöskään mahdollista niiden taloudellisten etujen arviointia, joita pääasia tältä osin edusti kantajalle. Sama koskee myös sitä perustelematonta väitettä, jonka mukaan kantajalle aiheutuneet taloudelliset seuraukset olivat kokonaisuudessaan selvästi korkeammat kuin korvattavaksi vaaditut kulut. Näin ollen, vaikka onkin mahdollista katsoa, että kyseessä olevan sakon perusteella kyseisellä asialla oli kantajalle huomattava taloudellinen merkitys, unionin yleiselle tuomioistuimelle ei ole esitetty seikkoja, joiden perusteella tuon merkityksen voitaisiin katsoa olleen ”valtava”, kuten kantaja väittää.

34      Kolmanneksi, kun tarkastellaan kantajan edustajille menettelystä mahdollisesti aiheutunutta työmäärää, on muistutettava, että unionin tuomioistuinten tehtävänä on ottaa huomioon ennen kaikkea niiden työtuntien kokonaismäärä, joita voidaan objektiivisesti pitää välttämättöminä asian käsittelemiseksi unionin yleisessä tuomioistuimessa, riippumatta siitä, kuinka monen asianajajan kesken nämä suoritukset mahdollisesti jakautuvat (ks. määräys 28.6.2004, Airtours v. komissio, T‑342/99 DEP, EU:T:2004:192, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35      On muistettava, että vaikka pääsääntöisesti vain yhden asianajajan palkkio on korvattavissa, kullekin asialle ominaisten piirteiden, joista asian monimutkaisuus on ensisijainen, mukaan saattaa olla, että useiden asianajajien palkkion voidaan katsoa kuuluvan työjärjestyksen 140 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen välttämättömien kustannusten käsitteen piiriin (ks. määräys 15.9.2004, Fresh Marine v. komissio, T‑178/98 DEP, EU:T:2004:265, 35 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

36      Voidakseen vahvistaa oikeudenkäyntikulut näissä olosuhteissa unionin yleisen tuomioistuimen on selvitettävä, missä määrin kaikkien asianomaisten asianajajien palvelut olivat tarpeen asian käsittelyn eri vaiheissa, ja varmistuttava siitä, ettei useiden asianajajien käyttämisestä aiheutunut päällekkäisiä kuluja (ks. vastaavasti määräys 28.6.2004, Airtours v. komissio, T‑342/99 DEP, EU:T:2004:192, 44 kohta ja määräys 27.11.2020, Flabeg Deutschland v. komissio, T‑103/15 DEP, ei julkaistu, EU:T:2020:585, 47 kohta).

37      On joka tapauksessa alleviivattava sitä, että saman asianosaisen eri asianajajien työn yhteensovittamisesta aiheutuneita kuluja ei voida pitää sellaisina välttämättöminä kustannuksina, jotka on otettava huomioon korvattavien kulujen määrän laskemisessa (ks. määräys 13.1.2017, Idromacchine ym. v. komissio, T‑88/09 DEP, EU:T:2017:5, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

38      Jos asianosaisen asianajajat lisäksi ovat jo avustaneet tätä riita-asiaan liittyvien aikaisempien menettelyjen tai toimenpiteiden aikana, on syytä ottaa huomioon se, että asianajajilla on ollut tiedossaan sellaisia riita-asian kannalta merkityksellisiä seikkoja, jotka ovat olleet omiaan helpottamaan heidän työtään ja vähentämään oikeudenkäynnin valmisteluun tarvittua aikaa (ks. määräys 13.1.2006, IPK-München v. komissio, T‑331/94 DEP, EU:T:2006:11, 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

39      Tältä osin onkin todettava, että vaikka tässä asiassa pääasia on tosiasiallisesti saattanut vaatia kantajan asianajajilta merkittävää työpanosta edellä 32 ja 33 kohdassa esitetyt seikat huomioon ottaen, kantajan pyyntö liitteineen, erityisesti QE:n laskut, jaksottainen taulukko ja QE:tä koskeva yhteenvetotaulukko, eivät kuitenkaan mahdollista asianajotoimisto Quinn Emanuelin palkkioiden korvaamisesta pyydettyjä summia vastaavan työmäärän arviointia.

40      Ensinnäkin kantajan unionin yleisessä tuomioistuimessa esittämät 34 QE:n laskua eivät sisällä minkäänlaista kuvausta suoritetuista tehtävistä. Kantaja nimittäin päätyi poistamaan unionin yleiselle tuomioistuimelle toimitetuista asiakirjoista kaikki nuo tiedot peittämällä ne väitetyn asianajaja-asiakas-luottamussuhteen nojalla (ks. edellä 16 kohta), johon suhteeseen unionin yleisen tuomioistuimen tehtävänä ei ole ottaa kantaa tämän menettelyn yhteydessä. Tämä kantajan valinta kuitenkin tarkoittaa myös sitä, ettei kyseisten laskujen perusteella voida päätellä esimerkiksi sitä, kuinka paljon työtunteja kului kannekirjelmän, vastauskirjelmän ja kantajan unionin yleiseen tuomioistuimeen toimittamien muiden asiakirjojen sekä istunnon valmisteluun. Kantaja ei sitä paitsi ole esittänyt tämän osalta tietoja tai arviota myöskään pyyntönsä tekstiosuudessa.

41      On myös huomattava, että suurin osa kantajan esittämistä QE:n laskuista ei koske pelkästään asianajopalkkioita vaan myös kuluja, mutta kantaja ei ole pyynnössään kuitenkaan erotellut niitä toisistaan millään tavoin. Lisäksi kantajan esittämä ensimmäinen QE:n lasku näyttäisi myös koskevan riidanalainen päätöksen antamista edeltävinä ajankohtina suoritettuja palveluja. Lopuksi on todettava, että kantajan esittämän QE:n viimeisen laskun suoritteet päättyivät 30.6.2021, vaikka kantaja esitti huomautuksia unionin yleisessä tuomioistuimessa 20.7.2021.

42      Toiseksi on huomattava, että pyynnön tekstiosassa esitetty ajanjaksokohtainen taulukko ei ainoastaan koske vain asianajotoimisto Quinn Emanuelin palkkioita, vaan myös asianajotoimisto Cravathin sekä Compass Lexecon/FTI:n palkkioita (ks. 30 kohta edellä), eikä sen avulla voida myöskään arvioida työtä, joka on käytännössä tehty kunkin ajanjakson osalta, eikä varsinkaan unionin yleisessä tuomioistuimessa tai istuntoa varten esitettyjen asiakirjojen valmisteluun käytettyä tuntimäärää.

43      Koska näitä tietoja ei ole annettu, kantajan kyseisessä taulukossa esittämä summien jakauma on perusteeton ja näyttäisi lisäksi johtavan tämän menettelyn kannalta selvästi liiallisiin tuloksiin, kuten ennen kaikkea lähes 3 400 000 euron summaan pelkästään kannekirjelmän laatimisesta. Tällainen summa nimittäin vastaisi, jos tuntiveloitukseksi oletetaan 500 euroa, 6 800 työtuntia eli 850:aa 8-tuntista työpäivää pelkästään kannekirjelmän osalta. Saman voi todeta myös vastauskirjelmän valmistelusta pyydetystä noin 2 900 000 euron summasta ja istunnon valmistelusta pyydetystä noin 2 350 000 euron summasta.

44      Kolmanneksi on todettava, että tällaiset tiedot käytännössä tehdystä työstä ja siihen liittyvästä tuntimäärästä eivät myöskään käy ilmi pyyntöön liitetystä QE:tä koskevasta yhteenvetotaulukosta. Unionin yleinen tuomioistuin voi kyseisen taulukon perusteella ainoastaan todeta – vaikka sen tehtävänä ei olekaan etsiä ja tunnistaa esitetyistä asiakirjoista seikkoja, jotka voisivat korjata täsmällisten tietojen ja perusteellisten selvitysten puutetta pyynnössä itsessään (ks. vastaavasti määräys 13.2.2008, Verizon Business Global v. komissio, T‑310/00 DEP, ei julkaistu, EU:T:2008:32, 50 kohta) –, että asianajotoimisto Quinn Emanuel laskutti kantajalta vuosina 2018–2021 yhteensä 16 422,6 tuntia ja tuntiveloitukset olivat 315–1 515 USD:a.

45      Huolimatta kantajan toimittamien asiakirjojen ja tietojen suuresta määrästä, minkään niiden perusteella ei silti voida selvittää, mitä tehtäviä kyseinen kokonaistuntimäärä vastaa, eikä varsinkaan sitä tuntimäärää, joka mahdollisesti vastaa laskuihin sisältyviä, 19 henkilön välisiä päällekkäisiä tehtäviä tai heidän välistä koordinointia, eikä sitä, onko kyseiset työtunnit tehty unionin yleisessä tuomioistuimessa käytyä menettelyä varten ja olivatko ne tarpeen siinä tarkoituksessa. Kyseisten asiakirjojen avulla ei myöskään voida selvittää täsmällisesti asianajajien suorittamia eri tehtäviä vastaavaa tuntiveloitusta, koska tämän menettelyn osalta erityisesti 1 005:n ja 1 515:n USD:n väliin sijoittuvat tuntiveloitukset, kuten eräät QE:n laskuissa ja QE:tä koskevassa yhteenvetotaulukossa mainitut tuntiveloitukset, ovat joka tapauksessa selvästi kohtuuttoman suuria korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrittämiseksi kyseessä olevien palkkioiden osalta. Nimittäin, vaikka asianosainen toki voi vapaasti käyttää noin korkeita tuntiveloituksia laskuttavia asianajajia, heidän palvelujensa käyttämistä ei voida pitää välttämättömänä edellä 12 kohdassa viitatussa oikeuskäytännössä tarkoitetulla tavalla (ks. vastaavasti määräys 20.1.2014, Charron Inox ja Almet v. neuvosto, T‑88/12 DEP, ei julkaistu, EU:T:2014:43, 24 kohta ja määräys 8.7.2020, Fastweb v. komissio, T‑19/17 DEP, ei julkaistu, EU:T:2020:331, 51 kohta) varsinkaan, koska – kuten tässä asiassa – näitä veloituksia ei ole esitetty pyynnössä täsmällisten ja selvästi nimettyjen tehtävien yhteydessä.

46      Neljänneksi on todettava, että kantajan esittämä tieto, jonka mukaan sen edustajat olisivat tehneet lukuisia selvityksiä ja analyyseja tai esittäneet lukuisia asiakirjoja unionin yleisessä tuomioistuimessa, ei ole riittävä perustelu pyydetyille summille ja niihin liittyvän työn välttämättömyydelle. Onkin muistettava, että kantajan on toimitettava täsmälliset tiedot aiheutuneiden kustannusten tarpeellisuuden arvioimiseksi (määräys 8.7.2020, Fastweb v. komissio, T‑19/17 DEP, ei julkaistu, EU:T:2020:331, 44 kohta). Vaikka kantaja vetoaakin toimitettujen asiakirjojen pituuteen ja niiden liitteiden määrään ja pituuteen, on lisäksi huomattava, että pelkästään se, että kantajan edustajat ovat toimittaneet unionin yleiselle tuomioistuimelle lukuisia sivuja sisältäviä asiakirjoja, joissa on lukuisia liitteitä, ei millään tavoin osoita, että työtunnit ja niihin liittyviksi väitetyt summat, joiden korvaamista pyydetään, olisivat olleet välttämättömiä unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn menettelyn kannalta.

47      Tästä seuraa, että kantajan pyynnön perusteella ei ole mahdollista määrittää sitä tuntimäärää, joka vastaa asianajotoimisto Quinn Emanuelin lakimiesten unionin yleisessä tuomioistuimessa käytyä menettelyä varten suorittamia eri tehtäviä, eikä niitä vastaavaa tuntiveloitusta.

48      Vaikka se, ettei saatavilla ole tietoja menettelyyn osallistumisesta tosiasiallisesti aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista eikä varsinkaan tuntiveloituksista ja eri tehtävien hoitamiseen käytetystä ajasta, ei estä unionin yleistä tuomioistuinta vahvistamasta korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää kohtuullisen arvion perusteella, tietojen puuttuminen asettaa tuomioistuimen tilanteeseen, jossa sen on välttämättä arvioitava kantajan vaatimuksia suppeasti (määräys 8.7.2020, Fastweb v. komissio, T‑19/17 DEP, ei julkaistu, EU:T:2020:331, 44, 46 ja 47 kohta).

49      Tuntiveloituksesta on lisäksi muistettava, että koska unionin oikeudessa ei tällä hetkellä ole säädetty palkkioita koskevasta taulukosta, unionin yleinen tuomioistuin voi ainoastaan siinä tapauksessa, että laskutettu keskimääräinen tuntiveloitus vaikuttaa selvästi liian suurelta, poiketa siitä ja vahvistaa korvattavien asianajo- ja talouskonsultointipalkkioiden määrän ex æquo et bono (ks. määräys 19.1.2021, Romańska v. Frontex, T‑212/18 DEP, ei julkaistu, EU:T:2021:30, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

50      Tässä asiassa on huomattava, että vaikka kantaja ei ole toimittanut minkäänlaisia tietoja, ei edes arviota menettelyn eri vaiheita vastaavasta työajasta ja siihen liittyvästä keskimääräisestä tuntiveloituksesta, komissio on pyyntöä koskevissa huomautuksissaan esittänyt seuraavat arviot työajasta, jonka menettelyn eri vaiheet mahdollisesti olivat vaatineet asianajotoimisto Quinn Emanuelilta:

–        500 tuntia kanteeseen (88 sivua ja 4 000 liitesivua)

–        200 tuntia vastauskirjelmään (66 sivua ja 600 liitesivua)

–        8 tuntia 20.6.2019 päivättyihin huomautuksiin (3 sivua)

–        260 tuntia 26.7.2019 päivättyyn asiakirjaan (46 sivua ja 3 300 liitesivua)

–        12 tuntia 25.8.2020 päivättyyn asiakirjaan (4 sivua)

–        4 tuntia 9.11.2020 päivättyyn asiakirjaan (2 sivua)

–        50 tuntia 20.11.2020 päivättyyn vastinekirjelmään (18 sivua)

–        2 tuntia 15.12.2020 päivättyihin huomautuksiin (luottamuksellisuussitoumuksen toimittaminen)

–        4 tuntia 18.12.2020 päivättyihin huomautuksiin (2 sivua)

–        15 tuntia 26.1.2021 päivättyihin huomautuksiin (6 sivua)

–        6 tuntia 15.4.2021 pidettyyn (45 minuutin) epäviralliseen kokoukseen osallistumista varten

–        250 tuntia 4.–6.5.2021 pidettyyn (kolmipäiväiseen) istuntoon osallistumista varten

–        8 tuntia 19.5.2021 päivättyihin huomautuksiin (4 sivua) ja

–        20 tuntia 20.7.2021 päivättyihin huomautuksiin (32 sivua).

51      Komissio siis arvioi huomautuksissaan, että menettelyn eri vaiheet olivat vaatineet enintään 1 339 työtuntia. Komissio, joka ehdotti, että keskimääräiseksi tuntiveloitukseksi hyväksytään 300 euroa, katsoi pääosin, että asianajotoimisto Quinn Emanuelin palkkioiden osalta voitaisiin korvata 401 700 euron summa.

52      Vaikka kantajan pyyntö onkin puutteellisesti perusteltu ja selvästi kohtuuton sekä pyydettyjen rahamäärien että niihin liittyvien tuntimäärien ja ‑palkkioiden osalta, kun otetaan lisäksi huomioon, että kantajaa unionin yleisessä tuomioistuimessa edustaneet asianajajat olivat avustaneet sitä myös siinä komission hallinnollisessa menettelyssä, joka johti riidanalaisen päätöksen antamiseen, komission ehdotus vaikuttaa sinänsä käyttökelpoisena arviona kuitenkin asianmukaista arviota alhaisemmalta.

53      On erityisesti niin, että komission arvion mukaan kyseeseen tulee 960 työtuntia, jotka käytettiin kannekirjelmän (500 tuntia), vastauskirjelmän (200 tuntia) ja 26.7.2019 päivätyn asiakirjan valmisteluun (260 tuntia). Kun otetaan huomioon esitettyjen kanneperusteiden määrä, esiin tuotujen oikeudellisia ja tosiseikkoja koskevien kysymysten vaikeusaste, kyseisten asiakirjojen määrä ja kytkeytyminen toisiinsa, niiden liitteissä toimitetut ja unionin yleiselle tuomioistuimelle esitetyt todisteet sekä perustelujen asteittain kohdennetumpi ja yksityiskohtaisempi kehittely, tällainen arviointi ei näytä vastaavan kyseisten kolmen asiakirjan valmistelun objektiivisesti arvioituna vaatimaa aikaa koskevaa asianmukaista arviota, joka ei kuitenkaan voi ylittää 1 400 tunnin työmäärää näiden asiakirjojen osalta.

54      Kyseisen tuntimäärän lisäksi on yhtäältä otettava huomioon myös ne 150 työtuntia, jotka kuluivat valmisteltaessa kantajan unionin yleiseen tuomioistuimeen toimittamia muita asiakirjoja, nimittäin edellä 50 kohdassa jo mainittuja asiakirjoja sekä eräitä muita asiakirjoja, joita tuossa kohdassa ei mainita (16.1.2019 päivätty pyyntö, 10.12.2020 päivätty pyyntö ja sen 18.12.2020 päivätty täydennys, 21.1.2021 päivätty pyyntö, 29.3.2021 päivätyt huomautukset ja 3.5.2021 päivätyt huomautukset). Toisaalta on otettava huomioon 250 tunnin työpanos 15.4.2021 pidetyn epävirallisen kokouksen ja 4–6.5.2021 pidetyn suullisen käsittelyn valmisteluun ja niihin osallistumiseen.

55      Tässä tilanteessa, kun otetaan huomioon kaikki tämän asian olosuhteet ja kun 1 800 työtunnin kokonaismäärää pidetään kohtuullisena unionin yleisessä tuomioistuimessa pääasiassa käydyn koko menettelyn osalta asianomaisten asianajajien määrästä riippumatta, oikeudenmukaiseksi arvioksi ex æquo et bono siitä enimmäissummasta, jonka korvaamista voidaan pyytää komissiolta asianajotoimisto Quinn Emanuelin palkkioiden osalta, vahvistetaan 750 000 euroa.

56      Asianajotoimisto Quinn Emanuelin palkkioiden osalta on edellä esitetyn perusteella vahvistettava korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi 750 000 euroa.

 Compass Lexecon/FTI:n talouskonsulttien osallistumisesta aiheutuneet kulut

57      Kantaja pyytää Compass Lexecon/FTI:n antamasta talouskonsultoinnista veloitetun 480 611,64 euron summan korvaamista.

58      On muistettava, että koska joissain asioissa on pääosin kyse talouskysymyksistä, taloudellisten neuvonantajien tai asiantuntijoiden apu oikeudellisten avustajien työn täydentäjinä voi joskus osoittautua välttämättömäksi oikeusriidoissa, joissa on kyse tällaisia aiheita koskevista ratkaisuista, ja siitä aiheutuu siten kuluja, jotka ovat korvattavissa työjärjestyksen 140 artiklan b alakohdan mukaisesti (ks. valtiontukia koskevasta menettelystä määräys 19.12.2006, WestLB v. komissio, T‑228/99 DEP, ei julkaistu, EU:T:2006:405, 78 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja kyseen ollessa yrityskeskittymästä määräys 17.8.2020, United Parcel Service v. komissio, T‑194/13 DEP II, ei julkaistu, EU:T:2020:372, 66 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

59      Jotta niin olisi, talouskonsulttien osallistumisen täytyy objektiivisesti arvioituna olla tarpeellista prosessin kannalta (ks. määräys 17.8.2020, United Parcel Service v. komissio, T‑194/13 DEP II, ei julkaistu, EU:T:2020:372, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

60      Kantajan pyynnöstä ilmenee, että sen laskema 480 611,64 euron summa vastaa Compass Lexecon/FTI:n yhdeksän talouskonsultin palkkioiden korvaamista ajalta 24.1.2018–15.6.2022.

61      Kyseisen summan perustelemiseksi kantaja esitti edellä kohdassa 30 mainittujen kaltaisia laskelmia, jotka sisältyvät ensinnäkin pyynnön liitteeseen T.6, (kantajan itse laatimaan) yhteenvetotaulukkoon, joka sisältää (USD-määräiset) tuntiveloitukset, kunkin mainituista konsulteista vuosittain laskuttama tuntimäärä vuosina 2018–2021 sekä Compass Lexecon/FTI:n kultakin vuodelta laskuttamat kokonaismäärät (euroina) (jäljempänä CL:ää koskeva yhteenvetotaulukko). Pyyntönsä tekstiosassa kantaja tukeutui samaan ajanjaksokohtaiseen taulukkoon, joka mainitaan edellä 30, 42 ja 43 kohdassa. Lopuksi kantaja esitti pyyntönsä liitteessä T.9 Compass Lexecon/FTI:ltä saamansa 10 laskua, jotka kattavat ajanjakson 16.1.2018–6.5.2021 ja joista näkyvät kunkin konsultin kirjaamat tunnit ja heidän (USD-määräiset) tuntiveloituksensa (jäljempänä CL:n laskut).

62      Lisäksi kantaja kertoi pyyntönsä tekstiosassa, että sen talouskonsultit olivat laatineet taloudellisia selvityksiä tai muistioita, jotka oli sisällytetty tai liitetty kannekirjelmään ja vastauskirjelmään, ja että eräs konsulteista oli osallistunut istuntoon selvennysten antamiseksi. Kantaja viittasi myös komissiolle esittämiinsä taloudellisiin analyyseihin.

63      On kuitenkin todettava, että vaikka tässä asiassa onkin tosiasiallisesti katsottava, että talouskonsulttien osallistuminen oli objektiivisesti arvioituna tarpeellista unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyn menettelyn kannalta, kantajan pyyntö ja sen liitteet, erityisesti CL:n laskut, CL:ää koskeva ajanjaksokohtainen taulukko ja yhteenvetotaulukko, eivät mahdollista sen työmäärän arviointia, joka vastaa unionin yleisessä tuomioistuimessa käytyä menettelyä koskevien Compass Lexecon/FTI:n palkkioiden osalta pyydettyjä summia.

64      Ensinnäkin on todettava, että kantajan pyyntönsä liitteissä toimittamat CL:n laskut eivät sisällä kuvausta suoritetuista tehtävistä, sillä kantaja päätyi poistamaan unionin yleiselle tuomioistuimelle toimittamistaan asiakirjoista kaikki nuo tiedot peittämällä ne (ks. edellä 16 kohta ja vastaavasti 40 kohta). Konkreettisia arvioita ei voida tehdä myöskään pyynnön tekstiosassa esitetyn ajanjaksokohtaisen taulukon perusteella (ks. vastaavasti edellä 42 kohta). Lopuksi on todettava, että pyynnön liitteenä olevan, CL:ää koskevan yhteenvetotaulukon perusteella unionin yleinen tuomioistuin voi ainoastaan todeta – vaikka sen tehtävänä ei olekaan etsiä ja tunnistaa esitetyistä liitteistä seikkoja, jotka voisivat korjata tietojen ja selvitysten puutetta pyynnössä itsessään (ks. vastaavasti edellä 44 kohta) –, että Compass Lexecon/FTI laskutti kantajalta vuosina 2018–2021 yhteensä 853,7 tuntia ja tuntiveloitukset olivat 242–1 055 USD:a.

65      Huolimatta kantajan toimittamien asiakirjojen ja tietojen suuresta määrästä, ei niistä minkään perusteella voida selvittää, mitä tehtäviä kokonaistuntimäärä vastaa, etenkään se tuntimäärä, joka mahdollisesti vastaa laskuihin sisältyviä, yhdeksän henkilön välisiä päällekkäisiä tehtäviä tai heidän välistä koordinointia, eikä sitä, onko kyseiset työtunnit tehty unionin yleisessä tuomioistuimessa käytyä menettelyä varten ja olivatko ne tarpeen siinä tarkoituksessa. Lisäksi, toisin kuin kantaja näyttäisi esittävän, komissiolle esitettyihin taloudellisiin analyyseihin liittyvä työ on merkityksetöntä tämän asian yhteydessä, joka edellä 23 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti koskee ainoastaan unionin yleisessä tuomioistuimessa käydystä menettelystä aiheutuneita kuluja.

66      Tästä seuraa, että kantajan pyynnön perusteella ei ole mahdollista määrittää sitä tuntimäärää, joka vastaa Compass Lexecon/FTI:n talouskonsulttien unionin yleisessä tuomioistuimessa käytyä menettelyä varten käytännössä suorittamia eri tehtäviä, eikä niitä vastaavaa tuntiveloitusta.

67      Näin ollen, vaikka – toisin kuin komissio väittää – Compass Lexecon/FTI:n talouskonsulttien osallistumisesta aiheutuvia kuluja ei voidakaan hylätä kokonaisuudessaan, unionin yleisen tuomioistuimen on edellä 48 mainitun oikeuskäytännön mukaisesti välttämättä arvioitava niitä suppeasti.

68      Yhtäältä on todettava, että koska kantaja ei ole esittänyt konkreettisia tietoja talouskonsulttiensa tekemästä työmäärästä kannekirjelmään ja vastauskirjelmään sisällytettyjen tai liitettyjen selvitysten ja muistioiden valmistelussa, tästä työmäärästä tehdään oikeudenmukainen arvio ex æquo et bono vahvistamalla se 50 tunniksi. Toisaalta, kuten suullisen käsittelyn pöytäkirjasta ilmenee, kantajan talouskonsultilla oli lupa osallistua kantajan edustajien läsnä ollessa ja heidän vastuullaan kolmipäiväiseen istuntoon selvennysten antamiseksi. Näitä tehtäviä vastaavaksi työmääräksi on syytä vahvistaa 24 tuntia. Näin ollen 74 tunnin työmäärää pidetään kohtuullisena unionin yleisessä tuomioistuimessa pääasiassa käydyn koko menettelyn osalta.

69      Koska talouskonsulttien suorittamia eri tehtäviä vastaavaa tuntiveloitusta ei kantajan pyynnön perusteella voida määrittää täsmällisesti ja koska 1 055 USD:n tuntiveloitus, joka on yksi CL:n laskuissa ja CL:ää koskevassa yhteenvetotaulukossa mainituista palkkioista, on joka tapauksessa liian suuri kyseessä olevina palkkioina korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrittämiseksi, tuntiveloituksen osalta oikeudenmukaiseksi arvioksi ex æquo et bono siitä enimmäissummasta, jonka korvaamista voidaan komissiolta pyytää Compass Lexecon/FTI:n palkkioiden osalta, vahvistetaan 30 000 euroa.

70      Edellä esitetyn perusteella on Compass Lexecon/FTI:n palkkioiden osalta korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi vahvistettava 30 000 euroa.

 Päätelmä palkkioista

71      Pääasian oikeudenkäyntiä varten annettuja oikeudellisia ja taloudellisia neuvontapalveluja koskevien palkkioiden osalta korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi on siis vahvistettava 780 000 euroa.

 Kulut

72      Kulujen osalta kantaja pyytää korvaamaan 23 907,21 euron summan, joka koskee asianajotoimisto Quinn Emanuelin, Compass Lexecon/FTI:n talouskonsultin ja yhden sen oman työntekijän matka- ja majoituskuluja istuntoon osallistumista varten.

73      Hakijan tehtävänä on esittää tositteet, joiden perusteella voidaan todeta korvattaviksi vaadittujen matka- ja oleskelukulujen määrän todenperäisyys (määräys 26.1.2017, Nordschleife, T‑181/14 DEP, EU:T:2017:41, 34 kohta).

74      On muistutettava siitä, että muiden kuin asianajajien matka- ja oleskelukulut ovat korvattavia ainoastaan, jos näiden henkilöiden läsnäolo on välttämätöntä oikeudenkäyntimenettelyssä (ks. määräys 17.9.1998, Branco v. komissio, T‑271/94 (92) EU:T:1998:222, 20 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja määräys 27.10.2017, Heli-Flight/EFSA, T‑102/13 DEP, ei julkaistu, EU:T:2017:769, 49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

75      Ellei kyse ole erityisistä olosuhteista, vain yhden neuvonantajan kustannukset voidaan katsoa korvattaviksi (ks. vastaavasti määräys 8.10.2014, Coop Nord v. komissio, T‑244/08 DEP, ei julkaistu, EU:T:2014:899, 33 kohta).

 Asianajotoimisto Quinn Emanuelin asianajajien matka- ja oleskelukulut

76      Kantaja pyytää, että sille korvataan 12 632,95 euron summa asianajotoimisto Quinn Emanuelin asianajajille istuntoon osallistumisesta aiheutuneiden matka- ja oleskelukulujen osalta.

77      On kuitenkin todettava, että itse pyyntö ei sisällä tietoa korvattaviksi pyydettyjen kustannusten luonteesta eikä jaottelua kustannuslajeittain. Kantaja kuitenkin viittaa pyynnössään summan perusteluna asianajotoimisto Quinn Emanuelilta saamaansa laskuun (esitetty liitteessä T.8) sekä laskuihin, jotka koskevat kyseisten kulujen maksamista tämän asianajajien toimesta (esitetty liitteessä T.11).

78      Asianajotoimisto Quinn Emanuelin 33:nnesta laskusta, jonka kantaja esittää liitteessä T.8, ilmenee, että kyseessä oleva summa pääosin koskee hotellimajoitus-, matkustus- ja tilavuokrauskustannuksia. Näyttäisikin siltä, että nämä kustannukset on sitten eritelty kahdessa muussa, kantajan liitteessä T.11 esittämässä(euromääräisessä) laskussa, jotka ovat Luxemburgissa sijaitsevan hotellin lasku ja brysseliläisen kuljetuspalvelujen tarjoajan lasku, kun otetaan huomioon, että sama liite sisältää tilinpitotaulukoita, joissa kyseiset kustannukset on esitetty eri muodossa, ja neljä sivua, joiden sisältö on kokonaan poistettu. Unionin yleinen tuomioistuin voi siis arvioida kyseisiä matka- ja oleskelukuluja ainoastaan näiden kahden hotelli- ja matkalaskun perusteella. Sitä vastoin eräitä muita asianajotoimisto Quinn Emanuelin 33:nnessa laskussa mainittuja kuluja, jotka koskevat asiakirjojen laatimista ja oikeudenkäyntikuluja, ei voida ottaa huomioon, sillä kantaja ei ole toimittanut minkäänlaisia täsmennyksiä tai todisteita.

79      Ensinnäkin 8 513 euron suuruisessa hotellilaskussa nimettyjen palvelusten luettelosta selviää, että se käsittää yöpymisistä, aterioista, kokoustilan ja välineiden vuokraamisesta sekä ”siirtymisistä” aiheutuneet kustannukset.

80      Ensinnäkin on huomattava, että yöpymisten osalta hotellilaskun kokonaissumma oli 5 630 euroa neljältä yöltä (3.–7.5.2021) viideltä asianajajalta yhteensä. Yhtäältä on muistutettava siitä, että pääasian istunto pidettiin 4.–6.5.2021. Kuten istuntopöytäkirjasta ilmenee, istunto päättyi 6.5.2021 noin kello 16. Näin ollen yöpymistä hotellissa 6.–7.5.2021 ei voida pitää välttämättömänä unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleen oikeudenkäynnin kannalta. Lisäksi kuljetuspalvelujen tarjoajan laskusta ilmenee, että 6.5.2021 tehtiin Luxemburgista Brysseliin kaksi automatkaa kuutta henkilöä varten. Toisaalta on huomattava, että vaikka tämän asian erityisissä olosuhteissa, joissa istunto kesti kolme päivää, kulut, jotka liittyvät niiden kolmen asianajajan hotelliyöpymisiin, jotka edustivat kantajaa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja jotka kaikki puolustivat sitä kyseisessä istunnossa, voidaan katsoa korvattaviksi edellä 75 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti, tämä ei koske kahta muuta asianajajaa, jotka eivät edustaneet kantajaa unionin yleisessä tuomioistuimessa. Tästä seuraa, että korvattavissa oleva summa kolmen asianajajan kolmesta hotelliyöstä (289 euroa yöltä) on 2 601 euroa.

81      Toiseksi, kun tarkastellaan aterioita, hotellilaskusta ilmenee 79 euron kokonaissumma, jota on pidettävä korvattavana, sillä se on asianmukaisesti perusteltu ja kohtuullinen.

82      Kolmanneksi, kun tarkastellaan kokoustilan ja laitteiden vuokraamista, hotellilaskussa esitetään 2 250 euron kokonaissumma. Kantajan pyynnöstä ja esitetyistä asiakirjoista ei tosin ilmene näiden vuokrauskulujen täsmällinen luonne eikä se, missä määrin tilavuokraukset olivat välttämättömiä unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleen oikeudenkäynnin kannalta. Vaikka laitteiden vuokraamiseen liittyvät kulut (750 euroa ”tulostimesta”) on hylättävä, sillä kantaja ei ole esittänyt siitä täsmällisempiä tietoja, on kuitenkin katsottava kokoustilan vuokraamisen osalta (1 500 euroa kolmelta päivältä), että tämän asian erityisissä olosuhteissa, joissa suullinen käsittely pidettiin kolmena päivänä ja kantajaa edusti siinä kolme asianajajaa (ks. edellä 80 kohta), voidaan pitää tosiasiallisesti välttämättömänä, että kyseiset asianajajat käyttivät hotellin yhteydessä olevaa kokoustilaa. Koska kantaja ei kuitenkaan täsmentänyt, missä määrin kokoustilaa käytettiin, sen vuokraaminen kolmeksi kokonaiseksi päiväksi vaikuttaa suhteettomalta, sillä kantaja ei ole toimittanut siitä täsmällisempiä tietoja. Vaikka tällaisten tietojen puuttuminen ei estä unionin yleistä tuomioistuinta vahvistamasta tältä osin korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää kohtuullisen arvion perusteella, tietojen puuttuminen asettaa tuomioistuimen tilanteeseen, jossa sen on välttämättä arvioitava kantajan vaatimuksia suppeasti (ks. vastaavasti määräys 21.3.2018, K&K Group v. EUIPO – Pret A Manger (Europe) (Pret A Diner), T‑2/16 DEP, ei julkaistu, EU:T:2018:175, 37 kohta). Tältä osin korvattavaksi summaksi vahvistetaan näin ollen 750 euroa.

83      Neljänneksi, kun tarkastellaan ”siirtymisiä”, laskusta ilmenee 554 euron kokonaissumma erään toisen hotellin yhteydessä. Nämä kulut on hylättävä, sillä kantajan esittämien tietojen perusteella ei voida määrittää itse kulujen kohdetta eikä etenkään sitä, miksi niitä olisi pidettävä välttämättöminä unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleen oikeudenkäynnin kannalta.

84      Toiseksi on huomattava, että brysseliläisen kuljetuspalvelujen tarjoajan laskusta ilmenee 2 106,22 euron summasta, että se käsittää kolme automatkaa Brysselistä Luxemburgiin 3.5.2021 (yksi matka neljää henkilöä varten, yksi matka kahta henkilöä varten ja yksi matka yhtä esinettä varten) ja kaksi automatkaa Luxemburgista Brysseliin 6.5.2021 (yksi matka neljää henkilöä varten ja yksi matka kahta henkilöä varten).

85      Tältä osin on riittävää todeta, että kuten edellä 80 kohdasta ilmenee, ainoastaan niiden kolmen asianajajan, jotka edustivat kantajaa unionin yleisessä tuomioistuimessa ja puolustivat sitä istunnossa, läsnäolon voidaan katsoa olleen välttämätöntä menettelyn kannalta kyseen ollessa kuluista, jotka on esitetty kyseiseen istuntoon osallistumisesta. Sen vuoksi voidaan korvattavaksi katsoa ainoastaan kyseisten kolmen asianajajan matkustuskuluja vastaava summa. Kun tarkastellaan kantajan vaatimuksensa tueksi esittämää laskua, on katsottava, että sellainen summa vastaa pääosin menomatkan (380 euroa) ja paluumatkan (380 euroa) kustannuksia neljältä henkilöltä, ilman odottamisesta laskutettuja lisämaksuja, yhteissumman ollessa 760 euroa.

86      Edellä esitetyn perusteella on asianajotoimisto Quinn Emanuelin kulujen osalta korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi vahvistettava 4 190 euroa.

 Compass Lexecon/FTI:n talouskonsulttien matka- ja oleskelukulut

87      Kantaja pyytää, että sille korvataan 2 749,08 euron summa Compass Lexecon/FTI:n talouskonsultille istuntoon osallistumisesta aiheutuneiden matka- ja oleskelukulujen osalta.

88      On kuitenkin todettava, että itse pyyntö ei sisällä mainintaa korvattaviksi pyydettyjen kustannusten luonteesta eikä jaottelua kustannuslajeittain. Summan perustelemiseksi kantaja kuitenkin viittaa pyynnössään liitteeseen T.12, joka sisältää laskuja ja maksutositteita.

89      Kantajan esittämässä liitteessä T.12 selvitetään taulukkomuodossa erilaisia kustannuslajeja eli seuraavanlaisia kuluja:

–        kolme taksimatkaa, jotka maksoivat 30 euroa, 42,09 euroa ja 30 euroa eli yhteensä 102,09 euroa

–        kaksi koronavirustestiä, jotka maksoivat 180 ja 169 euroa eli yhteensä 349 euroa

–        lentomatkat, yhteensä 948,45 euroa

–        hotelli, yhteensä 1 220 euroa.

90      Kantajan esittämä liite T.12 sisältää myös kolme sivua, joiden sisältö on poistettu kokonaan, yhden matkatoimistolaskun ja yhden sivun, joka sisältää jäljennöksen useista maksutositteista ja kassakuiteista. Unionin yleinen tuomioistuin voi siis arvioida näitä kustannuksia ainoastaan kyseisen laskun ja kyseisten maksutositteiden ja kassakuittien perusteella.

91      Ensinnäkin, kun tarkastellaan taksimatkoja, kantaja esitti kopion kolmesta maksutositteesta, jotka koskivat taksimatkaa Madridissa 3.5.2021 (30 euroa), taksimatkaa Luxemburgissa 3.5.2021 (42,09 euroa) ja taksimatkaa Madridissa 7.5.2021 (30 euroa). Näitä kustannuksia, jotka näyttävät liittyvän matkaan, jonka kantajan talouskonsultti teki Madridista Luxemburgiin 4.–6.5.2021 pidettyä istuntoa varten, voidaan pitää välttämättöminä unionin yleisessä tuomioistuimessa vireillä olleen oikeudenkäynnin kannalta. Taksimatkojen osalta korvattavaksi summaksi vahvistetaan näin ollen 102,09 euroa.

92      Toiseksi, kun tarkastellaan kahta koronavirustestiä koskevia kustannuksia, on todettava, että kantaja esitti ainoastaan kopion pankkikorttikuitista, joka näyttää annetun Madridissa 2.5.2021 (180 euroa). Kuitista ei kuitenkaan käy ilmi, mistä palvelusta on kyse eikä asianomainen henkilö, joten se, että kuitti sisältää espanjankielisen sanan ”clinica” ei selvästikään ole riittävää tämän osalta. Minkäänlaista näyttöä ei sen sijaan ole esitetty samalla perusteella korvattavaksi vaaditusta toisesta summasta (169 euroa). Vaatimus näiden kulujen korvaamisesta on siis hylättävä.

93      Kolmanneksi, kun tarkastellaan lentomatkoja, kantaja esitti yhden, 948,45 euron suuruisen matkatoimistolaskun kantajan talouskonsultin meno-paluumatkasta Madridista Luxemburgiin. Kyseisen laskun mukaan näyttää tarkemmin katsottuna siltä, että korvattavaksi vaadittu summa sisältää 672 euroa meno-paluulentolipusta ajalle 3.–5.5.2021 sekä 26,45 euroa veroja ja maksuja ja lisäksi 250 euroa paluulennon päivämäärän vaihtamisesta 5:nnestä 7:nteen toukokuuta 2021.

94      Koska paluulentolipun päivämäärän vaihtamisesta aiheutuneelle lisämaksulle ei ole perustetta, sillä istuntopäivät ilmoitettiin asianosaisille 29.1.2021 eikä niitä sen jälkeen muutettu, näiden muutoskulujen korvaamisvaatimus on hylättävä. Lentomatkojen osalta korvattavaksi summaksi vahvistetaan näin ollen 698,45 euroa.

95      Neljänneksi, kun tarkastellaan hotellikuluja, kantaja esitti kopion Luxemburgissa sijaitsevan hotellin 3.5.2021 antamasta pankkikorttikuitista, jossa lukee ”varaus” ja jonka summa on 1 220 euroa. Kuitista ei kuitenkaan käy ilmi, mistä palvelusta on kyse ja kenelle se on annettu. Toimitettujen tietojen perusteella ei myöskään selviä, onko kyse maksukuitista vai kuitista takuusumman kaltaisen katevarauksen tekemiseksi tietylle rahasummalle. Koska kyse on samasta hotellista kuin edellä 80 kohdassa mainitussa laskussa, onkin vastaavasti vahvistettava tältä osin korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi 867 euroa yhdeltä henkilöltä kolmelta yöltä, hintaan 289 euroa yöltä, sillä talouskonsultin paluulentolipun päivämäärän vahvistamisesta ja muuttamisesta ei ole toimitettu täsmällisempiä tietoja (edellä 94 kohta).

96      Edellä esitetyn perusteella on Compass Lexecon/FTI:n talouskonsultin kuluista aiheutuneiden, korvattaviksi katsottavien oikeudenkäyntikulujen määräksi näin ollen vahvistettava 1 667,54 euroa.

 Kantajan työntekijän matka- ja oleskelukulut

97      Kantaja pyytää, että sille korvataan 8 525,18 euron summa sen työntekijälle istuntoon osallistumisesta aiheutuneiden matka- ja oleskelukulujen osalta.

98      Kantaja ei kuitenkaan ole esittänyt todisteita perustellakseen, miksi sen työntekijän läsnäolo oli oikeudenkäynnin kannalta välttämätöntä, sillä edellä 74 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaisesti pelkästään se, että kyseinen työntekijä seurasi yrityksessä asian käsittelyn etenemistä, on tältä osin selvästikin riittämätön peruste. Myöskään asiakirja-aineistosta ei käy ilmi, että unionin yleinen tuomioistuin olisi edellyttänyt kyseisen työntekijän läsnäoloa, eikä myöskään istuntopöytäkirjasta ilmene, että unionin yleinen tuomioistuin olisi pyytänyt häntä käyttämään puheenvuoroja istunnossa. Vaatimus näiden kulujen korvaamisesta on siis hylättävä.

 Päätelmä matka- ja oleskelukuluista

99      Pääasian oikeudenkäyntiin liittyvien matka- ja oleskelukulujen osalta on korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi siis vahvistettava 5 857,54 euroa.

 Päätelmä korvattavista oikeudenkäyntikuluista

100    Kaiken edellä esitetyn perusteella unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että kohtuulliseksi arvioksi kantajalle pääasian käsittelyn osalta korvattavien oikeudenkäyntikulujen kokonaismäärästä on vahvistettava 785 857,54 euroa; tässä määrässä on otettu huomioon kaikki asian olosuhteet tämän määräyksen antamiseen asti.

101    Koska kantaja ei ole vaatinut kulujen korvaamista tähän oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevaan menettelyyn liittyen, unionin yleisen tuomioistuimen ei ole syytä vahvistaa määrää sen osalta.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (laajennettu toinen jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

Niiden oikeudenkäyntikulujen kokonaismääräksi, jotka Euroopan komission on korvattava Qualcomm Inc:lle, vahvistetaan 785 857,54 euroa.

Annettiin Luxemburgissa 29 päivänä helmikuuta 2024.

Kirjaaja

 

Jaoston puheenjohtaja

V. Di Bucci

 

      A. Marcoulli


*      Oikeudenkäyntikieli: englanti.