Language of document : ECLI:EU:T:2016:335

TUOMIO 2.6.2016 – YHDISTETYT ASIAT T-426/10–T-429/10 JA T-438/12–T-441/12 [OTTEINA]

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto)

2 päivänä kesäkuuta 2016 (*)

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Jänneteräksen eurooppalaiset markkinat – Hintojen vahvistaminen, markkinoiden jakaminen ja arkaluonteisten kaupallisten tietojen vaihtaminen – Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan rikkominen – Taloudellinen kokonaisuus – Suora osallistuminen rikkomiseen – Emoyhtiöiden johdettu vastuu – Yritysseuraanto – Monitahoinen kilpailusääntöjen rikkominen – Yhtenä kokonaisuutena pidettävä jatkettu kilpailusääntöjen rikkominen – Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat – Taannehtivuuskiellon periaate ja nulla poena sine lege ‑periaate – Lieventävät seikat – Maksukyky – Puolustautumisoikeudet – Perusteluvelvollisuus – Uudelleenarviointivaatimus – Tosiseikkojen muuttumattomuus – Hylkäyskirje – Tutkimatta jättäminen

Yhdistetyissä asioissa T-426/10–T-429/10 ja T-438/12–T-441/12,

Moreda-Riviere Trefilerías, SA, kotipaikka Gijón (Espanja), edustajinaan asiassa T-426/10 asianajajat F. González Díaz ja A. Tresandi Blanco ja asiassa T-440/12 aluksi asianajajat González Díaz ja P. Herrero Prieto, sittemmin González Díaz ja Tresandi Blanco,

kantajana asioissa T-426/10 ja T-440/12,

Trefilerías Quijano, SA, kotipaikka Los Corrales de Buelna (Espanja), edustajinaan asiassa T-427/10 González Díaz ja Tresandi Blanco ja asiassa T-439/12 aluksi González Díaz ja Herrero Prieto, sittemmin González Díaz ja Tresandi Blanco,

kantajana asioissa T-427/10 ja T-439/12,

Trenzas y Cables de Acero PSC, SL, kotipaikka Santander (Espanja), edustajinaan asiassa T-428/10 González Díaz ja Tresandi Blanco ja asiassa T-441/12 aluksi González Díaz ja Herrero Prieto, sittemmin González Díaz ja Tresandi Blanco,

kantajana asioissa T-428/10 ja T-441/12,

Global Steel Wire, SA, kotipaikka Cerdanyola del Vallés (Espanja), edustajinaan asiassa T-429/10 González Díaz ja Tresandi Blanco ja asiassa T-438/12 aluksi González Díaz ja Herrero Prieto, sittemmin González Díaz ja Tresandi Blanco,

kantajana asioissa T-429/10 ja T-438/12,

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään asioissa T-426/10, T-427/10, T-429/10 ja T-438/12–T-441/12 V. Bottka, F. Castillo de la Torre ja C. Urraca Caviedes, avustajinaan asianajajat L. Ortiz Blanco ja A. Lamadrid de Pablo, ja asiassa T-428/10 Bottka ja Castillo de la Torre, avustajinaan Ortiz Blanco ja Lamadrid de Pablo,

vastaajana,

jossa vaaditaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan soveltamismenettelystä (asia COMP/38.344 – Jänneteräs) 30.6.2010 annetun komission päätöksen K(2010) 4387 lopullinen, jota on muutettu 30.9.2010 annetulla komission päätöksellä K(2010) 6676 lopullinen ja 4.4.2011 annetulla komission päätöksellä K(2011) 2269 lopullinen, sekä komission kilpailun pääosaston pääjohtajan 25.7.2012 päivätyn kirjeen kumoamista ja muuttamista,

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto)

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Frimodt Nielsen (esittelevä tuomari) sekä tuomarit F. Dehousse ja A. M. Collins,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies J. Palacio González,

ottaen huomioon asian käsittelyn kirjallisessa vaiheessa ja 9.7.2015 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion (1)

[– –]

Oikeudellinen arviointi

[– –]

II Kolmas asiajoukko

[– –]

 B Kanteiden tutkittavaksi ottaminen

539    Komissio esittää oikeudenkäyntiväitteitä, jotka koskevat kolmannen asiajoukon tutkittavaksi ottamista. Kyseiset väitteet, jotka kantajat kiistävät, käsitellään pääasian yhteydessä.

540    On palautettava mieleen, että unionin toimielimen esittämä kirjallinen mielipiteenilmaisu ei voi olla päätös, josta voidaan nostaa SEUT 263 artiklan ensimmäisen kohdan mukainen kumoamiskanne, koska sillä ei voi olla oikeusvaikutuksia tai sen tarkoituksena ei ole tällaisten vaikutusten luominen (ks. vastaavasti tuomio 27.3.1980, Sucrimex ja Westzucker v. komissio, 133/79, EU:C:1980:104, 15–19 kohta ja tuomio 27.9.1988, Yhdistynyt kuningaskunta v. komissio, 114/86, EU:C:1988:449, 12–15 kohta).

541    Myöskään mikä tahansa kirje, jonka unionin elin on lähettänyt vastaukseksi sen vastaanottajan esittämään pyyntöön, ei ole toimi, josta voidaan nostaa SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu kanne (ks. vastaavasti määräys 27.1.1993, Miethke v. parlamentti, C-25/92, EU:C:1993:32, 10 kohta).

542    Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toimia, jotka voivat olla SEUT 263 artiklassa tarkoitetun kanteen kohteena, ovat puolestaan vain toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kolmansien etuihin muuttaen näiden oikeusasemaa selvästi (ks. tuomio 11.11.1981, IBM v. komissio, 60/81, EU:C:1981:264, 9 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 17.4.2008, Cestas v. komissio, T-260/04, EU:T:2008:115, 67 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

543    Lisäksi on niin, että jotta voitaisiin määritellä, voiko kumottavaksi vaadittu toimenpide olla SEUT 263 artiklassa tarkoitetun kanteen kohteena, toimenpiteen oikeudellisella muodolla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä tässä suhteessa (ks. tuomio 11.11.1981, IBM v. komissio, 60/81, EU:C:1981:264, 9 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 17.4.2008, Cestas v. komissio, T-260/04, EU:T:2008:115, 68 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

544    Ainoastaan toimi, jolla unionin elin määrittää kantansa yksiselitteisesti ja lopullisesti sellaisessa muodossa, että toimen luonne on yksilöitävissä, on päätös, josta voidaan nostaa SEUT 263 artiklassa tarkoitettu kanne, kuitenkin sillä edellytyksellä, että tällä päätöksellä ei pelkästään vahvisteta aikaisempaa toimea (ks. vastaavasti tuomio 26.5.1982, Saksa ja Bundesanstalt für Arbeit v. komissio, 44/81, EU:C:1982:197, 12 kohta).

545    Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kanne, joka kohdistuu sellaiseen toimeen, jolla ainoastaan vahvistetaan aiemmin tehty päätös, josta on tullut lopullinen, on jätettävä tutkimatta. Toimi on pelkkä aiemman päätöksen vahvistava päätös, jos se ei sisällä aiempaan päätökseen verrattuna mitään uutta ja jos sen, jolle aiempi päätös on osoitettu, tilannetta ei ole tutkittu uudelleen ennen myöhemmän päätöksen tekemistä (tuomio 7.2.2001, Inpesca v. komissio, T-186/98, EU:T:2001:42, 44 kohta; tuomio 22.5.2012, Sviluppo Globale v. komissio, T-6/10, ei julkaistu, EU:T:2012:245, 22 kohta ja tuomio 2.10.2014, Euro-Link Consultants ja European Profiles v. komissio, T-199/12, ei julkaistu, EU:T:2014:848, 40 kohta).

546    Sitä, onko toimi luonteeltaan vahvistava, ei kuitenkaan voida arvioida pelkästään vertaamalla sen sisältöä sen aiemman päätöksen sisältöön, jonka se vahvistaa. Riidanalaisen toimen luonnetta on näet syytä arvioida myös sen vaatimuksen luonteen pohjalta, johon se on annettu vastauksena (tuomio 7.2.2001, Inpesca v. komissio, T-186/98, EU:T:2001:42, 45 kohta; tuomio 22.5.2012, Sviluppo Globale v. komissio, T-6/10, ei julkaistu, EU:T:2012:245, 23 kohta ja tuomio 2.10.2014, Euro-Link Consultants ja European Profiles v. komissio, T-199/12, ei julkaistu, EU:T:2014:848, 41 kohta).

547    Etenkin jos toimi on katsottava vastaukseksi sellaiseen vaatimukseen, jossa vedotaan uusiin ja olennaisiin seikkoihin ja jolla viranomaisia pyydetään tarkastelemaan uudelleen aiempaa päätöstä, tätä toimea ei voida pitää pelkästään vahvistavana siltä osin kuin siinä annetaan ratkaisu näiden seikkojen osalta ja siihen sisältyy näin ollen aiempaan päätökseen verrattuna jotain uutta (tuomio 7.2.2001, Inpesca v. komissio, T-186/98, EU:T:2001:42, 46 kohta; tuomio 22.5.2012, Sviluppo Globale v. komissio, T-6/10, ei julkaistu, EU:T:2012:245, 24 kohta ja tuomio 2.10.2014, Euro-Link Consultants ja European Profiles v. komissio, T-199/12, ei julkaistu, EU:T:2014:848, 42 kohta).

548    Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan uudet ja olennaiset seikat voivat olla perusteena sellaisen vaatimuksen esittämiselle, joka koskee lopulliseksi tulleen aiemman päätöksen uudelleentarkastelua. Jos vaatimus, joka koskee lopulliseksi tulleen päätöksen uudelleentarkastelua, perustuu uusiin ja olennaisiin seikkoihin, kyseessä olevalla toimielimellä on velvollisuus tarkastella päätöstä uudelleen. Tämän uudelleentarkastelun perusteella toimielimen on tehtävä uusi päätös, jonka pätevyys voidaan tarvittaessa riitauttaa unionin tuomioistuimissa. Jos uudelleentarkastelua koskeva vaatimus ei perustu uusiin ja olennaisiin seikkoihin, toimielimen ei sitä vastoin tarvitse hyväksyä sitä (ks. tuomio 7.2.2001, Inpesca v. komissio, T-186/98, EU:T:2001:42, 47 ja 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 2.10.2014, Euro-Link Consultants ja European Profiles v. komissio, T-199/12, ei julkaistu, EU:T:2014:848, 43 kohta).

549    Sellaisesta päätöksestä nostettu kanne, jolla kieltäydytään tarkastelemasta uudestaan lopulliseksi tullutta päätöstä, on otettava tutkittavaksi, jos on ilmeistä, että vaatimus perustui uusiin ja olennaisiin seikkoihin. Jos sitä vastoin on ilmeistä, että vaatimus ei perustunut tällaisiin seikkoihin, päätöksestä olla ryhtymättä pyydettyyn uudelleentarkasteluun nostettu kanne on jätettävä tutkimatta (ks. tuomio 7.2.2001, Inpesca v. komissio, T-186/98, EU:T:2001:42, 49 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 2.10.2014, Euro-Link Consultants ja European Profiles v. komissio, T-199/12, ei julkaistu, EU:T:2014:848, 44 kohta).

550    Sen kysymyksen osalta, mitkä ovat kriteerit, joiden nojalla jotain seikkaa voidaan pitää ”uutena” ja ”olennaisena”, oikeuskäytännöstä ilmenee, että jotta seikkaa voidaan pitää ”uutena”, on tarpeen, ettei kantaja eikä viranomainen tiennyt tai voinutkaan tietää kyseisestä seikasta aikaisempaa päätöstä tehdessään (ks. tuomio 7.2.2001, Inpesca v. komissio, T-186/98, EU:T:2001:42, 50 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 2.10.2014, Euro-Link Consultants ja European Profiles v. komissio, T-199/12, ei julkaistu, EU:T:2014:848, 45 kohta).

551    Jotta seikkaa voitaisiin pitää ”olennaisena”, on tarpeen, että kyseinen seikka on omiaan muuttamaan olennaisesti kantajan tilannetta, joka oli perustana alkuperäiselle vaatimukselle, jonka perusteella lopulliseksi tullut aikaisempi päätös tehtiin (ks. tuomio 7.2.2001, Inpesca v. komissio, T-186/98, EU:T:2001:42, 51 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 2.10.2014, Euro-Link Consultants ja European Profiles v. komissio, T-199/12, ei julkaistu, EU:T:2014:848, 46 kohta).

552    Käsiteltävänä olevien kanteiden tutkittavaksi ottamista on tarkasteltava edellä mainittu oikeuskäytäntö huomioiden siltä osin kuin kanteet kohdistuvat 25.7.2012 päivättyyn kirjeeseen.

553    Aluksi on huomattava, että toisten vaatimusten hylkäämiseksi pääjohtaja tukeutui 25.7.2012 päivätyssä kirjeessä perusteisiin, jotka olivat samat kuin ne, joita komission jäsenten kollegio oli käyttänyt riidanalaisessa päätöksessä.

554    Käsiteltävässä asiassa pääjohtaja katsoi näin ollen, että kantajien riidanalaisen päätöksen antamisen jälkeen toimittamat tiedot osoittivat, että niiden taloudellinen tilanne oli kohentunut siihen tilanteeseen verrattuna, jonka komissio oli ottanut huomioon, kun se oli katsonut, että nämä voisivat selviytyä sakon maksamisesta turvautumalla tarvittaessa luottolaitoksiin.

555    Pääjohtaja toisti sellaisenaan riidanalaisessa päätöksessä esitetyn toisen perusteen eli mahdollisuuden turvautua osakkaisiin, jotka ovat oikeushenkilöitä ja luonnollisia henkilöitä, ja katsoi, että Rubin kuolema, joka oli tapahtunut toisten vaatimusten tutkimisen aikana, ei ollut olennainen seikka, koska hänen henkilökohtainen omaisuutensa oli siirretty hänen oikeudenomistajilleen.

556    Vaikka komission ei ole perusteltua väittää, että yksinomaan yrityksen taloudellisen tilanteen heikentyminen voisi oikeuttaa sen, että tämä esittää uuden arviointivaatimuksen maksukyvystään, on kuitenkin katsottava, että kun ainoa muutos suhteessa tosiasialliseen tilanteeseen, jota komissio tutki arvioidessaan yrityksen maksukykyä, on kyseisen yrityksen taloudellisen tilanteen kohentuminen, tämä ei voi pyytää komissiota tarkastelemaan uudelleen aiemmin omaksumaansa kantaa. Tällaisessa tilanteessa se, että komissio hylkää tämän uudelleenarviointivaatimuksen, ei näin ollen ole kannekelpoinen toimi.

557    Kun hallinnolle esitetään aiemmin annetun päätöksen uudelleentarkasteluvaatimus, on näin ollen tehtävä ero asianomaisen tosiasiallisen ja oikeudellisen tilanteen tarkastelua koskevan kysymyksen ja aikaisemman päätöksen uudelleentarkastelua koskevan kysymyksen välillä. Vain silloin, kun asianomaisen tilanteen tarkastelun päätteeksi hallinto toteaa olennaisen tosiasiallisen tai oikeudellisen muutoksen tämän tilanteessa, sen velvollisuutena on tarkastella päätöstään uudelleen. Jos sen sijaan tosiseikat tai oikeudelliset seikat eivät ole olennaisesti muuttuneet, hallinnon velvollisuutena ei voi olla päätöstensä uudelleentarkastelu, ja kannan määrittely, jolla se hylkää tässä tilanteessa esitetyn uudelleentarkasteluvaatimuksen, ei ole luonteeltaan päätös, joten tällaisesta kannan määrittelystä nostettu kanne on jätettävä tutkimatta, koska se koskee toimea, joka ei ole kannekelpoinen. Unionin tuomioistuimet voivat kuitenkin kohdistaa valvontansa hallinnon arviointiin, jonka mukaan asianomainen ei esitä uusia tosiseikkoja eikä osoita, että sen tosiasiallinen tai oikeudellinen tilanne olisi olennaisesti muuttunut.

558    On näin ollen tutkittava, oliko kantajien taloudellinen tilanne komission väittämän mukaisesti kohentunut siihen tilanteeseen verrattuna, jonka komissio oli ottanut riidanalaisessa päätöksessä huomioon, minkä kantajat kiistävät.

559    Aluksi on muistutettava, että komission oli perusteltua ottaa riidanalaisen päätöksen antaessaan huomioon kantajien tilanne sellaisena kuin se ilmeni viimeisestä käytettävistä olevasta tilinpäätöksestä, joka koski tilikautta 2009 (ks. edellä 518 kohta). Kantajat esittivät lisäksi toisten vaatimustensa tueksi useita seikkoja, jotka koskivat niiden taloudellista tilannetta (ks. edellä 532 kohta). Ensimmäiset seikat esitettiin kyseisten vaatimusten tekopäivänä eli heinäkuussa 2011, ja ne koskivat vuoden 2011 alkua. Toisten vaatimusten tutkinta kesti lähes vuoden, jonka kuluessa komissio pyysi ja sai tietoja, joten pääjohtaja tukeutui 25.7.2012 päivätyssä kirjeessä taloudellisiin tietoihin, jotka olivat olemassa vuoden 2011 lopussa.

560    Tukeakseen väitettään, jonka mukaan niiden tilanne on heikentynyt riidanalaisen päätöksen antamisesta lähtien, kantajat eivät vertaile vuoden 2011 lopun tietoja – eli viimeisiä käytettävissä olleita tietoja pääjohtajan lausuessa asiasta – vuoden 2009 lopun tietoihin eli tietoihin, jotka komissio otti huomioon riidanalaisessa päätöksessä, vaan vuoden 2011 alun tietoja vuoden 2008 eli talouskriisin huippuvuoden tietoihin.

561    On kuitenkin todettava, että kun kantajien tilannetta, sellaisena kuin se voitiin tuntea vuoden 2012 heinäkuussa, vertaillaan vuotta 2009 koskeneeseen tilanteeseen, jonka komissio otti huomioon riidanalaisessa päätöksessä, on ilmeistä, että se on parantunut olennaisesti. Kantajat eivät kiistä komission tämän osalta esittämiä tietoja.

562    Sakkojen kokonaismäärä korkoineen oli näin ollen 54,26 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja 58,6 miljoonaa euroa vuoden 2011 lopussa, ja GSW:n kokonaisliikevaihto samalla ajanjaksolla nousi 543 miljoonasta eurosta 823 miljoonaan euroon. GSW:n sakkojen määrän ja liikevaihdon suhde pieneni näin ollen riidanalaisen päätöksen antamispäivän 10 prosentista päivän, jona pääjohtaja lausui asiasta, 7,1 prosenttiin.

563    On todettava, että samalla ajanjaksolla GSW:n ja TQ:n sakkojen määrän ja yhteenlaskettujen varojen välinen suhde pysyi vakaana ja vaihteli kuuden ja seitsemän prosentin välillä.

564    Vaikka kantajien omat varat vähenivät vuoden 2009 ja vuoden 2011 välillä 212 miljoonasta eurosta 196 miljoonaan euroon, joten sakkojen kokonaismäärän ja omien varojen välinen suhde heikkeni niin ikään hieman 26 prosentista 30 prosenttiin, on kuitenkin otettava huomioon kantajien komissiolle esittämät ennusteet, joiden mukaan omien varojen odotettu arvo vuonna 2015 oli 244 miljoonaa euroa, mikä on vuoden 2009 tilikaudelta kirjattua tasoa korkeammalla.

565    Samalla ajanjaksolla GSW:n kannattavuusnäkymät sitä paitsi kohenivat merkittävästi. GSW kirjasi siis vuonna 2009 tappioita viiden peräkkäisen voitollisen vuoden jälkeen. Tulosennusteiksi vuosille 2010 ja 2011 oli vuoden 2009 lopussa vahvistettu edellisessä tapauksessa 6 miljoonan ja jälkimmäisessä tapauksessa 5 miljoonan euron tappio. Toteutunut tulos oli kuitenkin näitä ennusteita parempi eli miljoonan euron voitto vuonna 2010 ja 25 miljoonan euron voitto vuodelta 2011. Vaikka ”earnings before interest, taxes, depreciation, and amortization” (tulot ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia, jäljempänä EBITDA) olivat –20 miljoonaa euroa vuonna 2009, ne nousivat niin ikään 51 miljoonaan euroon vuonna 2010 ja 90 miljoonaan euroon vuonna 2011. GSW:n riskiprofiili, joka muodostuu sen nettovelan – sakon kanssa tai ilman – suhteesta sen EBITDAan, parani näin ollen huomattavasti vuosien 2009 ja 2011 välillä.

566    Likvidien varojen saatavuus parani niin ikään vuosien 2009 ja 2011 välillä, koska käyttöpääoman suuruus oli –51 miljoonaa euroa vuonna 2010 ja –42 miljoonaa euroa vuonna 2011. Vaikka Altmanin Z-tunnuslukumallin, joka osoittaa konkurssiriskin aikaisempien tietojen perusteella, tulos oli huolestuttava vuonna 2009 (0,59 ilman sakkoa ja 0,44 sakon kanssa), tilanne oli toinen vuonna 2011 (1,35 ilman sakkoa ja 1,29 sakon kanssa), kun teollisuuden alan kynnysarvo oli 1,23.

567    Lopuksi on todettava, että vaikka GSW:llä oli vuonna 2009 yli 160 miljoonaa euroa pankkilainaa, josta 22 miljoonaa ei ollut käytetty vuonna 2011, yrityksen pankkivelat oli neuvoteltu menestyksekkäästi uudelleen 3 miljardin euron määrän osalta, josta sakot muodostivat noin 2 prosenttia.

568    Kantajat eivät kiistä näiden taloudellisten tietojen paikkansapitävyyttä. Ne nimittäin tyytyvät ehdottamaan muita vertailuja, jotka koskevat eri vuosia koskevia tietoja. Tästä on todettava, että tämän tuomion 559 kohdassa esitetyistä syistä komission on perusteltua väittää, että kantajien tilanteen kehittymisen arvioimiseksi 25.7.2012 päivätyn kirjeen päiväämispäivänä vertailtavat tekijät olivat yhtäältä tilanne, joka vallitsi vuoden 2009 lopussa ja joka otettiin huomioon riidanalaisessa päätöksessä, ja toisaalta tilanne, joka vallitsi silloin, kun pääjohtaja hyväksyi 25.7.2012 päivätyn kirjeen. On kuitenkin todettava, että kantajien taloudellinen tilanne koheni olennaisesti edellä mainittujen kahden päivämäärän välillä.

569    Kun otetaan huomioon edellä 556 ja 557 kohdassa esitetty, kantajien toisissa vaatimuksissa esittämillä tosiseikoilla ei voitu muuttaa olennaisesti niiden maksukykyä koskenutta arviointia riidanalaisessa päätöksessä. Näin ollen 25.7.2012 päivätty kirje ei ole luonteeltaan päätös, ja koska kanteet, jotka muodostavat kolmannen asiajoukon (asiat T-438/12–T-441/12), on kohdistettu kyseistä kirjettä vastaan, ne on jätettävä tutkimatta.

570    Kaikesta edellä esitetystä seuraa, että kaikki käsiteltävinä olevat kanteet on hylättävä.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Kanteet hylätään.

2)      Moreda-Riviere Trefilerías, SA, Trefilerías Quijano, SA, Trenzas y Cables de Acero PSC, SL ja Global Steel Wire, SA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Frimodt Nielsen

Dehousse

Collins

Julistettiin Luxemburgissa 2 päivänä kesäkuuta 2016.

Allekirjoitukset


* Oikeudenkäyntikieli: espanja.


1      Tästä tuomiosta on otettu tähän vain kohdat, joiden julkaisemista unionin yleinen tuomioistuin pitää aiheellisena.