UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

19 päivänä maaliskuuta 2013 (*)

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Asiakirjat, jotka koskevat luonnosta kansainväliseksi väärentämisenvastaiseksi kauppasopimukseksi (ACAC-ACTA) – Asiakirjat, jotka koskevat neuvotteluita – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Kansainvälisiin suhteisiin liittyvän yleisen edun suojaa koskeva poikkeus – Ilmeinen arviointivirhe – Oikeasuhteisuus – Perusteluvelvollisuus

Asiassa T‑301/10,

Sophie in ’t Veld, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajinaan asianajajat O. W. Brouwer ja J. Blockx,

kantajana,

vastaan

Euroopan komissio, asiamiehinään aluksi C. Hermes ja C. ten Dam, sittemmin C. Hermes ja F. Clotuche-Duvieusart,

vastaajana,

jossa unionin yleistä tuomioistuinta vaadittiin alun perin kumoamaan osittain 4.5.2010 tehty komission päätös SG.E.3/HP/psi – Ares (2010) 234950 siltä osin kuin sillä kieltäydyttiin antamasta tutustuttavaksi tiettyjä asiakirjoja, jotka koskevat luonnosta kansainväliseksi väärentämisenvastaiseksi kauppasopimukseksi (ACTA),

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja N. J. Forwood sekä tuomarit F. Dehousse (esittelevä tuomari) ja J. Schwarcz,

kirjaaja: hallintovirkamies N. Rosner,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 10.10.2012 pidetyssä istunnossa esitetyn,

on antanut seuraavan

tuomion

 Asian tausta

1        Kantaja Sophie in ’t Veld esitti 17.11.2008 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (EYVL L 145, s. 43) nojalla ensimmäisen pyynnön saada tutustua kaikkiin väärentämisenvastaista kauppasopimusta (jäljempänä ACTA) koskeviin asiakirjoihin. Kantaja sai tähän pyyntöön vastauksen.

2        Ensimmäisen tutustumista koskevan menettelyn, josta ei ole kyse käsiteltävässä asiassa, jälkeen kantaja esitti 1.12.2009 päivätyllä sähköpostilla asetukseen N:o 1049/2001 perustuvan pyynnön saada tutustua ”kaikkiin [ensimmäisen] pyynnön jälkeisiin ACTA:a koskeviin uusiin asiakirjoihin, erityisesti [vuoden 2009] marraskuussa Soulissa (Etelä-Korea) käytyjä neuvotteluita koskeviin asiakirjoihin”.

3        Euroopan komission kauppapolitiikan pääosaston pääjohtaja toimitti kantajalle 21.1.2010 antamassaan vastauksessa luettelon – joka on jaettu 13 osaan, joiden viitteet ovat a) – m) – komission hallussa olleista ACTA:a koskevista asiakirjoista. Hän myönsi oikeuden tutustua luettelon a) – d) kohtaan ryhmiteltyihin asiakirjoihin ja epäsi oikeuden tutustua yhdeksään muuhun [e) – m)] kohtaan ryhmiteltyihin asiakirjoihin, koska niihin sovellettiin asetuksessa N:o 1049/2001 säädettyjä poikkeuksia.

4        Erityisesti 21.1.2010 päivättyyn vastaukseen sisältyneen luettelon f), k) ja l) kohdan otsikot ovat seuraavat:

”f)      Unionin kommentit rikoksista määrättäviä seuraamuksia koskevasta luvusta – viimeisin versio on päivätty 30.10.2009. Tästä kysymyksestä on myös olemassa useita Euroopan unionin neuvoston asiakirjoja, koska vaihtuva puheenjohtaja johtaa rikoksista määrättäviä seuraamuksia koskevaa lukua koskevia neuvotteluita.

k)      Komitea 133:lle toimitetut muistiot, jotka sisältävät edellä mainitut neuvotteluasiakirjat, sekä komission asiakirjoja, joissa arvioidaan muiden osapuolten ehdotuksia, mukaan lukien kaksi muistiota digitaalisista rikkomisista määrättäviä seuraamuksia koskevaa lukua koskevasta hankkeesta.

l)       päivittäinen sähköpostitse tapahtuva kirjeenvaihto muiden ACTA:n osapuolten kanssa.”

5        Kantaja osoitti 10.2.2010 kauppapolitiikan pääosaston pääjohtajalle uudistetun hakemuksen.

6        Komission pääsihteeristön asiasta vastaava yksikönpäällikkö ilmoitti kantajalle 3.3.2010 päivätyllä kirjeellä, että asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti määräaikaa, jonka kuluessa hänen uudistettuun hakemukseensa oli vastattava, oli jatkettu 15 päivällä eli 24.3.2010 asti.

7        Vastuussa oleva yksikönpäällikkö ilmoitti kantajalle 24.3.2010 päivätyllä kirjeellä ja tämän jälkeen 23 ja 30.4.2010 päivätyillä sähköpostiviesteillä, ettei päätöstä hänen uudistettuun hakemukseensa ollut voitu vielä tehdä mutta että kaikkiin toimenpiteisiin oli ryhdytty, jotta päätös voitaisiin tehdä nopeasti.

8        ACTA:a koskevien neuvotteluiden osapuolet julkistivat huhtikuussa 2010 asiakirjan, jonka otsikko on ”Consolidated Text Prepared for Public Release – Anti-Counterfeiting Trade Agreement – PUBLIC Predecisional/Deliberative Draft: April 2010” (Konsolidoitu teksti yleisölle levittämistä varten – Väärentämisenvastainen kauppasopimus – Päätöksentekoa edeltävä luonnos JULKINEN – Huhtikuu 2010) (jäljempänä ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoitu teksti).

9        Komission pääsihteeri teki 4.5.2010 päätöksen SG.E.3/HP/psi – Ares (2010) 234950 (jäljempänä 4.5.2010 tehty päätös), jonka se antoi samana päivänä tiedoksi kantajalle. Tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa komissio yksilöi 49 asiakirjaa, jotka oli numeroitu yhdestä 49:ään.

10      Pääsihteeri myönsi oikeuden tutustua kokonaisuudessaan yhteen näistä asiakirjoista (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 49) ja osittain neljään asiakirjaan (luettelon asiakirjat nro 45–48), koska asiakirjaan nro 49 ja asiakirjojen 45–48 kyseisiin osiin ei sovellettu yhtäkään asiakirjoihin tutustumista koskevaan oikeuteen asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyn poikkeuksen piiriin.

11      Sitä vastoin siltä osin kuin on kyse 4.5.2010 päivätyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista 1–44 ja asiakirjojen 45–48 muista osista, pääsihteeri vahvisti kauppapolitiikan pääosaston pääjohtajan tiedoksi antaman, tutustumista koskevan oikeuden epäämisen, joka perustui asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädettyyn, tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavaan poikkeukseen.

 Menettely ja asianosaisten vaatimukset

12      Kantaja nosti nyt esillä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 14.7.2010 toimitetulla kannekirjelmällä.

13      Tanskan kuningaskunta pyysi unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 25.10.2010 jättämällään hakemuksella saada osallistua oikeudenkäyntiin tukeakseen kantajan vaatimuksia.

14      Sen jälkeen kun Tanskan kuningaskunta oli hyväksytty väliintulijaksi, se pyysi 10.2.2011 päivätyllä kirjeellä saada peruuttaa väliintulonsa.

15      Unionin yleisen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja hyväksyi tämän pyynnön 17.3.2011 antamallaan määräyksellä ja määräsi, koska asianosaiset eivät olleet esittäneet tästä huomautuksia, että asianosaiset sekä Tanskan kuningaskunta vastaavat kukin tästä väliintulohakemuksesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan.

16      Kantaja vaatii kanteessaan, että unionin yleinen tuomioistuin

–        kumoaa 4.5.2010 tehdyn päätöksen

–        velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

17      Kantaja väittää kanteessaan muun muassa, että koska 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä ei viitata 21.1.2010 päivätyn vastauksen f), k) ja l) kohdassa tarkoitettuihin asiakirjoihin – niitä kahta asiakirjaa lukuun ottamatta, jotka 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevassa luettelossa yksilöitiin numeroilla 27 ja 28 – siinä evättiin implisiittisesti oikeus tutustua niihin selittämättä epäämisen syitä.

18      Komissio vaatii vastineessaan, että unionin yleinen tuomioistuin

–        hylkää kanteen siltä osin kuin 4.5.2010 tehtyyn päätökseen sisältyy nimenomainen tutustumista koskevan oikeuden epäävä päätös

–        velvoittaa vastaajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

19      Komissio lisäsi vastineessaan, että siltä osin kuin 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä evätään implisiittisesti oikeus tutustua tiettyihin asiakirjoihin, se tekee näitä asiakirjoja koskevan nimenomaisen päätöksen heti, kun se on mahdollista, ja ilmoittaa tästä kantajalle ja unionin yleiselle tuomioistuimelle.

20      Komission pääsihteeri teki 9.12.2010 tämän päätöksen, jonka viitenumero on SG.E.3/HP/MM/psi – Ares (2010) 924119 (jäljempänä 9.12.2010 tehty päätös).

21      Komissio toimitti 9.12.2010 tehdyn päätöksen kantajalle samana päivänä sähköpostin välityksellä ja antoi sen tiedoksi unionin yleiselle tuomioistuimelle 10.12.2010 päivätyllä kirjeellä, joka kirjattiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa 14.12.2010.

22      Komission pääsihteeri muistutti 9.12.2010 tehdyssä päätöksessä, että kantaja oli arvostellut tutustumista koskevan oikeuden epäämistä koskevaa implisiittistä päätöstä, joka kantajan mukaan sisältyi 4.5.2010 tehtyyn päätökseen niiden asiakirjojen osalta, jotka mainitaan 21.1.2010 annetun vastauksen f), k) ja l) kohdassa.

23      Tämän jälkeen komission pääsihteeri totesi, että kuten komissio vastineessaan myöntää, 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä ei mainittu tiettyjä, näihin kolmeen kohtaan kuuluvia asiakirjoja.

24      Pääsihteeri lisäsi, että 9.12.2010 tehty päätös rajoittui siis koskemaan näitä kolmea kohtaa. Hän korosti sitä, että – kuten 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä oli jo todettu – 1.12.2009 tehty tutustumista koskeva pyyntö oli ymmärretty niin, että se kattaa kaikki 17.11.2008 jälkeen laaditut asiakirjat, jotka sisältävät olennaista tietoa ACTA:a koskevista neuvotteluista.

25      Tämän jälkeen pääsihteeri tarkasteli tutustumispyynnön.

26      Yhtäältä pääsihteeri jätti tarkastelunsa ulkopuolelle eri asiakirjoja, jotka kuuluvat 21.1.2010 annetun vastauksen kohtaan f), k) tai l), koska joko näitä asiakirjoja oli jo arvioitu 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä tai niitä ei ollut arvioitu sen vuoksi, että tutustumista koskeva pyyntö ei koskenut niitä, koska ne eivät sisältäneet olennaista tietoa ACTA:a koskevista neuvotteluista.

27      Toisaalta pääsihteeri yksilöi viisi muuta asiakirjaa, joita ei ollut tarkasteltu 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä, vaikka ne kuuluivat johonkin edellä mainituista kohdista.

28      Nämä muut asiakirjat yksilöidään 9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevassa luettelossa numeroilla 27a, 40a, 50, 51 ja 52.

29      Pääsihteeri tarkasteli tutustumispyynnön näiden viiden muun asiakirjan osalta.

30      Siltä osin kuin ensimmäiseksi on kyse 9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 27a ja 40a, pääsihteeri epäsi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan perusteella oikeuden tutustua niihin.

31      Seuraavaksi pääsihteeri myönsi oikeuden tutustua osittain 9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 50–52, ja hänen päätöksensä evätä oikeus tutustua näiden asiakirjojen muihin osiin perustui jälleen asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmanteen luetelmakohtaan.

32      Kantaja esitti 9.12.2010 tehtyä päätöstä koskevat huomautuksensa 19.1.2011 ja riitautti niissä tietyt tähän päätökseen sisältyvät tutustumisoikeuden epäämiset, hyväksyi muita epäämisiä ja vaati komissiota esittämään unionin yleiselle tuomioistuimelle yhden asiakirjan.

33      Unionin yleisen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja katsoi 9.6.2011 antamassaan määräyksessä (jäljempänä 9.6.2011 annettu määräys), että käsiteltävässä kanteessa vaaditaan 4.5 ja 9.12.2010 tehtyjen päätösten osittaista kumoamista, ja määräsi komission esittämään unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 65 artiklan b kohdan, 66 artiklan 1 kohdan ja 67 artiklan 3 kohdan nojalla kaikki asiakirjat, joihin tutustumista koskevan oikeuden se oli näissä kahdessa päätöksessä evännyt.

34      Komissio noudatti tätä määräystä kirjeellä, joka kirjattiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa 8.7.2011.

35      Lisäksi komissio esitti 1.7.2011 päivätyssä asiakirjassa vastauksena unionin yleisen tuomioistuimen kehotukseen huomautuksensa kantajan 19.1.2011 päivätyistä huomautuksista.

36      Komissio vaati 1.7.2011 päivätyissä huomautuksissaan, että kanne on hylättävä, sellaisena kuin sitä oli mukautettu kantajan 19.1.2011 päivätyillä huomautuksilla, ja kantaja on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

37      Komission pääsihteeri ilmoitti 28.10.2011 päivätyssä kirjeessä, joka kirjattiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa samana päivänä, saaneensa tietää, että yksi asiakirjoista, jotka toimitettiin 9.6.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten 8.7.2011 päivätyssä kirjeessä luottamuksellisesti unionin yleiselle tuomioistuimelle, eli asiakirja, joka tässä kirjeessä yksilöitiin taulukossa nro I numerolla 47, ei vastannut asiakirjaa, joka oli osittain luovutettu kantajalle 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä ja yksilöity tämän päätöksen liitteenä olevassa luettelossa numerolla 47.

38      Komissio siis toimitti unionin yleiselle tuomioistuimelle oikaisuna 8.7.2011 päivättyyn kirjeeseensä, luottamuksellisen asiakirjan, joka vastasi 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjaa nro 47.

39      Komissio lisäsi todenneensa asiakirja-aineistonsa tarkistamisen yhteydessä, että kun on kyse paitsi ACTA:n kuudennesta neuvottelukierroksesta (round) – jota koskeva kertomus oli 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjassa nro 47 – myös ACTA:n neljännestä, viidennestä ja seitsemännestä neuvottelukierroksesta, komission arkistoissa oli jokaisesta neuvottelukierroksesta kaksi kertomusta eikä vain yhtä.

40      Komissio katsoi tämän johtuneen siitä, että sen yksiköt valmistelivat jokaisen neuvottelukierroksen lopussa ensimmäisen kertomuksen tiedon antamiseksi nopeasti kauppapolitiikan pääosastolle, minkä jälkeen puolestaan laadittiin toinen kertomus ”neuvoston ’Kauppapolitiikan’ työryhmää” eli entistä ”133 artiklan komiteaa” varten.

41      Komissio siis totesi, että 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä yksilöitiin jokaisesta ACTA:a koskevasta neuvottelukierroksesta laadituista kahdesta kertomuksesta vain yksi ja tarkasteltiin vain sitä (tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 45–48), ja ilmoitti, että se tulisi tekemään ylimääräisen täydentävän päätöksen, jossa se tarkastelee tutustumispyyntöä viimeiseksi yksilöityjen asiakirjojen osalta.

42      Komissio totesi, että se ilmoittaa tämän tarkastelun tuloksen unionin yleiselle tuomioistuimelle ja että 9.6.2011 annetun määräyksen mukaisesti se toimittaa sille nämä asiakirjat kokonaisuudessaan.

43      Unionin yleinen tuomioistuin esitti 21.12.2011 päivätyssä kirjeessä komissiolle tiedustelun tämän ylimääräisen täydentävän päätöksen tekemisestä, ja komissio vastasi tähän tiedusteluun 9.1.2012 päivätyssä kirjeessä, että sen yksiköt valmistelivat päätöstä, joka oli tarkoitus tehdä kahden viikon kuluessa.

44      Komission pääsihteeri teki 27.1.2012 luvatun ylimääräisen täydentävän päätöksen (jäljempänä 27.1.2012 tehty päätös), jonka se toimitti 1.2.2012 kantajalle ja seuraavana päivänä unionin yleiselle tuomioistuimelle.

45      Tämän päätöksen liitteenä on kahdeksan asiakirjaa, joista yhdestä (joka vastaa 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjaa nro 48) ei ole peitetty mitään kohtaa ja seitsemästä muusta on peitetty osia.

46      Näistä seitsemästä viimeisestä asiakirjasta kolme vastaavat 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoja nro 45–47. Neljä muuta asiakirjaa ovat tämän luettelon asiakirjojen nro 45–48 muita versioita. Näistä neljästä muusta versiosta käytetään jäljempänä nimityksiä 27.1.2012 tehdyn päätöksen liitteenä olevat asiakirjat nro 45a, 46a, 47a ja 48a.

47      Pääsihteeri ilmoitti tarkastelleensa 27.1.2012 tehdyn päätöksen liitteenä olevia asiakirjoja nro 45a, 46a, 47a ja 48a koskevan tutustumispyynnön tämän päätöksen tekemisen ajankohtana vallinneiden olosuhteiden perusteella. Hän lisäsi, että eroavuuksien välttämiseksi hän oli tarkastellut uudelleen näiden asiakirjojen muut versiot, jotka oli jo tarkasteltu 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä.

48      Pääsihteeri ilmoitti, että 27.1.2012 tehty päätös korvaa 4.5.2010 tehdyn päätöksen näiden kahdeksan asiakirjan osalta.

49      Pääsihteeri perusteli kaikki kohtien peittämiset niitä kohtia lukuun ottamatta, joissa mainitaan valtuuskuntien jäsenten nimet, ja 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjan nro 47 sitä kohtaa lukuun ottamatta, jonka otsikko on ”Details”, tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavalla poikkeuksella, josta säädetään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa (27.1.2012 tehdyn päätöksen 4.1 kohta). Hän perusteli valtuuskuntien jäsenten nimien peittämistä tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavalla poikkeuksella, josta säädetään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa (27.1.2012 tehdyn päätöksen 4.2 kohta), ja edellä mainitun kohdan, jonka otsikko on ”Details”, peittämistä tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavalla poikkeuksella, josta säädetään saman asetuksen 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa (27.1.2012 tehdyn päätöksen 4.3 kohta).

50      Pääsihteeri myönsi

–        oikeuden tutustua osittain 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 45–47, joihin tutustumista koskeva oikeus on laajempi kuin tässä viimeksi mainitussa päätöksessä

–        oikeuden tutustua kokonaisuudessaan 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevaan asiakirjaan nro 48 ja

–        oikeuden tutustua osittain 27.1.2012 tehdyn päätöksen liitteenä oleviin asiakirjoihin nro 45a, 46a, 47a ja 48a.

51      Unionin yleisen tuomioistuimen kehotuksesta kantaja toimitti 28.2.2012 päivätyllä kirjeellä 27.1.2012 tehtyä päätöstä koskevat huomautuksensa.

52      Kantaja katsoi, että hänellä oli edelleen intressi 4.5.2010 tehdyn päätöksen kumoamiseen. Hän katsoi, ettei 4.5.2010 tehdyn päätöksen lainmukaisuutta voitu taata vetoamalla jälkikäteen tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettaviin poikkeuksiin, joihin ei ole vedottu tässä päätöksessä, ja ilmoitti, ettei hän näin ollen tarkastele näitä muita poikkeuksia. Kantajan mukaan 27.1.2012 tehdyssä päätöksessä myönnetty laajempi osittaista tutustumista koskeva oikeus mahdollistaa selvyyden saamisen siitä, ovatko komission ne päätelmät päteviä, joiden perusteella se päätti peittää osia 4.5.2010 tehdystä päätöksestä. Niiden tietojen luonne, joita 27.1.2012 tehdyllä päätöksellä luovutettiin, asettaa nimittäin kantajan mukaan epäilyksen alaiseksi komission tulkinnan peittämisen syistä, joihin se 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä viittasi ja joiden tulkinta käytännössä ja soveltaminen ylittivät kantajan mukaan sen, mikä hänen mukaansa olisi ollut kohtuullista.

53      Kantaja lisäsi todenneensa, että koska komission 4.5.2010 hänelle lähettämän sähköpostin, joka sisälsi samana päivänä tehdyn päätöksen, lähetyksessä tapahtui tietotekninen virhe, hän vastaanotti käytännössä kokonaiset versiot kyseisen päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 45–48. Kantaja arvosteli näiden kokonaisten versioiden tuntemuksensa perusteella sitä, että tietyt sellaiset kohdat oli peitetty, jotka liittyivät neuvottelujen yhden osapuolen ehdotuksiin, jotka saattoivat jäädä yhteisön säännöstön ulkopuolelle, ja joiden peittäminen on kantajan mukaan ristiriidassa unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-39/05 P ja C-52/05 P, Ruotsi ja Turco vastaan neuvosto, 1.7.2008 antamassaan tuomiossa (Kok., s. I-4723, 59 kohta) vahvistamien avoimuuden vaatimusten kanssa.

54      Unionin yleisen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja antoi 15.3.2012 komissiolle määräyksen, joka perustui työjärjestyksen 65 artiklan b kohdan, 66 artiklan 1 kohdan ja 67 artiklan 3 kohdan kolmanteen luetelmakohtaan ja jonka mukaan komission oli toimitettava ne neljä asiakirjaa, joita oli tarkasteltu ensimmäisen kerran 27.1.2012 tehdyssä päätöksessä.

55      Komissio vastasi tähän määräykseen kirjeellä, joka kirjattiin unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamossa 10.4.2012.

56      Lisäksi komissio esitti samana päivänä päivätyssä asiakirjassa huomautuksensa kantajan 28.2.2012 esittämistä huomautuksista.

57      Unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 13.7.2012 jättämällään kirjelmällä Euroopan parlamentti pyysi saada osallistua menettelyyn väliintulijana tukeakseen kantajan vaatimuksia. Unionin yleisen tuomioistuimen toisen jaoston puheenjohtaja hylkäsi tämän pyynnön 28.8.2012 tekemällään määräyksellä, koska se oli jätetty suullisen käsittelyn aloittamista koskevan päätöksen tekemisen jälkeen.

 Oikeudellinen arviointi

58      Ensin on määriteltävä käsiteltävän kanteen laajuus niiden päätösten kannalta, jotka komissio teki vastauksena tutustumista koskevaan pyyntöön, sekä näissä päätöksissä tarkastelujen eri asiakirjojen kannalta.

A       Kanteen laajuus

1.     Kanteen laajuus tiettyjen 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä tehtyjen tutustumista koskevan oikeuden epäämisten kannalta

59      Komissio lausui 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä sen liitteenä olevan luettelon asiakirjoja nro 1–49 koskevasta tutustumispyynnöstä. Komissio myönsi oikeuden tutustua asiakirjaan nro 49. Se epäsi kokonaan oikeuden tutustua asiakirjoihin nro 1–44 ja osittain oikeuden tutustua asiakirjoihin nro 45–48.

60      Komissio väittää, että siitä huolimatta, että kannekirjelmässä vaaditaan ”4.5.2010 tehdyn päätöksen” kumoamista, kanteessa ei vaadita tämän päätöksen kumoamista kokonaisuudessaan siinä evättyjen tiedonsaantien osalta.

61      Kantaja nimittäin totesi kannekirjelmässä 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 30–48, että ”hän ei riitauta komission päätöstä evätä oikeus tutustua näihin asiakirjoihin”. Kanne koskee siis yksinomaan päätöstä evätä oikeus tutustua muihin asiakirjoihin kuin tämän luettelon asiakirjoihin nro 30–48.

62      Kantaja kiistää komissio tavan tulkita täten hänen kannettaan. Kantaja on tosin yhtä mieltä siitä, että komissio voi evätä oikeuden tutustua kohtiin, jotka koskevat Euroopan unionin suunnitelmia ja sen strategiaa ACTA:a koskevissa neuvotteluissa.

63      Kantaja toteaa riitauttavansa kuitenkin komission sen arvioinnin pätevyyden, joka koskee mahdollisuutta luovuttaa osittain 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 45–48.

64      On todettava, että kolmannesta kanneperusteesta, joka perustuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan rikkomiseen, kannekirjelmässä esittämissään toteamuksissa kantaja, joka riitautti ensin 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 1–29 tutustumista koskevan oikeuden epäämisen, totesi tämän luettelon asiakirjoista nro 30–48, ettei ”hän riitauta komission päätöstä evätä oikeus tutustua näihin asiakirjoihin”.

65      On kuitenkin todettava myös, että kantaja vetosi tämän jälkeen kannekirjelmänsä neljättä kanneperustetta koskevassa osassa siihen, että komissio peitti kohtuuttoman suuria osia 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 45–48. Kantaja lisäsi, että vaikka hänen on mahdotonta täsmällisesti yksilöidä peitettyjä kohtia sisältävien asiakirjojen osat, jotka pitäisi paljastaa, tietyistä komission peittämistä kohdista käy hänen mukaansa ilmi, että tämä toimielin valitsi kohtuuttoman rajoittavan ja suppean näkemyksen.

66      Vastauskirjelmässään kantaja vetosi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan rikkomiseen enää vain 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjojen nro 1–29 osalta. Neljättä kanneperustetta koskevissa lausunnoissaan kantaja pysytti asiakirjoista nro 45–48 esittämänsä väitteet ja katsoi, että hän oli jo esittänyt nämä väitteet kannekirjelmässä.

67      Edellä esitetystä seuraa, että 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjojen nro 30–48 osalta käsiteltävässä kanteessa ei vastusteta sitä, että niihin sovelletaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua poikkeusta, vaan siinä riitautetaan vain tämän luettelon asiakirjoja nro 45–48 varten myönnetty osittainen tutustumista koskeva oikeus, joka on kantajan mukaan liian suppea.

68      Käsiteltävässä kanteessa siis riitautetaan käytännössä 4.5.2010 tehty päätös vain sen liitteenä olevan luettelon asiakirjojen nro 1–29 osalta ja asiakirjojen nro 45–48 osalta, joista kantaja katsoo vain, että komission myöntämä osittainen tutustumista koskeva oikeus saattoi olla liian suppea.

2.     Kanteen laajuus 9.12.2010 tehdyn päätöksen jälkeen ja kantajan 19.1.2011 esittämien huomautusten valossa

69      Komissio lausui 9.12.2010 tehdyssä päätöksessä tutustumispyynnöstä, joka koskee tässä pyynnössä tarkoitettuja asiakirjoja, jotka jätettiin tarkastelematta 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä, eli 9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoja nro 27a, 40a ja 50–52. Komissio epäsi asiakirjoihin nro 27a ja 40a tutustumista koskevan oikeuden kokonaan ja asiakirjoihin nro 50–52 tutustumista koskevan oikeuden osittain.

70      Ensimmäiseksi on katsottava, kuten komissio vastauskirjelmässään katsoi, että tämä toimielin peruutti 9.12.2010 tehdyssä päätöksessä näihin asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden aikaisemmin implisiittisesti evänneen päätöksen, joka seurasi siitä, ettei komissio ollut tehnyt näistä asiakirjoista nimenomaista päätöstä (ks. vastaavasti yhdistetyt asiat T-355/04 ja T-446/04, Co-Frutta v. komissio, tuomio 19.1.2010, Kok., s. II-1, 45 kohta ja asia T-359/09, Jurašinović v. neuvosto, määräys 17.6.2010, 40 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

71      Tästä seuraa, että 9.12.2010 tehdyn päätöksen seurauksena käsiteltävä kanne jäi vaille kohdetta siltä osin kuin siinä vaaditaan kumottavaksi tutustumista koskevan oikeuden implisiittisesti evännyt päätös, joka ei enää ole osa unionin oikeusjärjestystä. Asiassa ei siis ole enää aiheellista antaa lausuntoa tältä osin tämän kuitenkaan vaikuttamatta oikeudenkäyntikulujen arviointiin.

72      Toiseksi on todettava, että 9.12.2010 tehdystä päätöksestä 19.1.2011 esittämissään huomautuksissa, jotka toimitettiin ennen kanteen nostamista koskevan määräajan päättymistä, kantaja riitautti tiettyjä tähän päätökseen sisältyviä tutustumista koskevan oikeuden epäämisiä.

73      Tästä seuraa, kuten 9.6.2011 annetussa määräyksessä katsottiin (ks. edellä 33 kohta), että nyt esillä olevassa kanteessa vaaditaan vastedes myös 9.12.2010 tehdyn päätöksen osittaista kumoamista.

74      Tässä yhteydessä on täsmennettävä, että kantajan 19.1.2011 esittämissä huomautuksissa ei riitauteta 9.12.2010 tehtyyn päätökseen sisältyviä tutustumista koskevan oikeuden epäämisiä.

75      Näin ollen kantaja ilmoitti 25.2.2009 päivätystä asiakirjasta, jonka otsikko on ”Note on informal meeting of 4 March 2009” (4.3.2009 pidettyä epävirallista kokousta koskeva muistio) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 50) ja joka annettiin kokonaisuudessaan tutustuttavaksi yhtä sellaista virkettä lukuun ottamatta, joka sisältää subjektiivisia arviointeja, joihin kyseessä oleva neuvotteluiden osapuoli saattaa suhteutua kielteisesti (9.12.2010 tehdyn päätöksen 2.2.3 kohta), ettei hän riitauta kohdan peittämistä.

76      Lisäksi neuvotteluiden osapuolten välisestä sähköpostien vaihdosta, johon viitataan 9.12.2010 tehdyn päätöksen 2.3 kohdassa ja joka koskee neuvotteluiden osapuolten puhtaasti hallinnollisista kysymyksistä päivittäin käymää kirjeenvaihtoa, on todettava, mitä kantaja ei ole kiistänyt, ettei hänen tutustumispyyntönsä koske tämäntyyppisiä asiakirjoja.

77      Edellä todetusta seuraa, että 9.12.2010 tehdyn päätöksen seurauksena ja kantajan 19.1.2011 esittämien huomautusten valossa käsiteltävänä olevan kumoamiskanteen on katsottava koskevan komission päätöstä evätä tutustuminen tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 27a, 40a, 51 ja 52.

3.     Kanteen laajuus 27.1.2012 tehdyn päätöksen jälkeen ja kantajan 28.2.2012 esittämien huomautusten valossa

78      Komissio tarkasteli 27.1.2012 tehdyssä päätöksessä neljää uutta asiakirjaa koskevaa tutustumispyyntöä (27.1.2012 tehdyn päätöksen liitteenä olevat asiakirjat nro 45a, 46a, 47a ja 48a), ja se tarkasteli uudelleen pyyntöä saada tutustua näiden samojen asiakirjojen neljään muuhun versioon, joita oli jo arvioitu 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 45–48).

79      Komissio totesi, että näiden kahdeksan asiakirjan osalta 27.1.2012 tehty päätös korvasi 4.5.2010 tehdyn päätöksen. Se katsoi 10.4.2012 esittämissään huomautuksissa, että koska kantaja ei ilmoittanut unionin yleiselle tuomioistuimelle, että hänen kumoamisvaatimuksensa koskee myös 27.1.2012 tehtyä päätöstä, käsiteltävässä kanteessa vaaditaan vain 4.5.2010 tehdyn päätöksen ja 9.12.2010 tehdyn päätöksen osittaista kumoamista.

80      Ensimmäisestä kohdasta on täsmennettävä, että 27.1.2012 tehdyllä päätöksellä ei kumottu ja korvattu 4.5.2010 tehtyä päätöstä kahdeksan asiakirjan osalta, kuten komissio katsoo, vaan pelkästään niiden neljän asiakirjan (nro 45–48) osalta, jotka komissio oli jo tarkastellut toukokuussa 2010. Niiden neljän muun asiakirjan osalta, joita ei ollut aikaisemmin tarkasteltu, 27.1.2012 tehty päätös on alkuperäinen päätös.

81      Toisesta kohdasta on katsottava, että 28.2.2012 esittämissään huomautuksissa kantaja ei mukauta eikä vaadi mukauttamaan kanteensa vaatimuksia, jotka koskevat 27.1.2012 tehtyä päätöstä. Kuten komissio itse asianmukaisesti totesi 10.4.2012 esittämissään huomautuksissa, kantaja keskitti 28.2.2012 esittämissään huomautuksissa – tarkoituksellisesti – kaiken kritiikkinsä 4.5.2010 tehtyyn päätökseen ja siinä asiakirjoista nro 45–48 peitettyihin kohtiin.

82      Näin ollen kantaja ei vetoa 27.1.2012 tehdyn päätöksen perusteluihin vaatiakseen sen kumoamista vaan 4.5.2010 tehdystä päätöksestä esittämänsä kumoamisvaatimuksen tueksi. Lisäksi kantaja vetosi 28.2.2012 esittämiensä huomautusten lopussa siihen, että ”27.1.2012 tehdyssä päätöksessä esitetystä näytöstä käy selvästi ilmi, että 4.5.2012 tehdyssä päätöksessä sovellettiin virheellisesti asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklaa”.

83      Edellä todetusta seuraa, että käsiteltävässä kanteessa ei vaadita 27.1.2012 tehdyn päätöksen kumoamista vaan pelkästään 4.5 ja 9.12.2010 tehtyjen päätösten kumoamista.

84      Sivuhuomautuksena on todettava, ettei siinä, että kantaja jätti vaatimatta 27.1.2012 tehdyn päätöksen kumoamista, ole kyse kantajan unohduksesta vaan pikemminkin siitä, että hän haluaa unionin yleisen tuomioistuimen toteavan 4.5.2010 tehdyn päätöksen väitetyt lainvastaisuudet ilman vaaraa siitä, että 27.1.2012 tehdyssä päätöksessä komission esittämät myöhemmät toteamukset voivat ”kattaa” nämä lainvastaisuudet. Näin ollen kantaja on nimenomaisesti kieltäytynyt tarkastelemasta perusteluita – jotka kantajan mukaan lisättiin ”jälkikäteen” –, jotka komissio esitti 27.1.2012 tehdyssä päätöksessä.

4.     Päätelmät kanteen laajuudesta

85      Kun otetaan huomioon edellä 59–84 kohdassa kuvaillut olosuhteet ja esitetyt toteamukset, on katsottava, että käsiteltävässä kanteessa vaaditaan kumottavaksi

–        4.5.2010 tehty päätös siltä osin kuin siinä evätään oikeus tutustua sen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 1–29 ja 45–48

–        9.12.2010 tehty päätös siltä osin kuin siinä evätään oikeus tutustua sen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 27a, 40a, 51 ja 52.

B       Asiakysymys

86      Kantaja vetoaa kanteensa tueksi viiteen kanneperusteeseen. Ensimmäinen kanneperuste koskee sitä, että asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 3 kohtaa on rikottu. Toinen kanneperuste koskee sitä, että saman asetuksen 4 artiklan 4 kohtaa on rikottu. Kolmas kanneperuste koskee sitä, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmatta luetelmakohtaa on rikottu ja että on tapahtunut ilmeisiä arviointivirheitä. Neljäs kanneperuste koskee sitä, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohtaa on rikottu ja suhteellisuusperiaatetta on loukattu. Viides kanneperuste koskee sitä, että perusteluvelvollisuutta on laiminlyöty.

1.     Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 3 kohdan rikkomista

87      Tästä kanneperusteesta, jossa kantaja arvostelee komissiota siitä, ettei se tarkastellut 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä tiettyjä asiakirjoja, joihin kuitenkin oli viitattu 21.1.2010 päivätyssä vastauksessa, on jo todettu edellä 71 kohdassa, että 9.12.2010 tehdyn päätöksen seurauksena käsiteltävä kanne jäi vaille kohdetta siltä osin kuin siinä vaaditaan kumottavaksi implisiittinen päätös, jolla on evätty oikeus tutustua tiettyihin 21.1.2010 päivätyssä vastauksessa mainittuihin asiakirjoihin, joita komissio ei ole myöhemmin tarkastellut.

88      Tästä seuraa, että tämä kumoamisvaatimuksen tueksi esitetty kanneperuste on itse jäänyt vaille kohdetta, joten sitä ei ole aiheellista tarkastella.

2.     Toinen kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan rikkomista

89      Kantaja arvostelee kannekirjelmässään komissiota siitä, että se sovelsi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohtaa ikään kuin siinä säädettäisiin aineellisesta poikkeuksesta, jota sovelletaan tutustumista koskevaan oikeuteen, vaikka kyseessä on kantajan mukaan pelkkä menettelysäännös. Kantajan mukaan komissio sivuutti tämän säännöksen pelkästään menettelyllisen tehtävän ja käytännössä myönsi kolmannelle osapuolelle veto-oikeuden komission asiakirjoja koskevaan tutustumisoikeuteen.

90      Komissio vastaa, että 4.5.2010 tehdyn päätöksen ainoa perusta on asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta.

91      Komission tavoin on todettava, että 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä ei viitata asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohtaan tämän päätöksen perustana. Tämän päätöksen ainoa perusta on siis asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta.

92      Edellä esitetystä seuraa, että toinen kanneperuste, sellaisena kuin se kannekirjelmässä esitetään, perustuu virheelliselle olettamalle ja on hylättävä.

93      Kantaja ei myöskään kiistä vastauskirjelmässään enää sitä, että 4.5.2010 tehdyn päätöksen ainoa perusta on asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmas luetelmakohta. Vastineessa esitettyjen selitysten valossa kantaja toteaa itse nimenomaisesti, että tämä viimeksi mainittu säännös on 4.5.2010 tehdyn päätöksen ainoa perusta. Hän ei enää väitä myöskään, että komissio olisi vedonnut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohtaan aineellisena poikkeuksena perustellakseen luovuttamisesta kieltäytymistä.

94      Kantaja esitti kuitenkin vastauskirjelmässä väitteen, joka perustuu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan rikkomiseen menettelysääntönä.

95      Näin ollen kantaja huomauttaa, että jos kyse on kolmannen asiakirjasta, komission on tämän säännöksen mukaisesti kuultava kolmatta arvioidakseen, sovelletaanko tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavaa poikkeusta, paitsi jos on selvää, että asiakirja on luovutettava tai sitä ei tule luovuttaa. Kantajan mukaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan sanamuodosta käy ilmi, ettei komissio voi täysin vapaasti määritellä, onko kolmatta aiheellista kuulla vai ei. Unionin yleisen tuomioistuimen on siis ratkaistava tämä kysymys ilman, että se ottaa huomioon tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavien poikkeusten soveltamista varten komissiolle myönnettyä laajaa harkintavaltaa, josta säädetään asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa. Jos käy ilmi, että komissio katsoi virheellisesti, että kyseessä olevat asiakirjat ovat ilmeisen vahingollisia, on katsottava, että komissio laiminlöi velvollisuuttaan kuulla kolmansia, minkä seurauksena 4.5.2010 tehty päätös on kumottava. Kantaja viittaa tältä osin vastauskirjelmän jatkoon.

96      Komissio katsoo, että tämä väite on jätettävä tutkimatta tai että se on perusteeton.

97      Työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 48 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ilmenee, että kannekirjelmässä on mainittava oikeudenkäynnin kohde ja yhteenveto kanteen oikeudellisista perusteista ja että asian käsittelyn kuluessa ei saa vedota uuteen perusteeseen, ellei se perustu käsittelyn aikana esille tulleisiin tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin. Peruste, jolla laajennetaan aikaisemmin – nimenomaisesti tai implisiittisesti – kannekirjelmässä esitettyä perustetta ja jolla on läheinen yhteys tähän perusteeseen, on kuitenkin otettava tutkittavaksi. Vastaavaa ratkaisua on sovellettava kanneperusteen tueksi esitettyyn väitteeseen (asia T-231/99, Joynson v. komissio, tuomio 21.3.2002, Kok. 2002, s. II-2085, 156 kohta).

98      On katsottava, että tätä väitettä, jossa kantaja arvostelee komissiota siitä, että se on laiminlyönyt menettelyllistä velvollisuuttaan kuulla kolmansia silloin, kun on epäselvää, onko kyseessä oleva asiakirja luovutettava vai ei, ei ole kannekirjelmässä, minkä vuoksi se on uusi väite.

99      Lisäksi tämä uusi väite ei perustu yhteenkään unionin yleisen tuomioistuimen käsittelyn aikana esille tulleeseen tosiseikkaan tai oikeudelliseen seikkaan. Koska 21.1.2010 päivätyssä vastauksessa ja 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä ei mainita asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan mukaista kolmansien kuulemista, kantajalla oli tiedossaan seikat, joiden avulla se olisi halutessaan voinut vedota jo kanteen nostamisen yhteydessä tämän menettelymääräyksen rikkomiseen. Komission vastineessaan esittämään toteamukseen, johon kantaja on vedonnut ja jonka mukaan ”komissiolla ei ole minkäänlaista epäilystä tämän luovuttamisen vahingollisesta luonteesta”, ei puolestaan sisälly uusia tosiseikkoja tai oikeudellisia seikkoja.

100    Lisäksi tällä uudella väitteellä ei laajenneta nyt esillä olevaa kanneperustetta, joka sellaisena kuin se kannekirjelmässä esitettiin koski täysin eri kysymystä (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan soveltamista aineellisena poikkeuksena, jota sovelletaan tutustumista koskevaan oikeuteen), tai mitään muuta kannekirjelmässä esitettyä kanneperustetta.

101    Tästä on todettava, että tämä uusi väite, joka ei liity läheisesti mihinkään muuhun kanneperusteeseen, on pikemminkin päinvastainen kannekirjelmän sen väitteen kanssa (ks. edellä 89 kohta), jonka mukaan komissio noudatti kolmansien näkemystä veto-oikeuden tavoin. Tämä väite, joka perustuu siihen, että komissiolla oli tiedossaan kolmansien odotukset niiden neuvotteluasiakirjojen luottamuksellisuuden osalta, ei millään tavoin viittaa myöhempään menettelylliseen väitteeseen, jossa tätä toimielintä arvostellaan siitä, ettei se kuullut kolmansia.

102    Lisäksi kantaja ei missään vaiheessa viittaa vastauskirjelmässä siihen, että kolmannessa kanneperusteessa kyseessä oleva ilmeinen arviointivirhe johtuisi kolmansien kuulematta jättämisestä. Päinvastoin kantaja esitti vastauskirjelmässä puhtaasti menettelyllisiä perusteluita.

103    Edellä esitetystä seuraa, että väite, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan rikkomista, kun tätä säännöstä tarkastellaan menettelysäännöksenä, on uusi väite, jota ei työjärjestyksen 48 artiklan 2 kohdan nojalla voida ottaa tutkittavaksi.

3.     Kolmas kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan rikkomista ja ilmeisiä arviointivirheitä

a)     Ensimmäinen osa, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan rikkomista

104    Kantaja väittää, että yleiset syyt, joihin komissio vetosi evätäkseen tutustumista koskevan oikeuden, perustuvat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan virheelliselle tulkinnalle. ACTA:a koskevien neuvotteluiden osapuolten välisellä luottamuksellisuutta koskevalla sopimuksella ei voida perustella komission päätöstä evätä kantajalta tutustumista koskeva oikeus. Kantajan mukaan komissio ei erotellut unionin ACTA:a koskevien neuvotteluiden yhteydessä esittämiä kannanottoja ei-eurooppalaisista kannanotoista, vaikka unionin kannanottojen luovuttamiseen ei hänen mukaansa liittynyt vaaraa. Lopuksi kantaja väittää, että ACTA:a koskevien asiakirjojen luovuttaminen voi vain vahvistaa kansainvälisiä suhteita koskevaa yleistä etua.

105    Komissio kiistää kantajan näkemyksen. Se väittää, että se saattoi perustellusti evätä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan nojalla tiettyihin asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden. Komissio katsoo, että jos unioni olisi yksipuolisesti päättänyt antaa nämä asiakirjat tutustuttaviksi sellaisissa kansainvälisissä neuvotteluissa, jotka perustuvat neuvottelevien osapuolten keskinäiselle luottamukselle, olisi tämä vahingoittanut kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaa. ACTA:n osapuolten välinen luottamuksellisuutta koskeva sopimus oli komission mukaan vain yksi useista arvioinnissa huomioon otettavista tekijöistä sovellettaessa edellä mainittua säännöstä käsiteltävään asiaan. Komissio katsoo, että erottelu, jonka kantaja tekee unionin ja neuvotteluiden muiden osapuolten kantojen välillä, ei ole merkityksellinen, ja korostaa, ettei ACTA:a koskevia neuvotteluita ollut vielä saatettu päätökseen.

106    Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetään, että ”toimielimet eivät anna tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi [– –] sellaisen yleisen edun suojaa, joka koskee [– –] kansainvälisiä suhteita”.

107    On muistutettava, että yleisön oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin on lähtökohta ja että mahdollisuus evätä tämä oikeus on poikkeus. Epäävä päätös on pätevä ainoastaan, jos se perustuu johonkin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyistä poikkeuksista. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan näitä poikkeuksia on tulkittava ja sovellettava suppeasti, jotta tämän asetuksen pääperiaatteen soveltamista ei vaikeuteta (ks. yhdistetyt asiat T-110/03, T-150/03 ja T-405/03, Sison v. neuvosto, tuomio 26.4.2005, Kok., s. II-1429, 45 kohta ja vastaavasti asia T‑211/00, Kuijer v. neuvosto, tuomio 7.2.2002, Kok. 2002, s. II‑485, 55 kohta). Lisäksi suhteellisuusperiaate edellyttää, että poikkeukset eivät ylitä sitä, mikä on ja tarpeellista tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi ja tähän soveltuvaa (asia C-353/99 P, neuvosto v. Hautala, tuomio 6.12.2001, Kok., s. I‑9565, 28 kohta).

108    Oikeuskäytännössä on todettu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyistä tutustumista koskevaa oikeutta koskevista poikkeuksista, että tässä säännöksessä turvattujen etujen erityisen herkkä ja olennainen luonne ja se, että toimielin on mainitun säännöksen mukaan velvollinen olemaan antamatta tutustuttavaksi asiakirjaa, jonka sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi näitä etuja, johtaa siihen, että päätös, joka toimielimen on siten tehtävä, on monitahoinen ja arkaluonteinen ja edellyttää aivan erityistä huolellisuutta. On katsottu, että tällainen päätös vaatii näin ollen harkintavaltaa (asia C-266/05 P, Sison v. neuvosto, tuomio 1.2.2007, Kok., s. I-1233, 35 kohta).

109    Tästä seuraa, että valvonnan, jota unionin yleinen tuomioistuin harjoittaa suhteessa toimielinten sellaisiin päätöksiin, joilla evätään oikeus tutustua asiakirjoihin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen yleistä etua koskevien poikkeusten perusteella, on rajoituttava sen tarkistamiseen, että menettelyä ja perusteluvelvollisuutta koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, että näitä tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin (ks. edellä 108 kohdassa mainittu asia Sison v. neuvosto, tuomio 1.2.2007, tuomion 34 kohta ja edellä 107 kohdassa mainittu asia Sison v. neuvosto, tuomio 26.4.2005, tuomion 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

110    Lopuksi on muistettava, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan sanamuodosta ilmenee, että kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen tutustumisoikeutta koskevien poikkeuksien osalta toimielin on velvollinen epäämään oikeuden silloin, kun asiakirjan sisältämien tietojen ilmaiseminen yleisölle voi vahingoittaa mainitulla säännöksellä suojattuja etuja, eikä tällaisessa tapauksessa, toisin kuin mitä muun muassa saman artiklan 2 kohdassa säädetään, ole tarvetta vertailla mainittujen etujen suojaamiseen liittyviä vaatimuksia ja muista eduista seuraavia vaatimuksia (edellä 108 kohdassa mainittu asia Sison v. neuvosto, tuomio 1.2.2007, 46–48 kohta; edellä 107 kohdassa mainittu asia Sison v. neuvosto, tuomio 26.4.2005, 51–55 kohta; asia T-264/04, WWF European Policy Programme v. neuvosto, tuomio 25.4.2007, Kok., s. II-911, 44 kohta; asia T-300/10, Internationaler Hilfsfonds v. komissio, tuomio 22.5.2012, 124 kohta ja asia T-465/09, Jurašinović v. neuvosto, tuomio 3.10.2012, 47–49 kohta).

111    Edellä esitetyn perusteella on siis arvioitava, onko komissio rikkonut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmatta luetelmakohtaa, kuten kantaja väittää.

112    Kantaja väittää ensimmäiseksi, että yleiset syyt, joihin komissio vetosi evätäkseen tutustumista koskevan oikeuden, perustuvat tämän säännöksen virheelliselle tulkinnalle. ACTA:a koskevien neuvotteluiden osapuolten välisellä luottamuksellisuutta koskevalla sopimuksella ei voida perustella komission päätöstä evätä kantajalta tutustumista koskeva oikeus.

113    Komissio muistutti 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä, että ”ACTA:a koskevien neuvotteluiden osapuolet ovat yhtä mieltä [ACTA:a koskevan hankkeen konsolidoidun tekstin] julkaisemisesta mutta vahvistavat kantansa siitä, että on tärkeää säilyttää luottamuksellisuus kunkin osapuolen neuvotteluissa esittämistä kannanotoista”. Komissio katsoi, että ”oli tärkeää tuoda esille, että tässä ACTA:a koskevien neuvotteluiden vaiheessa on vielä päästävä eri maiden välisiin kompromisseihin ja lopullinen kannanotto on vielä ratkaistava kansallisella tasolla” (4.5.2010 tehdyn päätöksen 4.1 kohdan ensimmäinen luetelmakohta).

114    Komissio lisäsi, että ”yleisesti on sanomatta selvää, että kansainvälisten neuvotteluiden onnistuminen edellyttää asianomaisten osapuolten yhteistyötä, joka on suurelta osin riippuvainen keskinäisen luottamuksen ilmapiiristä”. Komissio katsoi, että ”tämä pitää erityisesti paikkansa käynnissä olevissa kaupallisissa neuvotteluissa, jotka koskevat arkaluontoisia aiheita ja kattavat erilaisia aihepiirejä kuten talouspolitiikkaa, kaupallisia intressejä ja poliittisia kantoja” (4.5.2010 tehdyn päätöksen 4.1 kohdan neljäs luetelmakohta).

115    Komissio totesi kaikkien tutustumispyynnössä tarkoitettujen asiakirjojen huolellisen tarkastelun perusteella, että oli tullut selvästi ilmi, että jos pyyntö olisi hyväksytty kokonaisuudessaan, olisi tästä käsiteltävän asian olosuhteissa aiheutunut haitallisia vaikutuksia neuvottelun osapuolten keskinäisen luottamuksen ilmapiiriin, mikä olisi rajoittanut sekä mahdollisuutta saattaa neuvottelut onnistuneesti päätökseen – turmellen neuvottelijoiden työn – että tulevia yhteistyönäkymiä. Komissio lisäsi, että jos unionin neuvottelukumppaneilla oli syitä ajatella, että unioni saattoi yksipuolisesti saattaa julkisiksi niiden luottamuksellisten neuvotteluiden aikana esittämät kannanotot, tämä vaikuttaisi tuleviin neuvotteluihin kielteisesti (4.5.2010 tehdyn päätöksen 4.1 kohdan viides luetelmakohta).

116    Komissio lisäsi, että tässä asiayhteydessä oli tärkeää ottaa huomioon, että ACTA:a koskevien neuvotteluiden aikana se puolsi ACTA:a koskevan hankkeen konsolidoidun tekstin julkistamista mahdollisimman aikaisin ja että se antoi jatkuvasti yleisölle tietoa neuvotteluiden tavoitteista ja yleisestä suuntauksesta. Komissio ilmoitti, että jokaisen neuvottelukierroksen jälkeen se saattoi julkisiksi kaikkien neuvottelun osapuolten hyväksymiä tiivistettyjä kertomuksia ja neuvotteluiden etenemistä koskevan yksityiskohtaisen kuvauksen. Lisäksi se kertoo järjestäneensä ACTA:sta vuosina 2008, 2009 ja 2010 kolme julkista konferenssia kertoakseen yleisölle ACTA:n tavoitteista ja neuvotteluiden etenemisestä sekä kerätäkseen kaikki asianomaisten osapuolten huomautukset (4.5.2010 tehdyn päätöksen 4.1 kohdan kuudes luetelmakohta).

117    Komissio totesi, että ”[se] on itse määritellyt kolmansilta peräisin olevien asiakirjojen osalta, sovellettiinko jotakin asetuksessa N:o 1049/2001 säädettyä poikkeusta”, ja että ”yksi tässä arvioinnissa huomioon otettavia tekijöitä on, että jos kolmansien pyyntöä olla paljastamatta niiden asiakirjojen sisältöä ei oteta huomioon, neuvotteluiden jatkaminen vaarantuu vakavalla tavalla ja unionin kansainvälisten suhteiden suojaa vahingoitettaisiin”. Komissio lisäsi, että ”asian laita oli sitä suuremmalla syyllä täten, kun yksi neuvotteluissa keskustelun aiheena ollut kysymys oli, mikä on avoimuuden hyväksyttävä taso itse neuvotteluiden asiakirjan osalta”. Komissio, ”joka on ottanut huomioon yhtäältä neuvottelun osapuolten hiljattain tekemän sopimuksen, jonka mukaan [ACTA:a koskevan hankkeen konsolidoitu teksti] julkistetaan, ja toisaalta näiden osapuolten vahvistaman kannan, että kunkin esittämät kannanotot ovat luottamukselliset”, katsoi, että ”jos [se] paljastaa kyseiset ACTA:a koskevien neuvotteluiden yhteydessä esitetyt kannanotot, tämä vahingoittaisi sekä unionin uskottavuutta neuvotteluissa että muiden osapuolten luottamusta” (4.5.2010 tehdyn päätöksen 4.2 kohdan toinen luetelmakohta).

118    Ensimmäiseksi kaikista näistä toteamuksista käy ilmi, että vaikka komissio viittasi neuvottelun osapuolten sopimukseen säilyttääkseen neuvotteluissa esitettyjen kannanottojen luottamuksellisuuden, se ei kuitenkaan vedonnut tähän sopimukseen tutustumispyynnön epäävän päätöksen perusteena ja väittänyt, että kyseessä on oikeudellisesti sitova sopimus, jonka nojalla komissio on velvollinen hylkäämään tämän pyynnön. Sitä vastoin komissio vetosi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmanteen luetelmakohtaan tutustumispyynnön hylkäämistä koskevan päätöksen oikeudellisena perustana.

119    Seuraavaksi ei voida kiistää, minkä kantaja on itse myöntänyt vastauskirjelmässä, että kansainväliset sopimusneuvottelut voivat oikeuttaa neuvotteluiden tehokkuuden varmistamiseksi tietynasteisen luottamuksellisuuden, jotta taataan neuvottelijoiden keskinäinen luottamus sekä vapaa ja tehokas näkemystenvaihto. Kuten komissio on tuonut esille, kaikenlaisiin neuvotteluihin liittyy aina tietty määrä neuvottelijoiden taktiikkaa, ja osapuolten välinen välttämätön yhteistyö on suurelta osin riippuvainen keskinäisen luottamuksen ilmapiiristä.

120    Lisäksi on todettava, että unionin yleinen tuomioistuin on katsonut, että aloite kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi käytävistä neuvotteluista ja tällaisten neuvottelujen käyminen kuuluvat lähtökohtaisesti täytäntöönpanovaltaan ja että yleisön osallistuminen menettelyyn, joka liittyy kansainvälistä sopimusta koskeviin neuvotteluihin ja sopimuksen tekemiseen, on välttämättä rajoitettua, kun otetaan huomioon legitiimi intressi olla paljastamatta neuvotteluihin liittyviä strategisia seikkoja (asia T-529/09, in ’t Veld v. neuvosto, tuomio 4.5.2012, 88 kohta; ks. myös tuomion 57 ja 59 kohta, in fine).

121    Edellä todetusta seuraa, että komission 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä tutustumista koskevan oikeuden epäämiselle esittämillä syillä, kun niitä tarkastellaan sellaisenaan, ei rikota asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmatta luetelmakohtaa eivätkä ne perustu tämän säännöksen virheelliselle tulkinnalle.

122    Toiseksi kantaja väittää, että unionin omien kannanottojen yleisölle julkistamisesta ei missään tapauksessa olisi aiheutunut haittaa kolmansille. Hän katsoo, että unionin neuvottelukumppaneilleen jo luovuttamien asiakirjojen ja tietojen julkistamisen ei pitäisi olla vaikeaa.

123    Siitä riippumatta, että tämä kanta on vaikeasti sovitettavissa yhteen sen kanssa, että toisaalta tunnustetaan (ks. edellä 119 kohta) jonkinlainen luottamuksellisuuden tarve, on katsottava, että toisin kuin kantaja väittää, ei ole poissuljettua, että unionin kansainvälisissä neuvotteluissa tekemien kannanottojen paljastaminen voi vahingoittaa kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaa.

124    Yhtäältä ei voida sulkea pois, että tämä unionin neuvotteluissa tekemien kannanottojen paljastaminen mahdollistaisi epäsuorasti tiedon saamisen neuvotteluiden muiden osapuolten kannanotoista. Asia voi olla täten muun muassa, kun unionin kannanotossa viitataan neuvotteluiden muun osapuolen kantaan tai kun unionin kannanoton tai siinä neuvotteluiden aikana tapahtuneen muutoksen tarkastelun avulla voidaan tehdä enemmän tai vähemmän tarkka johtopäätös neuvottelujen yhden tai useamman osapuolen kannanotosta.

125    Toisaalta on todettava, että kansainvälisissä neuvotteluissa unionin tekemät kannanotot ovat omiaan muuttumaan sen mukaan, miten nämä neuvottelut etenevät, ja sen mukaan, mistä seikoista eri osapuolet luopuvat ja mihin kompromisseihin ne neuvotteluissa päätyvät. Kuten on jo todettu, neuvotteluissa tehtyjen kannanottojen muotoiluun voi liittyä neuvottelijoiden, ja myös unionin itsensä, taktisia seikkoja. Tässä yhteydessä ei voida sulkea pois, että unionin neuvottelukykyä voi käytännössä haitata se, että unioni paljastaa yleisölle neuvotteluissa tekemänsä kannanotot, vaikka muiden osapuolten kannanotot pysyvät salassa.

126    Kantajan sen väitteen osalta, jonka mukaan komission olisi pitänyt voida paljastaa neuvotteluissa esille tulleet eri kannanotot yksilöimättä niitä tehneitä neuvotteluiden osapuolia, on katsottava, että kansainvälisten neuvotteluiden yhteydessä se, että yksi neuvotteluiden osapuoli paljastaa yhden tai usean neuvotteluiden muun osapuolen kannanoton, vaikka tämä tehtäisiin ensi näkemältä anonyymisti, voi olla omiaan aiheuttamaan sen neuvotteluiden osapuolen silmissä, jonka kannanotto on julkistettu, ja myös muiden, tätä paljastamista seuranneiden osapuolten silmissä vakavaa haittaa keskinäisen luottamuksen ilmapiiriin, joka on välttämätön neuvotteluiden tehokkaan etenemisen kannalta. Kuten komissio toteaa, keskinäisen luottamuksen ilmapiirin muodostaminen ja säilyttäminen kansainvälisissä neuvotteluissa on arkaluonteista.

127    Lisäksi kantaja väittää virheellisesti, että ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoidun tekstin julkistamisen jälkeen voitiin katsoa, että tätä julkistamista edeltäneet neuvottelut oli saatu päätökseen ja niiden sisältö piti näin ollen paljastaa. Ilman, että otetaan kantaa kysymykseen siitä, voidaanko kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaamisella perustella neuvottelun asiakirjojen luottamuksellisuuden säilyttämistä tietyn jakson ajan näiden neuvotteluiden päättymisen jälkeen, on katsottava, että ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoitu teksti oli vain sopimusta koskeva luonnos ja että sen julkistamisen jälkeen neuvottelut jatkuivat.

128    Edellä esitetystä seuraa, että kantaja väittää virheellisesti, että unionin tai ACTA:a koskevien neuvotteluiden muiden osapuolten kannanottojen paljastamisesta ei voi aiheutua vahinkoa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa suojattuun etuun.

129    Kolmanneksi väitteestä, jonka mukaan ACTA:a koskevien asiakirjojen paljastaminen saattoi johtaa vain kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun vahvistumiseen ja joidenkin ehdotusten luvattomasta julkaisemisesta syntyneiltä kiistoilta välttymiseen, on muistutettava, että vaikka asetuksen N:o 1049/2001 tavoite on taata mahdollisimman laaja avoimuus antamalla yleisön oikeudelle tutustua unionin asiakirjoihin mahdollisimman täysimääräinen vaikutus (asetuksen johdanto-osan neljäs perustelukappale), on kuitenkin niin, että asetuksessa säädetään poikkeuksista, joita sovelletaan tutustumista koskevaan oikeuteen ja joilla pyritään suojaamaan tiettyjä yleisiä tai yksityisiä etuja ja käsiteltävässä asiassa kansainvälisiä suhteita koskevaa yleistä etua.

130    Edellä esitetystä seuraa, että komission tutustumista koskevan oikeuden rajoittamiselle käsiteltävässä asiassa esittämät syyt eivät sellaisenaan ja siitä riippumatta, kuinka niitä sovellettiin käytännössä 4.5 ja 9.12.2010 tehdyissä päätöksissä, merkinneet asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan virheellistä tulkintaa.

131    Lisäksi ja siltä osin kuin kantaja pyrkii väitteellään vetoamaan lähinnä siihen, että käsiteltävässä asiassa on paljastamista edellyttävä ylivoimainen yleinen etu, on muistutettava, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyt poikkeukset, joita sovelletaan tutustumista koskevaan oikeuteen, ovat sitovia poikkeuksia, joissa ei – toisin kuin muissa tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavissa poikkeuksissa – viitata tällaisen edun huomioon ottamiseen. Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmanteen luetelmakohtaan perustuvasta tutustumista koskevan oikeuden epäävästä päätöksestä nostetun kumoamiskanteen yhteydessä esitetyt väitteet, jotka koskevat paljastamista edellyttävää ylivoimaista yleistä etua, on hylättävä tehottomina (ks. tältä osin edellä 110 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö).

132    Edellä esitetyistä toteamuksista seuraa, että tämän kanneperusteen ensimmäinen osa on hylättävä.

b)     Toinen osa, joka koskee ilmeisiä arviointivirheitä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan soveltamisessa

133    Kantaja väittää, että komissio teki ilmeisiä arviointivirheitä soveltaessaan käytännössä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä oleviin riidanalaisiin asiakirjoihin sekä tiettyihin 9.12.2010 tehdyn päätöksen kohteena oleviin asiakirjoihin.

134    Komissio kiistää kantajan näkemyksen ja väittää, että 4.5.2010 ja 9.12.2010 tehdyissä päätöksissä tarkoitetun poikkeuksen, jota sovelletaan tutustumista koskevaan oikeuteen, soveltaminen kyseessä oleviin asiakirjoihin oli aiheellista.

 ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoitu teksti, sen luvut ja teknistä yhteistyötä koskevaa ehdotusta koskeva luonnos (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 1–22)

135    Kantaja väittää 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 1–21, että koska niihin merkityt kannanotot ja ehdotukset sisällytettiin ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoituun tekstiin, niitä ei ollut enää mahdollista tarkastella uudelleen eikä niiden paljastamiseen olisi pitänyt liittyä vaikeuksia. Oli asia miten hyvänsä, kantaja katsoo, että koska nämä asiakirjat sisälsivät komission neuvotteluissa kumppaneilleen esittämät mielipiteet, ei ollut syytä evätä häneltä oikeutta tutustua näihin mielipiteisiin. Siltä osin kuin on kyse 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjasta nro 22, jota ei sisällytetty ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoituun tekstiin, kantaja väittää, että vain teknistä yhteistyötä koskevan asiakirjan paljastaminen ei ollut omiaan haittaamaan neuvotteluita.

136    Sekä 4.5.2010 tehdystä päätöksestä että komission 9.7.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten toimittamien asiakirjojen tarkastelusta käy ilmi, että 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 1–20 koskevat ACTA:a koskevan luonnoksen eri lukuja ja sisältävät muun muassa asiakirjaan sähköisesti tehtyjen muutosten (track changes) seurannan mahdollisuuden avulla eri osapuolten neuvotteluiden yhteydessä ilmaisemat kannanotot ja ehdotukset. Asiakirja nro 21 muodostaa luettelon neuvoteltavista kysymyksistä. Asiakirjassa nro 22 puolestaan tuodaan esille yhden neuvotteluiden osapuolen kannanotot teknisen yhteistyön alalla.

137    Kuten komissio 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä toteaa (5.1 kohta), on muistutettava, että tämän päätöksen tekemisen ajankohtana ACTA:a koskevat neuvottelut olivat käynnissä ja että julkistettu ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoitu teksti oli pelkkä sopimusta koskeva luonnos.

138    Näin ollen komissio ei tehnyt ilmeistä arviointivirhettä katsoessaan 4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.1 kohdassa, että asiakirjojen nro 1–20 ja 22 ja näin ollen neuvotteluiden osapuolten ja komission neuvotteluissa tekemien kannanottojen paljastaminen kantajalle olisi vahingoittanut keskinäisen luottamuksen ilmapiiriä, joka on tarpeen, jotta jokainen neuvotteluiden osapuoli voi vapaasti ilmaista kantansa, ja olisi vahingoittanut unionin neuvottelukykyä.

139    Se, että asiakirja nro 22 on teknistä yhteistyötä koskeva ehdotus, ei tee tyhjäksi sitä, että se on yhden neuvotteluiden osapuolen laatima neuvotteluasiakirja ja että sen paljastaminen saattoi täten vahingoittaa neuvotteluita varten tarpeellista keskinäisen luottamuksen ilmapiiriä.

140    Sitä vastoin 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjasta nro 21 on katsottava, ettei se ole asiakirja, jossa tuodaan esille yhden tai usean osapuolen kanta neuvotteluissa, vaan se on pelkkä luettelo neuvoteltavista kysymyksistä, eikä siihen liity epäsuoria viittauksia. Näin ollen on katsottava, että tähän asiakirjaan tutustumista koskevan pyynnön hylkäämistä rasittaa ilmeinen arviointivirhe, koska komissio katsoi virheellisesti, että tämän asiakirjan paljastaminen vahingoittaisi kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaa.

141    Tästä seuraa, että vaikka – toisin kuin kantaja väittää – komissio ei tehnyt ilmeistä virhettä käyttäessään harkintavaltaa, joka sille kuuluu asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjen tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettaviin poikkeuksiin liittyen, kun se epäsi kantajalta 4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.1 kohdassa mainituista syistä oikeuden tutustua 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 1–20 ja 22, kolmannen kanneperusteen tämä osa on kuitenkin hyväksyttävä tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjan nro 22 osalta.

 Asiakirjat, jotka koskevat neuvotteluihin osallistumista koskeviin pyyntöihin suhtautumista (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 23 ja 24)

142    Kantaja riitauttaa tutustumista koskevan oikeuden epäämisen, koska nämä asiakirjat koskevat ennen kaikkea neuvotteluiden osapuolten mahdollisuuksia hyväksyä neuvotteluihin uusia osapuolia. Näin ollen nämä asiakirjat vaikuttavat luonteeltaan yleisiltä siltä osin kuin niissä vain otetaan huomioon muiden maiden mahdolliset eri lähestymistavat ja neuvotteluihin osallistumista koskevat pyynnöt.

143    Sekä 4.5.2010 tehdystä päätöksestä (5.2 kohta) että komission 9.6.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten toimittamien asiakirjojen tarkastelusta käy ilmi, että tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 23 ja 24 koskevat sitä, miten on suhtauduttava kolmansien pyyntöihin osallistua ACTA:a koskeviin neuvotteluihin tai liittyä ACTA:an sen jälkeen, kun tämä sopimus on neuvoteltu ja tehty. Asiakirja nro 23 on peräisin yhdeltä neuvotteluiden osapuolelta, ja siinä esitellään näitä seikkoja koskevia mahdollisuuksia, kun taas asiakirja nro 24, joka perustuu asiakirjan nro 23 tekstiin, on kaikille neuvotteluiden osapuolille yhteinen asiakirja, joka sisältää seikkoja, joiden avulla voidaan vastata kolmansien pyyntöihin osallistua neuvotteluihin. Päätöksessä, joka tehtiin 4.5.2010, todetaan, että ne ovat keskusteluasiakirjoja.

144    Näin ollen on katsottava, ettei komissio tehnyt ilmeistä arviointivirhettä katsoessaan, että näiden asiakirjojen paljastaminen vaarantaisi kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojan.

145    Kun nimittäin otetaan huomioon näiden asiakirjojen tavoite ja sisältö ja kuten komissio on 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä katsonut (5.2 kohta), tällainen paljastaminen oli omiaan vaikuttamaan sekä komission uskottavuuteen neuvottelukumppanina muiden neuvottelun osapuolten silmissä että kaikkien neuvottelun osapuolten – ja siis unionin – suhteisiin sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka mahdollisesti haluavat liittyä neuvotteluihin.

146    Tästä seuraa, että kolmannen kanneperusteen tämä osa on hylättävä siltä osin kuin se koskee asiakirjoja nro 23 ja 24.

 Asiakirjat, jotka koskevat muiden neuvotteluiden osapuolten kannanottoja tietyistä kysymyksistä (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 25 ja 26)

147    Kantaja toteaa käsittävänsä asian niin, että nämä asiakirjat kuvastavat kolmansien (third parties) kantoja ja unionin niistä esittämiä näkemyksiä siitä, mikä ACTA:n toimielinten rakenne tulee olemaan, sekä ACTA:n internetiä koskevista määräyksistä. Kantaja ei käsitä, miten näiden asiakirjojen, jotka komissio on jo toimittanut muille neuvotteluiden osapuolille, paljastaminen voi rajoittaa komission toiminnan vapautta.

148    Komissio katsoi 4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.3 kohdassa, että sen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 25 ja 26 kuvastivat suoraan neuvottelun osapuolten kantoja ja unionin näkemystä näistä kannoista, siltä osin kuin oli kyse internetiä koskevista ACTA:n määräyksistä ja ACTA:n toimielinten tulevasta rakenteesta.

149    Niiden asiakirjojen tarkastelusta, jotka komissio toimitti 9.6.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten, käy ilmi, että jos asiakirja nro 26 kuvastaa todellakin, kuten komissio 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä katsoo (5.3 kohta), yhden neuvotteluiden osapuolen kantaa ja unionin näkemystä siitä, asia ei sitä vastoin vaikuta olevan täten asiakirjan nro 25 osalta.

150    Asiakirja nro 25 on unionin asiakirja, jonka sisältö on lähinnä kuvaileva ja yleinen ja joka koskee unionin oikeutta immateriaalioikeuden alalla internetiin liittyen. Siinä ei viitata neuvotteluiden osapuolten kannanottoihin eikä siinä ilmaista, väitti komissio istunnossa mitä hyvänsä, komission tarkkoja näkemyksiä tällaisista neuvotteluiden osapuolten kannanotoista.

151    Tästä seuraa, että vaikka päätöksessä evätä oikeus tutustua asiakirjaan nro 26 ei ole, toisin kuin kantaja väittää, ilmeistä arviointivirhettä, kun otetaan huomioon tämän asiakirjan sisältö ja komission 4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.3 kohdassa perustellusti esittämät toteamukset, kolmannen kanneperusteen tämä osa on sitä vastoin hyväksyttävä tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjan nro 25 osalta.

 Unionin kommentit rikoksista määrättävistä seuraamuksista (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 27–29)

152    Kantaja väittää 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 27–29 vedoten samoihin syihin kuin ne, joihin hän vetosi tämän luettelon asiakirjojen nro 25 ja 26 osalta, ettei komissio osoittanut sen poikkeuksen edellytysten täyttymistä, jota sovelletaan tutustumista koskevaan oikeuteen ja joka perustui kansainvälisten suhteiden suojaan.

153    Sekä 4.5.2010 tehdystä päätöksestä (5.1 kohta) että komission 9.7.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten toimittamien asiakirjojen tarkastelusta käy ilmi, että tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 27–29 ovat unionin neuvotteluasiakirjoja, jotka koskevat ACTA:a koskevan luonnoksen määräyksiä, jotka koskevat rikoksista määrättäviä seuraamuksia.

154    Näin ollen on katsottava, ettei komissio tehnyt ilmeistä arviointivirhettä katsoessaan 4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.4 kohdassa, että näiden asiakirjojen paljastaminen vaikuttaisi unionin asemaan neuvotteluissa ja vahingoittaisi siis kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaa.

155    Tästä seuraa, että kolmannen kanneperusteen tämä osa on hylättävä siltä osin kuin se koskee edellä mainittuja asiakirjoja nro 27–29.

 Jäsenvaltioiden huomautukset sekä valmisteluasiakirjat ja sisäiset kertomukset (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 30–48)

156    Alustavasti on muistutettava (ks. edellä 64–68 kohta), että käsiteltävässä kanteessa ei riitauteta 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 30–44 tutustumista koskevan oikeuden epäämistä vaan siinä vain väitetään, että komission myöntämä osittainen oikeus tutustua tämän luettelon asiakirjoihin nro 45–48 saattoi olla liian rajoittava ja näin ollen suhteellisuusperiaatteen vastainen.

157    Kantaja väittää 28.2.2012 päivätyissä huomautuksissaan 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä asiakirjoista nro 45–48 peitettyjen ja myöhemmin 27.1.2012 tehdyssä päätöksessä paljastettujen osien vertailun perusteella, etteivät toukokuussa 2010 tehdyt peittämiset olleet perusteltuja joko siksi, että ne koskivat puhtaasti kuvailevia kohtia, jotka eivät ole omiaan haittaamaan suhteita muiden neuvottelukumppaneiden kanssa, tai siksi, että ne koskivat seikkoja, jotka eivät ole omiaan paljastamaan neuvotteluiden osapuolten kantoja tai komission neuvottelustrategiaa.

158    Lopuksi kantaja arvostelee komission lähestymistapaa niiden tietojen perusteella – jotka hän sai komission tietoteknisen virheen johdosta –, jotka hänellä on 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjojen nro 45–48 koko sisällöstä. Kantaja arvostelee sitä, että komissio peitti tämän luettelon asiakirjan nro 47 sivun 2 alaosasta ja sivulta 3 tietoja, joita kantaja pitää ei-luottamuksellisina ja yleisölle tärkeinä.

159    Kantaja päättelee, että 27.1.2012 tehtyyn päätökseen sisältyvästä näytöstä käy ilmi, että komissio sovelsi 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä virheellisesti asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklaa ja toimi tällä tavalla peitelläkseen sitä, ettei se noudattanut avoimuutta koskevia sitoumuksiaan.

160    Komissio kiisti kantajan väitteet 10.4.2012 esittämissään huomautuksissa.

161    Yhtäältä komissio toistaa vastineessa ja vastauskirjelmässä esittämänsä väitteet, joiden mukaan kanteen kohteena ei ole 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä tehty, tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 45–48 tutustumista koskevan oikeuden epääminen.

162    On kuitenkin muistutettava, että nämä väitteet on jo tarkasteltu ja hylätty edellä 59–67 kohdassa.

163    Toisaalta komissio muistuttaa, että sillä on asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan asiayhteydessä laaja harkintavalta, josta seuraa tuomioistuimen rajoitettu valvontavalta, ja katsoo tämän jälkeen, että kantaja ei ottanut huomioon kyseisen tuomioistuinvalvonnan rajoja tarkastellessaan yksityiskohtaisesti 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä asiakirjoista nro peitettyjä ja sittemmin vuonna 2012 paljastettuja kohtia.

164    On kuitenkin todettava, että komissiolle käsiteltävässä asiassa kuuluva harkintavalta ei millään tavoin estä kantajaa vertailemasta 4.5.2010 ja 27.1.2012 tehtyjä päätöksiä löytääkseen niistä seikkoja sen väitteensä tueksi, jonka mukaan komissio teki 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä ilmeisiä arviointivirheitä soveltaessaan käytännössä riidanalaisiin asiakirjoihin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädettyä poikkeusta, jota sovelletaan tutustumista koskevaan oikeuteen. Tällä ei laiminlyödä komission harkintavaltaa eikä muuteta unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan laajuutta.

165    Lopuksi komissio katsoo, että kantajan täten suorittamasta tarkastelusta ei millään tavoin käy ilmi, että 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä peitettiin kohtia ilmeisen perusteettomasti, vaan että asia on päinvastoin.

166    On katsottava, että sekä 4.5.2010 tehdystä päätöksestä (5.6 kohta) että komission 9.6.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten toimittamista asiakirjoista käy ilmi, että tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 45–48 ovat neljä komission sisäistä asiakirjaa, joissa esitetään tiivistetysti ACTA:a koskevien neuvotteluiden neljännen, viidennen, kuudennen ja seitsemännen kierroksen (round) aikana käydyt neuvottelut.

167    Komissio katsoi 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä, että päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 45–48 peitetyt osat sisälsivät joitakin seikkoja unionin suunnitelmista ja sen neuvottelustrategiasta ACTA:n neuvotteluiden yhteydessä. Komissio totesi, että näiden seikkojen paljastaminen yleisölle asettaisi sen hyvin vaikeaan tilanteeseen ACTA:n neuvotteluissa neuvotteluiden muihin osapuoliin nähden, koska muut osapuolet saisivat kaikki tiedot unionin tavoitteista ja poliittisista näkemyksistä ja kykenisivät täten arvioimaan, missä määrin unionin kykenee tekemään kompromisseja. Tämä kaventaisi komission harkintavaltaa huomattavasti ja asettaisi kyseenalaiseksi tämänhetkisten neuvotteluiden yleisen jatkumisen, mikä vahingoittaisi unionin intressiä tällaisten neuvotteluiden tehokkaaseen etenemiseen.

168    Komissio lisäsi, että yleisesti ottaen peitettyjen kohtien konkreettista sisältöä oli mahdotonta täsmentää enempää, koska tämän seurauksena niiden sisältö tulisi ilmi ja sovellettava poikkeus jäisi hyödyttömäksi.

169    Asiakirjoista nro 45–48 peitettyjen seikkojen tarkastelusta käy ilmi, että ne sisältävät suurimmalta osin tietoja unionin tavoitteista, sen neuvotteluissa omaksumista kannoista ja joistakin sen neuvottelustrategiaa koskevista seikoista sekä tietoja neuvotteluiden osapuolten kannoista ja aloitteista.

170    Tästä on kyse muun muassa – kun on kyse kantajan erityisesti riitauttamista peitetyistä kohdista – asiakirjan nro 45 sivulla 1 olevassa 4 kohdassa peitetyissä ensimmäisessä ja toisessa virkkeessä. Toisin kuin kantaja väittää, nämä peitetyt kohdat nimittäin sisältävät tietoja neuvotteluiden osapuolten kannoista ja neuvotteluiden etenemisestä, ja ne komissio saattoi päättää jättää paljastamatta ilman, että tämä merkitse ilmeistä arviointivirhettä.

171    Asia on täten myös, kun on kyse kantajan riitauttamasta peitetystä kohdasta, joka on asiakirjan nro 45 sivulla 3 olevan luetelmakohdan ”Consultation of stakeholders/Transparency” viimeisessä virkkeessä. Kantajan esittämä seikka, jonka mukaan unionin ja neuvotteluiden osapuolten kannat vaikuttivat tietyiltä osin perustuvan yhteisymmärrykseen, ei merkinnyt, ettei näiden kantojen paljastaminen neuvotteluiden tässä vaiheessa, kun yhtäkään allekirjoitusta ei vielä ollut tehty, vahingoittaisi kansainvälisiä suhteita koskevaa yleistä etua.

172    Asia on samalla tavoin myös kantajan riitauttamien, asiakirjan nro 46 sivulla 1 olevan otsikon ”Summary” alla olevista neljännestä ja viidennestä luetelmakohdasta, sivulla 3 olevasta ensimmäisestä luetelmakohdasta ja 5 kohdan a alakohdasta peitettyjen kohtien osalta. Näissä peitetyissä kohdissa kuvailtiin osapuolten ja unionin kantoja yhtäältä uusien maiden ACTA:an liittymiseen ja toisaalta tämän sopimuksen tulevaisuudennäkymiin, ja ne koskivat tietoja, joista komissio saattoi neuvotteluiden tässä vaiheessa harkintavaltansa puitteissa katsoa, että niiden paljastaminen vahingoittaisi kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaa.

173    Asiakirjan nro 46 sivulla 1 olevan otsikon ”Summary” alla olevasta toisesta luetelmakohdasta peitetystä kohdasta, jonka kantaja on riitauttanut, on katsottava, että se koskee asiakirjan nro 45 sivulla 1 olevan 4 kohdan viimeisestä kohdasta peitetyn kohdan tavoin (ks. edellä 170 kohta) osapuolten kantoja neuvotteluissa.

174    Mitä tulee asiakirjan nro 47 sivuilla 2 ja 3 [olevassa a)–c) alakohdassa olevasta virkkeestä ”EU comments focused on”] peitettyihin tietoihin, kantaja katsoo tästä asiakirjasta edellä 53 kohdassa mainituissa olosuhteissa saamiensa tietojen perusteella, etteivät nämä tiedot olisi voineet aiheuttaa vahinkoa neuvotteluissa, koska niissä vain kuvailtiin kaikkien osapuolten kesken vaihdetun ehdotuksen sisältöä. Lisäksi näiden tietojen paljastaminen ei voinut asettaa kyseenalaiseksi unionin kantaa neuvotteluissa, koska unionin kommentit olivat luonteeltaan sellaisia, ettei niillä ollut merkitystä neuvotteluiden muille osapuolille, kun taas sitä vastoin niillä oli erityistä merkitystä unionin kansalaisille.

175    On kuitenkin todettava, että jopa siitä seikasta riippumatta, että komissio saattoi perustellusti peittää omat kommenttinsa neuvotteluiden osapuolen kannanotosta, kyseiset peitetyt kohdat eivät todellisuudessa sisältäneet niinkään tällaisia kommentteja kuin neuvotteluiden osapuolen kannan kuvailua. Näin ollen niiden peittämistä voitiin täysin perustella kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaamisella. Se seikka, että kyseessä oleva neuvotteluiden osapuoli esitteli tämän kannan kaikille muille osapuolille, ei millään tavoin ole omiaan asettamaan kyseenalaiseksi tätä toteamusta.

176    Kantajan niiden perusteluiden osalta, joiden mukaan näiden peitettyjen kohtien sisältö, muun muassa kun niissä oli väitetysti kyse yhden neuvotteluiden osapuolen ehdotuksista, jotka eivät kuuluneet yhteisön säädöstöön, oli erityisen merkityksellinen Euroopan kansalaisille, jotka olisivat saattaneet haluta saada tietoa kyseessä olevasta keskustelusta voidakseen vaikuttaa siihen, on edellä 110 ja 113 kohdassa esitetyn tavoin muistutettava, että asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetään sitovasta poikkeuksesta, jossa – toisin kuin muissa tutustumista koskevaa oikeutta koskevissa poikkeuksissa – ei oteta huomioon mahdollista paljastamista edellyttävää ylivoimaista yleistä etua.

177    Tässä yhteydessä kantaja vetoaa virheellisesti väitteensä tueksi edellä 53 kohdassa mainitussa asiassa Ruotsi ja Turco vastaan neuvosto annettuun tuomioon, jossa oli kyse tutustumisoikeuden epäämisestä, jota perusteltiin toisella poikkeuksella, jonka yhteydessä otettiin huomioon tietojen paljastamista edellyttävä ylivoimainen yleinen etu (asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan toinen luetelmakohta).

178    Kantaja viittaa jälleen turhaan samassa asiassa annettuun tuomioon väittääkseen, että yhteisöjen tuomioistuin vahvisti siinä olettaman, joka puoltaa lainsäädäntöasiakirjojen paljastamista.

179    Siltä osin kuin kantaja pyrkii tällä viittauksella rinnastamaan ACTA:a koskevat neuvotteluasiakirjat lainsäädäntöasiakirjoihin, on todettava, että tällaisella rinnastuksella, vaikka se olisi asianmukainen, ei voi olla, kuten yhteisöjen tuomioistuin on jo todennut (edellä 108 kohdassa mainittu asia Sison v. neuvosto, tuomio 1.2.2007, tuomion 41 kohta), minkäänlaista vaikutusta kysymykseen siitä, saattoiko näiden asiakirjojen paljastaminen vahingoittaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa suojattuja etuja, eikä näin ollen kysymykseen siitä, oliko pyyntö saada tutustua näihin asiakirjoihin evättävä.

180    Kuten yhteisöjen tuomioistuin katsoi tässä asiassa Sison vastaan neuvosto annetussa tuomiossa, vaikka asetuksen N:o 1049/2001 12 artiklan 2 kohdassa säädetään, että asiakirjojen, jotka on laadittu tai vastaanotettu sellaisten säädösten antamiseen liittyvien menettelyjen yhteydessä, jotka joko sitovat jäsenvaltioita tai ovat niissä sitovia, olisi oltava suoraan saatavilla, siinä todetaan kuitenkin myös, että näin on ainoastaan, jollei tämän saman asetuksen 4 ja 9 artiklassa toisin säädetä (edellä 108 kohdassa mainittu asia Sison v. neuvosto, tuomio 1.2.2007, 41 kohta).

181    Lisäksi on muistutettava välihuomautuksena, että kansainvälisen sopimuksen tekemiseksi käytävät neuvottelut kuuluvat lähtökohtaisesti täytäntöönpanovaltaan (edellä 120 kohdassa mainittu asia in ’t Veld v. neuvosto, tuomion 88 kohta) ja että näillä neuvotteluilla ei lainkaan oteta kantaa julkiseen keskusteluun, joka sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen saattaa kehittyä ratifiointimenettelyn yhteydessä.

182    Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että komissio ei tehnyt ilmeistä virhettä sille asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan asiayhteydessä tunnustettua harkintavaltaa käyttäessään, kun se katsoi, että edellä 174 kohdassa mainittujen tietojen paljastaminen olisi vahingoittanut kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaa.

183    Vaikka arvostelu, jota kantaja on esittänyt 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä sen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 45–48 peitetyistä kohdista, on siis suurelta osin perusteetonta, kantaja on kuitenkin perustellusti katsonut, että komissio peitti tietyt näiden asiakirjojen kohdat ilmeisen virheellisesti.

184    Asia on siis täten, kun on kyse peitetyistä kohdista asiakirjan nro 45 sivulla 2 olevan otsikon ”Participants” alla olevan toisen luetelmakohdan ensimmäisessä virkkeessä, asiakirjan nro 47 sivulla 1 olevan otsikon ”Participants” alla olevan toisen luetelmakohdan viimeisessä virkkeessä, asiakirjan nro 47 sivulla 2 olevan otsikon ”1. Digital Environment (including Internet)” alla olevan toisen luetelmakohdan viimeisessä virkkeessä ja asiakirjan nro 48 sivulla 2 olevan 4 kohdan alakohdan viimeisessä lauseessa.

185    Ei nimittäin ole tullut ilmi, että nämä peitetyt kohdat koskivat komission tai neuvotteluiden muiden osapuolten neuvotteluissa ilmaisemia kantoja tai muita tietoja, joiden paljastaminen olisi voinut vahingoittaa kansainvälisiä suhteita koskevaa yleistä etua. Erityisesti ja kuten kantaja toteaa, asiakirjan nro 48 sivulta 2 (4 kohdan alakohdan viimeinen lause) peitetty komission ilmoitus, jonka mukaan komissio ei olisi vastustanut neuvottelujen asiakirjojen paljastamista, jos neuvotteluiden osapuolet olisivat olleet siitä yksimielisiä, oli tieto, jonka paljastaminen ei ollut omiaan vahingoittamaan neuvotteluiden osapuolten keskinäistä luottamusta.

186    Edellä esitetystä seuraa, että kolmannen kanneperusteen tämä osa on hylättävä 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjojen nro 45–48 osalta edellä 184 kohdassa mainittuja peitettyjä kohtia lukuun ottamatta.

 Päätöksen, joka tehtiin 9.12.2010, liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 27a, 40a, 51 ja 52

–       Asiakirja, joka päivättiin 21.9.2009 ja jonka otsikko on ”Working document ’Friends of the Presidency’ meeting” (”Puheenjohtajan ystävät” -nimisen työryhmän valmisteluasiakirja) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 27a)

187    Sekä 9.12.2010 tehdystä päätöksestä (2.1 kohdan neljäs alakohta) että asiakirjoista, jotka komissio toimitti 9.6.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten, käy ilmi, että tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 27a on neuvoston valmisteluasiakirja, joka sisältää ACTA:n rikosoikeudellisia määräyksiä koskevan luonnoksen, joka valmisteltiin keskustelua varten ”Puheenjohtajan ystävät”-nimisessä työryhmässä ja jonka tarkoitus on tuoda esille puheenjohtajan kanta neuvotteluiden tästä osasta.

188    Näin ollen ja koska kyseessä on asiakirja, joka koskee unionin kannanottoja neuvotteluissa sekä tietyiltä osin kolmansien kannanottoja, komissio ei ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä, kun se 9.12.2010 tehdyssä päätöksessä esitetyistä syistä (2.1 kohdan neljännestä seitsemänteen luetelmakohta) hylkäsi pyynnön saada tutustua tähän asiakirjaan.

189    Kantajan 9.12.2010 tehdystä päätöksestä 19.1.2011 esittämissä huomautuksissa esittämillä perusteluilla ei aseteta tätä päätelmää kyseenalaiseksi, koska näissä perusteluissa lähinnä toistetaan kannekirjelmän vaiheessa jo esitetyt perusteet, jotka unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi edellä 111–127 kohdassa.

–       Asiakirja, joka tehtiin 26.10.2009 ja jonka otsikko on ”Draft Position of the Member States on the criminal provisions in chapter 2” (jäsenvaltioiden kannanottoa 2 luvun rikosoikeudellisista määräyksistä koskeva luonnos) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 40a)

190    Sekä 9.12.2010 tehdystä päätöksestä (2.1 kohdan neljäs luetelmakohta) että komission 9.6.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten toimittamista asiakirjoista käy ilmi, että tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 40a on 26.10.2009 päivätty valmisteluasiakirja, josta käy ilmi unionin jäsenvaltioiden kanta ACTA:n 2/2 luvun rikosoikeudellisista määräyksistä.

191    Lisäksi on todettava, että tämä asiakirja on otsikkoa, ylätunnistetta ja alatunnistetta lukuun ottamatta sama kuin 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 28, josta on jo todettu (ks. edellä 152–155 kohta), että ilmeinen arviointivirhe ei rasittanut tutustumista koskevan oikeuden epäämistä. Näin ollen ja kyseisissä kohdissa esitetyistä syistä tämä kanneperuste on hylättävä asiakirjan nro 40a osalta.

–       Asiakirja, joka tehtiin 8.6.2009 ja jonka otsikko on ”Transmission note with agenda for meeting of 11 June 2009” (muistio ja 11.6.2009 järjestettävän kokouksen esityslista) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 51)

192    Komissio myönsi 9.12.2010 tehdyssä päätöksessä (2.2 kohdan 1) alakohta) oikeuden tutustua tähän asiakirjaan yhtä sellaista kohtaa lukuun ottamatta, jota varten se vetosi kansainvälisiä suhteita koskevaa yleistä etua koskevaan poikkeukseen, koska tähän kohtaan sisältyi tietoja, jotka koskevat kolmannen valtion esittämää pyyntöä osallistua ACTA:a koskeviin neuvotteluihin, ja koska tämän tiedon paljastaminen vahingoittaisi unionin suhteita tämän kolmannen valtion ja neuvotteluiden muiden osapuolten kanssa.

193    Sekä komission 9.12.2010 tehdyssä päätöksessä esitetyistä syistä että unionin yleiselle tuomioistuimelle 9.6.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten toimitetun asiakirjan tarkastelusta käy ilmi, että tästä asiakirjasta peitetty kohta liittyy tosiasiassa kolmannen valtion sellaisen pyynnön käsittelyyn, joka koskee tämän kolmannen valtion mahdollista osallistumista ACTA:a koskeviin neuvotteluihin. Näin ollen ja toisin kuin kantaja väittää, on katsottava, ettei komissio tehnyt ilmeistä arviointivirhettä todetessaan, että tästä asiakirjasta peitetyn kohdan paljastaminen vahingoittaisi kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaa.

–       Asiakirja, joka tehtiin 30.9.2009 ja jonka otsikko on ”Transmission of an information note for the committee (deputies)” (muistion toimittaminen komitealle (edustajat)) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 52)

194    Päätöksessä, joka tehtiin 9.12.2010, myönnettiin osittainen oikeus tutustua tähän asiakirjaan, joka on EY 133 artiklassa (josta on tullut SEUT 207 artikla) määrätylle komitealle tarkoitettu muistio, joka koskee ACTA:a koskevan luonnoksen internetiä koskevaa lukua.

195    Tämän asiakirjan osasta, jota ei ole paljastettu, on todettava, että komission 9.12.2010 tehdyssä päätöksessä esitetyistä selityksistä ja unionin yleiselle tuomioistuimelle 9.6.2011 annetun määräyksen täytäntöönpanoa varten toimitetun asiakirjan tarkastelusta käy ilmi, että tämä osa sisältää neuvottelujen osapuolen komissiolle luovuttamia tietoja, jotka koskevat tämän osapuolen kantaa neuvotteluissa.

196    Näin ollen ja toisin kuin kantaja väittää, komissio ei tehnyt ilmeistä arviointivirhettä päättäessään evätä oikeuden tutustua asiakirjan tähän osaan.

197    Kaiken tämän kanneperusteen toisesta osasta edellä esitetyn perusteella on todettava, että tämä osa on hylättävä paitsi siltä osin kuin siinä riitautetaan 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 21 ja 25 tutustumista koskevan oikeuden epääminen ja edellä 184 kohdassa mainittujen kohtien peittäminen tämän luettelon asiakirjoista nro 45, 47 ja 48.

4.     Neljäs kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkomista ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista

198    Kantaja väittää, että tämän asetuksen 4 artiklan 6 kohtaa on sovellettu virheellisesti ja että suhteellisuusperiaatetta on loukattu, koska komissio ei harkinnut mahdollisuutta myöntää osittainen oikeus tutustua asiakirjoihin ja rajoittaa tutustumista koskevan oikeuden epääminen asiakirjojen osiin, joiden kohdalla epääminen oli perusteltua ja ehdottoman tarpeellista.

199    Komissio väittää, että mahdollisuutta myöntää osittainen tutustumista koskeva oikeus tarkasteltiin asianmukaisesti.

200    Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdassa säädetään, että jos vain osaan pyydetystä asiakirjasta voidaan soveltaa tutustumista koskevaa oikeutta koskevaa poikkeusta, muut asiakirjan osat luovutetaan. Lisäksi suhteellisuusperiaate edellyttää, että poikkeukset eivät ylitä niitä rajoja, jotka johtuvat siitä, sitä, mikä on tarpeellista tavoitellun päämäärän saavuttamiseksi ja tähän soveltuvaa (edellä 107 kohdassa mainittu asia neuvosto v. Hautala, tuomion 28 kohta).

201    Käsiteltävässä asiassa 4.5 ja 9.12.2010 tehdyistä päätöksistä käy ilmi, että komissio ei tyytynyt vain epäämään tutustumista koskevan oikeutta kokonaisuudessaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan perusteella vaan tarkasteli tämän saman asetuksen 4 artiklan 6 kohdan mukaista osittaisen luovuttamisen mahdollisuutta.

202    Täten komissio ilmoitti kantajalle 4.5.2010 tehdyn päätöksen 3 kohdassa, että tutustumispyynnön ja kyseessä olevien asiakirjojen huolellisen tarkastelun perusteella oli tullut ilmi, että voitiin myöntää oikeus tutustua kokonaisuudessaan 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjaan nro 49 ja että tämän luettelon asiakirjoihin nro 45–48 voitiin myöntää osittainen tutustumista koskeva oikeus, joka koskee näiden asiakirjojen osia, jotka eivät kuulu tutustumista koskevaan oikeuteen sovellettavan poikkeuksen soveltamisalaan. Komissio totesi, ettei kantajalle voitu luovuttaa kyseisten asiakirjojen nro 45–48 muita osia ja muita 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevassa luettelossa mainittuja asiakirjoja.

203    Lisäksi komissio myönsi 9.12.2010 tehdyssä päätöksessä osittaisen oikeuden tutustua sen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 50–52.

204    Kantaja väittää siis virheellisesti, ettei komissio ollut harkinnut mahdollisuutta myöntää osittainen tutustumista koskeva oikeus.

205    Siltä osin kuin seuraavaksi on kyse suhteellisuusperiaatteen loukkaamisesta, kantaja katsoo 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 1–21, että niihin olisi pitänyt myöntää osittainen tutustumista koskeva oikeus, koska ainakin tietyt näiden asiakirjojen osat toistettiin ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoidussa tekstissä, minkä seurauksena näihin osiin tutustumista koskevan oikeuden epääminen ei kantajan mukaan ollut enää tarpeellista. Lisäksi näiden asiakirjojen osat, jotka koskivat unionin kannanottoja, tai vähemmän tärkeät tekniset osat olisi kantajan mukaan pitänyt luovuttaa.

206    Kuten edellä 137 kohdassa on jo katsottu, on kuitenkin muistutettava, että ACTA:a koskevat neuvottelut olivat käynnissä ja että ACTA:a koskevan hankkeen konsolidoitu teksti, joka julkistettiin, oli pelkkä hanketta koskeva luonnos. Näin ollen ja ilman, että otetaan kantaa edellä 127 kohdassa mainittuun kysymykseen, on katsottava, että 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 1–20 ja 22 (tämän luettelon asiakirjaan nro 21 tutustumista koskevan oikeuden epääminen on jo kumottu (ks. edellä 141 kohta)) sisältyvien neuvotteluiden osapuolten ja unionin neuvotteluissa tekemien kannanottojen, vaikka ne koskivat teknisiä seikkoja, luovuttaminen kantajalle olisi vahingoittanut asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua yleistä etua. Komissio ei siis millään tavoin loukannut suhteellisuusperiaatetta evätessään kantajalta osittaista tutustumista koskevan oikeuden, jonka myötä hän olisi saanut tiedon neuvotteluiden osapuolten ja unionin neuvotteluissa tekemistä kannanotoista.

207    Siltä osin kuin lopuksi on kyse kantajan väitteistä, joissa hän katsoo 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoista nro 45–48, joiden osalta myönnettiin osittainen tutustumista koskeva oikeus, että komissio peitti niistä kohtuuttoman suuria osia, tulkitsi tutustumisoikeutta kohtuuttoman suppeasti ja loukkasi täten suhteellisuusperiaatetta, on todettava, että edellä 156–186 kohdassa on jo tarkasteltu näiden väitteiden sisältö ja hyväksytty ne osittain.

208    Tästä seuraa, että tämä kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkomista ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista siltä osin kuin komissio ei harkinnut osittaisen tutustumista koskevan oikeuden mahdollisuutta tai ainakin sovelsi sitä liian suppeasti, on hylättävä kuitenkin edellisessä kohdassa esitettyihin toteamuksiin liittyvin varauksin.

5.     Viides kanneperuste, joka koskee puutteellisia perusteluita

209    Kantaja väittää, että komissio loukkasi perusteluvelvollisuutta, kun se epäsi implisiittisesti oikeuden tutustua tiettyihin tutustumispyynnössä tarkoitettuihin asiakirjoihin, joita ei tarkasteltu 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä.

210    Kantajan mukaan komissio ei esittänyt 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoja nro 45–48 varten syitä, joista kävisi ilmi, missä määrin niiden luovuttaminen kokonaisuudessaan vahingoittaisi yleistä etua. Lyhyillä perusteluilla, joiden mukaan nämä asiakirjat ”sisältävät unionin tavoitteita ja sen neuvottelustrategiaa koskevia seikkoja”, ei kantajan mukaan ole merkitystä näiden komission osittain julkistamien asiakirjojen sisältöön nähden.

211    Kantajan mukaan komissiolla oli taipumus vedota 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjojen nro 1–29 osalta yleisiin syihin selittääkseen, miksi tutustumista koskeva oikeus evättiin, ja ennen kaikkea se käsitteli asiakirjat yhdessä eikä tarkastellut jokaista asiakirjaa erikseen.

212    Komissio muistuttaa, että siltä osin kuin tämä kanneperuste koskee asiakirjoja, joita ei tarkasteltu 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä, se myöntää rajoittaneensa tässä päätöksessä virheellisesti tutustumispyynnön laajuutta.

213    Muilta osin komissio kiistää loukanneensa perusteluvelvollisuutta.

214    On muistutettava, että SEUT 296 artiklassa edellytettyjen perustelujen pitää olla kyseessä olevan toimen luonteen mukaisia, ja niistä pitää selkeästi ja yksiselitteisesti ilmetä toimen tehneen yhteisön toimielimen päättely siten, että niille, joita toimi koskee, selviävät sen syyt ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimen laillisuuden. Lisäksi päätösten perusteluvelvollisuus on olennainen muotomääräys, joka on erotettava perustelujen aineellisesta paikkansapitävyydestä, joka koskee riidanalaisen toimen aineellista lainmukaisuutta. Perusteluissa toistetaan näet virallisesti päätöksen perustana olevat syyt. Jos nämä syyt ovat virheellisiä, ne rasittavat päätöksen asiasisällön laillisuutta mutta eivät sen perusteluja, jotka saattavat olla riittävät, vaikka niissä esitetään virheellisiä syitä (ks. asia C‑413/06 P, Bertelsmann ja Sony Corporation of America v. Impala, tuomio 10.7.2008, Kok., s. I-4951, 166 ja 181 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

215    Aluksi on muistutettava, että 9.12.2010 tehdyn komission päätöksen seurauksena käsiteltävä kanne jäi vaille kohdetta siltä osin kuin siinä vaaditaan tiettyihin 21.1.2010 päivätyssä vastauksessa mainittuihin asiakirjoihin, joita ei tarkasteltu 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä, tutustumista koskevan oikeuden implisiittisesti evänneen päätöksen kumoamista. Tästä seuraa, että tämä kanneperuste, siltä osin kuin siinä kritisoidaan sellaisiin asiakirjoihin, joita komissio ei tarkastellut tässä päätöksessä, tutustumista koskevan oikeuden implisiittisesti evänneen päätöksen puutteellisia perusteluita, on jäänyt vaille kohdetta eikä sitä siis ole aiheellista tarkastella.

216    Seuraavaksi ja siltä osin kuin tässä kanneperusteessa vedotaan siihen, että osittaista tutustumista 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 45–48 koskevan oikeuden epäävällä päätöksellä loukataan perusteluvelvollisuutta, on katsottava, että komissio perusteli riittävästi tämän päätöksen 5.6 kohdassa ja sen 4 osassa tätä tutustumista koskevan oikeuden osittaista epäämistä.

217    Näin ollen komissio totesi 4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.6 kohdassa, että tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 45–48 olivat ACTA:a koskevien eri neuvottelukierrosten selontekoja, ja ilmoitti, että näihin selontekoihin myönnetään osittainen tutustumista koskeva oikeus (5.6 kohdan ensimmäinen luetelmakohta), ja totesi tämän jälkeen, että näistä asiakirjoista peitetyt osat sisälsivät tietoja unionin tavoitteista ja sen strategiasta ACTA:a koskevissa neuvotteluissa. Komissio totesi, että näiden seikkojen paljastaminen asettaisi sen hyvin vaikeaan tilanteeseen ACTA:n neuvotteluissa neuvotteluiden muihin osapuoliin nähden, koska muut osapuolet saisivat kaikki tiedot unionin tavoitteista ja poliittisista näkemyksistä ja kykenisivät täten arvioimaan, missä määrin unioni kykenee tekemään kompromisseja. Komissio totesi, että tämä kaventaisi sen harkintavaltaa huomattavasti ja asettaisi kyseenalaiseksi tämänhetkisten neuvotteluiden yleisen jatkumisen, mikä vahingoittaisi unionin intressiä tällaisten neuvotteluiden tehokkaaseen etenemiseen (4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.6 kohdan toinen luetelmakohta).

218    Komissio lisäsi, että yleisesti ottaen sen oli mahdotonta täsmentää peitettyjen kohtien konkreettista sisältöä enempää, koska tämän seurauksena niiden sisältö tulisi ilmi ja sovellettava poikkeus jäisi hyödyttömäksi (4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.6 kohdan kolmas luetelmakohta).

219    Kun on kyse peittämisen syystä, joka ei liity komission itsensä neuvotteluissa esittämien kannanottojen suojaamiseen vaan muiden neuvotteluiden osapuolten esittämien kannanottojen suojaamiseen, on niin, että vaikka tätä syytä ei nimenomaisesti mainita 4.5.2010 tehdyn päätöksen 5.6 kohdassa, se käy kuitenkin hyvin selvästi ilmi 4.5.2010 tehdyn päätöksen 4 osasta, jossa viitataan muun muassa 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 45–48.

220    Edellä esitetyistä toteamuksista käy ilmi, että toisin kuin kantaja väittää, vaikka komissio ei edellä 218 kohdassa muistutetuista syistä kyennyt täsmentämään peitettyjen kohtien konkreettista sisältöä, se ei loukannut perusteluvelvollisuuttaan 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 45–48 tutustumista koskevan oikeuden osittaisen epäämisen osalta.

221    Lopuksi tämä kanneperuste on hylättävä siltä osin kuin siinä riitautetaan se, että komissiolla oli taipumus vedota 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjojen nro 1–29 osalta yleisiin syihin selittääkseen, miksi tutustumista koskeva oikeus evättiin, ja ennen kaikkea se, että se käsitteli asiakirjat yhdessä eikä tarkastellut jokaista asiakirjaa erikseen.

222    Päätöksestä, joka tehtiin 4.5.2010, käy nimittäin ilmi, että esitettyään tämän päätöksen osassa 4 yksityiskohtaisesti syyt, joiden vuoksi ACTA:a koskevien neuvotteluiden asiakirjoja koskevan tutustumispyynnön hyväksyminen vahingoittaisi kansainvälisiä suhteita koskevan yleisen edun suojaa, komissio tarkasteli tämän päätöksen 5 osassa konkreettisesti ja yksittäistapauksen osalta poikkeuksen soveltamista tutustumispyynnössä tarkoitettuihin asiakirjoihin ja erityisesti 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 1–29 (ks. näiden asiakirjojen osalta tämän päätöksen 5.1–5.4 kohta). Komissio esitti täten riittävät perustelut, joiden avulla kantaja sai tietää toteutetun toimenpiteen syyt ja unionin yleinen tuomioistuin voi harjoittaa valvontaansa.

223    Edellä esitetyn perusteella tämä kanneperuste on hylättävä.

C       Päätelmät

224    Kaikista edellä esitetyistä toteamuksista seuraa, että kanne on hylättävä sitä osaa lukuun ottamatta, jossa riitautetaan päätös evätä oikeus tutustua 4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 21 ja 25 sekä edellä 184 kohdassa mainitut peittämiset, jotka tehtiin tämän saman päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 45, 47 ja 48.

 Oikeudenkäyntikulut

225    Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Lisäksi työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdassa määrätään, että jos asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi tai jos siihen on muutoin erityisiä syitä, unionin yleinen tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntikulut jaettaviksi asianosaisten kesken tai määrätä, että kukin vastaa omista kuluistaan.

226    Vaikka kantaja on hävinnyt käsiteltävän asian suurimmalta osin, yhtäältä tämä kanne on kuitenkin perusteltu joidenkin asiakirjojen ja peitettyjen kohtien osalta ja toisaalta ja ennen kaikkea komission huolimattomuus tutustumista koskevan pyynnön käsittelyssä ja se, että tämä toimielin joutui täydentämään kaksi kertaa tähän pyyntöön antamaansa vastausta, hankaloittivat menettelyä unionin yleisessä tuomioistuimessa ja näin ollen nostivat kantajan oikeudenkäyntikulujen määrää.

227    Näiden seikkojen johdosta on päätettävä, että kantaja vastaa vain puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan puolet komission oikeudenkäyntikuluista.

228    Komissio vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista.

Näillä perusteilla

UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto)

on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Komission 4.5.2010 tekemä päätös, jonka viitenumero on SG.E.3/HP/psi – Ares (2010) 234950, kumotaan siltä osin kuin siinä evätään oikeus tutustua tämän päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjoihin nro 21 ja 25 ja peitetään tämän luettelon muista asiakirjoista seuraavat kohdat:

–        asiakirjan nro 45 sivulla 2 olevan otsikon ”Participants” alla olevan toisen luetelmakohdan viimeinen virke

–        asiakirjan nro 47 sivulla 1 olevan otsikon ”Participants” alla olevan toisen luetelmakohdan viimeinen virke

–        asiakirjan nro 47 sivulla 2 olevan otsikon ”1. Digital Environment (including Internet)” toisen luetelmakohdan viimeinen virke

–        asiakirjan nro 48 sivulla 2 olevan 4 kohdan luetelmakohdan viimeinen lause.

2)      Kanne hylätään muilta osin.

3)      Sophie in ’t Veld vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan puolet Euroopan komission oikeudenkäyntikuluista.

4)      Komissio vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan puolet Sophie in ’t Veldin oikeudenkäyntikuluista.

Julistettiin Luxemburgissa 19 päivänä maaliskuuta 2013.

Allekirjoitukset

Sisällys

Asian tausta

Menettely ja asianosaisten vaatimukset

Oikeudellinen arviointi

A Kanteen laajuus

1. Kanteen laajuus tiettyjen 4.5.2010 tehdyssä päätöksessä tehtyjen tutustumista koskevan oikeuden epäämisten kannalta

2. Kanteen laajuus 9.12.2010 tehdyn päätöksen jälkeen ja kantajan 19.1.2011 esittämien huomautusten valossa

3. Kanteen laajuus 27.1.2012 tehdyn päätöksen jälkeen ja kantajan 28.2.2012 esittämien huomautusten valossa

4. Päätelmät kanteen laajuudesta

B Asiakysymys

1. Ensimmäinen kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 8 artiklan 3 kohdan rikkomista

2. Toinen kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohdan rikkomista

3. Kolmas kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan rikkomista ja ilmeisiä arviointivirheitä

a) Ensimmäinen osa, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan rikkomista

b) Toinen osa, joka koskee ilmeisiä arviointivirheitä asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan kolmannen luetelmakohdan soveltamisessa

ACTA:a koskevan luonnoksen konsolidoitu teksti, sen luvut ja teknistä yhteistyötä koskevaa ehdotusta koskeva luonnos (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 1–22)

Asiakirjat, jotka koskevat neuvotteluihin osallistumista koskeviin pyyntöihin suhtautumista (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 23 ja 24)

Asiakirjat, jotka koskevat muiden neuvotteluiden osapuolten kannanottoja tietyistä kysymyksistä (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 25 ja 26)

Unionin kommentit rikoksista määrättävistä seuraamuksista (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 27–29)

Jäsenvaltioiden huomautukset sekä valmisteluasiakirjat ja sisäiset kertomukset (4.5.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 30–48)

Päätöksen, joka tehtiin 9.12.2010, liitteenä olevan luettelon asiakirjat nro 27a, 40a, 51 ja 52

– Asiakirja, joka päivättiin 21.9.2009 ja jonka otsikko on ”Working document ’Friends of the Presidency’ meeting” (”Puheenjohtajan ystävät” -nimisen työryhmän valmisteluasiakirja) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 27a)

– Asiakirja, joka tehtiin 26.10.2009 ja jonka otsikko on ”Draft Position of the Member States on the criminal provisions in chapter 2” (jäsenvaltioiden kannanottoa 2 luvun rikosoikeudellisista määräyksistä koskeva luonnos) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 40a)

– Asiakirja, joka tehtiin 8.6.2009 ja jonka otsikko on ”Transmission note with agenda for meeting of 11 June 2009” (muistio ja 11.6.2009 järjestettävän kokouksen esityslista) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 51)

– Asiakirja, joka tehtiin 30.9.2009 ja jonka otsikko on ”Transmission of an information note for the committee (deputies)” (muistion toimittaminen komitealle (edustajat)) (9.12.2010 tehdyn päätöksen liitteenä olevan luettelon asiakirja nro 52)

4. Neljäs kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan rikkomista ja suhteellisuusperiaatteen loukkaamista

5. Viides kanneperuste, joka koskee puutteellisia perusteluita

C Päätelmät

Oikeudenkäyntikulut

*Oikeudenkäyntikieli: englanti.