Asia T-137/10

Coordination bruxelloise d’institutions sociales et de santé (CBI)

vastaan

Euroopan komissio

Valtiontuet – Julkiset sairaalat – Tuet, joita Belgian viranomaiset ovat myöntäneet IRIS-yhdistykseen kuuluville julkisille sairaaloille – Alustavan vaiheen jälkeen tehty päätös – Päätös, jossa tukien todetaan soveltuvan sisämarkkinoille – Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvä palvelu – Julkisen palvelun tehtävän määritelmä – Julkisesta palvelusta myönnettävän korvauksen oikeasuhteisuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 7.11.2012

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Suoraan ja erikseen luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä koskevat toimet – Komission päätös, jossa todetaan valtiontuen soveltuvuus yhteismarkkinoille aloittamatta muodollista tutkintamenettelyä – EY 88 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden, joita asia koskee, kanne – Kanne, jolla pyritään suojaamaan niiden, joita asia koskee, menettelyllisiä oikeuksia – Tutkittavaksi ottaminen – Perusteet, joihin voidaan vedota

(EY 88 artiklan 2 kohta ja EY 230 artiklan 4 kohta)

2.      Valtiontuki – Tukia koskevat suunnitelmat – Komission suorittama tutkinta – Alustava vaihe ja kontradiktorinen vaihe – Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille – Arviointivaikeudet – Komission velvollisuus aloittaa kontradiktorinen menettely – Olosuhteet, joissa voidaan osoittaa tällaisten vaikeuksien olemassaolo – Komission alustavan tutkintamenettelyn vaiheessa suorittaman tutkimuksen riittämättömyys tai epätäydellisyys – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

(EY 88 artiklan 2 ja 3 kohta)

3.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Julkisen palvelun tehtävästä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen – Tuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Arviointiperusteet – Sairaala-ala – Markkinaulottuvuuden puuttumisen huomioon ottaminen

(EY 86 artiklan 2 kohta)

4.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Julkisen palvelun tehtävästä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen – Jäsenvaltioiden harkintavalta – Sairaala-ala – Vapaus terveyspalvelujen järjestämisen ja tarjoamisen suhteen – Rajat – Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen, kun julkisen palvelun tehtävän toteuttamiseen osallistuu yksityisiä toimijoita

(EY 86 artiklan 2 kohta; EY 152 artiklan 5 kohta)

5.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen määritelmä – Jäsenvaltioiden harkintavalta – Rajat – Julkisen palvelun tehtävän toimeksianto – Muodon valinta

(EY 86 artiklan 2 kohta)

6.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Julkisen palvelun tehtävästä aiheutuneiden kustannusten korvaaminen – Jäsenvaltioiden harkintavalta – Rajat – Komission harjoittama valvonta – Velvollisuus arvioida erikseen kukin käytetty korvaustoimi

(EY 86 artiklan 2 kohta ja EY 87 artiklan 1 kohta)

7.      Valtiontuki – Tukia koskevat suunnitelmat – Komission suorittama tutkinta – Alustava vaihe ja kontradiktorinen vaihe – Tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille – Arviointivaikeudet – Komission velvollisuus aloittaa kontradiktorinen menettely – Vakavat vaikeudet – Tutkinnan tarkastelualan laajuus ja asian monitahoisuus voivat muodostaa aihetodisteen vakavista vaikeuksista

(EY 88 artiklan 2 ja 3 kohta)

8.      Valtiontuki – Käsite – Toimet, joilla pyritään korvaamaan julkisen palvelun tarjoamisesta yritykselle aiheutuneet kustannukset – Altmark-testin, jolla määritetään tuen olemassaolo, ja EY 86 artiklan 2 kohdan testin, jolla määritetään tuen soveltuvuus yhteismarkkinoille, erottaminen toisistaan

(EY 86 artiklan 2 kohta ja EY 87 artiklan 1 kohta)

9.      Kilpailu – Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja – Kuuluminen perustamissopimuksen määräysten soveltamisalaan – Valtiontuen yhteismarkkinoille soveltuvuuden arviointi – Arviointi palvelun tarjoamisesta yritykselle aiheutuneisiin kustannuksiin nähden riippumatta yrityksen taloudellisesta tehokkuudesta

(EY 86 artiklan 2 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 58 ja 59 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks.72–77, 164 ja 233 kohta)

3.      Kun otetaan huomioon yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien tehtävien erityisluonne tietyillä aloilla, asiassa Altmark annettua tuomiota ja siinä esitettyjä edellytyksiä on sovellettava joustavasti luonnehdittaessa toimenpidettä valtiontueksi. Julkisen sairaalapalvelun osalta sovellettaessa EY 86 artiklan 2 kohtaa ja asiassa Altmark annetussa tuomiossa esitettyjä edellytyksiä on otettava huomioon markkinaulottuvuuden puuttuminen, koska sen luokittelu yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyväksi palveluksi selittyy ennemminkin sen vaikutuksella muutoin kilpailu- ja markkinahenkisellä alalla.

(ks. 86 ja 88 kohta)

4.      Sovellettaessa EY 86 artiklan 2 kohtaa sairaala-alaan on otettava huomioon jäsenvaltioiden terveydenhuoltostrategian määrittämiseen sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen liittyvät velvollisuudet; tämä toteamus seuraa EY 152 artiklan 5 kohdasta. Näiden toteamusten mukaisesti jäsenvaltiot järjestävät kansallisen terveydenhuoltojärjestelmänsä valitsemiensa periaatteiden mukaisesti: erityisesti julkiseen sairaalapalveluun liittyvät velvoitteet voivat käsittää sekä kaikille sairaaloille asetettuja velvoitteita että lisävelvoitteita, jotka asetetaan ainoastaan julkisille laitoksille, kun otetaan huomioon niiden suuri merkitys kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden kannalta.

Koska jäsenvaltion päättämään terveydenhuoltopalvelun järjestämiseen sisältyy julkisen palvelun velvoitteiden asettaminen yksityisille toimijoille, tämä on kuitenkin otettava huomioon arvioitaessa alalla toteutettuja tukitoimenpiteitä. Erityisesti on niin, että kun julkisiin ja yksityisiin yksiköihin, jotka vastaavat samasta julkisesta palvelusta, sovelletaan erilaisia vaatimuksia, mikä merkitsee kustannusten ja korvausten erilaista tasoa, näiden erojen on ilmettävä selvästi niiden toimeksiannoista, jotta on mahdollista varmistaa, onko tuki yhdenvertaisen kohtelun periaatteen mukainen.

(ks. 92–95 kohta)

5.      Kilpailuasiassa jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta, kun ne määrittelevät sen, mitä ne pitävät yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvinä palveluina, ja komissio voi asettaa kyseenalaiseksi sen, miten jäsenvaltio on määritellyt kyseiset palvelut, ainoastaan silloin kun on kyse ilmeisestä virheestä. Unionin tuomioistuimen harjoittaman, komission arviointeja koskevan valvonnan laajuudessa otetaan välttämättä huomioon tämä rajoitus. Tässä valvonnassa on kuitenkin taattava tiettyjen vähimmäisedellytysten noudattaminen, joita ovat muun muassa viranomaisten toimi, jolla kyseisille toimijoille annetaan yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tehtävä, ja tuon tehtävän yleisluonteisuus ja velvoittavuus.

Elimen voidaan katsoa käyttävän julkista valtaa, jos sen enemmistön muodostavat julkisen vallan edustajat ja jos sen on päätöstä tehdessään noudatettava tiettyjä yleiseen etuun liittyviä näkökohtia. Jotta yksikön päätökset voidaan luokitella viranomaisen toimiksi, sen elinten on koostuttava henkilöistä, joille on annettu julkisen edun mukainen tehtävä, ja viranomaisilla on oltava tosiasiallinen valta valvoa päätöksiä.

Valitessaan toimijoiden toimeksiannon muodostavan toimen tai toimien oikeudellista muotoa jäsenvaltioilla on laaja harkintavalta, sillä julkisen palvelun tehtävän toimeksiantaminen voidaan määrittää useassa erillisessä toimessa, joita voivat olla sekä alan yleinen lainsäädäntö että tiettyihin laitoksiin erikseen kohdistuvat toimet. Toimeksianto voidaan tehdä myös sopimuksilla, kunhan ne ovat viranomaisen tekemiä ja sitovia. Tämä pätee varsinkin silloin, kun tällaisilla toimilla konkretisoidaan lainsäädännössä asetettuja velvoitteita.

(ks. 99–101, 107–109, 111 ja 112 kohta)

6.      Ne parametrit, joiden perusteella korvaus yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamisesta lasketaan, on etukäteen vahvistettava objektiivisesti ja läpinäkyvästi, jotta vältettäisiin sellaisen taloudellisen edun sisältyminen korvaukseen, joka olisi omiaan suosimaan edunsaajayritystä suhteessa sen kilpailijayrityksiin. Kansallista lainsäätäjää ei kuitenkaan kielletä jättämästä kansallisille viranomaisille tiettyä harkintavaltaa. Sen lisäksi, että jäsenvaltiolla on laaja harkintavalta, kun se määrittelee yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tehtävän, sillä on päinvastoin se myös, kun se päättää yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviin palveluihin liittyvien kustannusten korvaamisesta. Kyseiset parametrit on kuitenkin täsmennettävä siten, että niiden perusteella voidaan sulkea pois se, että jäsenvaltio olisi soveltanut väärin yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun käsitettä.

Koska kyseinen edellytys jättää jäsenvaltiolle vapauden valita sen noudattamisen varmistamisen edellyttämät käytännölliset yksityiskohdat edellyttäen, että korvauksen vahvistamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat objektiivisia ja läpinäkyviä, komission tätä koskevan arvioinnin on perustuttava analyysiin niistä konkreettisista oikeudellisista ja taloudellisista olosuhteista, joiden mukaisesti korvauksen määrä määritetään.

Tilanteessa, jossa jäsenvaltio käyttää useita korvaustoimia, jos komissio ei arvioi erikseen yhteen toimeen liittyvän rahoituksen parametreja, se tutkii näin ollen kyseessä olevaa tukitoimenpidettä puutteellisesti. Vaikka myönnettäisiin, että kyse on korvauksista, joilla yksinomaan paikataan maksujen huomattavaa viivettä ja jotka on myöhemmin palautettava, ei kuitenkaan voida sulkea pois sitä, että niillä myönnetään edunsaajille etu, vaikka se onkin väliaikainen, ja niitä voidaan tämän vuoksi pitää erillisinä korvaustoimenpiteinä.

(ks. 189, 191, 192, 214 ja 215 kohta)

7.      Valtiontukiasiassa komission alustavan tutkinnan aikana kattaman tarkastelualan laajuus ja asian monitahoisuus voivat osoittaa, että kyseessä oleva menettely on huomattavasti ylittänyt sen, mitä EY 88 artiklan 3 kohdan määräysten mukaiseen alustavaan tutkintaan tavallisesti kuuluu. Tämä seikka on todistusvoimainen aihetodiste vakavista vaikeuksista.

(ks. 285 kohta)

8.      Neljättä asiassa Altmark annetussa tuomiossa asetettua edellytystä, jonka mukaan silloin, kun julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei valita julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, tarvittavan korvauksen taso on määritettävä ja näin ollen mahdollisen valtiontuen olemassaolo on todettava tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja riittävillä välineillä varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi, ei sovelleta arvioitaessa tuen yhteensoveltuvuutta EY 86 artiklan 2 kohdan kanssa.

(ks. 289 ja 292 kohta)

9.      Unionin oikeuden nykytilassa sellaisen yrityksen taloudellista tehokkuutta, jonka tehtäväksi julkinen valta on antanut yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tarjoamisen, ei ole otettava huomioon arvioitaessa, onko tällaiselle yritykselle myönnetty valtiontuki yhteensopiva EY 86 artiklan 2 kohdan kanssa.

Vaikka tässä määräyksessä edellytetään tuen oikeasuhteisuuden arviointia, sillä pyritään nimittäin pelkästään ehkäisemään se, että yritys saa rahoitusta, joka on suurempi kuin sen tehtäväksi annetun julkisen palvelun tarjoamisen nettokustannukset.

Komissiolla ei asiaa koskevien yhteisön yhdenmukaistettujen säännösten puuttuessa ole oikeutta ottaa kantaa julkisen palvelun tehtävien laajuuteen eli näihin palveluihin liittyvien kustannusten määrään, kansallisten viranomaisten tässä suhteessa tekemien poliittisten valintojen sopivuuteen tai julkisen toiminnanharjoittajan taloudelliseen tehokkuuteen.

(ks. 293, 294 ja 300 kohta)