Väliaikainen versio
JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
MANUEL CAMPOS SÁNCHEZ-BORDONA
23 päivänä marraskuuta 2023 (1)
Asia C‑634/22
OT,
PG,
CR,
VT ja
MD,
jossa asian käsittelyyn osallistuu
Sofiyska gradska prokuratura
(Ennakkoratkaisupyyntö – Sofiyski gradski sad (Sofian kaupungin alioikeus, Bulgaria))
Ennakkoratkaisupyyntö – Unionin arvot ja tavoitteet – Oikeusvaltio – SEU 19 artikla – Päätös 2006/929/EY – Riippumaton ja puolueeton tuomioistuin – Erityisrikostuomioistuimen lakkauttaminen – Riippumattomuuden väitettyyn puuttumiseen liittyvä lakkauttaminen
1. Bulgarian lainsäätäjä lakkautti vuonna 2022 annetulla lailla(2) muiden lainkäyttöelinten ohella Spetsializiran nakazatelen sadin (erityisrikostuomioistuin, Bulgaria; jäljempänä erityisrikostuomioistuin) ja määräsi, miten tuomarit, jotka uuden lain voimaantuloon saakka toimivat siinä, oli siirrettävä toisiin tuomioistuimiin.
2. Muutos- ja täydennyslaissa säädetään myös, että ensimmäisessä oikeusasteessa käsiteltävät rikosasiat, joissa on jo pidetty istunto erityisrikostuomioistuimessa, kuten nyt käsiteltävässä asiassa, kuuluvat Sofiyski gradski sadin (Sofian kaupungin alioikeus, Bulgaria)(3) toimivaltaan, vaikka näiden asioiden tutkiminen onkin edelleen istunnon pitäneen ratkaisukokoonpanon tehtävä.
3. Erityisrikostuomioistuimen (nykyisin Sofian kaupungin alioikeuden) sen ratkaisukokoonpanon jäsenet, jossa tietyn rikosoikeudenkäynnin istunto pidettiin, yhtyvät unionin tuomioistuimelle esitettyyn ennakkoratkaisupyyntöön. Kyseinen ratkaisukokoonpano on epävarma siitä, onko vuoden 2022 lainsäädäntöuudistus unionin oikeuden mukainen erityisrikostuomioistuimen lakkauttamisen osalta.
I Asiaa koskevat oikeussäännöt
A Unionin oikeus. Päätös 2006/929/EY(4)
4. Päätöksen 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään seuraavaa:
”Bulgarian on annettava komissiolle kertomus vuosittain 31 päivään maaliskuuta mennessä, ensimmäisen kerran 31 päivänä maaliskuuta 2007 mennessä, kunkin liitteessä säädetyn arviointiperusteen osalta saavuttamastaan edistyksestä.”
5. Liitteessä säädetään arviointiperusteet, jotka Bulgarian on täytettävä:
”1) perustuslain muuttaminen siten, että poistetaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta koskevat epäselvyydet;
2) oikeudellisen menettelyn muuttaminen aiempaa avoimempaan ja tehokkaampaan suuntaan antamalla oikeuslaitosta koskeva uusi laki ja uusi siviiliprosessilaki sekä panemalla ne täytäntöön; raportoiminen mainittujen lakien sekä rikosprosessilain ja hallintomenettelylain vaikutuksista erityisesti esitutkintavaiheeseen;
3) oikeuslaitoksen uudistuksen jatkaminen ammattimaisuuden, vastuuvelvollisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi; tämän uudistuksen vaikutusten arvioiminen ja arvioinnin tulosten julkaiseminen vuosittain;
4) ammattimaisten, puolueettomien tutkimusten suorittaminen korkean tason korruptiotapauksissa sekä tutkimusten tuloksista raportoiminen; raportoiminen julkisia elimiä koskevista sisäisistä tarkastuksista sekä korkeiden virkamiesten varallisuutta koskevista ilmoituksista;
5) lisätoimien toteuttaminen korruption estämiseksi ja torjumiseksi erityisesti rajoilla ja paikallishallinnossa;
6) järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevan strategian paneminen täytäntöön erityisesti vakavan rikollisuuden, rahanpesun sekä rikollisten varojen järjestelmällisen takavarikoinnin osalta; raportoiminen mainituilla aloilla käynnistetyistä tutkimuksista, nostetuista syytteistä ja annetuista tuomioista”.
B Kansallinen oikeus
1. Oikeuslaitosta koskeva laki(5)
6. Lain 194 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”– – Jos tuomioistuimia, syyttäjänvirastoja tai tutkintaviranomaisia lakkautetaan tai niiden virkojen määrää vähennetään, ylimmän tuomarineuvoston toimivaltainen kollegio perustaa vastaavat virat toiseen samantasoiseen lainkäyttöviranomaiseen, mahdollisuuksien mukaan samassa ylimmän oikeusasteen tuomiopiirissä, ja nimittää tuomarit, syyttäjät ja tutkintatuomarit samoihin virkoihin ilman kilpailua.”
2. Muutos- ja täydennyslaki
7. Lain 43 siirtymäsäännöksessä säädetään seuraavaa:
”Tämän lain tultua voimaan erityisrikostuomioistuin, erityisrikosylioikeus [Apelativen Spetsializiran nakazatelen sad], erityissyyttäjäviranomainen [Spetsializirana prokuratura] ja ylin erityissyyttäjäviranomainen [Apelativna Spetsializirana prokuratura] lakkautetaan.”
8. Lain 44 siirtymäsäännöksessä säädetään seuraavaa:
”(1) Erityisrikostuomioistuimen tuomarit – – korvataan 194 §:n 1 momentissa säädettyjen edellytysten ja menettelyjen mukaisesti.
(2) Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt voivat 14 päivän kuluessa tämän lain julkaisemisesta jättää ylimmän tuomarineuvoston tuomarikollegiolle kirjelmän, jossa he toteavat haluavansa palata takaisin siihen virkaan, jota he hoitivat ennen siirtymistään erityisrikostuomioistuimeen – –.
(3) Ylimmän tuomarineuvoston tuomarikollegio tekee 30 päivän kuluessa 2 momentissa säädetyn määräajan päättymisestä päätöksen erityisrikostuomioistuimen lakkautettuja virkoja vastaavien virkojen perustamisesta tuomioistuimiin – –, ottaen huomioon asianomaisen tuomioistuimen työmäärän.[(6)]
(4) Edellä 3 momentissa tarkoitetun määräajan päätyttyä ylimmän tuomarineuvoston tuomarikollegio siirtää tuomarit tämän lain voimaantulosta alkaen.
(5) Edellä 4 momentissa tarkoitetut ylimmän tuomarineuvoston tuomarikollegion päätökset ovat välittömästi täytäntöönpanokelpoisia.”
9. Lain 49 siirtymäsäännöksessä säädetään seuraavaa:
”Erityisrikostuomioistuimessa ensimmäisessä oikeusasteessa vireillä olevat rikosasiat, joissa ei ole pidetty valmisteluistuntoa ennen tämän lain voimaantuloa, siirretään toimivaltaisten tuomioistuinten käsiteltäviksi seitsemän päivän kuluessa tämän lain voimaantulosta.”
10. Lain 50 siirtymäsäännöksessä säädetään seuraavaa:
”(1) Tämän lain voimaantulosta lähtien erityisrikostuomioistuimessa ensimmäisessä oikeusasteessa vireillä olevat rikosasiat, joissa on pidetty valmisteluistunto, kuuluvat Sofian kaupungin alioikeuden toimivaltaan, ja niiden käsittely kuuluu edelleen istunnon pitäneen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon vastuulle.
(2) Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanojen tuomarit, joita ei ole siirretty Sofian kaupungin alioikeuteen, valtuutetaan osallistumaan asioiden käsittelyyn menettelyn päätökseen saattamiseen saakka.
(3) Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon tuomarit, jotka ovat käsitelleet ensimmäisen oikeusasteessa ratkaistuja rikosasioita mutta joita ei ole siirretty Sofian kaupungin alioikeuteen, valtuutetaan perustelemaan annettu tuomio.
– –”
11. Lain 59 siirtymäsäännöksen 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Sofian kaupungin alioikeus on erityisrikostuomioistuimen oikeudellinen seuraaja sen varojen, velkojen, oikeuksien ja velvollisuuksien osalta.”
12. Lain 67 siirtymäsäännöksessä säädetään seuraavaa:
”Laki tulee voimaan kolme kuukautta sen jälkeen, kun se on julkaistu [virallisessa lehdessä], lukuun ottamatta 1, 2, 5, 6, 18, 28, 32, 34, 44, 45, 57 ja 58 momenttia, jotka tulevat voimaan lain julkaisupäivänä.”
3. Rikosprosessilaki(7)
13. Rikosprosessilain 30 §:n 2 momentissa säädetään seuraavaa:
”Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon ei saa osallistua tuomari tai valamies, jonka voidaan muiden seikkojen vuoksi katsoa olevan puolueellinen tai jolla voidaan katsoa olevan suora tai välillinen intressi asian ratkaisemiseen.”
14. Rikosprosessilain 31 §:ssä säädetään seuraavaa:
”(1) Edellä 29 ja 30 §:ssä säädetyissä tapauksissa tuomarin, valamiehen ja sihteerin on pidättäydyttävä osallistumasta asian käsittelyyn.
(2) Asianosaiset voivat vaatia jääväämistä oikeudenkäynnin alkamiseen saakka, paitsi jos jääväämisen syyt ovat ilmenneet tai tulleet tietoon myöhemmin.
(3) Jääväämistä koskevat hakemukset on perusteltava.
(4) Tuomioistuin ratkaisee välittömästi sen, ovatko asian käsittelystä pidättyminen ja jääväämistä koskevat hakemukset perusteltuja, suljetuin ovin pidettävässä käsittelyssä, johon osallistuvat kaikki ratkaisukokoonpanon jäsenet.”
II Tosiseikat, riita-asia ja ennakkoratkaisukysymykset
15. Erityisrikostuomioistuimessa jatkettiin vuonna 2018 alkanutta rikosoikeudenkäyntiä useita sellaisia henkilöitä vastaan, joita syytettiin järjestäytyneeseen ryhmään osallistumisesta kiristysrikosten tekemiseksi.
16. Syytettyjä vastaan aloitetussa suullisessa käsittelyssä pidettiin 12 julkista istuntoa ja lykättiin muita istuntoja erilaisista menettelyihin liittyvistä syistä vuosien 2020, 2021 ja 2022 aikana.(8)
17. Asianosaiset eivät ole missään rikosoikeudellisen menettelyn vaiheessa vaatineet asiaa käsitelleen erityisrikostuomioistuimen ratkaisukokoonpanon (eli jaoston puheenjohtajan ja valamiesten) jääväämistä.
18. Oikeudenkäynnin ollessa vielä vireillä aloitettiin julkinen keskustelu ehdotuksesta muutos- ja täydennyslaiksi, ja tuolloin kaavailtiin erityisrikostuomioistuimen lakkauttamista.
19. Tämän julkisen keskustelun yhteydessä järjestettiin 25.2.2022 ylimmän tuomarineuvoston kansalaisasioiden neuvoston (Grazhdanski savet kam Visshia sadeben savet) istunto, johon osallistuivat erityisesti ennakkoratkaisupyynnön esittäneen ratkaisukokoonpanon puheenjohtaja ja yhtä syytettyä edustava asianajaja (kansalaisjärjestön edustajana).
20. Tässä istunnossa
– asianajaja kannatti erityisrikostuomioistuimen lakkauttamista ja totesi tukevansa lakiehdotuksen perusteluja
– erityisrikostuomioistuimen jaoston puheenjohtaja ilmoitti vastustavansa kyseisen tuomioistuimen lakkauttamista. Kuten puheenjohtaja ennakkoratkaisupyynnössä toteaa, hän oli useaan otteeseen ilmaissut julkisesti näkemyksensä, jonka mukaan ”erityisrikostuomioistuimen lakkauttaminen tavalla, jolla se toteutettiin, ja sille esitettyine perusteluineen on ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen kanssa ja kyseisen oikeusviranomaisen riippumattomuuden ja vallanjaon vastaista ja siinä on kyse lainsäädäntö- ja toimeenpanovallan käyttäjien harjoittamasta painostuksesta”.(9)
21. Muutos- ja täydennyslain hyväksymisen jälkeen erityisrikostuomioistuimen ratkaisukokoonpano, jossa istunto oli pidetty ja joka kuuluu nyt Sofian kaupungin alioikeuteen, on esittänyt unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) Onko SEU 2 artiklaa, SEU 6 artiklan 1 ja 3 kohtaa ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, luettuina yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan [(jäljempänä perusoikeuskirja)] 47 artiklan kanssa, tulkittava siten, että tuomioistuimen, joka lakkautetaan tuomioistuinjärjestelmää koskevaan lakiin [Zakona za sadebnata vlast] tehdyllä muutoksella (– – 27.7.2022 alkaen), missä yhteydessä tuomareiden on kuitenkin jatkettava asioiden käsittelyä kyseiseen ajankohtaan saakka ja käsiteltävä senkin jälkeen asiat, joissa on jo pidetty valmisteluistunto, riippumattomuutta heikennetään, jos tuomioistuimen lakkauttamista perustellaan sillä, että näin turvataan tuomioistuinten riippumattomuutta koskeva perustuslaillinen periaate ja kansalaisten perustuslaillisten oikeuksien suoja, esittämättä kuitenkaan asianmukaisesti, minkä tosiseikkojen perusteella päätellään, että näitä periaatteita on loukattu?
2) Onko mainittuja unionin oikeuden määräyksiä tulkittava siten, että ne ovat esteenä tuomioistuinjärjestelmän muuttamisesta ja täydentämisestä annetun lain – – kaltaisille kansallisille säännöksille, jotka johtavat Bulgarian itsenäisen oikeusviranomaisen (erityisrikostuomioistuimen) lakkauttamiseen kokonaan mainituilla perusteluilla ja tuomareiden (myös konkreettista rikosasiaa käsittelevään ratkaisukokoonpanoon kuuluvan tuomarin) siirtämiseen kyseisestä tuomioistuimesta muihin tuomioistuimiin mutta joissa nämä tuomarit velvoitetaan jatkamaan lakkautetussa tuomioistuimessa jo vireillä olleiden ja aloitettujen asioiden käsittelyä?
3) Jos edelliseen kysymykseen vastataan myöntävästi, mitä menettelyllisiä toimia – kun otetaan myös huomioon unionin oikeuden ensisijaisuus – juuri lakkautettujen tuomioistuinten tuomareiden olisi toteutettava lakkautetun tuomioistuimen käsittelemissä asioissa (joiden käsittely heidän on lain mukaan saatettava päätökseen) myös, kun otetaan huomioon heidän velvollisuutensa tutkia tarkasti, onko heidän jäävättävä itsensä esteellisyyden vuoksi? Mitä seurauksia tällä olisi lakkautetun tuomioistuimen menettelyä koskeville päätöksille asioissa, joiden käsittely on saatettava päätökseen, ja näissä asioissa annettaville lopullisille ratkaisuille?”
III Asian käsittelyn vaiheet unionin tuomioistuimessa
22. Ennakkoratkaisupyyntö kirjattiin saapuneeksi unionin tuomioistuimeen 10.10.2022.
23. Kirjallisia huomautuksia ovat esittäneet Puolan hallitus ja Euroopan komissio.
24. Julkisen istunnon pitämistä ei katsottu tarpeelliseksi.
IV Asian tarkastelu
A Alustavat huomautukset
25. Tähän ennakkoratkaisumenettelyyn liittyy joitakin mainitsemisen arvoisia seikkoja:
– Ennakkoratkaisupyynnön on esittänyt Sofian kaupungin alioikeuteen muodollisesti kuuluva ratkaisukokoonpano, jonka on ratkaistava rikosasia, jota on tähän asti käsitelty eri tuomioistuimessa (erityisrikostuomioistuin). Kuten edellä jo todettiin, Sofian kaupungin alioikeus on korvannut erityisrikostuomioistuimen 26.4.2022 annetun uuden lain voimaantulosta alkaen.(10)
– Ennakkoratkaisukysymykset esittää tuomioistuimen (Sofian kaupungin alioikeus) vastedes toimivaltainen ratkaisukokoonpano, jonka jäsenet olivat pitäneet istunnon kuuluessaan erityisrikostuomioistuimeen. Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon kuuluvat jäsenet eivät siis ole vaihtuneet erityisesti nyt käsiteltävän asian osalta.(11)
– Unionin tuomioistuimelta pyydetty tulkinta ei liity millään tavalla rikolliseen toimintaan, josta annetaan ratkaisu rikosoikeudenkäynnissä, eikä sen tuomioistuimen erityisen ratkaisukokoonpanon riippumattomuuteen tai puolueettomuuteen, jonka tehtäväksi syytettyjen tuomitseminen on annettu. Syytetyt tai Bulgarian syyttäjäviranomainen eivät kumpikaan ole osallistuneet ennakkoratkaisumenettelyyn, ja esitettyjen tietojen mukaan kukaan ei ole käytännössä kyseenalaistanut kyseisen tuomioistuimen ratkaisukokoonpanon riippumattomuutta tai puolueettomuutta.
– Ennakkoratkaisupyynnössä päinvastoin vain tiedustellaan, onko erityisrikostuomioistuimen lakkauttaminen ristiriidassa unionin oikeuden kanssa sen vuoksi, että se vaikuttaa kyseisen tuomioistuimen riippumattomuuteen.
26. Ennakkoratkaisupyynnössä keskitytään oikeastaan arvostelemaan oikeuslaitosuudistusta, jonka Bulgarian lainsäätäjä toteutti vuonna 2022 muutos- ja täydennyslailla. Ennakkoratkaisupyynnössä väitetään, että erityisrikostuomioistuimen lakkauttamiseksi esitetyt syyt eivät saa tukea tosiseikoista, joilla lakkauttamisen tarpeellisuutta on perusteltu.
27. Kahdessa ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessä tiedustellaan suoraan, onko erityisrikostuomioistuimen lakkauttaminen ja sen kokoonpanoon kuuluvien jäsenten siirtäminen muihin tuomioistuimiin unionin oikeuden mukaista. Kolmannessa kysymyksessä tiedustellaan unionin tuomioistuimelta, mitä menettelyllisiä toimia lakkautetun tuomioistuimen tuomareiden olisi toteutettava, jos kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi.
28. Tässä tilanteessa ei ole yllättävää, että sekä komissio että Puolan hallitus, jotka ovat ainoat unionin tuomioistuimessa käytävän menettelyn osapuolet, ovat esittäneet ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamista koskevia oikeudenkäyntiväitteitä. Käsittelen niitä seuraavaksi.
B Tutkittavaksi ottaminen
1. Puolan hallituksen ja komission oikeudenkäyntiväitteet (yhteenveto)
29. Puolan hallitus toteaa seuraavaa:
– Esitettyihin kysymyksiin vastaaminen ei ole tarpeen alkuperäisen riita-asian ratkaisemiseksi, eikä asia liity unionin oikeuteen. Nyt käsiteltävällä riita-asialla ei ole mitään liittymäkohtaa unionin oikeuteen, ja sen vuoksi perusoikeuskirjaa ei voida soveltaa.
– Kansallisten tuomioistuinten lakkauttaminen on täysin jäsenvaltion sisäinen asia, joka ei kuulu unionin toimivallan alaan.
30. Komissio katsoo seuraavaa:
– Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ainoastaan, noudattaako se objektiivisen puolueettomuuden periaatetta. Koska tämä sama tuomioistuin ei esitä subjektiivisia syitä pidättyä osallistumasta asian käsittelyyn eivätkä pääasian asianosaiset ole kyseenalaistaneet sen riippumattomuutta tai epäilleet sen jäsenten puolueettomuutta eivätkä vaatineet heidän jääväämistään, sen esittämät epäilyt ovat puhtaasti hypoteettisia.
– Syyt, joiden vuoksi Bulgarian lainsäätäjä on antanut muutos- ja täydennyslain, liittyvät tarpeeseen tehdä rakenteellisia muutoksia erityisrikostuomioistuimissa, joihin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin (Sofian kaupungin alioikeus) ei kuulu. Esitetyillä kysymyksillä ei komission mukaan näin ollen ole merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.
2. Asian arviointi
31. Esitetyistä oikeudenkäyntiväitteistä voidaan suoralta kädeltä hylätä Puolan hallituksen esittämä väite, jonka mukaan unionin tuomioistuimella (tai yleisesti Euroopan unionilla) ei ole toimivaltaa lausua jäsenvaltioiden tuomioistuinjärjestelmien rakenteesta.
32. Unionin tuomioistuin on vastannut useaan otteeseen tähän väitteeseen, jonka Puolan hallitus on toistanut nyt käsiteltävän asian kanssa jokseenkin samankaltaisissa riita-asioissa. Unionin tuomioistuin on korostanut peräkkäisissä tuomioissa, että vaikka oikeuslaitoksen järjestäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, niiden on kuitenkin kyseistä toimivaltaa käyttäessään noudatettava niille unionin oikeuden nojalla kuuluvia velvoitteita.(12) Se, että jäsenvaltioiden edellytetään noudattavan näitä velvoitteita (eli nyt käsiteltävässä asiassa merkityksellisiltä osin noudattavan tuomioistuintensa riippumattomuuden periaatetta), ei merkitse, että unioni haluaisi käyttää kyseistä toimivaltaa itse.(13)
33. Tämän oikeuskäytännön jatkuvuus on yleisesti tiedossa. Mainitsen vain yhden unionin tuomioistuimen hiljattain antaman tuomion,(14) jossa todetaan, että vaikka tuomioistuinten toimivallan jako tai uudelleenjärjestely jäsenvaltion sisällä kuuluu lähtökohtaisesti SEU 4 artiklan 2 kohdassa taatun jäsenvaltioiden vapauden piiriin, tällaisella toimivallan jaolla tai uudelleenjärjestelyllä ei saada puuttua SEU 2 artiklassa esitetyn oikeusvaltion arvon kunnioittamiseen eikä SEUT 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta tältä osin ilmeneviin vaatimuksiin, joihin kuuluvat vaatimukset tuomioistuinten riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.
34. Suurempi painoarvo on tutkimatta jättämistä koskevalla väitteellä, jossa painotetaan sitä, ettei alkuperäisellä riita-asialla ole riittävää liittymäkohtaa unionin oikeuden määräyksiin, joiden tulkintaa ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää. Nämä määräykset ovat SEU 2 artikla, SEU 6 artiklan 1 ja 3 kohta sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa.
35. Katson kuitenkin tällaisten määräysten osalta, että ainoastaan SEU 19 artiklan 1 kohdan toisella alakohdalla voi olla merkitystä ennakkoratkaisupyyntöön vastaamisen kannalta, seuraavista syistä:
– Kuten komissio korostaa, SEU 2 artiklan sovellettavuus ilmenee välillisesti, kun otetaan huomioon, että kyseisessä määräyksessä vahvistettu oikeusvaltion arvo konkretisoituu SEU 19 artiklassa.(15) Viimeksi mainitulla artiklalla voi siis olla merkitystä ensiksi mainitun sijasta nyt käsiteltävässä asiassa.
– SEU 6 artiklalla ja perusoikeuskirjan 47 artiklalla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä, koska ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa rikosasiassa ei sovelleta unionin oikeutta perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.(16)
36. Koska keskustelu on rajattu koskemaan SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tulkintaa nyt käsiteltävän kaltaisessa asiassa, sen ratkaisua voidaan lähestyä joko kyseistä määräystä koskevasta suppeammasta näkökulmasta tai laajemmasta tulkinnasta käsin.
37. Ensimmäinen näkökulma on se, jonka unionin tuomioistuin omaksui päättäessään aikanaan jättää tutkimatta kaksi ennakkoratkaisupyyntöä, joilla oli tiettyjä yhteisiä piirteitä nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön kanssa.(17) Tuomiossa perusteltiin tuolloin tutkimatta jättämistä sillä, että vedottaessa tuomioistuinten riippumattomuuteen ennakkoratkaisupyynnön yhteydessä ei voitu jättää huomiotta edellytettyä liittymäkohtaa unionin oikeuteen.(18)
38. Tämä oikeuskäytäntö voidaan tiivistää toteamalla, että unionin tuomioistuin ei voi tulkita SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa (siltä osin kuin siinä vahvistetaan riippumattomuus tehokkaan oikeussuojan takaamisen edellytyksenä unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla) siten, että se muuttaisi SEUT 267 artiklassa määrätyn järjestelmän eräänlaiseksi jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaksi kanteeksi.(19)
39. Jos siis kansallinen tuomioistuin pyytää unionin tuomioistuinta tulkitsemaan SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa, ennakkoratkaisupyynnössä on osoitettava, että kyseisen artiklan ja alkuperäisen riita-asian välillä on yhteys. SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltaminen edellyttää tällaista yhteyttä, joten kansallisen tuomioistuimen käsiteltävänä olevan riita-asian kohteena oleva tilanne kuuluu unionin oikeuden soveltamisalaan.(20)
40. Tästä suppeammastakin näkökulmasta tarkasteltuna muistutan, että liittymäkohta voi kuitenkin syntyä silloin, kun – vaikka kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetun oikeusriidan asiakysymykseen ei sovelleta unionin aineellisen oikeuden sääntöjä – kyseinen tuomioistuin edellyttää muiden unionin oikeuden säännösten tulkintaa, jonka ”avulla ne voivat ratkaista kansallisen oikeuden menettelyllisiä kysymyksiä ennen kuin niiden on mahdollista ratkaista käsiteltäväkseen saatettujen oikeusriitojen asiakysymys”.(21)
41. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on kuitenkin havaittavissa tietynlainen kehitys siihen suuntaan, että on hyväksytty SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tulkintaa koskevia ennakkoratkaisupyyntöjä, joiden taustalla (kansallisessa tuomioistuimessa vireillä oleva asia) ei ole jonkin muun nimenomaisen unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen soveltaminen ja joissa kansallisessa tuomioistuimessa kyseessä olevaan oikeudelliseen tilanteeseen ei varsinaisesti liity sellaisia aineellisia tai menettelyllisiä seikkoja, jotka yhdistäisivät sen unionin oikeuteen.
42. Tämän kehityksen ansiosta unionin tuomioistuin on voinut vastata ennakkoratkaisupyyntöihin, joissa ennakkoratkaisua pyytäneet tuomioistuimet ovat SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan vetoamisen jälkeen loitontuneet konkreettisesta riita-asiasta, josta niiden oli lausuttava, ja esittäneet kysymyksiä, jotka koskivat niiden kansallisten tuomioistuinjärjestelmien organisointiin liittyviä yleisiä säännöksiä ja määräyksiä, joiden ne itse katsoivat vaarantavan tuomioistuinten riippumattomuuden.(22)
43. Tässä oikeuskäytäntölinjauksessa voidaan havaita unionin tuomioistuimen ottaneen tutkittavaksi ennakkoratkaisupyynnöt, joita puolalainen tuomioistui esitti (useissa rikosoikeudellisissa menettelyissä) pyytääkseen SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan tulkintaa sen tuomioistuimen kokoonpanon osalta, jonka oli määrä osallistua kyseisiin menettelyihin.(23)
44. Mielestäni ei ole tarpeen käsitellä nyt tähän oikeuskäytäntöön liittyviä hankalia ongelmia, sillä käsiteltävään asiaan liittyvän erityisen tekijän olemassaolo ratkaisee sen, että Bulgarian oikeuslaitosuudistuksen on täytettävä tietyt vaatimukset, jotka ilmenevät nimenomaisesti unionin oikeuteen kuuluvasta päätöksestä.
45. Tätä uudistusta (jonka osa ennakkoratkaisupyynnön kohteena oleva muutos- ja täydennyslaki on) voidaan arvioida ja on arvioitava sen mukaan, täyttääkö se tuomioistuinten riippumattomuutta koskevan vaatimuksen, johon yhteistyötä ja Bulgarian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta oikeuslaitoksen uudistamisen alalla tehdyn päätöksen 2006/929 liitteessä olevissa ”arviointiperusteissa” viitataan.(24)
46. Samalla tavoin bulgarialaisella tuomioistuimella on oikeus esittää unionin tuomioistuimelle epäilynsä kansallisen lain (jolla säännellään sen asemaa kyseisen jäsenvaltion tuomioistuinrakenteessa) yhteensopivuudesta unionin oikeudesta johtuvien velvoitteiden kanssa, mukaan lukien velvoitteet, jotka koskevat sen rikostuomioistuimen riippumattomuutta, jonka ratkaistavaksi alkuperäinen oikeusriita on saatettu.
47. Näin ollen ei voida väittää, että nyt unionin tuomioistuimen käsiteltävänä olevalla ennakkoratkaisupyynnöllä ei olisi riittävää liittymäkohtaa unionin oikeuteen.(25)
48. Muistutan siis, että kun unionin tuomioistuin vastaa ennakkoratkaisupyyntöön, sen asiana ei ole lausua itse kansallisen oikeussäännön yhteensopimattomuudesta unionin oikeuden kanssa vaan esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle tarkoituksenmukaisiksi katsomansa seikat, jotka liittyvät unionin oikeuden tulkintaan.(26)
49. Ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamista vastaan esitetyt muut väitteet voidaan kumota, jos ilmenee, että ne koskevat pikemminkin esitettyjen kysymysten asiasisältöä:
– Se, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen jäsenet eivät ole pidättyneet osallistumasta asian käsittelyyn pääasian oikeudenkäynnissä eivätkä sen asianosaiset ole vaatineet heidän jääväämistään, voi olla ratkaisevaa arvioitaessa näiden jäsenten riippumattomuutta ja puolueettomuutta kyseisessä menettelyssä ennakkoratkaisupyynnön asiakysymyksen tutkimisen osalta.
– Syitä, joiden vuoksi Bulgarian lainsäätäjä on hyväksynyt erityisrikostuomioistuimia koskevan uudistuksen, on arvioitava myös asiakysymyksen tutkimisen yhteydessä eikä sen tutkittavaksi ottamisen vaiheessa, samoin kuin erityisrikostuomioistuimen lakkauttamisen vaikutusta siihen, ovatko sen jäsenet soveltuvia jatkamaan rikosoikeudellisen menettelyn käsittelyä Sofian kaupungin alioikeudessa.
50. Katson näin ollen, että ennakkoratkaisupyyntö on otettava tutkittavaksi.
C Ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys
51. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin haluaa tietää, vaikuttaako muutos- ja täydennyslailla tehty muutos, jolla lakkautetaan tietty tuomioistuin (erityisrikostuomioistuin), kyseisen tuomioistuimen riippumattomuuteen. Hälventääkseen epäilyjään se pyytää unionin tuomioistuinta ratkaisemaan, onko kyseinen uudistus yhteensopiva SEU 2 artiklan, SEU 6 artiklan 1 ja 3 kohdan ja SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa, luettuina yhdessä perusoikeuskirjan 47 artiklan kanssa.
52. Kuten olen jo todennut, näistä EU-sopimuksen ja perusoikeuskirjan määräyksistä vain SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta on merkityksellinen nyt käsiteltävän asian kannalta kyseiseen määräykseen perustuvan kansallisten tuomioistuinten riippumattomuuden vaatimuksen osalta.
53. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tähän vaatimukseen sisältyy kaksi osatekijää:
– ”Ensimmäinen, ulkoinen osatekijä edellyttää, että asianomainen elin huolehtii tehtävistään itsenäisesti olematta missään hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon ja ottamatta vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta, ja se on siis suojattu sellaisilta ulkoisilta toimenpiteiltä tai painostuksilta, jotka voivat vaarantaa sen jäsenten päätöksenteon riippumattomuuden ja vaikuttaa heidän ratkaisuihinsa.”(27)
– ”Toinen, sisäinen osatekijä liittyy puolestaan puolueettomuuden käsitteeseen ja merkitsee sitä, että tuomioistuin ylläpitää yhtäläistä etäisyyttä oikeusriidan asianosaisiin ja intresseihin, joita heillä on oikeusriidan kohteeseen. Tämä osatekijä edellyttää objektiivisuuden noudattamista ja sitä, ettei elimellä ole muuta intressiä asian ratkaisun lopputulokseen kuin pelkkä oikeussääntöjen soveltaminen.”(28)
54. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin (Sofian kaupungin alioikeus) tai rikosoikeudenkäynnin asianosaiset eivät ole kiistäneet sitä, että kyseinen tuomioistuin ”huolehtii tehtävistään itsenäisesti olematta missään hierarkkisessa tai alisteisessa suhteessa mihinkään tahoon ja ottamatta vastaan määräyksiä tai ohjeita miltään taholta”.
55. Pääasian oikeudenkäynnissä ei myöskään ole kyseenalaistettu Sofian kaupungin alioikeuden nykyisten jäsenten, jotka ennen kuuluivat erityisrikostuomioistuimeen, subjektiivista puolueettomuutta. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen eri kokoonpanojen jäsenet eivät ole löytäneet perusteita pidättyä osallistumasta asian käsittelyyn, eikä ole ilmennyt, että syytetyt tai syyttäjäviranomaiset olisivat aiemmin tai nyt vaatineet uudistuksen jälkeen Sofian kaupungin alioikeudessa tehtäviään hoitavien erityisrikostuomioistuimen tuomareiden jääväämistä.
56. Edellä esitetystä voidaan päätellä, ettei ole ilmennyt syitä, joiden vuoksi ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen jäsenten riippumattomuus ja puolueettomuus olisi kyseenalaistettava.
57. Voidaan kuitenkin pohtia, sisältyykö – sen lisäksi, että monijäsenisenä tuomarikollegiona toimivan tuomioistuimen jäsenet eivät (subjektiivisesti) koe riippumattomuutensa vaarantuvan eikä heitä tosiasiallisesti ole jäävätty eivätkä he ole pidättyneet osallistumasta tiettyyn menettelyyn – oikeudelliseen kehykseen, jonka puitteissa kyseiset jäsenet antavat ratkaisuja, seikkoja, joiden perusteella voidaan (objektiivisesti) todeta tällainen vaarantuminen.(29)
58. Tältä osin on ennen kaikkea todettava johdonmukaisesti, että jäsenvaltion tuomioistuinrakenteen uudelleenjärjestäminen voi merkitä siihen asti olemassa olleiden elinten lakkauttamista tai niiden toimivallan siirtämistä ilman, että nämä toimenpiteet itsessään vaarantavat tuomioistuinten riippumattomuuden.
59. Vastaavasti myöskään vallanjakoperiaate (johon ennakkoratkaisupyynnössä viitataan) ei ole esteenä sille, että lainsäädäntövallan käyttäjä hyväksyy perustuslain asettamissa rajoissa sääntöjä, joita se kulloinkin pitää tuomioistuinrakenteen kannalta tarkoituksenmukaisimpina. Toistan, että tuomioistuimet, joiden olemassaolo oli tiettynä ajankohtana perusteltua, voidaan lakkauttaa toisena ajankohtana ilman, että tämä merkitsisi tuomioistuinten riippumattomuuden vaarantumista.(30)
60. Tässä vaiheessa voidaan jo päätellä, että ensimmäinen ennakkoratkaisukysymys ei tosiasiallisesti koske niiden tuomareiden (ja valamiesten) riippumattomuutta, joiden tehtävänä on antaa ratkaisu rikosoikeudenkäynnissä, eikä Sofian kaupungin alioikeuden riippumattomuuden astetta sellaisenaan vaan yksinomaan sitä, miten erityisrikostuomioistuimen lakkauttaminen voisi vaikuttaa kyseisen ”tuomioistuimen [erityisrikostuomioistuin] – – riippumattomuuteen”,(31) kun otetaan huomioon lainsäädäntöuudistuksen ratkaisevat syyt.
61. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää ennakkoratkaisupyynnössä syyt, joihin Bulgarian lainsäätäjä on vedonnut erityisrikostuomioistuimen lakkauttamisen puolesta, mukaan lukien tuomioistuinten riippumattomuutta koskeva peruste.(32) Se katsoo näiden syiden olevan perusteettomia, sillä kyseessä olevalla uudistuksella ei suinkaan säilytetä tuomioistuinten riippumattomuutta vaan loukataan tätä periaatetta.(33)
62. Tätä lähestymistapaa ei voida tarkastella ottamatta ensin huomioon unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklassa annettua tehtävää:
– Yhtäältä olen jo muistuttanut, että tällaisissa menettelyissä unionin tuomioistuimen asiana ei ole lausua itse kansallisen oikeussäännön yhteensopimattomuudesta unionin oikeuden kanssa vaan esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle tarkoituksenmukaisiksi katsomansa seikat, jotka liittyvät unionin oikeuden tulkintaan.
– Toisaalta on niin, että edellä todetun seurauksena unionin tuomioistuinta ei voida pyytää lausumaan kyseessä olevasta lainsäädäntöuudistuksesta kokonaisuudessaan, koska sen tehtävänä on ainoastaan antaa ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle arvioita unionin oikeuden vaikutuksesta niiden seurausten valossa, joita tällä uudistuksella on konkreettisesti voinut olla rikosoikeudenkäynnissä ratkaisun antavan tuomioistuimen asemaan.
63. Tällä perusteella olen komission kanssa yhtä mieltä siitä, että oikeuslaitoksen uudelleenorganisointia, jolla pyritään takaamaan tuomioistuinten riippumattomuus parhaalla mahdollisella tavalla, ei voida pitää perusteettomana eikä sen itsessään tarvitse välttämättä johtaa kansallisten tuomioistuinten riippumattomuuden heikkenemiseen.
64. Näin ollen kansallisen lainsäätäjän on aivan yhtä perusteltua valita joko rikosoikeudellinen järjestelmä, jossa yleisillä tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista kaikentyyppisiä rikoksia koskevat asiat, tai toisenlainen järjestelmä, jossa tietylle erityistuomioistuimelle keskitetään toimivalta käsitellä tiettyjä erityisen vakavia rikoksia. Eri jäsenvaltioissa – toistan, että ne voivat vapaasti turvautua kumpaan tahansa järjestelmään tai muuttaa sitä – sovelletaan jompaakumpaa näistä malleista.
65. Bulgarian lainsäätäjä on perustellut vuoden 2022 uudistusta toteamalla sen olevan osoitus sen aikomuksesta organisoida uudelleen kansallinen oikeuslaitos kiinnittämällä huomiota sen elinten tehokkuuden lisäämiseen(34) ja sen riippumattomuuden takaamiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Jos näin on, voidaan katsoa, että uudistus tapahtuu ”perustelluista syistä, jotka liittyvät erityisesti käytettävissä olevien resurssien jakamiseen hyvän lainkäytön varmistamiseksi”.(35)
66. Komissio itse viittaa juuri näihin syihin kertomuksessaan, joka koskee oikeusvaltion tilannetta Bulgariassa vuonna 2022,(36) kyseenalaistamatta niitä.
67. On totta, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kiistää (ponnekkaasti) sen, että muutos- ja täydennyslain perustelut vastaisivat todennettuja tosiseikkoja. Ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tekemässään päätöksessä se toistaa suurimmaksi osaksi arvostelun, jota eri tuomarit, muiden muassa ennakkoratkaisupyynnön allekirjoittanut tuomari, esittivät oikeuslaitoksen uudistamista koskevan lakiesityksen hyväksymisen yhteydessä uusia toimenpiteitä kohtaan.
68. Mielestäni unionin tuomioistuimen ei pitäisi osallistua lainsäädäntömenettelyn aikana tästä asiasta syntyneeseen kiistaan. Vielä vähemmän se voi yhtyä arviointiin, jossa pyritään asettamaan etusijalle lainsäädäntövallan käyttäjän oletetut todelliset tarkoitukset niihin tarkoituksiin nähden, joita se esittää hyväksytyn lain perusteluissa.
69. On riittävää todeta ohjeellisesti, että muutos- ja täydennyslaista ei sen taustalla olleista perusteista riippumatta ilmene,(37) etteivät kaikki lakkautetun tuomioistuimen jäsenet olisi riippumattomia tai puolueettomia. Muuten olisi vaikea perustella sitä, että erityisrikostuomioistuimessa tehtäviään hoitaneet tuomarit olisi kyseisen tuomioistuimen lakkauttamisen jälkeen siirretty muihin tuomioistuimiin,(38) ja ennen kaikkea sitä, että heidän annettaisiin saattaa erityisrikostuomioistuimessa vireillä olleet rikosoikeudelliset menettelyt päätökseen.
70. Jos tämä pätee erityisrikostuomioistuimessa tehtäviään hoitaneiden tuomareiden riippumattomuuteen, sitä suuremmalla syyllä se pätee sen yleisen tuomioistuimen (Sofian kaupungin alioikeus) riippumattomuuteen, joka on ensiksi mainitun tuomioistuimen oikeudellinen seuraaja. Toistan, että mikään ennakkoratkaisupyynnössä ei viittaa siihen, että kyseisen tuomioistuimen (Sofian kaupungin alioikeus) riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta ei mahdollisesti olisi takeita.
71. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella ehdotan, että ensimmäiseen ennakkoratkaisukysymykseen vastataan siten, että SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta ei ole esteenä jäsenvaltion oikeuslaitosuudistukselle, jossa erityisrikostuomioistuin lakkautetaan ja sen toimivaltuudet siirretään yleiselle tuomioistuimelle samalla kun säädetään, että lakkautetussa tuomioistuimessa vireillä olleiden rikosasioiden, joissa on pidetty istunto, käsittelyä jatketaan siihen asti toimivaltaisessa ratkaisukokoonpanossa.
D Toinen ennakkoratkaisukysymys
72. Toisen ennakkoratkaisukysymyksen siinä osassa, joka ei vastaa ensimmäistä kysymystä, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää epäilynsä siitä, onko yksi Bulgarian tuomioistuinuudistuksen välittömistä seurauksista yhteensopiva unionin oikeuden kanssa:(39) ”tuomareiden (myös konkreettista rikosasiaa käsittelevään ratkaisukokoonpanoon kuuluvan tuomarin) siirtämiseen kyseisestä tuomioistuimesta [erityisrikostuomioistuin] muihin tuomioistuimiin mutta joissa nämä tuomarit velvoitetaan jatkamaan lakkautetussa tuomioistuimessa jo vireillä olleiden ja aloitettujen asioiden käsittelyä”.
73. Unionin tuomioistuimen mukaan tuomareiden siirrot toiseen tuomioistuimeen ilman heidän suostumustaan ”voivat – – olla keino valvoa tuomioistuinratkaisujen sisältöä, koska niillä voi olla paitsi vaikutusta asianomaisten tuomareiden tehtävien laajuuteen ja heille annettujen asioiden käsittelyyn, myös merkittäviä seurauksia heidän elämälleen ja uralleen, ja niillä voi siten olla vastaavia vaikutuksia kuin kurinpitoseuraamuksella”.(40)
74. Tuomareiden erottamattomuuden periaate ei kuitenkaan ole ehdoton, ja ”siitä voidaan poiketa suhteellisuusperiaatetta noudattaen ainoastaan sillä edellytyksellä, että se on perusteltua oikeutetuista ja pakottavista syistä”.(41)
75. Nyt käsiteltävässä asiassa on korostettava, että niiden ratkaisukokoonpanon jäsenten siirtäminen Sofian kaupungin alioikeuteen, jotka olivat jo pitäneet istunnon erityisrikostuomioistuimessa, ei vaikuttanut mitenkään edelleen vireillä olevan nimenomaisen rikosoikeudellisen menettelyn kulkuun: erityisrikostuomioistuimen jäsenet jatkavat Sofian kaupungin alioikeudessa niiden asioiden käsittelyä, joissa (kuten nyt käsiteltävässä asiassa) he olivat jo pitäneet istunnon, ja he ratkaisevat ne viimeksi mainitussa tuomioistuimessa.
76. Vaikuttaa siis siltä, että periaatetta, joka takaa tuomareiden erottamattomuuden asian käsittelyssä, on noudatettu säätämällä muutos- ja täydennyslaissa eräänlaisesta perpetuatio jurisdictionis ‑periaatteesta(42) niiden henkilöiden hyväksi, joilla oli ollut toimivalta antaa ratkaisu rikosoikeudenkäynnissä. Tuomareita ei siis ole erotettu, mikä olisi estänyt heitä jatkamasta sellaisen rikosasian käsittelyä, johon he olivat jo osallistuneet pitämällä yhden tai useampia julkisia istuntoja.
77. Tämän seikan vuoksi on tarpeetonta pohtia abstraktisti, ovatko erityisrikostuomioistuimessa toimineiden ja nykyisin Sofian kaupungin alioikeudessa tai muissa tuomioistuimissa toimivien bulgarialaisten tuomareiden siirrot yleisesti ottaen luonteeltaan suostumukseen vai pakkoon perustuvia.
78. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että menettelyyn, jossa tuomarit siirretään uusiin tehtäviinsä muutos- ja täydennyslain voimaantulon jälkeen, sovelletaan objektiivisuuden takeita,(43) eikä ennakkoratkaisupyyntö koske erityisesti tätä seikkaa. Siirtämiseen sovellettavat kriteerit perustuvat niihin kriteereihin, joista on yleisesti säädetty oikeuslaitokseen sovellettavassa aikaisemmassa lainsäädännössä,(44) eikä niihin liity epäilyjä mielivastaisuudesta. Mikään ei etenkään viittaa siihen, että lakkautetun tuomioistuimen jäsenten siirtäminen saman oikeusasteen tuomioistuimiin olisi rinnastettavissa kurinpitoseuraamukseen.
79. Kyse on siis tuomioistuimen ratkaisukokoonpanosta, joka on alun perin kuulunut tuomioistuimeen (erityisrikostuomioistuin), josta on tullut osa toista tuomioistuinta (Sofian kaupungin alioikeus), jonka riippumattomuutta ei kyseenalaisteta. Kyseinen tuomioistuimen ratkaisukokoonpano on lisäksi siirtänyt mukanaan viimeksi mainittuun tuomioistuimeen oikeudenkäyntiasian, joka oli sen käsiteltävänä ensiksi mainitussa tuomioistuimessa ja joka on ennakkoratkaisupyynnön taustalla.
80. Tässä yhteydessä on jälleen vaikea katsoa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen riippumattomuuden vaarantuneen millään tavalla sen vuoksi, että ratkaisukokoonpanon jäsenet siirrettiin Sofian kaupungin alioikeuteen Bulgarian rikostuomioistuinten uudelleenorganisoinnin vuoksi.
E Kolmas ennakkoratkaisukysymys
81. Kolmannella ennakkoratkaisukysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, mitä menettelyllisiä toimia lakkautetun tuomioistuimen (erityisrikostuomioistuin) tuomareiden olisi toteutettava ennen tuomioistuimen lakkauttamista käsittelemissään asioissa, jos kyseessä olevan uudistuksen todetaan olevan yhteensopimaton unionin oikeuden kanssa.
82. Näin esitettyyn kysymykseen ei ole tarpeen vastata, jos unionin tuomioistuin katsoo kahteen edelliseen kysymykseen antamassaan vastauksessa, ettei ennakkoratkaisupyynnössä ole perusteita katsoa muutos- ja täydennyslain kaltaisen kansallisen lainsäädännön olevan yhteensopimaton unionin oikeuden kanssa.
83. Mielestäni kolmas ennakkoratkaisukysymys on joka tapauksessa aiheeton. Kuten olen toistuvasti todennut, pääasian oikeudenkäynti koskee erityisrikostuomioistuimessa vireille pantua asiaa, joka on siirretty ennakkoratkaisupyynnön esittäneeseen Sofian kaupungin alioikeuteen ja jonka ratkaisevat samat tuomarit, jotka olivat pitäneet istunnon erityisrikostuomioistuimessa ennen sen lakkauttamista.
84. Näin ollen erityisrikostuomioistuimen tuomarit eivät voi toteuttaa mitään menettelyllisiä toimia erityisrikostuomioistuimen tuomareina. He voivat toimia ainoastaan Sofian kaupungin alioikeuden tuomareina, joten kolmannen ennakkoratkaisukysymyksen on ymmärrettävä viittaavan niihin toimiin, joita Sofian kaupungin alioikeuden olisi toteutettava, jos kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastattaisiin myöntävästi, mitä ei mielestäni pidä tehdä.
V Ratkaisuehdotus
85. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Sofiyski gradski sadille seuraavasti:
SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa
on tulkittava siten, että
se ei ole esteenä jäsenvaltion oikeuslaitosuudistukselle, jossa erityisrikostuomioistuin lakkautetaan ja sen toimivaltuudet siirretään yleiselle tuomioistuimelle samalla kun säädetään, että lakkautetussa tuomioistuimessa vireillä olleiden rikosasioiden, joissa on pidetty istunto, käsittelyä jatketaan siihen asti toimivaltaisessa ratkaisukokoonpanossa, ja
se ei ole esteenä sille, että tämän oikeuslaitosuudistuksen yhteydessä lakkautetun tuomioistuimen tuomarit siirretään muihin saman oikeusasteen tuomioistuimiin sellaisin objektiivisin perustein, joihin ei liity epäilyjä mielivaltaisuudesta.