EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(toinen jaosto)

30 päivänä tammikuuta 2014

Asia F‑151/12

Jakob Ohrgaard

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Palkkaus – Ulkomaankorvaus – Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetty asuinpaikan edellytys – Tehtävien hoitaminen kansainvälisessä järjestössä – Käsite – Viiden kuukauden harjoittelu komissiossa ei kuulu kyseisen käsitteen piiriin

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Jakob Ohrgaard vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 6.3.2012 tehdyn päätöksen, jolla Euroopan komissio eväsi häneltä oikeuden ulkomaankorvaukseen, ja siltä osin kuin on tarpeellista kumoamaan 31.8.2012 tehdyn päätöksen, jolla hänen valituksensa hylättiin.

Ratkaisu:      Euroopan komission 6.3.2012 tekemä päätös, jolla Jakob Ohrgaardilta evättiin oikeus ulkomaankorvaukseen, sellaisena kuin se on muutettuna 31.8.2012 tehdyllä, valituksen hylkäämistä koskevalla päätöksellä, kumotaan. Euroopan komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Jakob Ohrgaardin oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Valituksen hylkäämisestä tehdystä päätöksestä nostettu kanne – Aikaisemman päätöksen uudelleentarkastelun jälkeen tehty päätös – Tutkittavaksi ottaminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Palkkaus – Ulkomaankorvaus – Myöntämisedellytykset – Toiselle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle suoritetut palvelukset – Käsite – Harjoittelu toimielimessä ei kuulu käsitteen piiriin

(Henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta)

1.      Kun valituksen hylkäämisestä tehdyssä päätöksessä tutkitaan kantajan tilanne uudelleen uusien oikeudellisten seikkojen ja tosiseikkojen perusteella tai kun sillä muutetaan tai täydennetään alkuperäistä päätöstä, valituksen hylkääminen on tuomioistuinvalvonnan piiriin kuuluva toimi, jonka tuomioistuin ottaa huomioon arvioidessaan riitautetun toimen laillisuutta tai jota se jopa pitää virkamiehelle vastaisena toimena, joka on korvannut riitautetun toimen.

(ks. 13 ja 16 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑377/08 P, komissio v. Birkhoff, 9.12.2009, 55 kohta ja asia T‑325/09 P, Adjemian ym. v. komissio, 21.9.2011, 32 kohta

2.      Määriteltäessä, onko virkamiehellä oikeus ulkomaankorvaukseen, henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan sanamuodosta seuraa, että sellaiset jaksot jäisivät ilman vaikutuksia, jonka ajan virkamies tai toimihenkilö on asunut sen valtion alueella, jossa asemapaikka sijaitsee tai kyseisen valtion ulkopuolella, lainsäätäjä on ottanut käyttöön erottelun, joka perustuu siihen, onko asuminen johtunut tilanteesta, joka on ollut seurausta tehtävien hoitamisesta jonkin valtion tai kansainvälisen järjestön palveluksessa.

Komissiossa suoritetun harjoittelujakson, joka on käsitettävä erikostumisjaksona, jolla täydennetään joko yliopistokoulutusta tai ammatin harjoittamista varten tarpeellisia tietoja, ei voida katsoa kuuluvan tehtävien hoitamisen käsitteeseen, koska tämä käsite edellyttää, että toiminnalla myötävaikutetaan ensisijaisesti kyseessä olevan valtion tai kansainvälisen järjestön tavoitteiden toteuttamista. Kun otetaan huomioon komissiossa suoritettujen harjoitteluiden ensisijainen tavoite, tällaista toteamusta ei voida tehdä tyhjäksi sillä seikalla, että joillekin harjoittelijoille maksetaan määrärahojen saatavuuden ja heidän perhetilanteensa mukaan stipendi tai sillä, että julkisen tai yksityisen sektorin työntekijät saattavat jopa säilyttää palkkansa.

Lisäksi pitää paikkansa, että tämä ratkaisu eroaa siitä, josta on kyse henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa, joka koskee virkamiehiä, joilla ei koskaan ole ollut asemamaan kansalaisuutta, ja että tämä ratkaisu johtaa erilaiseen kohteluun, joka perustuu laajalti asianomaisen henkilön kansalaisuuteen.

Tämä erilainen kohtelu on kuitenkin perusteltu yhtäältä siinä sanamuodossa olevalla erolla, jonka lainsäätäjä on antanut henkilöstösääntöjen liitteessä VII olevan 4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdalle, ja toisaalta sen viitejakson kestossa olevalla erolla, joka on huomattavasti pidempi sellaisia virkamiehiä varaten, joilla on ollut asemamaan kansalaisuus.

(ks. 40, 43–45, 47 ja 49 kohta)