Language of document : ECLI:EU:C:2024:66

Väliaikainen versio

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

ANTHONY MICHAEL COLLINS

18 päivänä tammikuuta 2024 (1)

Asia C104/23

A GmbH & Co. KG

vastaan

Hauptzollamt B

(Ennakkoratkaisupyyntö – Bundesfinanzhof (liittovaltion ylin verotuomioistuin, Saksa))

Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto – Yhteinen tullitariffi – Yhdistetty nimikkeistö – Tavaroiden luokittelu – Tullinimike 9406 – Tehdasvalmisteisten rakennusten käsite – Vasikkaiglut – Luokittelu alanimikkeeseen 9406 00 80






I       Johdanto

1.        Bundesfinanzhof (liittovaltion ylin verotuomioistuin, Saksa) kysyy tässä ennakkoratkaisupyynnössä, ovatko muovista valmistetut vasikkaiglut yhdistettyä nimikkeistöä sovellettaessa ryhmään 94 kuuluvia ”tehdasvalmisteisia rakennuksia” vai ryhmään 39 kuuluvia ”muita muovitavaroita”.

II     Asiaa koskeva lainsäädäntö

2.        Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87(2) liitteessä I esitetyllä yhdistetyllä nimikkeistöllä säännellään Euroopan unioniin tuotujen tuotteiden luokitusta tullitoimenpiteitä varten. Brysselissä 14.6.1983 tehdyn harmonoitua tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmää koskevan kansainvälisen yleissopimuksen(3) mukaisesti yhdistetty nimikkeistö perustuu harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään (jäljempänä harmonoitu järjestelmä). Se koostuu luvuista, jaksoista, nimikkeistä ja alanimikkeistä, ja kullakin nimikkeellä ja alanimikkeellä on oma koodinumeronsa. Kuusi ensimmäistä numeroa liittyvät harmonoidun järjestelmän nimikkeistön nimikkeisiin ja alanimikkeisiin, kun taas seitsemännellä ja kahdeksannella numerolla yksilöidään tietyt alanimikkeet.

3.        Yhdistetty nimikkeistö, sellaisena kuin se on muutettuna tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014,(4) tuli voimaan 1.1.2015.(5) Sitä on sovellettu kaikkina pääasian kannalta merkityksellisinä ajankohtina.(6)

4.        Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisen osan I osaston A kohdan otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”. Siinä säädetään käsiteltävän asian kannalta merkityksellisiltä osin seuraavaa:

”1.      Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

2.      a) Nimikkeessä oleva tavaraa koskeva viittaus tarkoittaa tätä tavaraa myös epätäydellisenä tai viimeistelemättömänä, jos sillä tullille esitettäessä on täydellisen tai valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet. Viittaus tarkoittaa myös tätä tavaraa täydellisenä tai valmiina taikka tavaraa, jota edellä olevien määräysten mukaan on pidettävä täydellisenä tai valmiina, jos se esitetään tullille kokoamattomana tai osiinsa purettuna.

– –

3.      Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti:

a)      Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä.

b)      Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa;

– –

4.      Tavarat, joita ei voida luokitella edellä olevien sääntöjen mukaan, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen.

– –

6.      Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

5.        Ryhmät 39 ja 94 ovat unionin tuomioistuimelle esitettyjen ennakkoratkaisukysymysten kannalta merkitykselliset yhdistetyn nimikkeistön säännökset. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 3926 on ”Muut muovitavarat ja muista nimikkeiden 3901–3914 aineista valmistetut tavarat”. Alanimike 3926 9097 on ”Muut”. Yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmän 1 huomautuksessa säädetään seuraavaa:

”Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla ’muovit’ nimikkeiden 3901–3914 aineita, joita voidaan tai on voitu joko polymeroinnin tai jonkun myöhemmän vaiheen aikana muovailla ulkoisen vaikutuksen alaisena (tavallisesti lämmön ja paineen alaisena, tarvittaessa myös liuotin- tai pehmitinainelisäyksin) puristamalla, valamalla, suulakepuristamalla, valssaamalla tai muulla menetelmällä muotoon, joka säilyy ulkoisen vaikutuksen lakattua. – –”.

6.        Yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmän 2x huomautuksen mukaan yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän tavarat, myöskään ”tehdasvalmisteiset rakennukset”, eivät kuulu yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmään. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 9406 on ”Tehdasvalmisteiset rakennukset”. Yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän 4 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Nimikkeessä 9406 tarkoitetaan ilmaisulla ’tehdasvalmisteiset rakennukset’ rakennuksia, jotka tehdään valmiiksi tehtaalla tai jotka koostuvat yhdessä tullille esitettävistä elementeistä, jotka kootaan rakennuspaikalla, kuten asuintalot, työmaaparakit, toimistot, koulut, kaupat, vajat, autotallit ja niiden kaltaiset rakennukset”.

III  Pääasian tosiseikat, ennakkoratkaisukysymykset ja oikeudenkäynti unionin tuomioistuimessa

7.        Ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen mukaan kantaja, A GmbH, kertoo toimittavansa erikokoisia ja ‑muotoisia vasikkakoppeja tai vasikkaigluja, joissa vasikoita pidetään niiden kasvatuksen ajan. Vasikkaigluissa on seinistä ja katosta koostuva muovirunko ja joissakin malleissa myös lattia. Niissä on aukot kuivikkeita ja ilmanvaihtoa varten. Niiden etupuolella on oveton sisäänkäyntiaukko; joihinkin malleihin voi kuitenkin olla saatavana ovia lisävarusteena. Suurin malli (”ryhmäiglu”) tuodaan maahan ilman lattiaa, jotta siihen voidaan myöhemmin lisätä massiivipuusta valmistettu lattia. Pienimmän vasikkaiglumallin pituus on 147 cm, leveys 109 cm ja korkeus 117 cm. Ryhmäiglun pituus on 220 cm, leveys 273 cm ja korkeus 183 cm. Vasikkaiglut sijoitetaan yleensä ulos, ja niiden tarkoituksena on suojata vasikoita säältä. Ne on valmistettu polyeteenistä, joka sisältää 8 prosenttia titaanidioksidia. Jokaisessa iglussa on myös metallia oleva perusta ja ovenkarmit, joiden osuus materiaalista on 12–21 prosenttia.

8.        Kantaja haki 5.8.2015 vastaajalta, Hauptzollamt B:ltä (päätullitoimipaikka B, jäljempänä Hauptzollamt B), sitovaa tariffitietoa, jotta vasikkaiglut voitaisiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön silloiseen alanimikkeeseen 9406 0080 ”tehdasvalmisteiset rakennukset”, joiden materiaali on ”muuta ainetta”. Vastaaja antoi 29.9.2015 sitovan tariffitiedon, jossa kyseiset tavarat luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 3926 9097 ”muut muovitavarat, muut kuin alanimikkeisiin 3926 1000–3926 9092 kuuluvat”. Tämän seurauksena vasikkaigluista perittiin tullia 6,5 prosenttia eikä 2,7 prosenttia, kuten olisi tehty, jos ne olisi luokiteltu tehdasvalmisteisiksi rakennuksiksi.

9.        Kantaja nosti Finanzgerichtissä (verotuomioistuin, Saksa) kanteen riitauttaakseen vastaajan luokittelun ja saadakseen vasikkaiglut luokiteltua ”tehdasvalmisteisiksi rakennuksiksi”. Finanzgericht hylkäsi tämän kanteen sillä perusteella, että koska iglut koostuivat polyeteenistä, mikä antoi igluille niiden olennaisen luonteen, vasikkaiglut oli luokiteltu asianmukaisesti alanimikkeeseen 3926 9097. Finanzgericht katsoi, että koska vasikkaigluissa on sisäänkäyntiaukko, joka käsittää lähes koko etupuolen, ne eivät ole suljettuja tiloja, eikä niitä näin ollen voitu luokitella tehdasvalmisteisiksi rakennuksiksi.

10.      Kantaja valitti tästä ratkaisusta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

11.      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan kantaja väittää, että vasikkaiglujen ei tarvitse olla kaikilta sivuilta suljettu, jotta ne voitaisiin luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9406. Asetustekstissä ja sen huomautuksissa ei ole tällaista vaatimusta, ja yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän 4 huomautuksessa lueteltuihin rakennusesimerkkeihin kuuluvat myös vajat, joissa voi olla sisään- ja uloskäyntiaukot, joita ei voida sulkea, tai jopa täysin avoin sivu. Näissä esimerkeissä toistetaan harmonoidun järjestelmän nimikettä 9406 koskevat selitykset sekä Yhdysvaltojen harmonoidun tariffiluettelon 94 ryhmän 4 huomautus (Chapter 94 Note 4 Harmonized Tariff Schedule of the United States). Kantaja toteaa, että monissa jäsenvaltioissa on sellaiset sääolosuhteet, ettei rakennuksen tarvitse aina olla täysin suljettu tila, jotta sitä voitaisiin käyttää sellaisenaan. Ei ole myöskään selvää, että ihmisten on voitava mennä sisään tehdasvalmisteisiin rakennuksiin tai että kaikkien ihmisten, myös pitkien ihmisten, pitäisi päästä sisään pystyasennossa.

12.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa myös, että vastaajan mukaan on aluksi tukeuduttava yleiskieleen, kun tavaran luokittelemiseksi nimikkeeseen 9406 määritetään, mikä on tehdasvalmisteinen rakennus, koska sitä ei ole määritelty nimikkeissä, huomautuksissa ja selityksissä. Vastaaja toteaa, että kaikki tuotteet, jotka kuuluvat rakennuksen käsitteen piiriin yleiskielessä käytetyssä merkityksessä, eivät ole yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän 4 huomautuksessa tarkoitettuja ja yhdistetyn nimikkeistön tariffinimikkeen 9406 mukaisia tehdasvalmisteisia rakennuksia. Vastaajan mukaan 94 ryhmän 4 huomautuksessa luetelluilla rakennuksilla on muun muassa seuraavat ominaisuudet: ne ovat kaikilta sivuiltaan suljettuja, ne on tarkoitettu pitkäaikaiseen (kiinteään) käyttöön, ne ovat rakenteeltaan vakaita ja kooltaan sellaisia, että keskipituinen ihminen voi mennä niihin sisään pystyasennossa.

13.      Ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin katsoo, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen mukaan vasikkaiglut olisi luokiteltava nimikkeeseen 3926, ellei niitä ole suljettu siitä pois, 39 ryhmän 2x huomautuksen mukaisesti sillä perusteella, että ne ovat 94 ryhmään kuuluvia tehdasvalmisteisia rakennuksia. Vastoin Finanzgerichtin ja vastaajan näkemystä ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin on taipuvainen katsomaan, ettei nimike 9406 edellytä sitä, että tehdasvalmisteinen rakennus olisi kaikilta sivuiltaan suljettu tila. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo myös, että tehdasvalmisteisen rakennuksen on oltava sellainen, että keskipituinen ihminen voi mennä siihen sisään ja että siinä on oltava vähintään yksi tila, jossa hän voi seistä pystyasennossa, jotta tällainen rakennus voitaisiin luokitella nimikkeeseen 9406. Koska Bundesfinanzhofilla oli epäilyksiä tavaroiden luokittelusta, se lykkäsi asian käsittelyä ja esitti unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Edellytetäänkö yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9406 välttämättä, että tehdasvalmisteisen rakennuksen on oltava kaikilta sivuiltaan täysin suljettu tila?

2)      Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Edellytetäänkö yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9406, että tehdasvalmisteisen rakennuksen on oltava kooltaan sellainen, että keskipituiset ihmiset voivat mennä siihen sisään, ja onko rakennuksessa oltava tällöin vähintään yksi tila, johon tällainen ihminen voi mennä sisään pystyasennossa, vai riittääkö se, että sisään pääsee kumartuneessa asennossa?”

14.      Euroopan komissio on esittänyt kirjallisia huomautuksia.

IV     Arviointi

 Euroopan komission huomautukset

15.      Kummankin esitetyn kysymyksen osalta komissio toteaa ennakkoratkaisupyynnön esittäneen tuomioistuimen tavoin, että kyseisten vasikkaiglujen luokittelemiseksi on tarpeen määritellä, ovatko ne tehdasvalmisteisia rakennuksia, sillä tämä määritelmä sulkee ne yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmän 2x huomautuksen mukaan pois ryhmän 39 mukaisesta luokituksesta. Tehdasvalmisteisen rakennuksen on 94 ryhmän 4 huomautuksen mukaan oltava rakennus, joka vastaa huomautuksessa esitettyjä esimerkkejä, joita ovat asuintalot, työmaaparakit, toimistot, koulut, kaupat, vajat, autotallit ja niiden kaltaiset rakennukset. Harmonoidun järjestelmän vuoden 2022 selittävissä huomautuksissa(7) myös tietyntyyppiset kasvihuoneet ja katumyyntikojut luokitellaan nimikkeeseen tehdasvalmisteiset rakennukset.

16.      Komissio huomauttaa, että sen paremmin yhdistetyssä nimikkeistössä kuin harmonoidussa järjestelmässä ei määritellä käsitettä ”rakennus”. Sellaisten ilmausten merkitys ja ulottuvuus, joita ei ole määritelty unionin oikeudessa, on määritettävä sen merkityksen mukaan, joka niillä on yleiskielessä, ottaen samalla huomioon se asiayhteys, jossa niitä käytetään, ja sen säännöstön tavoitteet, johon ne kuuluvat.(8) Englannin kielen sanan ”building” ja saksan kielen sanan ”Gebäude” määritelmien perusteella komissio katsoo, että jotta jokin rakennelma voidaan luokitella ”tehdasvalmisteiseksi rakennukseksi”, siinä on oltava katto ja seinät, sen on oltava tarkoitettu ihmisten käyttöön ja heidän on voitava liikkua siinä suorittaakseen tehtäviään, sen on sijaittava ulkona ja sillä on oltava tietty vakaus ja kestävyys.

17.      Sen osalta, montako seinää rakennuksessa on oltava ja/tai onko siinä oltava suljettu tila, komissio ja ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin viittaavat tullikoodeksikomitean 227. istunnon pöytäkirjaan. Vaikka nämä päätelmät eivät ole sitovia, ne osoittavat, että vaikka rakennuksessa ei välttämättä tarvitse olla neljää seinää, siinä on oltava katto ja joitakin seiniä.(9) Tätä näkemystä vahvistaa se, että 94 ryhmän 4 huomautuksessa esimerkkinä mainituissa vajoissa ei aina ole neljää seinää. Vaatimus, jonka mukaan rakennuksessa on oltava neljä seinää tai sen on oltava muulla tavoin suljettu, voisi johtaa siihen, että tavarat luokiteltaisiin eri alanimikkeisiin sen mukaan, onko niissä ovia, mikä olisi vastoin yhdenmukaisen luokittelun tavoitetta.

18.      Vaatimusta siitä, että rakennuksen on oltava tarkoitettu ihmisten käyttöön ja että heidän on voitava liikkua siinä suorittaakseen tehtäviään, tukee se, että kaikki 94 ryhmässä luetellut tavarat on tarkoitettu ihmisten käyttöön, ja se, että eläinten käyttöön tarkoitetut tavarat on luokiteltu yhdistetyssä nimikkeistössä muuhun luokkaan. Näin ollen komissio katsoo, että nimikkeessä 9406 tarkoitettujen tehdasvalmisteisten rakennusten on oltava tarkoitettu ihmisten käyttöön, ihmisten on voitava liikkua niissä, ja niiden on oltava sen kokoisia, että ihmiset voivat mennä niihin sisään ja tulla niistä ulos ja suorittaa niissä tehtäviään vaikeuksitta. Tässä yhteydessä komissio viittaa siihen, miten yhdistetyssä nimikkeistössä käsitellään kasvihuoneita ja muovitunneleita. Jotta kasvihuone voidaan luokitella tehdasvalmisteiseksi rakennukseksi, sen on oltava riittävän iso, jotta keskipituinen ihminen voi mennä siihen sisään. Komissio viittaa asetukseen (EY) N:o 1655/2005,(10) jossa säädetään, että pienoiskasvihuonetta, jonka pituus on 50 cm, leveys 24 cm ja korkeus 25 cm, ei pidetä nimikkeen 9406 mukaisena tehdasvalmisteisena rakennuksena. Yhdistetyn nimikkeistön vuoden 2019 selittävien huomautusten(11) mukaan muovitunnelin on oltava niin iso, että ihminen voi mennä siihen sisään, jotta sitä voitaisiin pitää tehdasvalmisteisena rakennuksena. Olisi myös vastoin 4 huomautuksen esimerkkejä, jos keskipituinen ihminen ei voisi liikkua tällaisten rakennelmien sisällä pystyasennossa vaan kumartuneena. Komissio toteaa, että vasikkaiglut eivät ole nimikkeen 9406 mukaisia tehdasvalmisteisia rakennuksia, elleivät ne ole niin isoja, että ihminen voi liikkua niissä pystyasennossa.

19.      Komissio katsoo, ettei ole epäilystä siitä, että pääasiassa kyseessä olevat vasikkaiglut on tarkoitettu ulkokäyttöön.

20.      Viitaten 4 huomautuksessa oleviin esimerkkeihin komissio kuitenkin epäilee, täyttävätkö pääasiassa kyseessä olevat tavarat kestävyyttä ja vakautta koskevan vaatimuksen. Se käyttää esimerkkinä muovitunneleita, jotka yhdistetyn nimikkeistön vuoden 2019 selittävien huomautusten mukaan eivät kuulu nimikkeeseen 9406, jos ne voidaan purkaa ja siirtää paikasta toiseen helposti. Iglujen ilmeisen koon ja painon perusteella komissio katsoo, että kyseessä olevia vasikkaigluja mitä ilmeisimmin voidaan siirtää helposti paikasta toiseen, jolloin kestävyyttä ja vakautta koskeva vaatimus ei täyty.

 Asian arviointi

21.      Kuten komissio perustellusti huomauttaa, silloin, kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle niitä perusteita, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse.(12) Vaikka luokittelu tehdään puhtaasti tosiseikkojen arvioinnin perusteella eikä tällainen arviointi ole unionin tuomioistuimen asiana ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä,(13) se voi kuitenkin antaa selittäviä ohjeita ja suuntaviivoja tapauksen tosiseikkojen perusteella.(14)

22.      Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti ja kuten oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä.(15) Vaikka harmonoidun järjestelmän selitykset ja yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhdenmukaisen noudattamisen varmistamiseksi, ja ne tarjoavat itsessään päteviä ohjeita tullitariffin tulkitsemiseksi.(16)

23.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaan ja sen perusteella, että kyseessä olevat vasikkaiglut koostuvat pääasiassa polyeteenistä, ne kuuluvat nimikkeeseen 3926. 2 huomautuksen x alakohdan mukaan 94 ryhmään kuuluvat tehdasvalmisteiset rakennukset suljetaan pois 39 ryhmästä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltävänä oleva asia voidaan siis ratkaista määrittämällä, ovatko kyseessä olevat tavarat nimikkeessä 9406 tarkoitettuja tehdasvalmisteisia rakennuksia, sillä jos ne ovat, ne eivät voi kuulua 39 ryhmään. Tästä seuraa, että kyseessä olevien tavaroiden luokitusta voidaan jatkaa poissulkuprosessin avulla. Jos tehdasvalmisteisessa rakennuksessa on oltava kaikilta sivuiltaan kokonaan suljettu tila tai jos sen on oltava riittävän suuri, jotta keskipituiset ihmiset voivat astua siihen sisään tai seistä siinä pystyasennossa, kyseessä olevat vasikkaiglut eivät kuulu nimikkeeseen 9406, vaan ne täytyy luokitella nimikkeeseen 3926.

24.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että yleiskielessä käytetyssä merkityksessä rakennusten on yleensä oltava katettuja rakenteita, mutta niissä ei välttämättä ole seiniä kaikilla sivuilla niin, että tila on kaikilta sivuiltaan suljettu. Vaikka useimmat 94 ryhmän 4 huomautuksen esimerkkirakennukset koostuvat kaikilta sivuiltaan suljetuista tiloista, kuten kantaja aivan oikein huomauttaa, vajat voidaan kuitenkin rakentaa yhdeltä tai useammalta sivulta avoimiksi. Koska joihinkin vasikkaiglumalleihin voidaan asentaa ovet lisävarusteena, vasikkaiglut voivat muodostaa suljetun tilan.

25.      Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen säännön mukaan tavaroiden luokittelu määräytyy nimikkeisiin sisältyvien käsitteiden sekä jaksojen tai ryhmien mahdollisten huomautusten sanamuodon mukaisesti. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9406 käytetään saksankielistä käsitettä ”vorgefertigte Gebäude”, englanninkielistä käsitettä ”prefabricated buildings” ja ranskankielistä käsitettä ”constructions préfabriqueés”, ja tätä käsitettä on tulkittava 94 ryhmän 4 huomautuksen esimerkkien perusteella.

26.      Tullikoodeksikomitean 227. istunnon pöytäkirjasta käy ilmi, että rajatapausten luokittelu on hankalaa. Kyseisessä istunnossa kuudentoista jäsenvaltion edustajat kannattivat sitä, että alumiinirungosta ja lasista rakennettu, katosta ja kolmesta seinästä koostuva talvipuutarha luokitellaan tehdasvalmisteiseksi rakennukseksi nimikkeeseen 9406, kun taas yhdeksän jäsenvaltion edustajat kannattivat sen luokittelua alumiinirakenteeksi nimikkeeseen 7610. Tullikoodeksikomitean päätelmät vastaavat kantajan ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa esittämiä huomautuksia, joiden mukaan vajoissa voi olla yksi tai useampi avoin sivu. Komissio ja ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ovat yhtä mieltä tästä arvioinnista.

27.      Näiden toteamusten perusteella katson, että nimikkeen 9406 mukaisen tehdasvalmisteisen rakennuksen ei tarvitse olla kaikilta sivuiltaan suljettu tila. Tästä seuraa, että yhdyn tullikoodeksikomitean enemmistön päätelmään, jonka mukaan rakennuksessa ei tarvitse olla neljää seinää. Vaikka pitääkin paikkansa, että 94 ryhmän 4 huomautuksessa luetellut rakennukset ovat yleensä kaikilta sivuiltaan suljettuja tiloja, tämä ei estä sitä, että tehdasvalmisteinen rakennus, joka ei ole tällainen suljettu tila, kuuluisi tämän käsitteen soveltamisalaan. Yleiskielessä rakennelma voi olla rakennus siitä huolimatta, että se ei ole suljettu tila. Tämän ennakkoratkaisupyynnön osalta välittömästi mieleen tulevia esimerkkejä ovat heinäladot ja puutavaran ilmakuivaukseen tarkoitetut katokset.

28.      Sitä, onko nimikkeeseen 9406 kuuluvassa tehdasvalmisteisessa rakennuksessa oltava jokin vähimmäiskorkeus, on tarkasteltava 94 ryhmän 4 huomautuksen esimerkkien valossa. Kun tarkastellaan pelkästään käsitettä ”vaja”, voidaan todeta, etteivät kaikki vajat välttämättä ole sen kokoisia, että keskipituinen ihminen voi mennä niihin sisään pystyasennossa, mutta ne ovat siitä huolimatta rakennuksia. 94 ryhmän 4 huomautuksessa olevat esimerkit – asuintalot, työmaaparakit, toimistot, koulut, kaupat, vajat, autotallit ja niiden kaltaiset rakennukset – näyttäisivät tarkoittavan sitä, että tehdasvalmisteiset rakennukset ovat perusominaisuuksiltaan sellaisia rakennelmia, joihin keskipituinen ihminen voi mennä sisään ja liikkua niissä ympäriinsä. Vaikuttaa siis siltä, että vajojen on oltava kooltaan sellaisia, että keskipituinen ihminen voi mennä niihin sisään ja liikkua niissä pystyasennossa, jotta niitä voitaisiin pitää 94 ryhmän 4 huomautuksessa tarkoitettuina tehdasvalmisteisina rakennuksina.

29.      Olen tullut tähän johtopäätökseen ottamatta huomioon kolmea komission esittämää väitettä. Ensinnäkään en ole vakuuttunut väitteestä, jonka mukaan se, että asetuksessa N:o 1655/2005 pienoiskasvihuone on suljettu pois nimikkeestä 9406, olisi osoitus yleisestä lähestymistavasta, joka koskee muutoin tähän nimikkeeseen kuuluvan tehdasvalmisteisen rakennuksen korkeusvaatimuksia. Asetuksessa mainitun tuotteen pituus on noin 50 cm, leveys noin 24 cm ja korkeus noin 25 cm. Kuten kyseisen asetuksen liitteessä olevasta, tiedoksi toimitetusta valokuvasta käy ilmi, kyseinen tuote näyttää lasilaatikolta tai säiliöltä, eikä sitä voida sekoittaa rakennukseen.

30.      Toiseksi ehdotus, jonka mukaan nimikkeeseen 9406 kuuluvan tehdasvalmisteisen rakennuksen olisi oltava kooltaan sellainen, että keskipituinen ihminen voi mennä siihen sisään, koska yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa niin määrätään, vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta, koska tämä toteamus esiintyy muovitunneleita koskevan viittauksen yhteydessä eikä sitä siten ole tarkoitettu yleisesti sovellettavaksi.

31.      Kolmanneksi en ole vakuuttunut myöskään siitä komission väitteestä, jonka mukaan eläinsuojien ja muiden eläinten käyttöön tarkoitettujen tavaroiden on kuuluttava johonkin toiseen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen sen vuoksi, että kaikki 94 ryhmän tavarat on tarkoitettu ihmisten käyttöön. Vaikka jaksojen ja ryhmien otsikot ovat vain ohjeellisia, yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen ensimmäisen säännön mukaisesti 94 ryhmä, joka koskee muun muassa huonekaluja, vuodevarusteita, tyynyjä, valokilpiä ja valaistuja nimikylttejä, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön XX jaksoon, jonka otsikko on ”Erinäiset tavarat”. Tämä sekalaisista tavaroista koostuva jakso sisältää luonteensa vuoksi kaikenlaisia tavaroita. Sekalaisesta luettelosta on mielestäni on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, tehdä minkäänlaisia päätelmiä. Tämän päätelmän yhteydessä totean, että vuonna 1977 Maailman tullijärjestö luokitteli nimikkeeseen 9406 10 maatilalla käytettäviä viljasiiloja, jotka koostuvat useista halkaisijaltaan pienenevistä pyöreistä puukuitulevystä valmistetuista osista, jotka on suunniteltu koottaviksi asettamalla ne päällekkäin ja kiinnittämällä ne yhteen rautaputkien avulla ja joissa ei ole mekaanisia tai lämpölaitteita, puusta valmistettuina tehdasvalmisteisina rakennuksina.(17)

32.      Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamasta tarkastuksesta muuta johdu, ennakkoratkaisupyynnössä esitetty kuvaus vasikkaigluista herättää kysymyksen niiden kestävyydestä ja vakaudesta, jotka, kuten komissio huomauttaa, ovat ominaisuuksia, jotka olisi otettava huomioon määritettäessä, onko nämä rakennelmat luokiteltava tehdasvalmisteisiksi rakennuksiksi.

33.      Kantaja viittaa myös Amerikan yhdysvaltojen yhtenäistettyyn tariffinimikkeistöön (Harmonized Tariff Schedule of the United States). Tehdasvalmisteisia rakennuksia koskevassa nimikkeessä 9406 on erillinen alanimike ”muoviset eläinsuojat”. Koska tämän nimikkeistön 4 huomautus on lähes identtinen(18) harmonoidun järjestelmän ja yhdistetyn nimikkeistön huomautuksen kanssa, katson, että se tukee väitettä, jonka mukaan muovista valmistetut eläinsuojat eivät kyseisen huomautuksen mukaan kuulu nimikkeeseen 9406 ja että niiden kuuluminen 94 ryhmään edellyttäisi erillistä nimikettä. Muovista valmistettujen eläinsuojien nimenomainen sisällyttäminen Yhdysvaltojen nimikkeistöön nimikkeen 9406 alanimikkeenä osoittaa vain sen, että EU:lla ja Yhdysvalloilla on erilainen lähestymistapa tähän kysymykseen.(19)

V       Ratkaisuehdotus

34.      Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Bundesfinanzhofin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 1101/2014, liitteessä I olevaa yhdistettyä nimikkeistöä

on tulkittava siten, että sen nimikkeen 9406 mukaisen tehdasvalmisteisen rakennuksen

–        ei tarvitse olla kaikilta sivuiltaan täysin suljettu tila

–        on oltava riittävän suuri, jotta keskipituinen ihminen voi mennä siihen sisään, ja siinä on oltava vähintään yksi tila, johon tällainen ihminen voi mennä sisään pystyasennossa ja

–        on oltava kestävä ja vakaa.


1      Alkuperäinen kieli: englanti.


2      EYVL 1987, L 256, s. 1.


3      Yhdistyneiden Kansakuntien sopimuskokoelma, osa 1503, s. 4, nro 25910 (1988); EYVL 1987, L 198, p. 3.


4      EUVL 2014, L 312, s. 1.


5      Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan mukaisesti komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen päivitetty toisinto neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä siihen liittyvien yhteisen tullitariffin autonomisten tullien ja sopimustullien määrät.


6      Tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti: ks. esimerkiksi tuomio 2.5.2019, Onlineshop (C‑268/18, EU:C:2019:353, 22 kohta).


7      Komissio viittaa vuoden 2022 selittäviin huomautuksiin sillä perusteella, että harmonoidun järjestelmän mukaiset koodit eivät juuri ole muuttuneet pääasian tosiseikkoihin liittyvien ajankohtien jälkeen.


8      Ks. esim. tuomio 6.9.2018, Kreyenhop & Kluge (C‑471/17, EU:C:2018:681, 39 kohta).


9      Tullikoodeksikomitean 227. istunnon pöytäkirja, s. 10.


10      Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 10.10.2005 annettu komission asetus (EUVL 2005, L 266, s. 50).


11      EUVL 2019, C 119, s. 1.


12      Ks. esimerkiksi tuomio 20.10.2022, Mikrotīkls (C‑542/21, EU:C:2022:814, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).


13      Ibid.


14      Ks. esimerkiksi julkisasiamies Kokottin ratkaisuehdotus Uroplasty (C‑514/04, EU:C:2006:56, 45 kohta).


15      Ks. esimerkiksi tuomio 28.4.2022, PRODEX (C‑72/21, EU:C:2022:312, 28 kohta).


16      Ibid., 29 kohta.


17      Tämä tieto luokittelusuosituksesta on saatavilla Maailman tullijärjestön harmonoidun järjestelmän hyödyketietokannasta. Ks. https://www.wcotradetools.org/en/harmonized-system. Luokittelusuosituksilla on sama asema kuin selittävillä huomautuksilla; erona on se, että ensiksi mainitut liittyvät tiettyihin tuotteisiin. Tuomioistuin totesi 19.11.1975 antamassaan tuomiossa Douaneagent der Nederlandse Spoorwegen (38/75, EU:C:1975:154, 24 kohta) näin: ”On totta, että – – [Maailman tullijärjestön] luokittelusuositukset eivät sido sopimuspuolia, mutta ne vaikuttavat tulkintaan, mikä on erityisen ratkaisevaa, koska ne ovat peräisin viranomaiselta, jonka sopimuspuolet ovat valtuuttaneet varmistamaan nimikkeistön tulkinnan ja soveltamisen yhdenmukaisuuden”.


18      Vuosien 2015 ja 2023 versioissa määrätään näin: ”Nimikkeessä 9406 tarkoitetaan ilmaisulla ’tehdasvalmisteinen rakennus’ rakennuksia, jotka tehdään valmiiksi tehtaalla tai jotka koostuvat yhdessä tullille esitettävistä elementeistä, jotka kootaan rakennuspaikalla, kuten asuintalot, työmaaparakit, toimistot, koulut, kaupat, vajat, autotallit ja niiden kaltaiset rakennukset”. Näiden versioiden välinen ero on siinä, että sanat ”entered together” on korvattu sanoilla ”presented together” (”yhdessä – – esitettävät elementit”).


19      Muistutan tässä yhteydessä siitä, mitä julkisasiamies Jacobs on todennut 28.10.1999 antamassaan ratkaisuehdotuksessa Peacock (C‑339/98, EU:C:1999:540, 37 kohta): ”– – tuomioistuin on oikeudellinen elin, joka on erikoistunut erityisesti yhteisön oikeuteen. Sen tehtäviin selvästi kuuluu tulkita oikeudellisesti [yhdistetyn nimikkeistön] käsitteitä. Se ei ole tekninen elin, joka voisi ratkaista pelkästään teknisluonteisia riitoja, eikä sen tule millään tavoin puuttua [harmonoidun järjestelmän] nimikkeiden sisältöä koskevaan neuvotteluprosessiin, jossa asianmukaisen asiantuntemuksen omaavat henkilöt pyrkivät kansainväliseen yhteisymmärrykseen selkeästi ristiriitaisesta ja hyvin teknisestä kysymyksestä. Tämä prosessi voi sisältää [harmonoidun järjestelmän] sanamuodon selventämistä koskevia muutoksia ja se on asianmukaisin keino saavuttaa pitkän aikavälin ratkaisu mielipide-eroihin. Yhteisöjen tuomioistuin voi kuitenkin auttaa asiaa ratkaisemalla, kuinka tiettyjä [yhdistetyn nimikkeistön] käsitteitä on tulkittava tietyllä hetkellä yhteisön oikeuden mukaan.”