Asia T-480/15

Agria Polska sp. z o.o. ym.

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Kartelli – Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö – Kasvinsuojeluaineiden jakelumarkkinat – Kantelun hylkäävä päätös – Tuottajien ja jakelijoiden väitetty kilpailunvastainen menettely – Tuottajien ja jakelijoiden yhdenmukaistettu ja yhteen sovitettu toiminta näiden tehdessä kanteluja hallinto- ja poliisiviranomaisille – Ilmoitus, jonka mukaan rinnakkaistuojat ovat rikkoneet sovellettavaa lainsäädäntöä – Viranomaisten myöhemmin suorittama hallinnollinen valvonta – Kansallisten viranomaisten rinnakkaistuojille määräämät hallinnolliset ja rikosoikeudelliset seuraamukset – Tuottajien ja jakelijoiden tekemien kanteluiden rinnastaminen haitantekotarkoituksessa nostettuihin kanteisiin tai hallinnollisten menettelyjen väärinkäyttöön – Unionin edun puuttuminen – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 16.5.2017

1.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Kantelujen tutkiminen – Komission päätös olla aloittamatta tutkintaa – Komission harkintavalta – Rajat – Tutkinnan aloittamatta jättämistä koskevan päätöksen perustelut – Laajuus – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus

(SEUT 101 ja SEUT 102 artikla sekä SEUT 105 artiklan 1 kohta)

2.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kilpailua rajoittava vaikutus – Arviointiperusteet – Kilpailunvastainen tarkoitus – Kilpailevan yrityksen tekemät samanaikaiset ilmiannot toimivaltaisille kansallisille viranomaisille – Hyväksyttävyys

(SEUT 101 artikla)

3.      Kilpailu – Unionin säännöt – Asiallinen soveltamisala – Kansallisten viranomaisten kilpailevien yritysten tekemien ilmiantojen vuoksi aloittamat tarkistukset ja seuraamusmenettelyt – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen

(SEUT 101 ja SEUT 102 artikla)

4.      Määräävä markkina-asema – Väärinkäytön käsite – Kilpailevan yrityksen ilmiantaminen toimivaltaisille kansallisille viranomaisille kuuluu käsitteen alaan – Arviointiperusteet – Suppea tulkinta

(SEUT 102 artikla)

5.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Kantelujen tutkiminen – Asioiden tärkeysjärjestykseen asettaminen komissiossa – Asian tutkimiseen liittyvän unionin edun huomioon ottaminen – Komission harkintavalta – Asia, jolla voidaan myötävaikuttaa kilpailuoikeuden kehittämiseen

(SEUT 101 ja SEUT 102 artikla)

6.      Kilpailu – Unionin säännöt – Soveltaminen kansallisissa tuomioistuimissa – Kilpailusääntöjen rikkomisilla aiheutetun vahingon korvaamista koskeva kanne

(SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 6 artikla)

7.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Kantelujen tutkiminen – Velvollisuutta aloittaa tutkinta ja tehdä rikkomisen olemassaoloa koskeva päätös ei ole – Sillä, että kansallinen kilpailuviranomainen on aikaisemmin hylännyt samanlaisen kantelun, ei ole merkitystä

(SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 7 artikla; komission tiedonanto 2004/C 101/03)

8.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Kohde – Jäsenvaltioiden jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä ei voida todeta kyseisessä päätöksessä

(SEUT 101 ja SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 7 artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 34–39 kohta)

2.      SEUT 101 artiklassa kielletään ankarasti kaikki sellaiset taloudellisten toimijoiden suorat ja epäsuorat kontaktit, joiden tarkoituksena tai seurauksena on joko vaikuttaa jonkin tosiasiallisen tai mahdollisen kilpailijan markkinakäyttäytymiseen tai paljastaa tällaiselle kilpailijalle se, kuinka yritys itse on päättänyt tai kuinka se aikoo itse käyttäytyä markkinoilla.

Taloudelliset toimijat säilyttävät kuitenkin oikeuden sopeutua älykkäästi kilpailijoidensa todettuun tai niiltä odotettuun käyttäytymiseen. Yritykset voivat näin puolustaa perusteltuja intressejään, jos niiden kilpailijat eivät noudata sellaisia sovellettavia säännöksiä kuten kasvinsuojeluaineiden kauppaa koskevaa lainsäädäntöä. Näiden yritysten saattaa olla perusteltua ilmoittaa toimivaltaisille kansallisille viranomaisille voimassaolevien säännösten mahdollisista noudattamatta jättämisistä ja tarvittaessa olla yhteistyössä kyseisten viranomaisten kanssa näiden suorittaessa valvontatoimenpiteitä.

(ks. 44, 47 ja 48 kohta)

3.      Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten päätökset ryhtyä tarkastamaan asiakirjoja tai toimittaa tarkastuksia paikan päällä ja aloittaa lainvastaisista menettelyistä epäiltyihin yrityksiin kohdistuvia hallinto- ja rikosoikeudellisia menettelyjä, olivat kyseisten kansallisten viranomaisten, jotka toimivat yleisen edun mukaisesti ja joiden päätökset kuuluvat tällä perusteella niiden harkintavaltaan, tekemiä. Jäsenvaltioiden viranomaisten tällaiset menettelyt ja päätökset – silloin kun ne eivät toimi sidotun toimivallan puitteissa – eivät kuulu SEUT 101 eivätkä SEUT 102 artiklan soveltamisalaan, koska näillä artikloilla pyritään sääntelemään pelkästään yritysten menettelyä.

Se seikka, että kilpailevat yritykset olisivat vaikuttaneet kyseisten viranomaisten menettelyyn, kun nämä olivat päättäneet aloittaa valvonnan, ei ole omiaan poistamaan näiden päätöksiltä niiden luonnetta kansallisten viranomaisten päätöksinä.

(ks. 49 ja 55 kohta)

4.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 65–72 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 73 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 80–84 kohta)

7.      Asetuksen N:o 1/2003 7 artiklalla ei anneta kantelijalle oikeutta vaatia, että komissio tekisi lopullisen päätöksen siitä, onko SEUT 101 ja/tai SEUT 102 artiklan väitetty rikkominen olemassa, eikä sillä myöskään velvoiteta komissiota jatkamaan menettelyä tilanteesta riippumatta lopulliseen päätökseen saakka silloinkaan, kun kansallinen kilpailuviranomainen oli jo aikaisemmin – mahdollisesti virheellisesti – hylännyt komissiolle tehdyn kantelun kanssa samanlaisen kantelun.

Sen näkemyksen hyväksyminen, jonka mukaan komission pitäisi tällaisessa tilanteessa systemaattisesti aloittaa tutkinta, ei myöskään soveltuisi yhteen asetuksen N:o 1/2003 13 artiklan 2 kohdan tavoitteen kanssa, jona oli tehokkuuden takaamiseksi ottaa käyttöön voimavarojen mahdollisimman hyvä jakautuminen eurooppalaisessa kilpailuverkostossa. Joka tapauksessa voidaan todeta, ettei asetuksessa N:o 1/2003 eikä komission tiedonannossa yhteistyöstä kilpailuviranomaisten verkostossa säädetä yritystä koskevista oikeuksista eikä odotuksista, jotka kohdistuvat siihen, että asian käsittelisi tietty kilpailuviranomainen, jotta nämä voisivat käyttää hyväkseen kyseisen viranomaisen tutkintaan liittyvien toimivaltuuksiensa avulla keräämiä todisteita.

(ks. 94 ja 95 kohta)

8.      Asetuksen N:o 1/2003 7 artiklassa säädetyssä menettelyssä ei voida esittää toteamuksia jäsenvaltioiden viranomaisten, eikä tuomioistuinten, mahdollisista jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisistä, sillä tämä kuuluu SEUT 258 artiklassa määrätyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan menettelyn yhteyteen. Ei ole sallittua, että tosiasiallisesti sovellettavia sääntöjä kierretään yrittämällä välttää se, että perussopimuksessa määrättyyn menettelyyn sovellettaisiin SEUT 258 artiklassa määrättyä menettelyä, siten, että siihen yritetään keinotekoisesti soveltaa asetuksessa N:o 1/2003 vahvistettuja sääntöjä.

(ks. 97 kohta)