Asia T-300/03

Moser Baer India Ltd

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Tukia koskevat tutkimukset – Intiasta peräisin olevat kirjoitettavat CD-levyt – Tuen määrän laskeminen – Vahingon määrittäminen – Syy-yhteys – Puolustautumisoikeudet

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Tuki käyttöomaisuuden hankintaan

(Neuvoston asetuksen N:o 2026/97 7 artiklan 3 kohta)

2.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Tuki käyttöomaisuuden hankintaan

(Neuvoston asetuksen N:o 2026/97 7 artiklan 3 kohta)

3.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Tuen ja vahingon arvioiminen

(Neuvoston asetuksen N:o 2026/97 11 artiklan 1 kohta)

4.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Poistoajan pituuden määrittäminen

(Neuvoston asetus N:o 2026/97)

5.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Tutkimuksen kulku

(Neuvoston asetuksen N:o 2026/97 30 artiklan 1 ja 2 kohta)

6.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Vahinko

(Neuvoston asetus N:o 2026/97)

7.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Vahinko

(Neuvoston asetus N:o 2026/97)

8.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Vahinko

(Neuvoston asetus N:o 2026/97)

9.      Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Vahinko

(Neuvoston asetus N:o 2026/97)

10.    Yhteinen kauppapolitiikka – Kolmansien valtioiden tukikäytännöiltä suojautuminen – Vahinko

(Neuvoston asetuksen N:o 2026/97 8 artiklan 7 kohta)

1.      Kauppapoliittisten suojatoimenpiteiden alalla valvonnan, jota yhteisöjen tuomioistuimet kohdistavat toimielinten arviointeihin, on kohdistuttava vain siihen, että menettelysääntöjä on noudatettu, että riidanalaisen ratkaisun perustana olleet tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, ettei näitä tosiseikkoja ole arvioitu ilmeisen virheellisesti tai ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin.

Sama pätee myös, kun on kyse poistoajan arvioinnista muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 2026/97 7 artiklan 3 kohdan, jonka mukaan käyttöomaisuuden hankintaan liittyvä tuki jaetaan ”ajanjaksolle, joka vastaa tämän omaisuuden tavanomaista kuolettamisaikaa kyseisellä tuotantoalalla”, nojalla. Tämän säännöksen, jossa edellytetään muun muassa asianomaisen tuotannonalan tavanomaisen käytännön arvioimista, sanamuodosta ja yleisestä rakenteesta ilmenee, että kyseessä olevan ajanjakson määrittäminen kuuluu siihen laajaan harkintavaltaan, joka toimielimillä on niiden analysoidessa monitahoisia taloudellisia tilanteita.

(ks. 28 ja 29 kohta)

2.      Muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 2026/97 7 artiklan 3 kohdassa ei ole erityisiä sääntöjä, jotka koskevat huomioon otettavia seikkoja kyseisen tuotantoalan tavanomaisen poistoajan määrittämisessä, jossa pyritään laskemaan edun, jonka viejä on saanut käyttöomaisuutta hankkiessaan, tutkimusajanjaksoon kohdistuva osuus. Näin ollen yhteisön toimielimillä on laaja harkintavalta, jota komission alalla vahvistamat ohjeet eivät ole rajoittaneet, niiden seikkojen osalta, joita voidaan pitää merkityksellisinä.

Sikäli kuin asianomaisessa kolmannessa maassa säännellään poistoa, kansallisessa lainsäädännössä säädetty poistomenetelmä voi olla tältä osin merkityksellinen. Se, että yhteisön toimielimet eivät ole käyttäneet tällaista menetelmää muissa tasoitustulleja koskevissa tutkimuksissa, ei sinällään merkitse tämän säännöksen rikkomista.

Lisäksi kun sovellettavassa lainsäädännössä jätetään toimielimille tiettyä harkintavaltaa, se, että ne käyttävät tätä harkintavaltaa selittämättä yksityiskohtaisesti ja etukäteen niitä arviointiperusteita, joita ne aikovat kussakin konkreettisessa tapauksessa soveltaa, ei loukkaa oikeusvarmuuden periaatetta edes siinä tapauksessa, että ne kehittävät uusia vaihtoehtoisia toimintatapoja.

(ks. 40–46, 67, 88 ja 104 kohta)

3.      Muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 2026/97 11 artiklan 1 kohdassa säädetään muun muassa, että tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa koskevia tietoja ei tavallisesti oteta huomioon tuen ja vahingon arvioimiseksi. Näin ollen merkitykselliset tiedot yhteisön toimielinten analyysiä varten ovat tavanomaisesti tiedot, jotka koskevat tutkimusajanjaksoon päättyvää aikaa. Tässä säännöksessä ei kuitenkaan suljeta pois tulevia tapahtumia koskevien ennusteiden huomioon ottamista näitä tietoja analysoitaessa sikäli kuin ne ovat merkityksellisiä ja perustuvat tutkimuksen kuluessa ilmenneisiin objektiivisiin seikkoihin.

(ks. 92 kohta)

4.      Kauppapoliittisten suojatoimenpiteiden alalla tehtävä tutkimus on jatkuva prosessi, jonka kuluessa lukuisia päätelmiä tarkistetaan koko ajan uudelleen. Näin ollen ei ole mahdotonta, että yhteisön toimielinten lopulliset päätelmät, jotka koskevat esimerkiksi poistoajan pituutta, eroavat tutkimuksen tiettynä ajankohtana esitetyistä päätelmistä.

(ks. 114 kohta)

5.      Muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 2026/97 30 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaan asianomaiset viejät voivat pyytää lopullista ilmoitusta niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella lopullisten toimenpiteiden käyttöön ottamista. Tämän lopullista ilmoitusta koskevan velvollisuuden tarkoituksena on taata asianomaisten yritysten puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen.

Lisäksi lopullisten toimenpiteiden toteuttamista edeltävän tutkimuksen kohteena olevien yritysten on saatava hallinnollisen menettelyn aikana ilmaista asianmukaisesti näkemyksensä esiin tuotujen tosiseikkojen ja olosuhteiden paikkansapitävyydestä ja merkityksestä.

Tämän osalta lopullisen ilmoituksen puutteellisuus aiheuttaa lopullisten tullien käyttöön ottamisesta annetun asetuksen lainvastaisuuden vain silloin, kun asianomaiset osapuolet eivät tämän laiminlyönnin vuoksi ole kyenneet tehokkaasti puolustamaan etujaan.

(ks. 125–127 kohta)

6.      Yhteisön toimielimillä on laaja harkintavalta vahingon tutkimiseksi huomioon otettavan ajanjakson määrittämiseksi menettelyssä kolmansien valtioiden tukikäytäntöjä vastaan.

Ne voivat tutkia vahinkoa tutkimusajanjaksoa pidemmän ajanjakson kuluessa. Tämä mahdollisuus on perusteltavissa sillä, että taloudellisten kehityssuuntien tutkimus on tehtävä riittävän pitkältä ajanjaksolta.

(ks. 161 ja 162 kohta)

7.      Menettelyssä kolmansien valtioiden tukikäytäntöjä vastaan vahingon olemassaoloa on arvioitava yleisesti tarvitsematta yksilöidä kunkin vastuussa olevan yhtiön toteuttaman tuonnin vaikutusta. Yhteisön toimielimet eivät tee ilmeistä arviointivirhettä tässä arvioinnissa, kun ne nojautuvat sellaisiin tietoihin, jotka kohtuudella voivat olla niiden käytettävissä.

(ks. 168 kohta)

8.      Menettelyssä kolmansien valtioiden tukikäytäntöjä vastaan yhteisön toimielimet voivat taloudellisia kehityssuuntia koskevan tutkimuksen suorittamiseksi ottaa lainmukaisesti huomioon kehityksen, joka on todettu yhteisön tuotannonalalla koko tarkastelujakson aikana, ne vuodet mukaan lukien, joina tuonti ei vielä ollut merkittävää.

(ks. 176 kohta)

9.      Menettelyssä kolmansien valtioiden tukikäytäntöjä vastaan vahinkoa tutkittaessa on otettava huomioon kaikki tekijät, joista ainoastaan yksi ei voi olla ratkaiseva peruste. Yhden tekijän positiivinen kehitys ei estä merkittävän vahingon toteamista, koska tämä toteamus perustuu eri tekijöihin, joiden huomioon ottamisesta säädetään asetuksessa N:o 2026/97.

Vahingon yleisarvioinnin kiistämisen yhteydessä kantaja ei voi tyytyä esittämään tulkintaansa eri taloudellisista tekijöistä, vaan sen on täsmennettävä syyt, joiden vuoksi yhteisön toimielinten olisi pitänyt näiden tekijöiden perusteella päätyä eri johtopäätökseen vahingon olemassaolosta.

(ks. 213 ja 216 kohta)

10.    Muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuetulta tuonnilta suojautumisesta annetun asetuksen N:o 2026/97 8 artiklan 7 kohdassa säädetään velvollisuudesta tutkia tunnetut tekijät, jotka samaan aikaan tuetun tuonnin kanssa aiheuttavat vahinkoa yhteisön tuotannonalalle. Tällä tutkimuksella on voitava sulkea pois se, että näiden muiden tekijöiden aiheuttaman vahingon katsottaisiin johtuneen kyseessä olevasta tuonnista. Kyseisiin tekijöihin kuuluvat muun muassa sen tuonnin määrä ja hinta, jota tuki ei koske. Niihin voivat kuulua myös kilpailunvastainen käyttäytyminen, johon yhteisön tuottajat ovat syyllistyneet.

Näin ollen tilanteessa, jossa asianomaiseen yhteisön tuotannonalaan on kohdistunut asianomaisena ajanjaksona muita tekijöitä, joita ovat esimerkiksi kolmannesta maasta peräisin oleva tuonti, joka on ollut polkumyynnin kohteena, yhteisön toimielinten on määrittäessään tämän tuetun tuonnin aiheuttamaa vahinkoa tutkittava sitä, poistiko näiden muiden tekijöiden vaikutus syy-yhteyden tuetun tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä.

Tämä tutkimus ei välttämättä merkitse asianomaisen tekijän tarkkojen vaikutusten määrittämistä. Riittää, että yhteisön toimielimet toteavat, että tällaisesta ulkoisesta tekijästä huolimatta asianomaisen tuonnin aiheuttama vahinko oli merkittävä.

Näin ollen pelkästään se, että nämä muut tekijät saattoivat myötävaikuttaa yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon tarkastelujakson tiettynä aikana, ei voi johtaa sulkemaan pois mahdollisuutta siitä, että myös tuettu tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa samana ajanjaksona.

Asianomaisen tuonnin voidaan katsoa aiheuttaneen vahingon, vaikka sen vaikutukset olisivat vain osa laajemmasta, muiden tekijöiden aiheuttamasta vahingosta. Suoralta kädeltä ei siis voida sulkea pois sitä, että vahingon aiheuttavat samanaikaisesti useat tekijät, joista kukin erikseen tarkasteltuna on merkittävän vahingon syy.

Näin ollen tärkeän ulkoisen tekijän olemassaolo ei automaattisesti merkitse riidanalaisen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välisen syy-yhteyden poistumista.

(ks. 230–232, 236–238, 260 ja 269 kohta)