EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(ensimmäinen jaosto)
6 päivänä lokakuuta 2015
Asia F‑132/14
CH
vastaan
Euroopan parlamentti
Henkilöstö – Parlamentin jäsenten valtuutetut avustajat – SEUT 266 artikla – Virkamiestuomioistuimen antaman kumoamistuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet – Irtisanomispäätöksen kumoaminen – Henkilöstösääntöjen 24 artiklan mukaisen avustamispyynnön hylkäämisestä tehdyn päätöksen kumoaminen – Avustamisvelvollisuuden laajuus kun työpaikkakiusaamisesta on esitetty alustavaa näyttöä – Työsopimuksen tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen velvollisuus toteuttaa hallinnollinen tutkimus – Virkamiehen tai toimihenkilön mahdollisuus panna vireille kansallinen oikeudenkäyntimenettely – Työpaikkakiusaamista ja sen ehkäisemistä työpaikalla käsittelevä neuvoa-antava komitea, joka käsittelee parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien parlamentin jäsenistä tekemiä kanteluita – Tehtävä ja toimivaltuudet – Aineellinen vahinko ja henkinen kärsimys
Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa CH vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 3.3.2014 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen siltä osin kuin tämä toimielin kieltäytyi SEUT 266 artiklassa tarkoitettuna 12.12.2013 annetun tuomion CH v. parlamentti (F-129/12, EU:F:2013:203, jäljempänä tuomio CH) täytäntöön panemiseksi tarvittavana toimenpiteenä aloittamasta parlamentin jäsenestä hallinnollista tutkimusta tosiseikkojen vahvistamiseksi, sellaisina kuin ne on ilmoitettu hänen 22.12.2011 tekemässään avustamispyynnössä; kumoamaan 2.4.2014 tehdyn parlamentin päätöksen siltä osin kuin se kieltäytyi tällä päätöksellä maksamasta hänelle 5 686 euron summaa, joka vastaa sen palkan erotusta, johon kantaja katsoi olevansa oikeutettu SEUT 266 artiklassa tarkoitettuna tuomion CH täytäntöön panemiseksi tarvittavana toimenpiteenä; kumoamaan 4.8.2014 tehdyn parlamentin päätöksen, jolla parlamentti hylkäsi kantajan valituksen edellä mainituista 3.3. ja 2.4.2014 tehdyistä päätöksistä; velvoittamaan parlamentin maksamaan kantajalle korvauksena aineellisesta vahingosta 144 000 euroa ja henkisestä kärsimyksestä 60 000 euroa.
Ratkaisu: Euroopan parlamentin 2.4.2014 tekemä päätös, sellaisena kuin se on vahvistettu valituksen hylkäämisestä 4.8.2014 tehdyllä päätöksellä, kumotaan siltä osin kuin Euroopan parlamentti kieltäytyi SEUT 266 artiklan vastaisesti maksamasta CH:lle 5 686 euron lisäsummaa 12.12.2013 annetun tuomion CH v. parlamentti (F-129/12, EU:F:2013:203) täytäntöönpanotoimena. Euroopan parlamentin 3.3.2014 tekemä päätös, sellaisena kuin se on vahvistettu valituksen hylkäämisestä 4.8.2014 tehdyllä päätöksellä, kumotaan siltä osin kuin sen seurauksena, että 12.12.2013 annetulla tuomiolla CH v. parlamentti (F-129/12, EU:F:2013:203) on kumottu 15.3.2012 tehty Euroopan parlamentin päätös, jolla hylättiin CH:n 22.12.2011 tekemä avustamispyyntö, Euroopan parlamentti ei päättänyt aloittaa hallinnollista tutkimusta väitetystä työpaikkakiusaamisesta ja rikkoi täten SEUT 266 artiklaa. Kumoamisvaatimukset hylätään muilta osin. Euroopan parlamentti velvoitetaan maksamaan CH:lle 5 686 euroa, korotettuna 1.7.2014 eli CH:n työsuhteen päättymispäivästä alkaen laskettavalla Euroopan keskuspankin kyseistä ajanjaksoa varten vahvistamalla perusrahoitusoperaatioihin sovellettavalla korolla, johon lisätään kaksi prosenttiyksikköä. Euroopan parlamentti velvoitetaan maksamaan CH:lle 25 000 euroa korvauksena aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä, korotettuna 4.8.2014 alkaen laskettavalla Euroopan keskuspankin kyseistä ajanjaksoa varten vahvistamalla perusrahoitusoperaatioihin sovellettavalla korolla, johon lisätään kaksi prosenttiyksikköä. Vahingonkorvausvaatimukset hylätään muilta osin. Euroopan parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan CH:n oikeudenkäyntikulut.
Tiivistelmä
1. Henkilöstökanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan irtisanomisesta tehdyn päätöksen kumoaminen – Maksettavien palkkojen laskeminen – Yksityiseltä työnantajalta saadun lomarahan vähentäminen – Seikka, jota ei voida hyväksyä
(SEUT 266 artikla)
2. Henkilöstökanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan irtisanomisesta tehdyn päätöksen kumoaminen – Vapautus työtehtävien suorittamisesta yksikön edun vuoksi – Velvollisuutta palauttaa asianomaiselle tämän toimeen liittyviä työvälineitä ei ole
(SEUT 266 artikla)
3. Henkilöstökanne – Kumoamistuomio – Vaikutukset – Velvollisuus ryhtyä täytäntöönpanotoimiin – Hallinnon harkintavalta – Työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen ilman hallinnollista tutkimusta hylkäämä avustamispyyntö – Pyynnön esittäjän toimittamien ja hallinnon tiedossa olevien seikkojen huomiotta jättäminen – Seikka, jota ei voida hyväksyä
(Henkilöstösääntöjen 12 a ja 24 artikla)
4. Henkilöstökanne – Vahingonkorvauskanne – Riidanalaisen toimen kumoaminen, jolla ei varmisteta asianmukaista korvausta aineellisesta vahingosta – Korvaus palvelukseen otetuksi tulemista koskevan mahdollisuuden menettämisestä – Edellytykset
(SEUT 340 artikla)
1. Kun unionin tuomioistuimet ovat kumonneet irtisanomispäätöksen, vastaajana olevan toimielimen on SEUT 266 artiklan nojalla toteutettava tuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavat toimenpiteet asettumalla siihen päivään, jona kyseisellä päätöksellä kumottu irtisanomispäätös oli tehty. Kun henkilöä sitoo työsopimus parlamentin jäsenen valtuutettuna avustajana, sen oikeusaseman palauttaminen, jossa henkilö oli ennen kumotun irtisanomispäätöksen tekemistä, edellyttää, että hänelle maksetaan sen palkan, jonka kyseinen henkilö olisi saanut, jos hän olisi jäänyt tehtäviinsä ja hoitanut todellisuudessa parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan toimia, ja muualta saamansa palkan tai työttömyyskorvauksen välinen erotus. Jos yksityiseltä työnantajalta saatu lomaraha otettaisiin huomioon palkkana tai sen sijaan maksettavana korvauksena, joka on saatu kahden palkan ajanjaksolta, toisin sanoen ajanjaksolta lainvastaisen irtisanomisen ja sen päivän välillä, jona asianomainen lakkasi saamasta palkkaa yksityiseltä työnantajalta, otettaisiin huomioon korvaus, joka on tosin jo maksettu ennalta mutta joka todellisuudessa on lähtökohtaisesti myöhemmin vähennettävä saadusta palkasta ja joka siten maksetaan korvauksena loma-ajoilta, jotka jäävät kahden palkan ajanjakson ulkopuolelle ja jotka tällä lomarahalla on tarkoitus kattaa.
(ks. 61, 62 ja 65 kohta)
2. Koska parlamentin jäsenten valtuutettuja avustajia ei palkata vakituiseen toimeen, kun otetaan huomioon heidän asemansa, jolle on ominaista ja jonka perusteena on heidän avustamaansa parlamentin jäseneen nähden edellytetty luottamussuhde, toimielimen työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen saattoi katsoa, ettei sen täytynyt parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan irtisanomisesta tehdyn päätöksen kumoamistuomion täytäntöön panemiseksi tarvittavana toimenpiteenä määrätä henkilöä väliaikaisesti tai pysyvästi jonkin yksikkönsä sellaiseen toimeen, jota voi hoitaa muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa tarkoitettu väliaikainen toimihenkilö tai kyseisten palvelussuhteen ehtojen 3 artiklassa tarkoitettu sopimusperusteinen toimihenkilö.
Vaikka kyseisen toimielimen palveluksessa olevilla virkamiehillä ja muilla toimihenkilöillä on tavallisesti tehtäviensä hoitamiseksi pysyvä oikeus päästä toimielimen tiloihin ja heille annetaan erityinen kulkukortti sekä tarvittaessa kulkulupa toimielimen pysäköintitiloihin tämän oikeuden käyttämiseksi, sillä perusteella, että henkilö oli vapautettu hoitamasta tehtäviään parlamentin jäsenen valtuutettuna avustajana työsopimuksensa jäljellä olevaksi ajaksi, kyseisellä toimielimellä ei ollut velvollisuutta palauttaa pyytämiään kulkukorttia ja kulkulupaa kumoamistuomioon suoraan perustuvana täytäntöönpanotoimena.
Vaikka toimielin voi niin harkitessaan antaa virkamiehilleen ja toimihenkilöilleen oikeuden käyttää työajan ulkopuolella infrastruktuuriaan, myös tietotekniikkainfrastruktuuriaan, muihin kuin yksikköä palveleviin tarkoituksiin, tämä toimielimen mahdollisuus ei ole virkamiesten ja toimihenkilöiden henkilöstösääntöihin perustuva oikeus, etenkään tilanteessa, jossa henkilö on vapautettu tehtävistään yksikön edun vuoksi.
(ks. 68, 70, 71 ja 74 kohta)
3. Kun työpaikkakiusaamista on väitetty tapahtuneen, avustamisvelvollisuuteen sisältyy erityisesti hallinnon velvollisuus tutkia kiusaamista koskeva kantelu huolellisesti, nopeasti ja luottamuksellisesti ja ilmoittaa kantelun tekijälle kantelun jatkotoimenpiteistä. Hallinnolla on toteutettavien toimenpiteiden osalta laaja harkintavalta valita unionin tuomioistuinten valvonnassa toimenpiteet ja keinot henkilöstösääntöjen 24 artiklan soveltamiseksi. Unionin tuomioistuinten harjoittama valvonta rajoittuu siten koskemaan vain sitä, että kyseinen toimielin on pysynyt kohtuuden rajoissa ja ettei se ole käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisesti.
Kun työpaikkakiusaamista koskevissa asioissa syytösten kohteena oleva henkilö on valittu vaaleilla hoitamaan perussopimuksissa määrättyä tehtävää, toimielin voi määrätä kurinpitoseuraamuksia tai muita seuraamuksia työpaikkakiusaamista koskevan kantelun kohteena olevalle henkilölle, olipa tämä oletetun kiusaamisen kohteeksi joutuneen henkilön esimies tai ei, ainoastaan, jos määrätyt asian selvittämistoimet osoittavat varmuudella, että virkamiehen tai toimihenkilön syytösten kohteena oleva henkilö on menetellyt tavalla, joka vahingoittaa yksikön moitteetonta toimintaa tai oletetun kiusaamisen kohteeksi joutuneen henkilöön kohdistuvaa arvonantoa ja mainetta.
Kun ilman hallinnollisen tutkimuksen aloittamista hylätyn avustamispyynnön yhteydessä toimitetut tiedot ja kumoamistuomion täytäntöönpanotoimia koskevan vaatimuksen yhteydessä myöhemmin paljastuneet tiedot herättävät vakavan epäilyksen siitä, onko henkilöstösääntöjen 12 a artiklassa asetetut edellytykset täytetty, käsittelemättä jäänyt avustamispyyntö saatetaan avustamispyynnön hylkäämisestä tehdyn päätöksen kumoamisen seurauksena uudelleen työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi. Näin ollen parlamentin työsopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen on kumoamistuomion täytäntöönpanotoimena velvollinen ryhtymään asianmukaisiin toimiin avustamispyynnön seurauksena, erityisesti aloittamalla hallinnollisen tutkimuksen, varsinkin kun mikään ei estä parlamenttia työjärjestyksensä 9 artiklan 2 kohtaan vedoten kehottamasta parlamentin jäsentä toimimaan yhteistyössä hallinnollisessa menettelyssä, jotta se voi tarkistaa henkilöstösääntöjen 12 a artiklan vastaiseksi väitetyn menettelyn, jonka kohteeksi asianomainen henkilö väittää joutuneensa.
(ks. 86, 88–90, 93 ja 94 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio 9.11.1989, Katsoufros v. yhteisöjen tuomioistuin (55/88, EU:C:1989:409, 16 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio28.2.1996, Dimitriadis v. tilintarkastustuomioistuin (T‑294/94, EU:T:1996:24, 39 kohta); tuomio 15.9.1998, Haas ym. v. komissio (T‑3/96, EU:T:1998:202, 54 kohta); tuomio 4.5.2005, Schmit v. komissio, (T‑144/03, EU:T:2005:158, 98 ja 108 kohta) ja tuomio 25.10.2007, Lo Giudice v. komissio (T‑154/05, EU:T:2007:322, 137 kohta)
Virkamiestuomioistuin: tuomio 27.11.2008, Klug v. EMEA, F‑35/07 (EU:F:2008:150, 74 kohta); tuomio 16.9.2013, Faita v. ETSK (F‑92/11, EU:F:2013:130, 98 kohta); tuomio 26.3.2015, CN v. parlamentti (F‑26/14, EU:F:2015:22, 56 kohta) ja tuomio 26.3.2015, CW v. parlamentti (F‑124/13, EU:F:2015:23, 38, 39 ja 143 kohta, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑309/15 P)
4. Kun korvausvaatimus koskee aineellista vahinkoa, joka johtuu palvelukseen otetuksi tulemista koskevan mahdollisuuden menettämisestä, menetetyn mahdollisuuden on täytynyt olla todellinen ja tämän menetyksen lopullinen. Syy-yhteyden varmuusaste saavutetaan, kun unionin toimielimen toimen lainvastaisuus on varmalla tavalla vienyt henkilöltä – ei välttämättä palvelukseen ottamisen, jonka toteutumista asianomainen henkilö ei koskaan pystyisi näyttämään toteen, vaan – vakavasti otettavan mahdollisuuden tulla otetuksi palvelukseen virkamiehenä tai toimihenkilönä, mistä on seurauksena kyseiselle henkilölle tulojen menetyksen muodossa aiheutunut vahinko.
Parlamentin jäsenen valtuutetun avustajan tilanteen kaltaisessa tilanteessa, jossa palvelukseen ottaminen ja hänen työsuhteensa mahdollinen jatkuminen tai hänen työsopimuksensa uusiminen riippuvat pakostikin luottamussuhteesta hänen avustamaansa parlamentin jäseneen, parlamentin jäsenen palveluksessa oleva valtuutettu avustaja ei voi saada vakuutusta siitä, että hänet otetaan palvelukseen avustamaan toista parlamentin jäsentä, tai olla varma siitä, että hänen palkkaamisensa seurauksena sama parlamentin jäsen, joka on äskettäin valittu tehtävään uudelleen, haluaa hänet edelleen avustajakseen. Koska mahdollisuus siihen, että äskettäin uudelleen valittu parlamentin jäsen ottaa henkilön palvelukseen, pienenee sen vuoksi, että työvälineet on annettu käyttöön myöhässä, on korostettava, että vaikka nämä seikat voivat helpottaa yhteydenottoja, ne eivät merkitse tai anna minkäänlaista taetta työpaikasta tai työhön pääsystä. Niitä ei näin ollen voida erottaa spekulatiivisesti seikoiksi, jotka merkitsisivät mahdollisuutta todelliseen ja varmaan palvelukseenottoon.
(ks. 109–112 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio 21.2.2008, komissio v. Girardot (C‑348/06 P, EU:C:2008:107, 54 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio 5.10.2004, Eagle ym. v. komissio (T‑144/02, EU:T:2004:290, 165 kohta) ja tuomio 6.6.2006, Girardot v. komissio (T‑10/02, EU:T:2006:148, 96 kohta)
Virkamiestuomioistuin: tuomio 5.7.2011, V v. parlamentti (F‑46/09, EU:F:2011:101, 159 kohta); tuomio 17.10.2013, BF v. tilintarkastustuomioistuin (F‑69/11, EU:F:2013:151, 73 kohta) ja tuomio 19.5.2015, Brune v. komissio (F‑59/14, EU:F:2015:50, 76 kohta)