YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
12 päivänä tammikuuta 2005 (*)
Yhteisön tavaramerkki – Sanamerkit SnTEM, SnPUR ja SnMIX – Ehdottomat hylkäysperusteet – Kuvailevuus – Asetuksen (EY) N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohta
Yhdistetyissä asioissa T-367/02–T-369/02,
Wieland-Werke AG, kotipaikka Ulm (Saksa), edustajinaan asianajajat S. Gruber ja F. Graf von Stosch,
kantajana,
vastaan
sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV), asiamiehinään T. L. Eichenberg ja G. Schneider,
vastaajana,
jossa vaaditaan SMHV:n ensimmäisen valituslautakunnan 25.9.2002 tekemän kolmen sellaisen päätöksen (asiat R 338/2001-1, R 337/2001-1 ja R 335/2001-1) kumoamista, jotka koskevat hakemuksia sanamerkkien SnTEM, SnPUR ja SnMIX rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkeiksi,
EUROOPAN YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)
toimien kokoonpanossa: puheenjohtaja H. Legal sekä tuomarit V. Tiili ja M. Vilaras,
kirjaaja:
ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 9.12.2002 toimitetut kanteet,
ottaen huomioon sen, että käsiteltävänä olevat asiat on yhdistetty kirjallista ja suullista menettelyä sekä tuomion antamista varten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 50 artiklan mukaisesti,
ottaen huomioon ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kirjaamoon 28.4.2003 toimitetun vastineen,
ottaen huomioon 17.6.2004 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
Asian tausta
1 Kantaja teki 14.12.1999 sisämarkkinoiden harmonisointivirastolle (tavaramerkit ja mallit) (SMHV) kolme hakemusta yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 40/94 (EYVL 1994, L 11, s. 1) nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna.
2 Tavaramerkit, joiden rekisteröintiä haettiin, ovat sanamerkit SnTEM, SnPUR ja SnMIX.
3 Tavarat, joita varten rekisteröintiä haettiin, kuuluvat tavaroiden ja palvelujen kansainvälistä luokitusta tavaramerkkien rekisteröimistä varten koskevan 15.6.1957 tehtyyn Nizzan sopimukseen, sellaisena kuin se on tarkistettuna ja muutettuna, pohjautuvan luokituksen luokkaan 6 ja vastaavat seuraavaa kuvausta:
”Metalliset puolivalmisteet levyinä, nauhoina, liuskoina, lankoina, putkina, profiileina, tankoina tai vastaavina, jotka on valmistettu erityisesti muista kuin rautametalleista, kuten kuparista tai kupariseoksista, ja joissa on yksi‑ tai kaksipuolinen metallipinnoite, erityisesti tinaa tai tinaseosta.”
4 Tutkija ilmoitti 10.2.2000 päivätyillä kirjeillä, että kyseisiä merkkejä ei voitu rekisteröidä asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b, c ja g alakohdan nojalla, koska ne kuvailevat rekisteröintihakemuksessa tarkoitettuja tavaroita, niiltä puuttuu erottamiskyky ja ne ovat omiaan johtamaan yleisöä harhaan. Tutkijan mukaan osa ”Sn” edustaa tinan kemiallista merkkiä. Osa ”TEM” on tutkijan mukaan luonnontieteen ja tekniikan alalla käytetty lyhenne sanasta ”tempered”, jonka merkitys seosten alalla on ”karkaistu”. Näin ollen merkin SnTEM merkitys on tutkijan mukaan ”tempered tin” (karkaistu tina). Osa ”PUR” merkitsee hänen mukaansa ”seostamatonta”, ja SnPUR merkitsee ”seostamatonta tinaa”. Tutkijan mukaan osa ”MIX” vastaa saksankielistä termiä ”seos”, ja näin ollen merkki SnMIX merkitsee ”tinaseosta”. Tutkija totesi myös, että kukin hakemuksen kohteena olevista tavaramerkeistä on omiaan johtamaan yleisöä harhaan, koska hakemuksessa tarkoitetut tavarat eivät ole näiden merkintöjen mukaisia.
5 Kantaja esitti 3.4.2000 päivätyllä kirjeellä huomautuksia tutkijan toteamuksista. Se rajoitti lisäksi tavaramerkkihakemuksissa mainittujen tavaroiden luetteloa poistamalla toisen sanan ”erityisesti” ilmaisun ”tinaa tai tinaseosta” edeltä, jolloin tavaraluettelosta tuli seuraavanlainen:
”Metalliset puolivalmisteet levyinä, nauhoina, liuskoina, lankoina, putkina, profiileina, tankoina tai vastaavina, jotka on valmistettu erityisesti muista kuin rautametalleista, kuten kuparista tai kupariseoksista, ja joissa on yksi‑ tai kaksipuolinen metallipinnoite tinaa tai tinaseosta.”
6 Tutkija hylkäsi kolmella 7. ja 8.2.2001 tekemällään päätöksellä rekisteröintihakemukset asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan perusteella.
7 Kantaja teki 4.4.2001 kolme valitusta SMHV:ssa asetuksen N:o 40/94 57–62 artiklan nojalla.
8 Ensimmäinen valituslautakunta hylkäsi valitukset 25.9.2002 tekemillään päätöksillä R 338/2001‑1, R 337/2001‑1 ja R 335/2001‑1 (jäljempänä riidanalaiset päätökset), jotka annettiin kantajalle tiedoksi 10.10.2002. Valituslautakunta totesi, että koska asiantuntijapiirit tuntevat kemiallisen merkin ”Sn” sekä lyhenteiden ”TEM”, ”PUR” ja ”MIX” merkityksen, hakemuksen kohteena olevat tavaramerkit osoittavat, että niiden osalta kyseessä on karkaistu tina, seostamaton tina tai tinaseos. Valituslautakunnan mukaan kyseiset tavaramerkit kuvailevat näin ollen tavaroita, joita varten rekisteröintiä haettiin, ja niiltä puuttuu erottamiskyky asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c ja b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.
Asianosaisten vaatimukset
9 Kantaja vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaiset päätökset
– velvoittaa SMHV:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
10 SMHV vaatii, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin
– hylkää kanteet
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
11 Kantaja esittää kanteensa tueksi kaksi kanneperustetta. Ensimmäinen kanneperuste koskee asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan rikkomista. Toinen kanneperuste koskee kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomista.
12 Aluksi on tutkittava ensimmäinen kanneperuste.
13 Kantaja kiistää sen, että merkit SnTEM, SnPUR ja SnMIX pelkästään kuvailisivat tavaroita, joita varten rekisteröintiä haettiin, ja väittää, että nämä merkit eivät ilmaise kyseessä oleville piireille suoraan ja konkreettisesti kyseessä olevien tavaroiden laatua tai muita ominaisuuksia.
14 SMHV väittää, että valituslautakunta on katsonut riidanalaisissa päätöksissä oikeutetusti, että kyseisiä merkkejä ei pidä rekisteröidä.
15 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin huomauttaa, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan tavaramerkkejä, joita ei rekisteröidä, ovat ”tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden tai palvelujen lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa tai palvelujen suoritusajankohtaa taikka muita tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia”. Lisäksi asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ”1 kohtaa sovelletaan, vaikka rekisteröinnin esteet olisivat olemassa ainoastaan osassa yhteisöä”.
16 Asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdalla estetään se, että ainoastaan yksi yritys saisi käyttää siinä tarkoitettuja merkkejä tai ilmauksia sen vuoksi, että ne on rekisteröity tavaramerkiksi. Tällä säännöksellä pyritään näin ollen siihen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, että tällaisia merkkejä tai ilmauksia on jokaisen saatava vapaasti käyttää (ks. asia C‑191/01 P, SMHV v. Wrigley, tuomio 23.10.2003, Kok. 2003, s. I‑12447, 31 kohta).
17 Tavaramerkin kuvailevuutta arvioitaessa on toisaalta otettava huomioon ne tavarat ja palvelut, joita varten merkki halutaan rekisteröidä (ks. asia T‑135/99, Taurus-Film v. SMHV (Cine Action), tuomio 31.1.2001, Kok. 2001, s. II‑379, 25 kohta ja asia T‑136/99, Taurus-Film v. SMHV (Cine Comedy), tuomio 31.1.2001, Kok. 2001, s. II‑397, 25 kohta), ja toisaalta se, miten kohderyhmä eli näiden tavaroiden tai palveluiden kuluttajat havaitsevat merkin (asia T‑219/00, Ellos v. SMHV (Ellos), tuomio 27.2.2002, Kok. 2002, s. II‑753, 29 kohta).
18 Käsiteltävänä olevassa asiassa on aluksi todettava, että tavarat, joita varten rekisteröintiä haettiin, ovat metallisia puolivalmisteita – jotka on valmistettu erityisesti muista kuin rautametalleista – levyinä, nauhoina, liuskoina, lankoina, putkina, profiileina, tankoina tai vastaavina, joissa on yksi‑ tai kaksipuolinen metallipinnoite tinaa tai tinaseosta.
19 Näin ollen on todettava, kun otetaan huomioon kyseessä olevien tavaroiden luonne, että kohdeyleisön muodostavat metalliteollisuusalan asiantuntijat.
20 Lisäksi koska nämä asiantuntijat tuntevat alansa yleiset tieteelliset termit ja lyhenteet riippumatta siitä, mistä kielestä ne ovat peräisin, kohdeyleisöksi on katsottava Euroopan unionin eri maiden metalliteollisuusalan asiantuntijat.
21 Näin ollen asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamiseksi on tutkittava kyseisten sanamerkkien merkityksen pohjalta sitä, onko kohdeyleisön näkökulmasta katsottaessa merkin ja rekisteröintihakemuksen kohteena olevien tavara‑ tai palvelulajien välillä riittävän suora ja konkreettinen suhde (ks. vastaavasti asia T‑355/00, DaimlerChrysler v. SMHV, tuomio 20.3.2002, Kok. 2002, s. II‑1939, 28 kohta).
22 Hakemuksen kohteena olevien tavaramerkkien merkityksen osalta on todettava, että kukin sanamerkeistä SnTEM, SnPUR ja SnMIX muodostuu kahdesta erillisestä osasta eli osasta ”Sn” ja osista ”TEM”, ”PUR” ja ”MIX”.
23 Ensinnäkin on kiistatonta, että kaikille kolmelle sanamerkille yhteinen osa ”Sn” on tinan kemiallinen merkki. Kaikissa kantajan mainitsemissa tavaroissa on ”yksi‑ tai kaksipuolinen metallipinnoite tinaa tai tinaseosta”. Näin ollen kaikki kantajan mainitsemat tavarat sisältävät tinaa ja näin ollen osa ”Sn” kuvailee yhtä niiden ominaisuuksista.
24 Toiseksi on tutkittava kolmeen rekisteröintihakemuksen kohteena olevaan merkkiin sisältyvän toisen osan merkitystä.
25 Aluksi on todettava, että osa ”TEM” viittaa – mitä ei ole kiistetty – englanninkieliseen verbiin ”temper” (karkaista), joka liittyy lämpökäsittelyyn, joka muodostaa kyseessä olevien tavaroiden erään ominaispiirteen. Kantajan väitteellä, jonka mukaan termi ”temper” ei kuvaile tavaran aineellisia ominaisuuksia vaan valmistusmenetelmää, ei ole merkitystä. Tavaran valmistusmenetelmän kuvaus koskee nimittäin myös sen erästä ominaispiirrettä.
26 Näin ollen osan ”TEM” on katsottava kuvailevan yhtä kyseessä olevien tavaroiden ominaisuuksista.
27 Myös osan ”PUR” on katsottava kuvailevan yhtä kyseessä olevien tavaroiden ominaisuuksista, nimittäin niiden seostamattomuutta.
28 Osa ”MIX” viittaa seokseen, mitä kantaja ei ole kiistänyt.
29 Näin ollen tämä osa kuvailee yhtä kyseessä olevien tavaroiden ominaisuuksista, koska sillä ilmaistaan, että kyseessä olevat tavarat tai osa niistä muodostuvat eri metallien seoksesta.
30 Kolmanneksi on tutkittava kyseessä olevien merkkien kokonaisuuden merkitystä.
31 On huomautettava, että jotta uudissanasta tai sellaisesta sanasta, joka syntyy eri osien yhdistämisestä, muodostuvaa tavaramerkkiä voitaisiin pitää asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla kuvailevana, ei riitä, että kunkin näistä osista todetaan olevan mahdollisesti kuvaileva. Kuvailevuus on todettava myös uudissanan tai sanan itsensä osalta (ks. vastaavasti asia C‑265/00, Campina Melkunie, tuomio 12.2.2004, 37 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa ja asia C‑363/99, Koninklijke KPN Nederland, tuomio 12.2.2004, 96 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
32 Tavaramerkki, joka koostuu uudissanasta tai sanasta, joka puolestaan muodostuu osista, joista jokainen kuvailee niiden tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, joita varten rekisteröintiä on haettu, itsekin kuvailee näiden tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, paitsi jos on olemassa havaittavissa oleva ero yhtäältä kyseisen uudissanan tai sanan ja toisaalta niiden osien, joista kyseinen sana muodostuu, pelkän summan välillä. Tämä edellyttää sitä, että sen takia, että yhdistelmä on tavanomaisesta poikkeava kyseisten tavaroiden tai palvelujen osalta, kyseinen uudissana tai sana luo vaikutelman, joka on riittävän kaukana siitä vaikutelmasta, joka syntyy kyseisen uudissanan tai sanan muodostavien osien välittämien ilmausten pelkästä yhdistelmästä, jolloin uudissana tai sana on enemmän kuin kyseisten osien summa (ks. vastaavasti em. asia Campina Melkunie, tuomion 43 kohta ja em. asia Koninklijke KPN Nederland, tuomion 104 kohta).
33 Käsiteltävänä olevassa asiassa merkkien SnTEM ja SnPUR osalta SMHV:n vastauksen liitteistä, joita kantaja ei ole riitauttanut, ilmenee, että käsiteltävänä olevassa asiassa kyseessä olevien metallituotteiden alalla on hyvin yleistä lisätä kyseessä olevan aineen nimitykseen selitysosa, kun näihin tuotteisiin käytettyjen aineiden laatu ilmoitetaan täsmällisesti. Näin ollen toisin kuin kantaja väittää, merkkejä SnTEM ja SnPUR ei ole pidettävä keksittyinä sanoina. Lisäksi kuten SMHV totesi perustellusti, adjektiivi ”seostamaton” (ranskaksi ”pur”) yhdistetään usein siihen liittyvään substantiiviin tämän seostamattomuuden korostamiseksi.
34 Näin ollen kun otetaan huomioon niiden tavaroiden luonne, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä haettiin, kohdeyleisö ymmärtää välittömästi, että sanamerkki SnPUR kuvailee seostamattomasta tinasta valmistettuja tavaroita.
35 Kun otetaan huomioon niiden tavaroiden luonne, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä haettiin, kohdeyleisö – metalliteollisuusalan asiantuntijat – ymmärtää sanamerkin SnTEM siten, että kyseessä olevat tavarat on valmistettu karkaistusta tinasta. Tältä osin kantaja itsekin myöntää, että ”merkin voidaan enintään katsoa vihjaavan epämääräisesti tinan lämpökäsittelyyn (’karkaistu tina’)”, mutta katsoo, että merkkiä ei voida ymmärtää näin ensi näkemältä ennen kuin kemiallisen merkin ”Sn” ymmärretään merkitsevän tinaa. On todettava, että asiantuntijapiirit voivat kyseisten tavaroiden osalta ymmärtää välittömästi, että ”Sn” merkitsee tinaa. Kuten SMHV:n vastauksessaan mainitsemilta internet-sivuilta käy ilmi, kemiallisten merkkien käyttö on kyseisellä alalla yleistä, mitä kantaja ei ole kiistänyt.
36 Kun otetaan huomioon niiden tavaroiden luonne, joita varten tavaramerkin rekisteröintiä haettiin, kohdeyleisö ymmärtää välittömästi, että sanamerkki SnMIX kuvailee tinaseoksesta valmistettuja tavaroita. Kantaja ei voi tehokkaasti väittää, että merkin SnMIX ja kyseessä olevien tavaroiden välinen yhteys olisi liian epämääräinen tai epävarma, jotta kyseisen merkin voitaisiin katsoa kuvailevan kyseessä olevia tavaroita. Pelkkä maininta siitä, että kyseessä on tinaseos, riittää kyseessä olevien tavaroiden luonnehtimiseksi ilman, että on tarpeen tietää, minkä metallin tai muun aineen kanssa tina on sekoitettu. Merkitystä ei ole myöskään sillä kantajan väitteellä, jonka mukaan ilmaisu ”tinaseos” voisi liittyä valmistusmenetelmään, koska valmistusmenetelmä kuuluu tavaran ominaisuuksiin.
37 Tämän vuoksi on katsottava, että itse sanamerkit SnTEM, SnPUR ja SnMIX kuvailevat kyseessä olevien tavaroiden ominaisuuksia, koska näiden merkkien ja pelkän niiden osatekijöiden summan välillä ei ole huomattavaa eroa. Kyseessä olevien tavaroiden osalta yhdistelmät SnTEM, SnPUR ja SnMIX eivät ole epätavallisia (ks. vastaavasti ja analogisesti em. asia Campina Melkunie, tuomion 41 kohta).
38 Valituslautakunta totesi merkin SnTEM osalta asiassa T‑367/02 riidanalaisen päätöksen 23 perustelukappaleessa, että asiantuntijapiirit tuntevat lyhenteen ”Sn” merkityksen ja että ”TEM” on englannin kielessä yleinen lyhenne, vaikka näiden osien yhdistämistä sanaksi SnTEM ei voida osoittaa sanastollisesti. Kyseisen päätöksen 24 perustelukappaleen mukaan asiantuntijapiirit eivät pidä sanamerkkiä SnTEM ”kielioppisääntöjen vastaisena uudissanana” vaan pikemminkin lyhenteenä, joka ilmaisee selvästi, että kyseessä on ”tempered tin” (karkaistu tina). Valituslautakunta totesi näin ollen kyseisen päätöksen 25 perustelukappaleessa, että hakemuksen kohteena oleva tavaramerkki ainoastaan kuvaili kyseessä olevia tavaroita. Vastaavat perustelut esitetään asiassa T‑368/02 riidanalaisen päätöksen 24–26 perustelukappaleessa ja asiassa T‑369/02 riidanalaisen päätöksen 24–26 perustelukappaleessa.
39 Näin ollen valituslautakunta katsoi riidanalaisissa päätöksissä, että kyseessä olevat merkit eivät olleet epätavallisia. Tämän vuoksi valituslautakunta ei ole, toisin kuin kantaja väittää, loukannut yhteisöjen tuomioistuimen asiassa C‑383/99 P, Procter & Gamble vastaan SMHV, 20.9.2001 antamassaan tuomiossa (Kok. 2001, s. I‑6251), joka koskee sanamerkkiä Baby-dry, esittämiä periaatteita, kun otetaan huomioon se, että käsiteltävänä olevassa asiassa on riidatonta, että hakemuksen kohteena olevat tavaramerkit eivät ole uudissanoja.
40 Kantajan sen väitteen osalta, jonka mukaan ilmaisuja SnTEM, SnPUR ja SnMIX ei käytetä kuvailemaan itse puolivalmisteita, yhtä niiden olennaisista ominaispiirteistä tai niihin kohdistetusta käsittelystä johtuvaa ominaisuutta, riittää, kun huomautetaan, että ei ole tarpeen, että asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja tavaramerkin muodostavia merkkejä tai merkintöjä todellisuudessa käytetään rekisteröintiä haettaessa sellaisten tavaroiden kuvailemiseen, joita varten rekisteröintiä on haettu, tai näiden tavaroiden ominaisuuksien kuvailemiseen. Riittävää on, että näitä merkkejä ja merkintöjä voidaan käyttää tällä tavoin (ks. analogisesti em. asia Campina Melkunie, tuomion 38 kohta), mikä ilmenee riittävällä tavalla SMHV:n ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle toimittamista asiakirjoista, joita kantaja ei ole riitauttanut. Kantaja ei voi myöskään vedota ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T‑193/99, Wrigley vastaan SMHV (Doublemint), 31.1.2001 antamaan tuomioon (Kok. 2001, s. II‑417), joka on kumottu edellä mainitussa asiassa SMHV vastaan Wrigley annetulla tuomiolla, sillä on riittävää, että ainakin yksi kyseisen merkin mahdollisista merkityksistä kuvailee kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen ominaisuutta (ks. em. asia SMHV v. Wrigley, tuomion 23 kohta ja analogisesti em. asia Campina Melkunie, tuomion 38 kohta).
41 Kantajan väite, jonka mukaan on muita ilmaisuja, jotka kuvailevat sen tavaroiden ominaisuuksia, ei saa kannatusta. Sillä, onko olemassa synonyymejä, joilla voidaan kuvailla rekisteröintihakemuksessa mainittujen tavaroiden tai palvelujen samoja ominaisuuksia, ei ole merkitystä. Vaikka asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että kuuluakseen kyseisessä säännöksessä säädetyn rekisteröintiesteen soveltamisalaan tavaramerkin on muodostuttava ”yksinomaan” sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joilla voidaan kuvailla kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, kyseisessä säännöksessä ei sitä vastoin edellytetä, että nämä merkit tai merkinnät ovat ainoa tapa kuvailla näitä ominaisuuksia (ks. analogisesti em. asia Campina Melkunie, tuomion 42 kohta ja em. asia Koninklijke KPN Nederland, tuomion 57 ja 101 kohta).
42 Edellä esitetyistä perusteluista seuraa, että sanamerkeillä SnTEM, SnPUR ja SnMIX voidaan asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja kohdeyleisön näkökulmasta kuvailla rekisteröintihakemuksissa mainittuihin luokkiin kuuluvien tavaroiden olennaisia ominaisuuksia.
43 Tämän vuoksi valituslautakunta ei ole rikkonut asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohtaa, kun se on katsonut, että sanamerkkejä SnTEM, SnPUR ja SnMIX ei voida rekisteröidä yhteisön tavaramerkeiksi.
44 Näin ollen kantajan ensimmäinen kanneperuste on hylättävä ilman, että on tarpeen kuulla kantajan kutsumaa todistajaa.
45 Toisen kanneperusteen osalta kuten asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan sanamuodosta ilmenee, kyseessä olevan merkin yhteisön tavaramerkiksi rekisteröinnin hylkäämiseen riittää, että yksikin tässä säännöksessä mainituista ehdottomista hylkäysperusteista on sovellettavissa (asia C‑104/00 P, DKV v. SMHV, tuomio 19.9.2002, Kok. 2002, s. I‑7561, 29 kohta; asia T‑331/99, Mitsubishi HiTec Paper Bielefeld v. SMHV (Giroform), tuomio 31.1.2001, Kok. 2001, s. II‑433, 30 kohta ja asia T‑348/02, Quick v. SMHV, tuomio 27.11.2003, 37 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
46 Lisäksi oikeuskäytännön mukaan sanamerkiltä, joka asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla kuvailee tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksia, puuttuu tämän takia väistämättä 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erottamiskyky näiden samojen tavaroiden tai palvelujen osalta (ks. analogisesti em. asia Campina Melkunie, tuomion 19 kohta ja em. asia Koninklijke KPN Nederland, tuomion 86 kohta).
47 Tässä tilanteessa kantajan toinen kanneperuste, joka koskee asetuksen N:o 40/94 7 artiklan 1 kohdan b alakohdan rikkomista, ei voida hyväksyä.
48 Tämän vuoksi kanne on hylättävä kokonaisuudessaan.
Oikeudenkäyntikulut
49 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asiat, se on SMHV:n vaatimusten mukaisesti velvoitettava korvaamaan tämän oikeudenkäyntikulut.
Näillä perusteilla
YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto)
on ratkaissut asiat seuraavasti:
1) Kanteet hylätään.
2) Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Julistettiin Luxemburgissa 12 päivänä tammikuuta 2005.
kirjaaja | | neljännen jaoston puheenjohtaja |