Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Rechtbank Amsterdam (Alankomaat) on esittänyt 26.10.2023 – YM, josta on annettu eurooppalainen pidätysmääräys; muu osapuoli: Openbaar Ministerie

(Asia C-641/23, Dubers¹ )

Oikeudenkäyntikieli: hollanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Rechtbank Amsterdam

Pääasian asianosaiset

Henkilö, josta on annettu eurooppalainen pidätysmääräys: YM

Muu osapuoli: Openbaar Ministerie

Ennakkoratkaisukysymykset

Ovatko puitepäätöksen 2002/584/YOS¹ 17 artiklan 4 ja 7 kohta, luettuina yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 267 artiklan kanssa, esteenä sille, että jäsenvaltio saattaa ensin mainitun säännöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään siten, että täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen, jonka päätöksiin ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin, ei voi pidentää päätöksen tekemiselle asetettua 90 päivän määräaikaa ainoastaan toteuttaakseen aikomuksensa esittää ennakkoratkaisukysymyksiä Euroopan unionin tuomioistuimelle tämän määräajan jälkeen, jolloin tämän viranomaisen on päätettävä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta esittämättä ennakkoratkaisukysymyksiä?

Onko puitepäätöksen 2002/584/YOS 5 artiklan 3 alakohta, luettuna yhdessä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18 artiklan ja tarvittaessa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 artiklan ja 21 artiklan kanssa, esteenä sille, että jäsenvaltio saattaa ensin mainitun säännöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään siten, että täytäntöönpanosta vastaavassa jäsenvaltiossa vakinaisesti asuvien henkilöiden luovuttamiselle syytetoimia varten voidaan asettaa ehdoksi palauttamistakuu vain, jos kyseinen jäsenvaltio on tuomiovaltainen niiden tekojen osalta, joiden vuoksi luovuttamista pyydetään – mistä seuraa, että tämä edellytys ei täyty, jos nämä teot eivät kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan ole rangaistavia – vaikka tämä jäsenvaltio ei aseta samaa edellytystä omille kansalaisilleen?

Jos kysymykseen II vastataan myöntävästi: onko puitepäätöksen 2008/909/YOS¹ 9 artiklan 1 kohdan d alakohta, luettuna yhdessä kyseisen puitepäätöksen 25 artiklan sekä puitepäätöksen 2002/584/YOS 4 artiklan 1 alakohdan ja 5 artiklan 3 alakohdan kanssa, esteenä sille, että jäsenvaltio, joka on soveltanut puitepäätöksen 2008/909/YOS 7 artiklan 4 kohtaa, saattaa ensin mainitun säännöksen osaksi kansallista lainsäädäntöään siten, että

sen jälkeen, kun täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen on sallinut palauttamistakuun ehdolla luovuttamisen pidätysmääräyksen antaneeseen jäsenvaltioon syytetoimia varten puitepäätöksen 2002/584/YOS 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun teon johdosta, joka ei ole täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion lainsäädännön mukaan rikos mutta jonka osalta täytäntöönpanosta vastaava oikeusviranomainen on nimenomaisesti luopunut oikeudesta kieltäytyä tällä perusteella luovuttamisesta,

pidätysmääräyksen täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion (sen ollessa tuomion osalta täytäntöönpanovaltio) muiden viranomaisten on kieltäydyttävä tai ne voivat kieltäytyä tunnustamasta ja panemasta täytäntöön pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa tästä teosta määrättyä vapausrangaistusta täytäntöönpanosta vastaavan jäsenvaltion (täytäntöönpanovaltion) lainsäädännön mukaisen rangaistavuuden puuttumisen vuoksi, ja niiden on näin ollen kieltäydyttävä tai ne voivat kieltäytyä panemasta palauttamistakuuta toimeen?

____________

¹ Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.

¹ Eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä 13.6.2002 tehty neuvoston puitepäätös (EYVL 2002, L 190, s. 1).

¹ Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa 27.11.2008 tehty neuvoston puitepäätös 2008/909/YOS (EUVL 2008, L 327, s. 27).