Valitus, jonka Kari Wahlström on tehnyt 6.12.2013 virkamiestuomioistuimen asiassa F-116/12, Wahlström v. Frontex, 9.10.2013 antamasta tuomiosta

(Asia T-653/13 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Kari Wahlström (Espoo, Suomi) (edustaja: asianajaja S. Pappas)

Muu osapuoli: Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (Frontex)

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan virkamiestuomioistuimen 9.10.2013 antaman tuomion, jolla hänen kanteensa hylätään

hyväksymään ensimmäisessä oikeusasteessa esitetyt vaatimukset, koska asia on valittajan mukaan ratkaisukelpoinen

velvoittamaan menettelyn toisen osapuolen korvaamaan oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja vaatii valituksessaan virkamiestuomioistuimen sen tuomion kumoamista, jolla virkamiestuomioistuin hylkäsi hänen kanteensa, jossa hän vaati yhtäältä hänestä vuodelta 2010 laaditun arviointikertomuksen kumoamista ja toisaalta vahingonkorvausta.

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa kahteen valitusperusteeseen.

Ensimmäinen valitusperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen, jonka virkamiestuomioistuin teki katsoessaan, että arvioijan ja valittajan välisen keskustelun puuttuminen vuoden 2010 arviointikierrokselta merkitsi muun kuin olennaisen menettelymääräyksen rikkomista (valituksenalaisen tuomion 38 kohta ja sitä seuraavat kohdat). Valittaja väittää, että

yhtäältä virkamiestuomioistuin jätti noudattamatta oikeuskäytäntöä

toisaalta kun virkamiestuomioistuin nojautui valituksenalaisen tuomion perusteluissa asiayhteyteen, jossa arviointikertomus laadittiin eikä vain kysymykseen siitä, saattoiko virallisen keskustelun järjestämisestä aiheutua vaikutuksia menettelyyn, se ylitti tuomioistuinvaltansa rajat ja loukkasi näin ollen hallinnolle kuuluvaa harkintavaltaa.

Toinen valitusperuste, joka perustuu oikeudelliseen virheeseen, jonka virkamiestuomioistuin teki katsoessaan, ettei se, ettei vuoden 2010 ensimmäiselle puoliskolle vahvistettu tavoitteita, merkinnyt olennaisen menettelymääräyksen rikkomista, joka olisi omiaan asettamaan kyseenalaiseksi kyseisen arviointikertomuksen pätevyyden (valituksenalaisen tuomion 50 kohta ja sitä seuraavat kohdat). Valittaja väittää, että

yhtäältä virkamiestuomioistuin laiminlöi arvioinnista annettuja suuntaviivoja siltä osin kuin niissä asetetaan velvollisuus vahvistaa uusia tavoitteita siinä tapauksessa, että toimihenkilön tehtävät muuttuvat viitejakson aikana

toisaalta valittajalle hänen uusien tehtäviensä yhteydessä määrättyjen tehtävien kuvaus, jossa viitataan asiakirjoihin, jotka koskevat operatiivisen toimiston perustamista ja toimintaa, ei millään tavoin merkitse, että valittajalle oli vahvistettu tavoitteita, jotka liittyivät näihin tehtäviin