EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
28 päivänä kesäkuuta 2007 (*)
Virkamiehet – Palkkaluokkaan nimittäminen – Ennen 1.5.2004 julkaistu johtajan virka – Henkilöstösääntöihin tehdyt muutokset – Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 2 artikla ja 5 artiklan 5 kohta – Palkkaluokan määrittäminen uusien, epäedullisempien säännösten mukaisesti – Periaate, jonka mukaan kaikilla virkamiehillä on mahdollisuus urakehitykseen
Asiassa F‑21/06,
jossa on kyse EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuvasta kanteesta,
Joao da Silva, Euroopan yhteisöjen komission virkamies, kotipaikka Bryssel (Belgia), edustajinaan asianajajat G. Vandersanden ja L. Levi,
kantajana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään J. Currall, H. Kraemer ja K. Herrmann,
vastaajana,
jota tukee
Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään M. Arpio Santacruz ja I. Sulce,
väliintulijana,
VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Van Raepenbusch (esittelevä tuomari) sekä tuomarit I. Boruta ja H. Kanninen,
kirjaaja: hallintovirkamies S. Boni,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 15.3.2007 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Da Silva vaatii kannekirjelmässään, joka on saapunut virkamiestuomioistuimen kirjaamoon faksitse 2.3.2006 (ja jonka alkuperäiskappale toimitettiin 6.3.2006), erityisesti, että
– 18.5.2005 tehty Euroopan yhteisöjen komission päätös kumotaan siltä osin kuin siinä määritetään da Silvan palkkaluokaksi johtajan tehtävässä A*14, taso 2,
– kantajan palkkaluokaksi vahvistetaan A*15 7.11.2003 julkaistun avointa virkaa koskevan ilmoituksen COM/R/8003/03 (EUVL C 268 A, s. 1; jäljempänä avointa virkaa koskeva ilmoitus) määräysten mukaisesti ja
– hänen uransa muodostetaan kokonaan uudestaan taannehtivin vaikutuksin sinä päivänä, jona hänen palkkaluokkansa ja tasonsa vahvistaminen oikaistaan tällä tavoin, viivästyskorot mukaan lukien.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
2 Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt), sellaisina kuin niitä sovellettiin 30.4.2004 saakka, 29 artiklan sanamuoto oli seuraava:
”1. Ennen toimielimessä avoinna olevan viran täyttämistä nimittävän viranomaisen on tutkittava:
a) voidaanko virka täyttää toimielimen sisäisellä ylennyksellä tai siirrolla,
b) voidaanko järjestää toimielimen sisäinen kilpailu,
c) kolmen Euroopan yhteisön muiden toimielinten virkamiesten tekemät siirtohakemukset,
ja aloitettava tämän jälkeen joko tutkintotodistuksiin tai kokeisiin tai molempiin perustuva kilpailumenettely. Kilpailumenettely vahvistetaan liitteessä III.
Kilpailumenettely voidaan aloittaa myös varallaololuettelon laatimiseksi.
2. Otettaessa palvelukseen palkkaluokkiin A 1 ja A 2 kuuluvia virkamiehiä sekä poikkeustapauksissa, kun kyseessä ovat erityispätevyyttä vaativat tehtävät, nimittävä viranomainen voi noudattaa myös muuta palvelukseenottamismenettelyä kuin kilpailumenettelyä.”
3 Uusi urarakenne otettiin käyttöön Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22.3.2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 723/2004 (EUVL L 124, s. 1), joka tuli voimaan 1.5.2004.
4 Tämän asetuksen johdanto-osan 10 perustelukappaleesta ilmenee seuraavaa:
”On selkeä tarve lujittaa ansioihin perustuvan urakehityksen periaatetta ja luoda kiinteämpi yhteys tehtävien suorittamisen ja palkan kesken siten, että tehtävien moitteetonta hoitamista kannustetaan aiempaa enemmän urajärjestelmän rakennemuutosten avulla ja samalla taataan keskimääräisen urakehityksen vastaavuus vanhan ja uuden järjestelmän välillä henkilöstötaulukon ja talousarvion kurinalaisuuden asettamissa rajoissa.”
5 Tämän uuden urarakenteen käyttöönottoon liittyi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII mainittuja siirtymätoimenpiteitä, sellaisena kuin tämä liite on muutettuna asetuksella N:o 723/2004. Kyseisen liitteen 2 artiklan 1 kohdassa säädetään esimerkiksi, että johonkin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitettuun hallinnolliseen asemaan sijoitettujen virkamiesten palkkaluokat A 3 ja A 2 nimetään uudelleen A*14:ksi ja A*15:ksi.
6 Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 5 artiklan 5 kohdan sanamuoto on seuraava:
”Palkkaluokkaan A 3 1 päivänä toukokuuta 2004 kuuluva virkamies on ylennettävä seuraavaksi ylempään palkkaluokkaan 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti, jos hänet nimitetään johtajaksi kyseisen päivämäärän jälkeen. Henkilöstösääntöjen 46 artiklan viimeistä virkettä ei tällöin sovelleta.”
7 Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan mukaan ennen 1 päivää toukokuuta 2006 soveltuvien hakijoiden luetteloon otetut sekä 1 päivän toukokuuta 2004 ja 1 päivän toukokuuta 2006 välisenä aikana palvelukseen otetut virkamiehet luokitellaan:
– kilpailuilmoituksessa julkaistuun palkkaluokkaan, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A*, B* tai C* varten
– seuraavan taulukon mukaisesti, kun luettelo on laadittu ura-aluetta A, LA, B tai C varten:
Kilpailun ura-alue | Palkkaluokka palvelukseen otettaessa |
A/LA 8 | A*5 |
A/LA 7 ja A/LA 6 | A*6 |
A/LA 5 ja A/LA 4 | A*9 |
A/LA 3 | A*12 |
A 2 | A*14 |
A 1 | A*15 |
B 5 ja B 4 | B*3 |
B 3 ja B 2 | B*4 |
C 5 ja C 4 | C*1 |
C 3 ja C 2 | C*2 |
8 Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 7 artikla koskee siirtymistä vanhasta palkkataulukosta uuteen, ja sen 1 kohdassa säädetään muun muassa, että ”kenenkään virkamiehen kuukausittainen peruspalkka ei muutu 2 artiklan 1 kohdan mukaisen palkkaluokkien uudelleennimeämisen vuoksi”.
9 Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 19 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Jos 1 päivän toukokuuta 2004 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä siirtymäkautena virkamiehen kuukausittainen nettopalkka on ennen korjauskertoimen soveltamista pienempi kuin hänen ennen 1 päivää toukokuuta 2004 samassa henkilökohtaisessa tilanteessa saamansa kuukausittainen nettopalkka, hänellä on oikeus saada tasoituskorvaus, joka vastaa näiden palkkojen eroa. Tätä säännöstä ei sovelleta, jos nettopalkan alentuminen johtuu henkilöstösääntöjen liitteessä XI tarkoitetusta palkkojen vuosimukautuksesta. Kyseinen nettopalkan tae ei kata erityismaksun vaikutusta, eläkemaksun muutosta tai muutoksia palkanosan siirtämistä koskevissa järjestelyissä.”
10 Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan nojalla 7.11.2003 julkaistussa avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa, joka koski tietoyhteiskunnan pääosaston linjan ”Kehitteillä olevat teknologiat ja infrastruktuurit, sovellukset” palkkaluokkaan A 2 kuuluvan johtajan viran täyttämistä, määrättiin palvelukseen ottamisen edellytysten joukossa, että ”palkkaus ja palvelussuhteen ehdot ovat Euroopan yhteisöjen A 2 -palkkaluokan virkamiehiin sovellettavien ehtojen mukaiset”. Hakemusten esittämisen määräajaksi vahvistettiin 5.12.2003.
Riidan taustalla olevat tosiseikat
11 Kantaja tuli komission palvelukseen 16.3.1991 palkkaluokkaan A 4 kuuluvaksi väliaikaiseksi toimihenkilöksi, ja hänet määrättiin pääosastoon ”Televiestintä, tietoteollisuus ja innovaatiot”.
12 Kantaja nimitettiin 16.3.1993 edelleen väliaikaiseksi toimihenkilöksi samaan pääosastoon, jonka nimi oli tuolloin ”Tietotekniikka, tietoteollisuus ja televiestintä”, linjan B 3 ”Mobiiliviestintä” päälliköksi. Hänet ylennettiin 1.2.1997 palkkaluokkaan A 3, tasolle 4.
13 Kantaja nimitettiin 17.4.2002 tehdyllä päätöksellä koeajalla olevaksi virkamieheksi 16.3.2002 lähtien, ja hänen palkkaluokakseen vahvistettiin A 3, taso 6. Hänellä säilyi toimi, joka hänellä oli tuolloin yksikönpäällikkönä. Kantajan virka vakinaistettiin 16.12.2002.
14 Lisäksi hänet kutsuttiin kahdesti hoitamaan väliaikaisesti johtajan virkaa henkilöstösääntöjen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti: ensimmäisen kerran marraskuusta 2002 tammikuuhun 2003 ja toisen kerran 16.4.–16.9.2004.
15 Kantaja haki 20.11.2003 avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa tarkoitettua toimea.
16 Palkkaluokka A 3, taso 7, joka kantajalla oli, muutettiin asetuksen N:o 723/2004 voimaantulopäivänä 1.5.2004 palkkaluokaksi A*14, tasoksi 7.
17 Komission jäsenten kollegio nimitti 7.7.2004 pitämässään kokouksessa kantajan avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa tarkoitettuun johtajan virkaan. Tästä kokouksesta laaditun pöytäkirjan 7.11 kohdasta ilmenee, että päätöksen voimaantulopäivä vahvistettaisiin myöhemmin.
18 Kantaja saavutti 1.1.2005 palkkaluokan A*14 tason 8.
19 Henkilöstön ja hallinnon pääosaston linjan ”Henkilöstö ja urapolitiikka” johtaja S ilmoitti 11.1.2005 päivätyllä kirjeellä kantajalle vaikeuksista, joita hallinnossa oli aiheutunut hänen palkkaluokkansa määrittämisessä, minkä vuoksi hän oli pyytänyt 25.10.2004 oikeudelliselta yksiköltä lausuntoa, jota edelleen odotettiin.
20 Kantaja ilmaisi 21.2.2005 päivätyssä henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajalle osoittamassaan kirjeessä hämmästyksensä nimitystään johtajan virkaan koskevan virallisen päätöksen viivästymisestä seuraavalla tavalla:
”Ymmärrän sen, että minua koskevaa päätöstä ei ole tehty, erityisen huonosti siitä syystä, että virallisessa lehdessä julkaistussa avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa viitattiin selvästi siihen, että virka kuuluisi palkkaluokkaan A 2 eli palkkaluokkaan A*15 [1.5.2004 alkaen]. Ilmoitan tiedoksi teille, että palkkaluokkani on tällä hetkellä A*14 [taso] 8, eli palkkaluokan A*14 viimeinen taso, ja että olisi vähintäänkin normaalia, että minut nimitettäisiin palkkaluokkaan A*15 ilman ansionmenetyksiä.”
21 S ilmoitti kantajalle 2.3.2005 päivätyllä muistiolla, että hallinto ei tahdostaan riippumattomista syistä kyennyt vielä tekemään virallista nimityspäätöstä, koska oikeudellinen yksikkö ei ollut vielä antanut lausuntoaan 25.10.2004 päivätyn lausuntopyynnön perusteella.
22 Kantaja moitti 7.4.2005 päivätyssä kirjeessään sitä, että minkäänlaista virallista päätöstä ei ollut tehty hänen osaltaan, ja ilmaisi aikomuksensa saattaa tilanteensa komissaari Redingin ja komission puheenjohtaja Barroson tietoon, jos minkäänlaista ”oikeudenmukaista ja kohtuullista” päätöstä ei tehtäisi viikon kuluessa.
23 S ilmoitti 8.4.2005 päivätyllä muistiolla kantajalle siitä, että koska hallinto oli saanut oikeudellisen yksikön lausunnon, se kykeni valmistelemaan virallisen nimityspäätöksen. Hän täsmensi aluksi, että kantajalla ei ollut riittävän pitkää virkaikää palkkaluokassa A 3 (joka nimitettiin uudelleen A*14:ksi 1.5.2004), jotta hänet olisi voitu ylentää ylempään palkkaluokkaan ”sisäisenä” hakijana, ja että häntä ei siis voitu ylentää palkkaluokkaan A*15, minkä jälkeen hän totesi, että hänen nimittämistään oli pidettävä uutena palvelukseen ottamisena palkkaluokkaan A*14, tasolle 2, ilman korjauskerrointa normaalien kriteerien mukaisesti, ja lopuksi, että kantajalla ei ollut mahdollisuutta säilyttää palkkaluokkaansa A*14, tasoa 8.
24 Kantaja ilmoitti 11.4.2005 päivätyllä kirjeellä henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajalle, että hän ei voinut hyväksyä palkkaluokkaa, joka olisi merkinnyt hänen senhetkisten (palkka-) ja tulevien (eläke)oikeuksiensa pienentämistä avointa virkaa koskevan ilmoituksen ja henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 5 artiklan 5 kohdan vastaisesti. Näin ollen hän pyysi, että ennen kuin virallinen nimityspäätös toimitettaisiin komission puheenjohtajan allekirjoitettavaksi, hänelle esitettäisiin perustelut, joiden vuoksi hallinto oli poikennut avointa virkaa koskevasta ilmoituksesta ja edellä mainitusta säännoksestä.
25 Kantajan nimitys johtajan virkaan vahvistettiin 16.9.2004 alkaen 18.5.2005 tehdyllä päätöksellä, joka saapui kantajalle 27.5.2005 ja jonka komission puheenjohtaja oli allekirjoittanut, ja hänen palkkaluokakseen vahvistettiin A*14, taso 2, siten, että virkaikä kyseisellä tasolla laskettaisiin päivämäärästä 1.9.2004.
26 Kantaja ilmoitti 30.5.2005 päivätyllä muistiolla komission puheenjohtajalle, että hän katsoi olevansa pakotettu luopumaan nimityksestä johtajan virkaan, koska siitä aiheutuva palkkaluokka A*14, taso 2, johtaisi siihen, että hänen nettomääräinen kuukausipalkkansa alenisi noin 1 000 euroa ja merkitsisi pikemminkin sanktion luonteista implisiittistä alentamista kuin ylennystä. Lisäksi hän korosti, että avointa virkaa koskeneessa ilmoituksessa viitattiin nimenomaisesti palkkaluokkaan A 2, joka nimettiin uudelleen A*15:ksi 1.5.2004, ja että hän ei olisi jättänyt hakemustaan, jos hän olisi kyennyt ennakoimaan, että hänen palkkaluokakseen tulisi A*14, taso 2. Hän pyysi komission puheenjohtajaa lykkäämään hänen nimitystään siihen saakka, kunnes oikeudenkäyntiä edeltävä menettely, jonka hän aikoi panna vireille 18.5.2005 tehdystä päätöksestä, olisi viety päätökseen, ja vetosi siihen, että ”oikeudenmukainen päätös olisi ehdottaa hänelle palkkaluokkaa, jolla ei loukattaisi hänen oikeuksiaan eikä hänen palkkaustaan”. Jäljennös tästä kirjeestä osoitettiin myös henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajalle.
27 Kantaja teki 14.7.2005 henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen valituksen, jossa hän vaati yhtäältä 18.5.2005 tehdyn komission päätöksen kumoamista siltä osin kuin hänen palkkaluokakseen johtajan virassa oli määritetty siinä A*14, taso 2 (jäljempänä riidanalainen päätös), toisaalta hänen palkkaluokkansa vahvistamista A*15:ksi ilman palkan menetyksiä 16.9.2004 lähtien, tai toissijaisesti hänen nimittämistään tasolle, jolla ei muutettaisi hänen palkkaehtojaan ja jossa hänellä siihen asti olleet palkkaluokka ja taso eli A*14, taso 8, säilyisivät.
28 Nimittävä viranomainen hylkäsi kantajan hallinnollisen valituksen 14.11.2005 tekemällään päätöksellä, joka annettiin tiedoksi 21.11.2005 päivätyllä kirjeellä.
29 Kantajalle ilmoitettiin komission henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston (jäljempänä PMO) 12.1.2006 päivätyssä muistiossa siitä, että häneltä perittäisiin henkilöstösääntöjen 85 artiklan nojalla takaisin 12 615,85 euron suuruinen summa helmikuusta heinäkuuhun 2006 pidätettävinä osasuorituksina, jotta katettaisiin hänen saamansa liikasuoritus, joka vastasi hänen vanhassa palkkaluokassaan A*14, taso 8, saamansa palkan ja riidanalaisen päätöksen täytäntöön panemiseksi vahvistetun palkkaluokan A*14, taso 2, välistä erotusta.
30 Kantaja ilmoitti hänen ja henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajan välillä 19.1.2006 käydyn keskustelun jälkeen 23.1.2006 päivätyssä, pääjohtajalle osoitetussa muistiossaan, että hän ei voinut ”hyväksyä johtajan virkaa palkkaluokassa A*14, tasolla 2, ilman korotuskerrointa ja nimellisarvon suojaa” ja vaati, että ”hänen tammikuun 2006 palkkansa korjattaisiin suuremmaksi – – ja yli 12 600 euron suuruisen summan takaisin perimistä ’perusteettomasti’ saadusta palkasta koskeva määräys kumottaisiin”. Kantaja korosti tässä muistiossa lisäksi seuraavaa:
”Muistutan vielä siitä, että en ole missään vaiheessa hyväksynyt sitä, että minut nimitettäisiin palkkaluokkaan A*14, tasolle 2.”
31 Henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtaja ilmoitti kantajalle 13.2.2006 päivätyllä kirjeellä siitä, että komission varapuheenjohtaja Kallasin kabinetin suostumuksella hän ei aikonut ehdottaa komission jäsenten kollegiolle riidanalaisen päätöksen uudelleen harkitsemista.
32 Kantaja kirjoitti 21.2.2006 uudelleen henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajalle siitä, että hän oli kieltäytynyt johtajan virasta, jonka palkkaluokka olisi A*14, taso 2, ja kehotti nimittävää viranomaista ottamaan kantaa tähän kysymykseen, koska hän ei ollut vielä saanut tältä mitään selityksiä tai perusteluja, ja toteuttamaan kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta hänen palkkansa korjattaisiin korkeammaksi tammikuusta 2006 lukien, sekä kumoamaan väitettyjen perusteettomasti saatujen määrien takaisin perimistä koskevan määräyksen. Hän ilmoitti niin ikään henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajalle aikomuksestaan nostaa kanne hallinnollisen valituksensa hylkäämisestä muun muassa sen vuoksi, että kanteen nostamisen määräajat koskevat yleisen järjestyksen perusteita, ja täsmensi, että hänen kanteellaan ei pitäisi katsoa kyseenalaistettavan hänen kieltäytymistään ottamasta johtajan virkaa vastaan. Komissio ei vastannut tähän kirjeeseen.
33 Komission Reding ilmoitti komission jäsen Kallasille osoittamassaan 22.2.2006 päivätyssä muistiossa olevansa hämmästynyt tilanteesta, johon kantaja oli joutunut, ja kehotti Kallasia ryhtymään henkilökohtaisesti toimenpiteisiin ratkaisun löytämiseksi, jotta vältettäisiin se, että asia saatettaisiin Euroopan parlamentin tai suuren yleisön tietoon.
Asianosaisten vaatimukset ja asian käsittelyn vaiheet
34 Kantaja vaatii, että virkamiestuomioistuin
– tutkii kanteen ja toteaa sen perustelluksi, mukaan lukien siihen sisältyvä lainvastaisuusväite
– kumoaa riidanalaisen päätöksen
– tämän seurauksena palauttaa hänet palkkaluokkaan ja tasolle, jolla hänen pitäisi normaalisti olla (tai vastaavaan palkkaluokkaan henkilöstösäännöillä käyttöön otetun luokittelun mukaisesti, sellaisena kuin niitä sovelletaan 1.5.2004 lähtien) avointa virkaa koskevan ilmoituksen määräysten mukaisesti
– muodostaa hänen uransa kokonaan uudestaan taannehtivin vaikutuksin siitä päivästä, jona hänen palkkaluokkansa ja tasonsa oikaistaan tällä tavoin (mukaan lukien hänen kokemuksensa arvioiminen oikaistun luokittelun yhteydessä, hänen oikeutensa ylennykseen ja hänen eläkeoikeutensa), asianomaisen ajanjakson aikana sovellettavan, Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioita varten vahvistaman korkokannan mukaisesti laskettavine viivästyskorkoineen kahdella prosenttiyksiköllä korotettuna kaikista niistä määristä, jotka vastaavat hänen palvelukseen ottamisestaan tehdyssä päätöksessä mainittua palkkaluokkaa vastaavan palkan ja sen palkkaluokan mukaisen palkan välistä erotusta, johon hänellä olisi pitänyt olla oikeus, siihen päivään saakka, jona tehdään päätös hänen sääntöjenmukaisesta palkkaluokastaan
– velvoittaa vastaajan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.
35 Vastaaja vaatii virkamiestuomioistuinta
– hylkäämään kanteen perusteettomana ja
– määräämään oikeudenkäyntikuluista lainsäädännön mukaisesti.
36 Euroopan unionin neuvosto on hyväksytty 17.5.2006 annetulla virkamiestuomioistuimen määräyksellä väliintulijaksi tukemaan vastaajan vaatimuksia.
Oikeudellinen arviointi
37 Kantaja esittää kanteensa tueksi neljä kanneperustetta, jotka koskevat
– henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevien 2 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 5 kohdan rikkomista
– henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohdan rikkomista sekä syrjintäkieltoa, työn ja palkkaluokan vastaavuutta ja yksikön etua koskevien periaatteiden loukkaamista
– taannehtivuuskiellon ja oikeusvarmuuden, luottamuksensuojan sekä saavutettujen oikeuksien ja oikeutta urakehitykseen koskevien periaatteiden loukkaamista
– hyvän hallinnon periaatteen loukkaamista ja huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiä.
38 Toissijaisesti, siltä varalta, että riidanalaisen päätöksen oikeudellisena perustana olisi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 12 artiklan 3 kohta, kantaja esittää kyseisestä määräyksestä lainvastaisuusväitteen.
39 Aluksi on tutkittava yhdessä ensimmäinen, kolmas ja neljäs kanneperuste.
Asianosaisten lausumat
Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevien 2 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 5 kohdan väitetty rikkominen
40 Kantaja huomauttaa ensimmäisestä kanneperusteesta, että vastaaja erottaa toisistaan ”ulkopuolisen” hakijan, joka osallistuu palvelukseenottamismenettelyyn, joka on avoin sekä hakijoille, jotka jo työskentelevät toimielimessä, että hakijoille, jotka eivät työskentele siellä, ja ”sisäisen” hakijan, joka osallistuu palvelukseenottamismenettelyyn, joka on avoin vain henkilöille, jotka jo työskentelevät kyseisessä toimielimessä. Tämän eron perusteella vastaaja on katsonut olevansa velvollinen soveltamaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaa 12 artiklan 3 kohtaa määrittäessään kantajan palkkaluokan ja tason hänen nimittämisensä yhteydessä, sillä palkkaluokkaa A 2 ei ollut 1.5.2004 lähtien enää olemassa.
41 Kantaja ei kiistä tässä yhteydessä sitä, että hänellä ei ollut vaadittua virkaikää kyseisellä palkkatasolla, jotta hän olisi voinut jättää hakemuksensa avoimessa ylennysmenettelyssä henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan nojalla. Vastaaja aloitti henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukaisen palvelukseenottamismenettelyn kuitenkin nimenomaan sen vuoksi, että se ei olisi löytänyt hakijaa, joka olisi vastannut täytettävän viran vaatimuksia, jos se olisi noudattanut näiden säännösten mukaista ylennysmenettelyä. Vaikka se, onko hakija virkamies vai ei valintamenettelyn alkamishetkellä, on hakijoiden oikeudellisen tilanteen olennainen ero, jonka perusteella henkilöstösääntöjen eri säännösten soveltaminen on perusteltua, kantaja oli lisäksi nimenomaan virkamies sillä hetkellä, jona valintamenettely aloitettiin, joten hänen tilannettaan ei olisi saanut ratkaista äskettäin palvelukseen otettuihin henkilöihin sovellettavien säännösten perusteella.
42 Kantaja lisää, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII, jossa ei säädetä nimenomaisesti tilanteesta, jossa nimitys on tehty 1.5.2004 jälkeen sellaisen palvelukseenottamismenettelyn päätteeksi, joka aloitettiin ennen tätä päivämäärää henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan nojalla, otetaan kuitenkin käyttöön hyödyllisiä säännöksiä, joiden avulla voidaan muuttaa vanhat palkkaluokat kyseisessä liitteessä määritetyiksi uusiksi palkkaluokiksi. Tällainen on henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohdan tavoite, jonka nojalla palkkaluokka A 2 on nimetty uudelleen palkkaluokaksi A*15.
43 Vaikka henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 2 artiklan 1 kohta koskee ainoastaan sellaisten virkamiesten palkkaluokkia, jotka oli sijoitettu johonkin henkilöstösääntöjen 35 artiklassa tarkoitettuun hallinnolliseen asemaan 1.5.2004, eikä kantaja ollut tuolloin johtajana missään tällaisessa hallinnollisessa asemassa eikä hänen palkkaluokkansa siten ollut A 2, tästä seuraa kuitenkin, että erityissäännösten puuttuessa henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohdan analoginen soveltaminen olisi ratkaissut ongelman, joka johtui avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa tarkoitetun palkkaluokan A 2 ”häviämisestä”, samalla kun olisi vältetty se, että ylempään tehtävään nimitetty kantaja olisi alennettu.
44 Kantaja sitä vastoin kiistää kokonaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan analogisen sovellettavuuden. Tämä säännös koskee ainoastaan kilpailumenettelyjä, kun puolestaan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdassa, jossa säädetään siitä menettelystä, jonka päätteeksi hänet nimitettiin johtajaksi, täsmennetään nimenomaisesti, että siinä käyttöön otettu palvelukseenottamismenettely on erilainen kuin kilpailumenettely. Kun kyseisessä liitteessä XIII olevassa 13 artiklan 3 kohdassa otetaan lisäksi käyttöön poikkeusjärjestely kyseisessä liitteessä olevaan 2 artiklan 1 kohtaan sisältyvään palkkaluokkien muuntamista koskevaan sääntöön nähden, sitä pitäisi myös tulkita suppeasti. Kantaja esittää toissijaisesti henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevasta 12 artiklan 3 kohdasta lainvastaisuusväitteen, jota on käsitelty erikseen hänen kirjelmissään.
45 Kantaja arvioi, että vastaajan olisi pitänyt soveltaa hänen palkkaluokkansa määrittämiseksi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaa 5 artiklan 5 kohtaa, joka koskee nimenomaan palkkaluokkaan A 3 kuuluvan virkamiehen tilannetta 30.4.2004, sillä jos hänet nimitetään tämän päivämäärän jälkeen johtajaksi, hänet on ylennettävä seuraavaksi ylempään palkkaluokkaan.
46 Kantaja myöntää, että hänen nimityksensä ei ole perustunut henkilöstösääntöjen 45 artiklassa tarkoitettuun ylennykseen. Hän kiistää kuitenkin vastaajan sen tulkinnan oikeellisuuden, jonka mukaan liitteessä XIII olevaa 5 artiklan 5 kohtaa sovelletaan vain kyseisessä 45 artiklassa tarkoitettuihin ylennystilanteisiin. Jos näet lainsäätäjä olisi halunnut rajoittaa tätä säännöstä siten, että se koskisi vain tämäntyyppisiä tilanteita, se olisi käyttänyt mieluummin ilmaisua ”nimittää” kuin ”ylentää”. Myöskään se, että uudessa urarakenteessa on kaksi palkkaluokkaa johtajan tehtäviä varten – A*14 ja A*15 – kun niitä oli vanhassa järjestelyssä vain yksi – A 2 – ei merkitse sitä, että kyseisessä liitteessä oleva 5 artiklan 5 kohta koskisi ainoastaan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ylennyksiä.
47 Kantaja päättelee tämän perusteella, että vastaaja on rikkonut henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevia 2 artiklan 1 kohtaa ja 5 artiklan 5 kohtaa, kun se on soveltanut kyseisen liitteen 12 artiklan 3 kohtaa. Hän lisää, että vaikka olisi useita mahdollisuuksia vahvistaa hänen palkkaluokkansa, olisi vastaajan tehtävänä jo huolenpitovelvollisuuden perusteella valita se, joka on asianomaiselle edullisin.
48 Vastaaja huomauttaa, että jos riidanalaisesta virasta olisi ilmoitettu henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kantaja ei olisi edes voinut jättää hakemustaan, sillä hänellä ei ollut vaadittua virkaikää palkkaluokkaan A 3 kuuluvana vakinaistettuna virkamiehenä, jotta hänet olisi voitu ylentää palkkaluokkaan A 2. Kantaja voitiin valita tehtävään ja hän sai osallistua valintamenettelyyn ainoastaan sen vuoksi, että riidanalainen virka oli avoin ”ulkopuolisille” hakijoille henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tästä seuraa, että sovellettavia sääntöjä ovat säännöt, jotka koskevat kenen tahansa ”ulkopuolisen” hakijan nimittämistä virkamieheksi. Vastaaja on istunnossa rinnastanut kantajan nimittämisen henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan nojalla ”toiseen palvelukseenottoon” toimielimen sisällä.
49 Vastaajan mukaan tämä päätelmä ei ole ristiriidassa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kanssa, koska se, onko asianomainen virkamiehen asemassa silloin, kun valintamenettely aloitetaan, on olennainen hakijoiden välinen ero, jonka vuoksi on perusteltua soveltaa kantajaan uusia palvelukseen otettavia henkilöitä koskevia henkilöstösääntöjen säännöksiä.
50 Vastaaja toteaa henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohdan sovellettavuuden osalta, että se koskee vain henkilöitä, jotka olivat virkamiehiä jo ennen 1.5.2004. Vastaaja katsoo kuitenkin, että jos kyseistä 2 artiklaa pitäisi soveltaa analogisesti palkkaluokan määrittämiseen palvelukseen ottamisen yhteydessä, johdonmukaisuus edellyttäisi sitä, että tätä säännöstä sovellettaisiin sekä kilpailumenettelyn päätteeksi tapahtuvaan palvelukseen ottamiseen että henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan nojalla toteutettavan menettelyn päätteeksi tapahtuvaan palvelukseen ottamiseen. Vaikka näiden kahden menettelyn tarkoitus on erilainen, ne eivät ole erilaisia silloin, kun kyseessä on kilpailuilmoituksen tai avointa virkaa koskevan ilmoituksen ja nimityksen välillä tehty urarakenteen muutos.
51 Vastaaja väittää henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 5 artiklan 5 kohdan sovellettavuudesta, että tämä säännös sijaitsee kyseisen liitteen niiden säännösten joukossa, joilla lainsäätäjä on halunnut säilyttää sellaisten virkamiesten mahdollisuuden urakehitykseen, jotka olivat virkamiehiä jo ennen päivämäärää 1.5.2004, ja että se koskee vain ylennystä ja siten henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä eikä henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukaista menettelyä. Palkkaluokkaan A 3 kuuluvien virkamiesten mahdollisuus urakehitykseen sisälsi näet ennen 1.5.2004 mahdollisuuden tulla ylennetyksi palkkaluokkaan A 2, mikäli heidät nimitettäisiin johtajan tai johtavan neuvonantajan virkaan. Uuden urarakenteen mukaan johtajan virka on palkkaluokassa A*14, josta on mahdollisuus tulla ylennetyksi palkkaluokkaan A*15. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 5 artiklan 5 kohdassa poiketaan tästä säännöstä, kun siinä säädetään niiden virkamiesten ylentämisestä palkkaluokkaan A*15, jotka ovat päässeet vanhaan palkkaluokkaan A 3 ennen 1.5.2004, johtajan virkaan nimittämisen yhteydessä. Tästä säännöksestä seuraa, että kun täytetään johtajan virka henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan nojalla, henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaa 5 artiklan 5 kohtaa pitäisi tulkita siten, että nimittäminen tällaiseen virkaan edellyttää, että asianomainen on ollut kaksi vuotta palkkaluokassa A 3. Viimeksi mainittua säännöstä ei sitä vastoin sovelleta silloin, jos palvelukseen ottaminen on tapahtunut henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukaisessa menettelyssä.
Taannehtivuuskiellon ja oikeusvarmuuden, luottamuksensuojan sekä saavutettujen oikeuksien ja mahdollisuutta urakehitykseen koskevien periaatteiden väitetty loukkaaminen
52 Kantaja vetoaa kolmannessa kanneperusteessaan siihen, että riidanalainen päätös merkitsee hänen alentamistaan. Kun hän näet kuului palkkaluokkaan A*14, tasolle 8 ennen riidanalaisen päätöksen virallista tekemistä, hän kuului palkkaluokkaan A*14, tasolle 2 tämän päätöksen vuoksi. Tällainen lopputulos loukkaa saavutettuja oikeuksia, jotka liittyvät hänen palkkaluokkaansa ja rahamääräisiin oikeuksiinsa, jotka alenevat merkittävästi, sekä hänen mahdollisuuttaan urakehitykseen.
53 Kantaja korostaa, että sekä henkilöstösääntöjen sanamuodossa että niissä säädetyissä siirtymätoimenpiteissä vahvistetaan saavutettujen oikeuksien periaate. Peruspalkan samoin kuin palkkatason säilyminen palkkaluokkien nimitysten muuttumisesta huolimatta taataan näet henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevissa 7 artiklan 1 kohdassa ja 19 artiklassa. Samoin henkilöstösääntöjen 45 a artiklassa taataan, että nimittäminen tehtäväryhmään AD ei muuta virkamiehen nimityshetkeen mennessä saavuttamaa palkkaluokkaa ja tasoa. Lisäksi henkilöstösääntöjen 46 artiklassa taataan saavutetut oikeudet tietyllä palkkatasolla saavutetun virkaiän osalta, kun asianomainen nimitetään ylempään palkkaluokkaan.
54 Vastaaja on loukannut myös luottamuksensuojan periaatetta, koska kantajalla on oikeus odottaa, että 7.11.2003 aloitetun palvelukseenottamismenettelyn päätteeksi tehtävä päätös olisi avointa virkaa koskevan ilmoituksen mukainen, sillä mikään henkilöstösäännöissä ei anna valtuuksia virkamiehen palkkaluokan kyseenalaistamiseen sillä perusteella, että hänet nimitetään ylempään palkkaluokkaan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan nojalla.
55 Kantaja arvostelee vastaajaa siitä, että tämä ei ole missään vaiheessa ottanut huomioon sitä, että hän oli virkamies jo sekä silloin, kun palvelukseenottamismenettely aloitettiin, että silloin, kun riidanalainen päätös tehtiin. Henkilöstösääntöjen muutoksen yhteydessä vahvistettujen uusien sääntöjen soveltaminen ei voi myöskään vaikuttaa siten, että loukataan oikeuksia, jotka kantaja on saavuttanut ennen 1.5.2004 virkamiehenä.
56 Vastaaja huomauttaa, että kantajaa ei ole alennettu, koska hänen luokittelemisensa palkkaluokkaan A*14, tasolle 2, perustuu siihen, että hänet on nimitetty johtajaksi sellaisen palvelukseenottamismenettelyn perusteella, joka on toteutettu henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
57 Vastaaja huomauttaa saavutettujen rahamääräisten oikeuksien väitetyn loukkaamisen osalta, että henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevat 7 artiklan 1 kohta ja 19 artikla koskevat niin sanottua ”nimellisarvon suojaa”, ja niitä sovelletaan sellaisen virkamiehen asemaan, jonka henkilöstösääntöjen mukainen asema on pysynyt muuttumattomana asetuksen N:o 723/2004 voimaantulon jälkeen, jolloin neutralisoidaan muutokset, joita tällä asetuksella on tehty olemassa olevaan ja edelleen jatkuvaan tilanteeseen. Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 19 artiklan soveltamisala koskee näet tapauksia, joissa asetuksen voimaantulo on voinut vaikuttaa virkamiesten saamiin korvauksiin. Henkilöstösääntöjen 45 a artikla koskee sertifiointimenettelyä, joka on verrattavissa pikemminkin ylennysmenettelyyn, sellaisena kuin siitä säädetään henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii ja iii alakohdassa, kuin palvelukseenottamismenettelyyn.
58 Kantaja ei ole osoittanut luottamuksensuojan periaatteen väitetyn loukkaamisen osalta, että hallinto olisi antanut hänelle täsmällisiä, ehdottomia ja yhtäpitäviä vakuutuksia siitä, että hänen palkkaluokakseen vahvistettaisiin A*15. Vastaaja muistuttaa, että oikeuskäytännön mukaan luottamuksensuoja voi syntyä ainoastaan sovellettavien oikeussääntöjen mukaisten vakuutusten perusteella (asia T-46/90, Devillez ym. v. parlamentti, tuomio 30.6.1993, Kok. 1993, s. II‑699, 38 kohta ja asia T-381/00, Wasmeier v. komissio, tuomio 11.7.2002, Kok. H. 2002, s. I‑A‑125 ja II‑677, 106 kohta). Sen mielestä henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 12 artiklan 3 kohdassa säädetään selvästi siitä, että ennen 1.5.2004 palvelukseen otettujen virkamiesten palkkaluokka määritetään siinä määrätyllä tavalla, ilman että nimittävälle viranomaiselle jätettäisiin harkintavaltaa.
59 Vaikka tiettyä avointa virkaa koskeva ilmoitus muodostaa laillisuuden rajat, jotka sitovat nimittävää viranomaista hakijoilta edellytetyn pätevyyden osalta, se ei myöskään muodosta pakottavia rajoja, jotka koskisivat tämän ilmoituksen perusteella valittavan virkamiehen palvelukseen ottamisesta tehtävän tulevan päätöksen sisältöä. Viimeksi mainittuun palvelukseen ottamista koskevaan päätökseen sovelletaan ainoastaan niitä henkilöstösääntöjen säännöksiä, jotka ovat voimassa sen tekohetkellä.
Hyvän hallinnon periaatteen loukkaamista ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyömistä koskeva väite
60 Kantaja arvioi neljännessä kanneperusteessa, että vastaaja on loukannut hyvän hallinnon periaatetta ja laiminlyönyt huolenpitovelvollisuuden, koska hän ei ole kyennyt missään vaiheessa ymmärtämään, että hänet otettaisiin palvelukseen alemmalle palkkatasolle kuin avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa todettiin ja alemmalle palkkatasolle kuin palkkatasolle, joka liittyi hänen yksikönpäällikön virkaansa, etenkin kun 7.7.2004 tehdyssä komission jäsenten kollegion päätöksessä, jolla hänet nimitettiin johtajaksi, ei annettu mitään tietoja hänen palkkaluokastaan eikä riidanalaisessa päätöksessä yksilöity erityistä oikeudellista perustaa, jonka mukaan hänen palkkaluokkansa voitaisiin määrittää.
61 Kantaja huomauttaa, että hänen palkkaluokkaansa koskeva kysymys oli niin epäselvä, että henkilöstön ja hallinnon pääosasto katsoi tarpeelliseksi kuulla oikeudellista yksikköä, jonka lausunnon antaminen kesti huomattavan pitkään.
62 Vastaaja vetoaa siihen, että kantajan väite, jonka mukaan riidanalaisessa päätöksessä ei viitata nimenomaisesti henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaan 12 artiklan 3 kohtaan, ei heikennä tämän päätöksen perusteltavuutta vaan on sen perusteluja koskeva moite, ja perusteluja voidaan vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan täydentää hallinnolliseen valitukseen annettavan vastauksen perusteluissa. Myöskään pitkä aika, joka on kulunut siitä, kun kantaja on ottanut vastaan tehtävänsä johtajana, siihen, kun riidanalainen päätös on virallisesti tehty, ja oikeudellisen yksikön kuuleminen, eivät ole sellaisia seikkoja, joilla voitaisiin kyseenalaistaa kyseisen riidanalaisen päätöksen laillisuus.
Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta
63 Aluksi on todettava, että henkilöstösääntöjen liitteeseen XIII, jolla on tarkoitus vahvistaa ”siirtymätoimenpiteet” asetuksen N:o 723/2004 voimaantulon jälkeen, ei sisälly yhtään säännöstä, joka koskisi sellaista tapausta, jossa virkamies nimitetään ylempään virkaan 1.5.2004 jälkeen henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan nojalla ennen tätä päivämäärää aloitetun avoimen palvelukseenottamismenettelyn päätteeksi.
64 Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaa 5 artikla 5 kohtaa, johon kantaja vetoaa, ja kyseisen liitteen 12 artiklan 3 kohtaa, jota vastaaja on tässä tapauksessa soveltanut analogisesti, ei ensi arviolta voida soveltaa tällaiseen tapaukseen.
65 Nämä säännökset koskevat näet yksinomaan mahdollisuuksia täyttää avoin virka toimielimen sisällä ylennyksenä henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan nojalla, kun kyseessä on henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 5 artiklan 5 kohta, tai kilpailumenettelyssä, kun kyseessä on saman liitteen 12 artiklan 3 kohta.
66 Vaikka henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 5 artiklan 5 kohdassa viitataan yleisluonteisesti palkkaluokkaan A 3 30.4.2004 kuuluvan virkamiehen ”nimittämiseen” johtajaksi tämän päivämäärän jälkeen, siinä täsmennetään, että asianomainen ”ylennetään” seuraavaksi ylempään palkkaluokkaan ja että ylennyksiä koskevaa henkilöstösääntöjen 46 artiklan viimeistä virkettä ei sovelleta.
67 On todettava, että henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukainen palvelukseenottamismenettely, jota on todellisuudessa sovellettu tässä tapauksessa, ei koske varsinaista ylentämistä eikä, kuten tämän säännöksen sanamuodostakin ilmenee, myöskään kilpailumenettelyä.
68 Kantajan tapaus herättää kuitenkin hänen palkkaluokkansa määrittämistä koskevan kysymyksen, johon hallinto ei voi jättää vastaamatta, vaikka siitä ei olekaan erityissäännöksiä henkilöstösäännöissä. Vaikka henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaa 5 artiklan 5 kohtaa tai 12 artiklan 3 kohtaa ei voida soveltaa sellaisenaan, ei ole mahdotonta, että tässä tapauksessa voitaisiin hyväksyä näistä säännöksistä jommankumman mukainen järjestely yhteisön virkamiesoikeuden yleisten periaatteiden, kuten kolmannen ja neljännen kanneperusteen yhteydessä esitettyjen periaatteiden perusteella.
69 Tässä yhteydessä on muistutettava siitä, että kantaja, jonka palkkaluokka 30.4.2004 oli A 3, taso 7 (joka nimettiin uudelleen palkkaluokaksi A*14, taso 7, 1.5.2004 henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti), nimitettiin johtajaksi henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukaisen palvelukseenottamismenettelyn päätteeksi, ja hänen palkkaluokakseen määritettiin A*14, taso 2, eli palkkaluokka oli sama kuin aiemmin, mutta taso alempi.
70 Kun otetaan huomioon periaate, jonka mukaan kaikilla virkamiehillä on mahdollisuus urakehitykseen toimielimessään, on aluksi tutkittava, voidaanko tällainen luokittelu perustella pätevästi, vai olisiko nimittävän viranomaisen tehtävänä ollut määrittää hänelle seuraavaksi ylempi palkkaluokka eli palkkaluokka A*15, kuten kantaja väittää.
71 Ensinnäkin yhteisöjen tuomioistuin ja ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin ovat vedonneet henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetun etusijajärjestyksen osalta periaatteeseen, jonka mukaan kaikilla virkamiehillä on mahdollisuus urakehitykseen toimielimessään, ja sen perusteella nimittävän viranomaisen tehtävänä on tutkia ensin ylennys- ja siirtomahdollisuudet toimielimen sisällä ja tämän tutkimuksen jälkeen mahdollisuudet järjestää toimielimen sisäinen kilpailu, kun se aikoo täyttää avoinna olevia virkoja (yhdistetyt asiat 20/83 ja 21/83, Vlachos v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomio 13.12.1984, Kok. 1984, s. 4149, 19, 23 ja 24 kohta; asia T-3/97, Campogrande v. komissio, tuomio 19.2.1998, Kok. H. 1998, s. I‑A‑89 ja II‑215, 65 kohta ja asia T-372/00, Campolargo v. komissio, tuomio 23.4.2002, Kok. H. 2002, s. I‑A‑49 ja II‑223, 91 ja 92 kohta).
72 Tämä ei merkitse kuitenkaan sitä, että periaate, jonka mukaan kaikilla virkamiehillä on mahdollisuus urakehitykseen toimielimessään, ilmaistaisiin yksinomaan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdassa vahvistetussa etusijajärjestyksessä.
73 Toiseksi on tärkeää korostaa, että henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohtaa on tulkittu siten, että siinä tarjotaan, vaikkakin poikkeuksellisesti, virkamiehille ja toimihenkilöille mahdollisuus tulla nimitetyksi ylempään virkaan ja siten edetä urallaan. Tämän säännöksen mukainen palvelukseenottamismenettely ei näet koske yksinomaan sellaisten henkilöiden palvelukseen ottamista, jotka eivät ole vielä yhteisöjen palveluksessa vaan myös virkamiehiä tai toimihenkilöitä, jotka ovat jo sen palveluksessa. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut asiassa 176/73, Van Belle vastaan neuvosto, 5.12.1974 antamassaan tuomiossa (Kok. 1974, s. 1361, 10 kohta), ei olisi kohtuullista eikä yksikön edun mukaista, jos tätä menettelyä voitaisiin soveltaa vain hakijoihin, jotka eivät ole virkamiehiä, kun sillä korvataan sisäinen tai avoin kilpailu, jonka ulkopuolelle ei olisi voitu jättää hakijoita, jotka ovat virkamiehiä.
74 Toisin sanoen samalla tavoin kuin avoin kilpailu (em. asia Van Belle v. neuvosto, tuomion 8 kohta), henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukainen menettely ei ole yksinomaan ulkoisen palvelukseen ottamisen keino sisäisen kilpailun tai ylentämisen kautta tapahtuvan ylempään palkkaluokkaan nimittämisen vastakohtana, koska se on avoin sekä hakijoille, jotka tulevat yhteisön toimielinten ulkopuolelta, että muille hakijoille, jotka jo ovat virkamiehiä tai toimihenkilöitä.
75 Toisin kuin vastaaja väittää, palveluksessa olevan virkamiehen nimittämistä ylempään virkaan henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan nojalla ei näin ollen voida pitää sellaisena toisena palvelukseen ottamisena toimielimen sisällä, joka keskeyttäisi hänen uransa. Tällaisessa tapauksessa on pikemminkin katsottava, että nimittävän viranomaisen valitsema menettely on rinnastettava ylennysmenettelyyn, kuten yhteisöjen tuomioistuin totesi edellä mainitussa asiassa Vlachos vastaan yhteisöjen tuomioistuin antamassaan tuomiossa (23 kohta) sellaisen valituksen osalta, joka koski virkaa, joka oli täytetty toimielimen sisäisessä kilpailussa.
76 Koska virkamiehen nimittäminen ylempään virkaan merkitsee hänelle etenemistä uralla, ei siitä voi seurata, että hänen palkkaluokkansa tai palkkatasonsa alenee ja hänen palkkansa vastaavasti alenee, koska muutoin loukattaisiin periaatetta, jonka mukaan kaikilla virkamiehillä on mahdollisuus urakehitykseen toimielimessään, sellaisena kuin tämä periaate on otettu henkilöstösääntöihin.
77 Kuukausittaisten peruspalkkojen taulukosta, jotka on vahvistettu jokaisen palkkaluokan ja jokaisen palkkatason osalta henkilöstösääntöjen 66 artiklassa ja väliaikaisesti henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 2 artiklassa, ilmenee näet, että jokaisesta ura-alueella tai palkkaluokassa etenemisestä on normaalisti seurattava kuukausittaisen peruspalkan korotus ja, mikäli näin ei ole, ainakin ennen nimitystä ylempään virkaan saadun palkkatason pysyminen. Tällainen palkan korottaminen vastaa lisäksi tavoitetta, joka on vahvistettu asetuksen N:o 723/2004 johdanto-osan kymmenennessä perustelukappaleessa ja joka on henkilöstösääntöjen 46 artiklan taustalla, kun siinä säädetään ylennysten osalta virkamiehen luokittelemisesta ylemmän palkkaluokan ensimmäiselle tai toiselle tasolle.
78 Kolmanneksi on vielä määritettävä palkkaluokka, joka kantajalle edellä esitetyn perusteella olisi todellisuudessa pitänyt määrittää, kun hänet nimitettiin johtajaksi.
79 Tässä yhteydessä on huomautettava, että johtajan virka voidaan täyttää palkkaluokissa A*14 ja A*15 henkilöstösääntöjen liitteen XIII.1 mukaisesti (”Virkatyypit siirtymäkauden aikana”). Koska henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan mukainen erityinen palvelukseenottamismenettely voidaan rinnastaa ylennykseen silloin, kun sitä sovelletaan palveluksessa olevaan virkamieheen tai toimihenkilöön, kuten tämän tuomion 75 kohdasta ilmenee, on sovellettava ratkaisua, jonka yhteisön lainsäätäjä on itse ottanut huomioon henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevassa 5 artiklan 5 kohdassa ja määrätä siten luokittelemisesta ”seuraavaksi ylempään palkkaluokkaan” eli tässä tapauksessa palkkaluokkaan A*15 kyseisessä liitteessä olevan 7 artiklan 5 kohdan mukaisesti, koska kantaja oli palkkaluokkaan A*14 kuuluva yksikönpäällikkö ennen nimitystään johtajaksi.
80 Tällainen ratkaisu on erityisen välttämätön sen vuoksi, että se on hallinnolle kuuluvan huolenpitovelvollisuuden mukainen, koska se merkitsee vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan muun muassa sitä, että kun toimivaltainen viranomainen antaa ratkaisun virkamiehen tilanteesta, sen on tarkasteltava kaikkia seikkoja, jotka saattavat vaikuttaa sen päätökseen, ja otettava siinä yhteydessä huomioon yksikön edun lisäksi myös asianomaisen virkamiehen etu (asia C-298/93 P, Klinke v. yhteisöjen tuomioistuin, tuomio 29.6.1994, Kok. 1994, s. I‑3009, 38 kohta; asia T-133/89, Burban v. parlamentti, tuomio 20.6.1990, Kok. 1990, s. II‑245, 27 kohta ja yhdistetyt asiat T-114/98 ja T-115/98, Rodríguez Pérez ym. v. komissio, tuomio 1.6.1999, Kok. H. 1999, s. I‑A‑97 ja II‑529, 32 kohta). Tässä tapauksessa kantajalla oli laillinen intressi siihen, että hänen palkkaansa ei alenneta sen jälkeen, kun hänet on nimitetty ylempään virkaan hänen henkilökohtaisten ansioidensa perusteella, ilman että tämä olisi voimassa olevien henkilöstösääntöjen vastaista.
81 Lopuksi on todettava kannekirjelmän vaatimuksista, jotka koskevat kantajan uran muodostamista uudestaan, että ne kuuluvat toimenpiteisiin, joita vastaajan on toteutettava varmistaakseen tämän tuomion täytäntöönpanon.
82 Edellä esitetyn perusteella on todettava, että nimittävä viranomainen on loukannut periaatetta, jonka mukaan kaikilla virkamiehillä on mahdollisuus urakehitykseen toimielimessään, kun se on vahvistanut ennen 1.5.2004 henkilöstösääntöjen 29 artiklan 2 kohdan nojalla aloitetun palvelukseenottamismenettelyn perusteella ylempään virkaan 1.5.2004 jälkeen nimitetyn kantajan palkkaluokan ja tason alemmaksi kuin ennen nimitystä.
83 Näin ollen riidanalainen päätös on kumottava, ilman että on tarpeen tutkia ensimmäisen, kolmannen ja neljännen kanneperusteen tueksi esitettyjä muita perusteluja tai henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevaa 12 artiklan 3 kohtaa vastaan esitettyä lainvastaisuusväitettä.
Oikeudenkäyntikulut
84 Kuten virkamiestuomioistuin on todennut asiassa F-16/05, Falcione vastaan komissio, 26.4.2006 antamassaan tuomiossa (77–86 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa), niin kauan kuin virkamiestuomioistuimen työjärjestys ja muun muassa oikeudenkäyntikuluja koskevat erityismääräykset eivät ole tulleet voimaan, on sovellettava ainoastaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestystä, jota sovelletaan soveltuvin osin Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen perustamisesta 2.11.2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/752/EY, Euratom (EUVL L 333, s. 7) 3 artiklan 4 kohdan nojalla virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen voimaantuloon asti.
85 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka on hävinnyt asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska vastaaja on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
86 Lisäksi väliintulijoina asian käsittelyyn osallistuneet jäsenvaltiot ja toimielimet vastaavat omista kuluistaan työjärjestyksen 87 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla. Näin ollen väliintulijana ollut neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Kumotaan 18.5.2005 tehty Euroopan yhteisöjen komission päätös siltä osin kuin siinä määritetään da Silvan palkkaluokaksi johtajan tehtävässä A*14, taso 2.
2) Euroopan yhteisöjen komissio velvoitetaan korvaamaan da Silvan oikeudenkäyntikulut, ja se vastaa omista kuluistaan.
3) Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Van Raepenbusch | Boruta | Kanninen |
Julistettiin Luxemburgissa 28 päivänä kesäkuuta 2007.
W. Hakenberg | | S. Van Raepenbusch |
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |
Tämä ratkaisu ja siinä mainitut yhteisöjen tuomioistuinten ratkaisut, joita ei ole vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa, ovat saatavilla yhteisöjen tuomioistuimen Internet-sivulla www.curia.europa.eu.