UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (muutoksenhakujaosto)

15 päivänä marraskuuta 2011

Asia T-58/11 P

Michel Nolin

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Ansio- ja etusijapisteiden poistaminen henkilöstösääntöjen 29 artiklaan perustuvan ylennyksen seurauksena – Oikeudellinen perusta – Päätöksentekijän toimivalta – Syrjintäkiellon periaate

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa F‑82/09, Nolin vastaan komissio, 1.12.2010 antaman tuomion kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. Michel Nolin vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle tässä oikeusasteessa käydystä menettelystä aiheutuneet kulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Ylennys – Oikeudenkäyntimenettely – Ansio- ja etusijapisteet – Ylentämiskynnystä vastaava pisteiden määrä – Vähentäminen ylennyksen saaneelle virkamiehelle kertyneiden pisteiden kokonaismäärästä

(Henkilöstösääntöjen 29 ja 45 artikla)

2.      Virkamiehet – Nimittävä viranomainen – Toimivalta – Toimivallan käyttö – Asioiden jakaminen – Poikkeukset – Toimivallan siirtäminen edelleen – Hyväksyttävyys – Edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 2 artikla)

1.      Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua ylennyksen käsitettä on tulkittava sille henkilöstösääntöjen 45 artiklassa annetun määritelmän mukaisesti, ja sen on näin ollen oltava yhdenmukainen tämän perusteella annettujen täytäntöönpanosäännösten kanssa. Henkilöstösääntöjen 29 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisia ylennysehdotuksia on nimittäin arvioitava henkilöstösääntöjen 45 artiklan säännösten mukaisesti; tämä käsittää välttämättä komission vuonna 2004 antamien henkilöstösääntöjen 45 artiklan yleisten täytäntöönpanosäännösten 2 artiklan 3 kohdan, jossa säädetään nimenomaisesti, että ylennyksen jälkeen ylentämiskynnystä vastaava pisteiden määrä vähennetään ylennetylle virkamiehelle kertyneiden pisteiden kokonaismäärästä.

Jos näin ei olisi, henkilöstösääntöjen 29 artiklan nojalla ylennetyt virkamiehet voisivat käyttää uuden ylennyksen saamiseen suurta määrää ansio- ja etusijapisteitä, jotka he ovat saavuttaneet alemmassa palkkaluokassa, mikä olisi ristiriidassa henkilöstösääntöjen 45 artiklan kanssa, koska sen mukaan virkamiehen ylentämiseksi hänen ansioitaan on verrattava muiden samassa palkkaluokassa olevien virkamiesten ansioihin. Lisäksi tällaisilla virkamiehillä olisi suurempi mahdollisuus tulla ylennetyksi nopeasti uudelleen kuin virkamiehillä, jotka on ylennetty yksinomaan henkilöstösääntöjen 45 artiklan perusteella, mikä olisi Euroopan unionin perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklassa vahvistetun yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, joka on Euroopan unionin oikeuden yleinen periaate, vastaista.

(ks. 36 ja 37 kohta)

Viittaukset:

Unionin tuomioistuin: asia C‑550/07 P, Akzo Nobel Chemicals ja Akcros Chemicals v. komissio ym., 14.9.2010 (Kok., s. I‑8301, 54 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑22/92, Weissenfels v. parlamentti, 26.10.1993 (Kok., s. II‑1095, 66 kohta) ja asia T‑302/02, Kenny v. yhteisöjen tuomioistuin, 30.9.2003 (Kok., s. I‑A‑235 ja II‑1137, 56 kohta)

2.      Henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annetun toimivallan siirtäminen edelleen tai poikkeaminen toimivallan jakamisen edellytyksistä voivat aiheuttaa hallintoviranomaisen toimen pätemättömyyden vain, jos on vaarana, että tällaisella siirtämisellä tai poikkeamisella loukataan jotakin henkilöstösäännöissä virkamiehille annettua taetta tai rikotaan sääntöjä, jotka koskevat hyvää hallintotapaa henkilöstöhallinnon alalla. Henkilöstösääntöjen 2 artiklan nojalla tehty komission päätös nimittäin tarkoittaa asioiden jakamista komission yksiköiden sisällä eikä niinkään sellaista jäykkää toimivallan jakoa, jonka noudattamatta jättämisestä seuraisi sellaisten tointen pätemättömyys, jotka on toteutettu asetettujen puitteiden ulkopuolella.

(ks. 49 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑23/96, De Persio v. komissio, 15.9.1998 (Kok. H., s. I‑A‑483 ja II‑1413, 111 kohta) ja yhdistetyt asiat T‑40/07 P ja T‑62/07 P, de Brito Sequeira Carvalho ja komissio v. komissio ja de Brito Sequeira Carvalho, 5.10.2009 (Kok. H., s. I-B-1-89 ja Kok. H., s. II-B-1-551, 155 kohta)