Language of document : ECLI:EU:T:2011:6

Asia T-362/08

IFAW Internationaler Tierschutz-Fonds gGmbH

vastaan

Euroopan komissio

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Asiakirjat, jotka liittyvät teollisuushankkeen toteuttamiseen direktiivin 92/43/ETY nojalla suojellulla alueella – Jäsenvaltiolta saadut asiakirjat – Jäsenvaltion esittämä vastalause – Asiakirjoihin tutustumisen osittainen epääminen – Jäsenvaltion talouspolitiikkaa koskeva poikkeus – Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5–7 kohta

Tuomion tiivistelmä

1.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Jäsenvaltiolta saadut asiakirjat

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1–3 kohta ja 5 kohta)

2.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Yleisen edun turvaaminen – Jäsenvaltiolta saadut asiakirjat

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 5 kohta)

3.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(EY 253 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 ja 9 artikla sekä 11 artiklan 2 kohta)

4.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Velvollisuus myöntää oikeus tutustua asiakirjan osiin, joiden sisältämiä tietoja poikkeukset eivät kata

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1–3 ja 6 kohta)

1.      Silloin kun toimielimen päätös jäsenvaltiolta peräisin olevan asiakirjan luovuttamisen epäämisestä vastaa kyseisen jäsenvaltion Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan mukaista pyyntöä, unionin tuomioistuimen toimivaltaan kuuluu valvoa sen aloitteesta, jonka oikeuden tutustua asiakirjaan toimielin on evännyt, voidaanko tämä epääminen perustella pätevästi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1–3 kohdassa mainituilla poikkeuksilla, riippumatta siitä, perustuuko tämä epääminen toimielimen vai kyseessä olevan jäsenvaltion suorittamaan poikkeusten arviointiin. Tästä seuraa, että unionin tuomioistuinten valvonta ei rajoitu alustavaan valvontaan sen vuoksi, että on sovellettu mainitun asetuksen 4 artiklan 5 kohtaa. Mainitun säännöksen soveltaminen ei estä toimielimen kielteisen päätöksen, jossa on noudatettava muun muassa perusteluvelvollisuutta ja joka perustuu sen aineelliseen arviointiin, onko kyseinen jäsenvaltio voinut soveltaa mainitun asetuksen 4 artiklan 1–3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia, kattavaa tutkimista.

Se, että unionin tuomioistuimet tutkivat kattavasti kyseessä olevien aineellisten poikkeusten soveltuvuuden, ei välttämättä tarkoita, että päätöksen tekevä toimielin on tai ei ole toimivaltainen suorittamaan jäsenvaltion asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan nojalla esittämän vastalauseen kattavan valvonnan. Vaikka mainittu toimielin epää jäsenvaltiolta peräisin olevaan asiakirjaan tutustumisen todettuaan alustavan tutkimuksen perusteella, että sen mukaan kyseisen jäsenvaltion esittämiin vastustusperusteisiin ei ollut vedottu selvästi epäasianmukaisesti, unionin tuomioistuinten valvonta ei rajoitu 4 artiklan 5 kohdan soveltamisen vuoksi kyseisen artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen aineellisten poikkeusten soveltuvuuden pintapuoliseen valvontaan, koska se valvoo kyseisten poikkeusten soveltuvuutta kyseisen jäsenvaltion tekemän aineellisen arvioinnin perusteella.

(ks. 86–88 kohta)

2.      Unionin tuomioistuinten suorittaman asiakirjaan tutustumisen epäämistä koskevan päätöksen lainmukaisuuden valvonnan laajuudesta on todettava, että asiayhteydessä, jossa sovelletaan yhtä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista aineellisista poikkeuksista, päätöksen tekevällä toimielimellä on katsottava olevan laaja harkintavalta määritettäessä sitä, voiko sellaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen, jotka kuuluvat mainittujen poikkeusten kattamiin aloihin, vahingoittaa yleistä etua. Mainittu harkintavalta perustuu muun muassa siihen, että asiakirjoihin tutustumisen epäämistä koskeva päätös on monitahoinen ja arkaluonteinen ja edellyttää aivan erityistä huolellisuutta ja että 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitetyt arviointiperusteet ovat hyvin yleisiä.

Tämä päättely soveltuu myös tilanteeseen, jossa siinä tapauksessa, että toimielin epää mahdollisuuden tutustua jäsenvaltiolta peräisin olevaan asiakirjaan asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan nojalla, mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun aineellisen poikkeuksen soveltaminen perustuu jäsenvaltion arvioon. Tältä osin on lisättävä, että sen arviointi, vahingoittaako asiakirjan sisältämien tietojen paljastaminen mainituilla aineellisilla poikkeuksilla suojattuja etuja, voi kuulua kyseisen jäsenvaltion poliittisen vastuun alaan. Mainitunlaisessa tilanteessa kyseisellä jäsenvaltiolla on oltava laaja harkintavalta aivan kuten toimielimelläkin.

Unionin tuomioistuinten harjoittaman valvonnan on näin ollen kohdistuttava ainoastaan siihen, että menettelyä ja perusteluvelvollisuutta koskevia sääntöjä on noudatettu, että tosiseikat pitävät asiallisesti paikkansa, että näitä tosiseikkoja ei ole arvioitu ilmeisen virheellisesti ja ettei harkintavaltaa ole käytetty väärin

(ks. 104, 105 ja 107 kohta)

3.      Kun kyse on asiakirjaan tutustumisen epäämistä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyn poikkeuksen perusteella koskevasta päätöksestä, perusteluissa on esitettävä selityksiä siitä, millä tavoin tähän asiakirjaan tutustuminen voisi konkreettisesti ja tosiasiallisesti loukata intressiä, jota tällä poikkeuksella suojataan. Onpa kyseessä mainitun asetuksen 9 artiklassa tarkoitettu arkaluonteinen asiakirja tai ei, voi kuitenkin olla mahdotonta osoittaa niitä syitä, jotka kunkin asiakirjan osalta tekevät siitä luottamuksellisen, ilmaisematta asiakirjan sisältöä ja näin ollen poistamatta poikkeukselta sen olennaista merkitystä.

Velvollisuutta pidättäytyä vetoamasta seikkoihin, jotka välillisesti vahingoittaisivat etuja, joita mainituilla poikkeuksilla on nimenomaisesti tarkoitus suojata, korostetaan etenkin asetuksen N:o 1049/2001 11 artiklan 2 kohdassa. Mainitussa säännöksessä säädetään etenkin, että silloin, kun asiakirjaan – olipa se mainitun asetuksen 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla arkaluonteinen tai ei – on viittaus toimielimen rekisterissä, tällainen viittaus on tehtävä tavalla, joka ei vahingoita saman asetuksen 4 artiklassa tarkoitettujen etujen suojaa.

(ks. 110–112 kohta)

4.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohta ei liity erottamattomasti mainitun artiklan 1–3 kohtaan. Vaikka kyseisissä säännöksissä säädettyjen poikkeusten konkreettinen tutkiminen tosin on välttämätön edellytys, jotta voidaan päättää mahdollisuudesta antaa lupa tutustua kyseessä olevan asiakirjan osaan, mainitun mahdollisuuden tutkiminen ei koske kyseessä olevien poikkeusten soveltamisedellytyksiä. Mainitun tutkimisen vaatimus perustuu suhteellisuusperiaatteeseen. Kyseisen 4 artiklan 6 kohdan yhteydessä on nimittäin tutkittava, olisiko se tavoite, johon pyrittiin evättäessä mahdollisuus tutustua kyseessä olevaan asiakirjaan, voitu saavuttaa myös siten, että asiakirjasta olisi poistettu vain ne osat, joista voi aiheutua haittaa suojatulle edulle.

Asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan soveltamisedellytykset tutkitaan näin ollen erikseen ja eri analyysivaiheessa kuin kyseisen artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen oikeuteen tutustua asiakirjoihin tehtyjen poikkeusten soveltamisedellytykset.

(ks. 147 ja 148 kohta)