Yhdistetyt asiat C-509/09 ja C-161/10

eDate Advertising GmbH

vastaan

X

sekä

Olivier Martinez ja Robert Martinez

vastaan

MGN Limited

(Bundesgerichtshofin ja tribunal de grande instance de Paris’n esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)

Asetus (EY) N:o 44/2001 – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Toimivalta sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa – Direktiivi 2000/31/EY – Tietojen julkaiseminen internetsivuilla – Henkilöllisten oikeushyvien loukkaaminen – Paikkakunta, missä vahinko sattui tai saattaa sattua – Tietoyhteiskunnan palveluihin sovellettava lainsäädäntö

Tuomion tiivistelmä

1.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Erityinen toimivalta – Toimivalta sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa – Henkilöllisten oikeushyvien loukkaaminen internetsivuilla julkaistuilla tiedoilla – Paikkakunta, missä vahinko sattui tai saattaa sattua – Käsite

(Neuvoston asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 3 alakohta)

2.        Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Tuomioistuimen toimivalta ja tuomioiden täytäntöönpano siviili- ja kauppaoikeuden alalla – Asetus N:o 44/2001 – Erityinen toimivalta – Toimivalta sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa – Henkilöllisten oikeushyvien loukkaaminen internetsivuilla julkaistuilla tiedoilla

(Neuvoston asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 3 alakohta)

3.        Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Sähköinen kaupankäynti – Direktiivi 2000/31 – Sisämarkkinoita koskevat säännökset – Jäsenvaltioiden velvollisuus olla soveltamatta sähköisen kaupankäynnin palvelun tarjoajiin tiukempia vaatimuksia kuin palvelun tarjoajien sijoittautumisjäsenvaltiossa voimassa olevat vaatimukset – Soveltamisala

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/31 3 artikla)

1.        Tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 3 alakohdassa ilmaistu erityistä toimivaltaa koskeva sääntö, joka on poikkeus vastaajan kotipaikan tuomioistuimen toimivaltaisuutta koskevasta periaatteesta, perustuu riita-asian ja sen paikkakunnan tuomioistuinten, missä vahinko sattui, välisen erityisen läheisen liittymän olemassaoloon, minkä vuoksi on perusteltua antaa toimivalta näille tuomioistuimille hyvään lainkäyttöön ja prosessin asianmukaiseen järjestämiseen liittyvien syiden perusteella. Ilmaisulla ”paikkakunta, missä vahinko sattui”, tarkoitetaan yhtä hyvin kausaaliyhteydessä olevan tapahtuman paikkaa kuin vahingon ilmenemispaikkaa.

Kun vahinkoa kärsinyt vetoaa henkilöllisten oikeushyvien loukkaamiseen internetissä julkaistuilla tiedoilla, tietojen julkaisemisesta johtuvan vahingon ilmenemiseen liittyvän kriteerin soveltamisessa internet-ympäristössä ilmenevät vaikeudet, jotka liittyvät siihen, että internetissä julkaistuihin tietoihin on periaatteessa mahdollista tutustua kaikkialla maailmassa, edellyttävät kuitenkin liittymän määräytymisperusteiden mukauttamista siten, että tällaisesta oikeudenloukkauksesta vahinkoa kärsinyt voi saattaa vahinkoa kokonaisuudessaan koskevan asian käsiteltäväksi yhdessä tuomioistuimessa, joka määräytyy sen mukaan, missä Euroopan unionin alueella tästä oikeudenloukkauksesta johtuva vahinko on ilmennyt.

Koska internetissä julkaistujen tietojen vaikutuksia tietyn henkilön henkilöllisiin oikeushyviin voidaan arvioida parhaiten sen paikan tuomioistuimessa, missä väitetyn vahingon kärsineen henkilön intressien keskus sijaitsee, toimivallan antaminen kyseiselle tuomioistuimelle on hyvän lainkäytön periaatteen mukaista. Kyseinen paikka on yleensä sama kuin vahinkoa kärsineen vakinainen asuinpaikka, mutta se voi olla myös sellaisessa jäsenvaltiossa, missä hän ei asu vakinaisesti, jos erityisen läheinen liittymä kyseiseen valtioon on osoitettavissa muiden seikkojen, kuten esimerkiksi ammattitoiminnan harjoittamisen, perusteella.

Sen paikkakunnan tuomioistuimen toimivaltaisuus, missä väitetyn vahingon kärsineen henkilön intressien keskus sijaitsee, on toimivaltasääntöjen ennustettavuutta koskevan tavoitteen mukaista myös vastaajan kannalta, koska loukkaavien tietojen levittäjällä on niiden internetissä julkistamisen ajankohtana mahdollisuus tietää, missä tietojen kohteena olevien henkilöiden intressien keskukset sijaitsevat. Intressien keskuksen kriteerin ansiosta kantaja kykenee vaivattomasti yksilöimään sen tuomioistuimen, jonka käsiteltäväksi hän voi saattaa asiansa, ja vastaaja kykenee kohtuullisesti ennakoimaan, missä tuomioistuimessa häntä vastaan voidaan nostaa kanne.

(ks. 40, 41 ja 46–50 kohta)

2.        Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 5 artiklan 3 alakohtaa on tulkittava siten, että silloin, kun henkilöllisiä oikeushyviä väitetään loukatun internetsivulla julkaistuilla tiedoilla, henkilö, joka katsoo oikeuksiaan loukatun, voi nostaa vahinkoa kokonaisuudessaan koskevan korvauskanteen joko sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, minne tietojen levittäjä on sijoittautunut, tai sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, missä hänen intressiensä keskus sijaitsee. Asianomainen henkilö voi vahinkoa kokonaisuudessaan koskevan kanteen sijasta myös nostaa kanteen jokaisen sellaisen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella internetissä julkaistuihin tietoihin voidaan tai on voitu tutustua. Kyseisillä tuomioistuimilla on toimivalta ratkaista vain asiaa käsittelevän tuomioistuimen jäsenvaltion alueella aiheutettua vahinkoa koskevat asiat.

(ks. 52 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

3.        Tietoyhteiskunnan palveluja, erityisesti sähköistä kaupankäyntiä, sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista annetun direktiivin 2000/31 3 artiklaa on tulkittava siten, ettei siinä edellytetä sen saattamista kansallisen oikeusjärjestyksen osaksi erityisenä lainvalintasääntönä. Yhteensovitetulla alalla jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että jollei direktiivin 3 artiklan 4 kohdan mukaisin edellytyksin sallituista poikkeuksista muuta johdu, sähköisen kaupankäynnin palvelun tarjoajaan ei sovelleta tiukempia vaatimuksia kuin palvelun tarjoajan sijoittautumisjäsenvaltiossa voimassa olevan aineellisen oikeuden mukaiset vaatimukset.

(ks. 68 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)