Language of document : ECLI:EU:T:2011:727

UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (muutoksenhakujaosto)

12 päivänä joulukuuta 2011

Asia T‑365/11 P

AO

vastaan

Euroopan komissio

Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Muutoksenhakuaika – Viivästyminen – Allekirjoitetun kannekirjelmän jättäminen määräajan päätyttyä – Ennalta arvaamattomat seikat – Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 43 artiklan 6 kohta – Valitus, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat

Aihe:      Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F‑45/10, AO vastaan komissio, 4.4.2011 antaman määräyksen kumoamista.

Ratkaisu:      Valitus hylätään. AO vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Muutoksenhaku – Määräaikojen ehdottomuus

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 9 artiklan ensimmäinen kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 102 artiklan 2 kohta)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteen nostamisen määräajat – Prekluusio – Ennalta arvaamattomat seikat tai ylivoimainen este – Objektiivisia ja subjektiivisia elementtejä sisältävä käsite

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 45 artiklan toinen kohta)

3.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteen nostamisen määräajat – Prekluusio – Ennalta arvaamattomat seikat tai ylivoimainen este – Käsite – Kolmannen henkilön vastuulla oleva osoitteen merkitsemistä koskeva virhe ei kuulu käsitteeseen

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 45 artiklan toinen kohta)

1.      Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 9 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan virkamiestuomioistuimen lopullisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta unionin yleiseltä tuomioistuimelta kahden kuukauden kuluessa sen päätöksen tiedoksiantamisesta, johon muutoksenhaku kohdistetaan. Tämä kanteen nostamisen määräaika on ehdoton, koska se on asetettu oikeudellisten tilanteiden selkeyden ja varmuuden takaamiseksi ja syrjinnän ja mielivaltaisen kohtelun välttämiseksi oikeudenkäytössä, ja unionin tuomioistuinten on viran puolesta tutkittava, onko tätä määräaikaa noudatettu.

(ks. 23 ja 24 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑246/95, Coen, 23.1.1997 (Kok., s. I‑403, 21 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑121/96 ja T‑151/96, 18.9.1997, Mutual Aid Administration Services v. komissio (Kok., s. II‑1355, 38 ja 39 kohta)

2.      Prosessuaalisista määräajoista voidaan Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 45 artiklan toisen kohdan mukaisesti poiketa ennalta arvaamattomien seikkojen tai ylivoimaisen esteen vuoksi ainoastaan täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ylivoimaisen esteen ja ennalta arvaamattomien seikkojen käsitteet sisältävät objektiivisen elementin, joka liittyy epätavallisiin ja toimijasta riippumattomiin seikkoihin, ja subjektiivisen elementin, joka liittyy asianomaisen velvollisuuteen suojautua epätavallisen tapahtuman seurauksilta ryhtymällä tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät vaadi kohtuuttomia uhrauksia. Toimijan on etenkin seurattava tarkkaan asian käsittelyn vaiheita ja erityisesti osoitettava huolellisuutta noudattaakseen asetettuja määräaikoja. Koska ennalta arvaamattomien seikkojen käsite on poikkeus siitä, että kanteen nostamista koskevien ehdottomien määräaikojen noudattamatta jättämisestä seuraa kanteen tutkimatta jättäminen, asianosaisen, joka aikoo turvautua kyseiseen käsitteeseen, on vedottava ennalta arvaamattomiin seikkoihin ja näytettävä ne toteen.

(ks. 31–33 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑242/07 P, Belgia v. komissio, 8.11.2007 (Kok., s. I‑9757, 16 ja 17 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑40/07 P ja T‑62/07 P, de Brito Sequeira Carvalho ja komissio v. komissio ja de Brito Sequeira Carvalho, 5.10.2009 (Kok. H., s. I‑B‑1‑89 ja II‑B‑1‑551, 205 kohta)

3.      Kun kanteen nostamisen määräaikoja sovellettaessa ennalta arvaamattomien seikkojen tai ylivoimaisen esteen käsite voi oikeuttaa ehdottomasta kanteen nostamisen määräajasta poikkeamisen Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 45 artiklan mukaisesti, unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon toimitettavien oikeudenkäyntiasiakirjojen valmistelu, valvonta ja tarkistaminen ovat asianosaisen ja tämän laillisen edustajan vastuulla. Näiden viimeksi mainittujen on erityisesti valvottava ja tarkistettava, että kyseisiä asiakirjoja sisältävät kirjekuoret tai postipaketit samoin kuin niihin liitetyt rahtikirjat on asianmukaisesti valmisteltu ja että niihin on merkitty unionin yleisen tuomioistuimen oikea osoite. Lisäksi kyseisen asianosaisen ja tämän laillisen edustajan on valvottava ja tarkistettava, että postipalvelujen tarjoajat, joiden puoleen he päättävät mahdollisesti kääntyä kyseisten asiakirjojen lähettämiseksi, hoitavat asianmukaisesti tehtävänsä sovitussa määräajassa.

Osoitteen merkitsemistä koskeva virhe, joka on seurausta siitä, että valittajan asianajaja on käytännössä antanut postipalvelujen tarjoajan tehtäväksi valmistella valituskirjelmän allekirjoitetun alkuperäiskappaleen lähetyksen ja erityisesti täydentää itse vastaanottajan osoite tämän postipalvelujen tarjoajan konsernin lentorahtikirjaan ja ottanut siten riskin mahdollisesta sekaannuksesta kyseisen alkuperäiskappaleen kansilehdellä olevien eri osoitteiden välillä, johtuu näin ollen valittajan asianajajan ja siten valittajan itsensä suorittaman valvonnan ja tarkistamisen laiminlyönnistä.

Tässä yhteydessä sitä, että osoitteen merkitsemistä koskeva virhe on johtunut sellaisen ulkopuolisen henkilön toiminnasta, jolle valittajan asianajaja oli antanut tehtäväksi valmistella valituskirjelmän allekirjoitetun alkuperäiskappaleen lähetyksen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon, ei voida pitää poikkeuksellisena olosuhteena tai epätavallisena valittajasta riippumattomana seikkana. Tästä seuraa, että tällaisella virheellä ei voida perustella valittajan kannalta ennalta arvaamatonta seikkaa.

(ks. 37, 39, 40 ja 44 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑426/10 P, Bell & Ross v. SMHV, 22.9.2011 (Kok., s. I‑8849, 48–50 kohta)