Asia T‑505/12

Compagnie des montres Longines, Francillon SA

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto

(tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Väitemenettely – Hakemus kuviomerkin B rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Aikaisempi kansainvälinen kuviomerkki, joka kuvaa kahta levitettyä siipeä – Suhteelliset hylkäysperusteet – Sekaannusvaaraa ei ole – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta – Mainetta ei ole loukattu – Asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 12.2.2015

1.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Kyseisten tavaroiden samankaltaisuus – Tavaroiden toisiaan täydentävä luonne

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

3.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten – Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä – Sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltijan tekemä väite, joka on samanlainen tai samankaltainen ja laajalti tunnettu – Aikaisemman tavaramerkin, joka on laajalti tunnettu, suojan ulottaminen tavaroihin tai palveluihin, jotka eivät ole samankaltaisia – Kuviomerkki B – Kahta levitettyä siipeä esittävä kuviomerkki

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta)

4.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Tavaramerkin aikaisempi rekisteröinti joissakin jäsenvaltioissa – Vaikutus

5.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltijan tekemä väite, joka on samanlainen tai samankaltainen ja laajalti tunnettu – Aikaisemman tavaramerkin, joka on laajalti tunnettu, suojan ulottaminen tavaroihin tai palveluihin, jotka eivät ole samankaltaisia – Tarkoitus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta)

6.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltijan tekemä väite, joka on samanlainen tai samankaltainen ja laajalti tunnettu – Aikaisemman tavaramerkin, joka on laajalti tunnettu, suojan ulottaminen tavaroihin tai palveluihin, jotka eivät ole samankaltaisia – Edellytykset – Merkin laaja tunnettuus jäsenvaltiossa tai yhteisössä – Käsite – Arviointiperusteet

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 22–25 kohta)

2.      Kyseisten tavaroiden samankaltaisuuden arvioimiseksi on otettava huomioon kaikki niiden väliseen yhteyteen liittyvät merkitykselliset tekijät. Näihin tekijöihin kuuluvat erityisesti tavaroiden luonne, käyttötarkoitus, käyttötavat sekä se, ovatko ne keskenään kilpailevia tai toisiaan täydentäviä. Huomioon voidaan ottaa myös muita tekijöitä, kuten kyseisten tavaroiden jakelukanavat.

Toisiaan täydentävät tavarat tai palvelut ovat tavaroita tai palveluita, joiden välillä on läheinen yhteys siinä mielessä, että toinen tavara on välttämätön tai tärkeä toisen tavaran käytön kannalta, joten kuluttajat voivat ajatella, että sama yritys on vastuussa näiden kahden tavaran valmistuksesta tai kahden palvelun tarjoamisesta. Eri yleisöille suunnatut tavarat eivät määritelmänsä mukaan voi olla toisiaan täydentäviä.

Lisäksi yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu samankaltaisuuden aste voi syntyä tavaroiden välisestä esteettisestä täydentävyydestä. Esteettisen täydentävyyden on vastattava todellista esteettistä tarvetta siinä mielessä, että tavara on välttämätön tai tärkeä toisen tavaran käyttämistä varten ja että kuluttajat pitävät tavanomaisena ja normaalina, että kyseisiä tavaroita käytetään yhdessä. Mainittu esteettinen täydentävyys on subjektiivista, ja se määritellään kuluttajien tottumuksilla tai mieltymyksillä, jotka voivat perustua valmistajien markkinointiponnistuksiin ja jopa pelkkiin muoti-ilmiöihin.

On kuitenkin korostettava, että kyseessä olevien tavaroiden esteettisen täydentävyyden olemassaolo ei yksinään ole riittävä peruste päätelmälle tavaroiden samankaltaisuudesta. Se edellyttää myös, että kuluttajien mielestä on yleistä, että näitä tavaroita pidetään kaupan samalla tavaramerkillä varustettuna, mikä merkitsee tavallisesti, että näitä tavaroita valmistavat tai jakelevat enimmäkseen samat tahot.

Vaikka tietyn esteettisen harmonian tavoittelu vaatetuksessa on yleinen piirre koko muodin ja vaatetuksen alalla, se on kuitenkin liian yleinen tekijä, jotta pelkästään sillä voitaisiin perustella päätelmä, jonka mukaan yhtäältä korut ja kellot ja toisaalta vaatetustavarat täydentävät toisiaan.

(ks. 36, 58–60 ja 65 kohta)

3.      Koska riidanalaiset tavarat eivät ole samankaltaisia, on todettava, ettei suuren yleisön kannalta esiinny yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua sekaannusvaaraa yhtäältä kuviomerkin B, jonka rekisteröintiä on haettu Nizzan luokituksen luokkiin 9 ja 25 kuuluvia ryhmiä ”Optiset aurinkolasit” ja ”Vaatteet ja jalkineet” varten, ja toisaalta kahta levitettyä siipeä esittävän sellaisen kuviomerkin välillä, joka on aikaisemmin rekisteröity kansainväliseksi tavaramerkiksi, joka on voimassa muun muassa Saksassa, Itävallassa, Benelux-maissa, Bulgariassa, Espanjassa, Virossa, Ranskassa, Kreikassa, Unkarissa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Portugalissa, Tšekin tasavallassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Sloveniassa muun muassa luokkaan 14 kuuluvia sellaisia tavaroita varten, jotka vastaavat seuraavaa kuvausta: ”Rannekellot, kellon koneistot, kotelot, kellotaulut, rannekkeet, kellotarvikkeet, ajanmittauskellot, laitteet urheilun ajanmittausta varten, seinä- ja pöytäkellot, pienet kellot ja herätyskellot; kaikki ajanmittauslaitteet, korukellot, jalokivet ja korut, aikataululaitteistot, ajannäyttötaulut ja -tarvikkeet”. Sitä, että kyseiset tavarat eivät ole samankaltaisia, ei voida sekaannusvaaran kokonaisarvioinnissa korvata sillä, että riidanalaiset tavaramerkit ovat samankaltaisia tai jopa samoja, ja näin on riippumatta siitä, miten hyvin kohdekuluttajat tuntevat tavaramerkit.

Aikaisemman tavaramerkin kyseisen asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua laajaa tunnettuutta ei myöskään ole näytetty toteen. Huolimatta siitä, että aikaisemmasta kuviomerkistä ja sanasta ”longines” muodostuvaa moniosaista tavaramerkkiä on käytetty pitkään sekä laadullisesti että määrällisesti merkittävästi, nimenomaan viimeksi mainittu sana kiinnittää kuluttajien huomion ja todennäköisesti jää heidän mieliinsä, eikä ole osoitettu, että huomattava osa kohdeyleisöstä yhdessä tai useammassa sellaisessa unionin jäsenvaltiossa, joiden osalta laajaan tunnettuuteen on vedottu, tuntisi myös aikaisemman tavaramerkin sellaisenaan ja liittäisi sen vaivatta kantajan kelloalan tavaroihin ja ajanmittauslaitteisiin, jotka ovat ainoat tavarat, joiden osalta laajaan tunnettuuteen on vedottu.

(ks. 84 ja 121 kohta)

4.      Jäsenvaltioiden kansalliset rekisteröintiä koskevat ratkaisut ja analogisesti rekisteristä poistamista tai rekisteröinnin epäämistä koskevat ratkaisut ovat seikkoja, jotka voidaan ainoastaan ottaa huomioon yhteisön tavaramerkkiä rekisteröitäessä, mutta ne eivät ole rekisteröinnin kannalta ratkaisevia. Samat näkökohdat pätevät myös jäsenvaltioiden tuomioistuinten oikeuskäytäntöön. Nämä näkökohdat soveltuvat myös ehdottomien hylkäysperusteiden ja suhteellisten rekisteröinnin hylkäysperusteiden osalta.

(ks. 86 kohta)

5.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohdan tavoitteena ei ole estää kaikkien sellaisten tavaramerkkien rekisteröintiä, jotka ovat samoja tai samankaltaisia kuin laajalti tunnettu tavaramerkki. Kyseisen säännöksen tavoitteena on erityisesti tehdä aikaisemman laajalti tunnetun kansallisen tavaramerkin haltijalle mahdolliseksi vastustaa sellaisten tavaramerkkien rekisteröintiä, jotka voivat joko olla haitaksi aikaisemman tavaramerkin maineelle tai erottamiskyvylle tai joilla voidaan käyttää tätä mainetta tai erottamiskykyä epäoikeudenmukaisesti hyväksi. Näitä samoja näkökohtia sovelletaan analogisesti edellä mainitun asetuksen 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan iii alakohdan, luettuna yhdessä kyseisen artiklan 5 kohdan kanssa, nojalla laajalti tunnettuihin aikaisempiin tavaramerkkeihin, joiden kansainvälinen rekisteröinti on voimassa jossakin unionin jäsenvaltiossa.

(ks. 92 kohta)

6.      Jotta tavaramerkki täyttäisi laajaa tunnettuutta koskevan edellytyksen, huomattavan osan tavaramerkin kattamien tavaroiden ja palveluiden kohdeyleisöstä on tunnettava tavaramerkki. Tutkittaessa tämän edellytyksen täyttymistä on otettava huomioon kaikki asiassa merkitykselliset seikat, joita ovat muun muassa aikaisemman tavaramerkin markkinaosuus, tavaramerkin käyttämisen intensiivisyys, maantieteellinen laajuus ja kesto sekä se, missä määrin yritys on käyttänyt varoja tavaramerkin tunnetuksi tekemiseen, mutta ei edellytetä, että näin määritellystä kohdeyleisöstä jonkin tietyn prosentuaalisen osuuden olisi tunnettava tavaramerkki tai että aikaisemman tavaramerkin olisi oltava laajalti tunnettu koko kyseessä olevalla alueella, kunhan se on tunnettu olennaisessa osassa siitä.

(ks. 100 kohta)