Asia T-195/08

Antwerpse Bouwwerken NV

vastaan

Euroopan komissio

Julkiset hankinnat – Yhteisön tarjouspyyntömenettely – Vertailumateriaalien tuotantohallin rakentaminen – Ehdokkaan tarjouksen hylkääminen – Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Tutkittavaksi ottaminen – Tarjouseritelmässä määrätyn edellytyksen tulkinta – Tarjouksen tarjouseritelmässä määrättyjen edellytysten mukaisuus – Tarjouksia koskevien täsmennysten pyytämistä koskevan toimivallan käyttäminen – Vahingonkorvauskanne

Tuomion tiivistelmä

1.      Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Valmistelevat toimet eivät ole tällaisia toimia

(EY 230 artikla)

2.      Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt

(EY 230 artiklan neljäs kohta)

3.      Euroopan yhteisöjen julkiset hankinnat – Sopimuksen tekeminen tarjouspyynnön perusteella – Toimielinten harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

4.      Euroopan yhteisöjen julkiset hankinnat – Sopimuksen tekeminen tarjouspyynnön perusteella – Toimielimen velvollisuus käyttää mahdollisuuttaan ottaa yhteyttä ehdokkaaseen tarjousten avaamisen jälkeen – Edellytys

(Komission asetuksen N:o 2342/2002 148 artiklan 3 kohta)

5.      Euroopan yhteisöjen julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely

(Neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 89 artiklan 1 kohta ja 100 artiklan 2 kohdan toinen alakohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18 2 artikla)

6.      Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys – Yksi edellytyksistä ei täyty – Vahingonkorvauskanne hylätään kokonaisuudessaan

(EY 288 artiklan toinen kohta)

1.      Kun kyse on menettelyn kuluessa tehdyistä toimenpiteistä, joilla valmistellaan tarjousten arviointia ja julkisen hankintasopimuksen osapuolen valintaa koskevaa päätöstä, joka tehdään monivaiheisessa sisäisessä menettelyssä, arviointikertomukset eivät sellaisinaan voi olla kumoamiskanteen kohteina. Kumoamiskanne voidaan nostaa ainoastaan toimenpiteestä, jossa vahvistetaan lopullisesti komission kanta tämän sisäisen menettelyn päätteeksi.

(ks. 28 kohta)

2.      Luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset täyttyvät vain, jos kantajalla on intressi saada riidanalainen toimi kumotuksi. Tällainen intressi edellyttää, että riidanalaisen toimen kumoamisella on itsessään oikeusvaikutuksia ja että kanne voi mahdollisesti tuloksellaan tuottaa kantajalle jotakin hyötyä.

(ks. 33 kohta)

3.      Komissiolla on laaja harkintavalta huomioon otettavien seikkojen osalta sen päättäessä tarjouskilpailun järjestämisestä hankintasopimuksen tekemiseksi. Tässä yhteydessä komissiolla on myös laaja harkintavalta määrätä sekä tarjouskilpailun perusteella tehtävään hankintasopimukseen sovellettavien sääntöjen sisällöstä että niiden soveltamisesta. Vaikka lisäksi hankintaviranomaisen on laadittava tarjouskilpailun ehdot täsmällisesti ja selvästi, sen ei tarvitse ennakoida kaikkia harvinaisiakin tilanteita, joita käytännössä voi esiintyä. Tarjouseritelmässä asetettua ehtoa on tulkittava sen kohteen, rakenteen ja sanamuodon valossa. Epäselvässä tilanteessa kyseessä oleva hankintaviranomainen voi arvioida tällaisen ehdon sovellettavuutta tapauskohtaisella tutkinnalla ottaen huomioon kaikki merkitykselliset seikat. Kun otetaan huomioon komission laaja harkintavalta, tuomioistuinvalvonnan on rajoituttava sen tarkastamiseen, että menettelysääntöjä ja perusteluvelvollisuutta on noudatettu ja että asiassa ei ole tehty ilmeistä arviointivirhettä eikä käytetty harkintavaltaa väärin. Tällaisen valvonnan yhteydessä unionin yleisen tuomioistuimen on määritettävä muun muassa, onko komission hankintaviranomaisena käyttämä tarjouseritelmään sisältyvän ehdon tulkinta oikea vai ei.

(ks. 49–53 kohta)

4.      Varainhoitoasetuksen soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 2342/2002 148 artiklan 3 kohdassa annetaan toimielimille mahdollisuus ottaa yhteyttä ehdokkaaseen, jos tarjousta on selvennettävä tai jos siinä olevia ilmeisiä kirjoitus- tai laskuvirheitä on korjattava. Tästä seuraa, ettei tätä säännöstä voida tulkita siten, että siinä mainituissa poikkeuksellisissa ja rajoitetuissa olosuhteissa toimielimille asetettaisiin velvollisuus ottaa yhteyttä ehdokkaisiin.

Tämä voi olla toisin ainoastaan, jos tämä mahdollisuus on yleisten oikeusperiaatteiden nojalla voinut aiheuttaa komissiolle velvollisuuden ottaa yhteyttä ehdokkaaseen. Näin on muun muassa silloin, kun tarjouksen sanamuoto on epäselvä ja komission tiedossa olevista olosuhteista voidaan päätellä, että epäselvyydellä on todennäköisesti yksinkertainen selitys ja että epäselvyys voidaan helposti poistaa. Tällaisessa tapauksessa on lähtökohtaisesti hyvän hallinnon periaatteen vastaista, että komissio hylkää tämän tarjouksen käyttämättä mahdollisuuttaan pyytää selvennystä. Se, että komissiolla todettaisiin tällaisissa olosuhteissa olevan absoluuttinen harkintavalta, olisi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista.

Lisäksi suhteellisuusperiaate edellyttää, että toimielinten toimenpiteillä ei saada ylittää sitä, mikä on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista tavoiteltujen päämäärien toteuttamiseksi, ja kun on mahdollista valita tarkoitukseen soveltuvan usean toimenpiteen välillä, on valittava vähiten rajoittava toimenpide, eivätkä toimenpiteistä aiheutuvat haitat saa olla liian suuria tavoiteltuihin päämääriin nähden.

On kuitenkin myös tärkeää oikeusvarmuuden vuoksi, että komissio voi varmistua tarkasti tarjouskilpailun yhteydessä tehdyn tarjouksen sisällöstä ja erityisesti siitä, onko se tarjouseritelmässä asetettujen ehtojen mukainen. Näin ollen silloin kun tarjous on epäselvä eikä komissiolla ole mahdollisuutta nopeasti ja tehokkaasti selvittää, mitä kyseisessä tarjouksessa tosiasiallisesti tarkoitetaan, komissiolla ei ole muita mahdollisuuksia kuin hylätä se.

Unionin tuomioistuinten tehtävänä on määrittää lopullisesti, voidaanko ehdokkaan hankintaviranomaisen esittämään selvennyspyyntöön antamia vastauksia pitää tämän ehdokkaan tekemän tarjouksen sisältöä koskevina selvennyksinä vai menevätkö ne pidemmälle muuttaen tämän tarjouksen sisältöä tarjouseritelmissä asetettuihin ehtoihin nähden.

(ks. 54–59 kohta)

5.      Sekä Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 89 artiklan 1 kohdassa että julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2004/18 2 artiklassa tarkoitettu avoimuuden periaate on sovitettava yhteen julkisen edun, julkisten tai yksityisten yritysten laillisten kaupallisten etujen ja lojaalin kilpailun suojelun kanssa, mikä oikeuttaa varainhoitoasetuksen 100 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa säädetyn mahdollisuuden olla antamatta hylätylle ehdokkaalle tiedoksi tiettyjä seikkoja, kun tämä on tarpeen näiden etujen suojaamiseksi.

(ks. 84 kohta)

6.      EY 288 artiklan toisen kohdan nojalla nostettu vahingonkorvauskanne voidaan hyväksyä ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on todella syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys. Jos yksikin näistä edellytyksistä jää täyttymättä, kanne on kokonaisuudessaan hylättävä eikä ole tarpeen tutkia muita edellytyksiä.

(ks. 91 kohta)