Kanne 16.1.2017 – Portugalin tasavalta v. komissio

(Asia T-22/17)

Oikeudenkäyntikieli: portugali

Asianosaiset

Kantaja: Portugalin tasavalta (asiamiehet: L. Inez Fernandes, M. Figueiredo, P. Estêvão ja J. Saraiva de Almeida)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavien jäsenvaltioiden tiettyjen menojen jättämisestä Euroopan unionin rahoituksen ulkopuolelle 15.11.2016 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/2018 (EUVL L 312, s. 26) siltä osin kuin siinä jätetään unionin rahoituksen ulkopuolelle 1 990 810, 30 euron summa, joka koskee Portugalin ”Maaseudun kehittäminen, maaseuturahasto, investoinnit – yksityiset tuensaajat” -toimenpiteenä ilmoittamia menoja varainhoitovuosille 2010, 2011, 2012, 2013 ja 2014

velvoittamaan Euroopan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa kahteen kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21.6.2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (EUVL 2005, L 209, s. 1) 31 artiklan 4 kohdan c alakohdan rikkomiseen.

Toinen kanneperuste, joka perustuu perustelujen puuttumiseen. Tämä kanneperuste jaetaan kolmeen osaan.

Ensimmäisessä osassa kantaja väittää, että komissio ei ole esittänyt näyttöä vakavista ja perustelluista epäilyistä;

toisessa osassa kantaja väittää, ettei 23.12.1997 päivättyyn asiakirjaan VI/5330/97 sisältyviä suuntaviivoja voida soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa;

kolmannessa osassa kantaja väittää, että komissio ei ole määritellyt tosiseikkoja 23.12.1997 päivätyssä asiakirjassa VI/5330/97 vahvistetut 5 prosentin suuruisen oikaisun soveltamisedellytykset huomioon ottaen.

____________