Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Consiglio di Stato (Italia) on esittänyt 12.12.2023 – Persidera SpA v. Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni ja Ministero delle Imprese e del Made in Italy
(Asia C-766/23, Persidera-2)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Consiglio di Stato
Pääasian asianosaiset
Valittaja: Persidera SpA
Vastapuolet: Autorità per le Garanzie nelle Comunicazioni ja Ministero delle Imprese e del Made in Italy
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko unionin oikeutta ja erityisesti direktiivin 2002/21/EY (nk. puitedirektiivi)1 , sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY2 , 3 artiklan 3 ja 3 a kohtaa sekä 8 ja 9 artiklaa ja direktiivin (EU) 2018/19723 5, 6, 8, 9 ja 45 artiklaa tulkittava siten, että ne ovat esteenä järjestelmälle, jonka Italian tasavalta on ottanut käyttöön vuoden 2018 talousarviolain 1 §:n 1031 bis momentilla, sellaisena kuin se lisättiin kyseiseen lakiin vuoden 2019 talousarviolain 1 §:n 1105 momentilla, kun riippumattomalta hallintoviranomaiselta otetaan tällä säännöksellä pois sille kuuluva sääntelytehtävä tai ainakin rajoitetaan sitä huomattavasti säätämällä, että ylimääräinen lähetyskapasiteetti on jaettava vastikkeellisella menettelyllä, jossa tällaisesta kapasiteetista tehdään sopimus eniten tarjoavan kanssa ja jossa vakiintuneet toimijat (incumbents) osallistuvat tarjouskilpailuun?
Onko unionin oikeutta ja erityisesti sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY1 (puitedirektiivi) 8 ja 9 artiklaa, sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY2 (valtuutusdirektiivi) 3, 5, 7 ja 14 artiklaa, kilpailusta sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen markkinoilla 16.9.2002 annetun komission direktiivin 2 ja 4 artiklaa, päätöksen (EU) 2017/899 johdanto-osan 11 ja 20 perustelukappaletta sekä yhdenvertaisuuden, syrjintäkiellon, kilpailun varmistamisen ja luottamuksensuojan periaatteita tulkittava siten, että ne ovat esteenä järjestelmälle, joka on otettu käyttöön asian kannalta merkityksellisellä kansallisella lainsäädännöllä (lain nro 205/2017 1 §:n 1030, 1031, 1031 bis, 1031 ter ja 1032 momentti) sekä viestinnän sääntelyviranomaisen (AGCOM) päätöksillä nro 39/19/CONS, 128/19/CONS ja 564/2020/CONS ja niihin liittyvillä digitaalitelevisiopalvelun taajuuksien käyttöoikeuksien jakamista koskevilla päätöksillä, kun sen mukaan ”taajuuksien käyttöoikeuksien” muuntaminen ”lähetyskapasiteetin käyttöoikeuksiksi” ei perustu vastaavuuteen, vaan osa kapasiteetista varataan jaettavaksi vastikkeellisessa menettelyssä, mistä aiheutuu operaattoreille välttämättä ylimääräisiä kustannuksia, jos ne haluavat varmistaa, että ne saavat säilyttää oikeudet, jotka ne ovat ajan kuluessa laillisesti hankkineet?
Onko unionin oikeutta ja erityisesti sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/21/EY (puitedirektiivi) 8 ja 9 artiklaa, sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY (valtuutusdirektiivi) 3, 5, 7 ja 14 artiklaa, kilpailusta sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen markkinoilla 16.9.2002 annetun komission direktiivin 2 ja 4 artiklaa, päätöksen (EU) 2017/899 johdanto-osan 11 ja 20 perustelukappaletta sekä yhdenvertaisuuden, syrjintäkiellon, kilpailun varmistamisen ja luottamuksensuojan periaatteita sekä suhteellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteita tulkittava siten, että ne ovat esteenä Italian tasavallassa vuoden 2019 talousarviolain 1 §:n 1101-1108 momentilla, vuoden 2018 talousarviolain 1 §:n 1030, 1031, 1031 bis, 1031 quater, 1033, 1034 ja 1047 momentilla sekä viestinnän sääntelyviranomaisen (AGCOM) päätöksillä nro 39/19/CONS (PNAF), 128/19/CONS ja 129/19/CONS ja niihin liittyvillä digitaalitelevisiopalvelun taajuuksien käyttöoikeuksien jakamista koskevilla päätöksillä käyttöön otetulle järjestelmälle, jolla ei ole toteutettu rakenteellisia toimenpiteitä – vaikka siihen sisältyy ei-rakenteellisia kompensoivia ja/tai tasapainottavia toimenpiteitä aiemmin muodostuneen erilaisen kohtelun poistamiseksi – ja jossa säädetään vastikkeellisesta menettelystä, josta aiheutuu toimijalle uusia kustannuksia ja maksuja, ja ovatko nämä [unionin] oikeussäännöt erityisesti suhteellisuusperiaatteen ja tarkoituksenmukaisuusperiaatteen sekä tuomiossa Persidera vahvistettujen periaatteiden valossa tarkasteltuna esteenä edellä kuvatun kaltaiselle järjestelmälle, kun otetaan huomioon järjestelmän kokonaiskehitys sekä kansallisessa ja ylikansallisessa oikeuskäytännössä, johon on tämän välipäätöksen perusteluissa viitattu, jo havaitut poikkeavuudet, ongelmallisuus ja sääntöjenvastaisuus, vai onko sääntelyviranomaisen toteuttamat ei-rakenteelliset toimenpiteet katsottava riittäviksi?
____________
1 Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7.3.2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/21/EY (EUVL 2002, L 108, s. 33).
1 Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä annetun direktiivin 2002/21/EY, sähköisten viestintäverkkojen ja niiden liitännäistoimintojen käyttöoikeuksista ja yhteenliittämisestä annetun direktiivin 2002/19/EY sekä sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista annetun direktiivin 2002/20/EY muuttamisesta 25.11.2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/140/EY (EUVL 2009, L 337, s. 37).
1 Eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä 11.12.2018 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972 (uudelleenlaadittu) (EUVL 2018, L 321, s. 36).
1 EYVL 2002, L 108, s. 21.
1 EYVL 2002, L 249, s. 21.