Kanne 15.3.2024 – Euroopan komissio v. Irlanti
(Asia C-205/24)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: N. Ruiz García ja B. Cullen)
Vastaaja: Irlanti
Vaatimukset
On todettava, että Irlanti ei ole noudattanut haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta 22.10.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/20141 30 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole antanut säännöksiä asetuksen N:o 1143/2014 rikkomisiin sovellettavista seuraamuksista eikä ilmoittanut tällaisista säännöksistä komissiolle 2.1.2016 mennessä, ja
Irlanti on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Asetus N:o 1143/2014 tuli voimaan 1.1.2015. Kyseisen asetuksen 30 artiklan mukaan Irlannin oli säädettävä sen 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kyseisen asetuksen rikkomisiin sovellettavista seuraamuksista ja ilmoitettava kyseisistä säännöksistä komissiolle viimeistään 2.1.2016.
Koska Irlanti ei ilmoittanut asetuksen 30 artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä komissiolle, komissio kehotti Irlannin viranomaisia tiedottamaan kyseisten velvoitteiden täyttämisestä hallintoyksiköilleen. Irlannin 20.4.2017, 22.12.2017 ja 21.9.2018 antamista vastauksista kävi ilmi, että asetukseen perustuvien velvoitteiden täyttäminen oli vielä kesken.
Tämän seurauksena komissio osoitti 25.1.2019 komissiolle virallisen huomautuksen, jossa se kehotti Irlantia esittämään huomautuksensa kahden kuukauden kuluessa virallisen huomautuksen vastaanottamisesta. Irlannin vastaus teki selväksi, että se ei ollut vieläkään täyttänyt asetuksen 30 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan.
Komissio totesi Irlannin vastauksen ja sen, ettei menettelyn aikana ollut tapahtunut edistystä, perusteella, että Irlanti ei ollut vieläkään saattanut lainsäädäntöään asetuksen 30 artiklan 1 ja 4 kohdassa edellytetyn mukaiseksi. Niinpä se antoi 28.11.2019 SEUT 258 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun perustellun lausunnon, jossa se kehotti Irlantia ryhtymään vaadittaviin toimenpiteisiin perustellun lausunnon noudattamiseksi sen vastaanottamisesta laskettavassa kahden kuukauden määräajassa. Irlannin vastauksen perusteella oli selvää, että Irlanti ei ollut perustellussa lausunnossa asetetun määräajan umpeutuessa (eikä ole edelleenkään) täyttänyt asetuksen 30 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisia velvoitteitaan.
____________
1 EUVL 2014, L 317, s. 35.