Language of document : ECLI:EU:T:2013:469

Asia T‑378/10

Masco Corp. ym.

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kylpyhuonekalusteiden markkinat Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa ja Itävallassa – Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen – Hinnankorotusten koordinointi ja arkaluonteisten liiketaloudellisten tietojen vaihto – Yhtenä kokonaisuutena pidettävä kilpailusääntöjen rikkominen

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.9.2013

1.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Käsite – Kokonaisvaltainen yhteistoimintajärjestely – Arviointiperusteet – Yksi ainoa tavoite – Rikkomisen yksityiskohtaisilla toteuttamistavoilla ei ole merkitystä

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

2.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Rikkomiset – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Yrityksen katsotaan olevan vastuussa sen perusteella, että se on osallistunut rikkomiseen, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena – Vastuun syntymisen edellytykset

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

3.      Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Käsite – Luonnehtiminen yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi kilpailusääntöjen rikkomiseksi – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

1.      Kilpailuasiassa SEUT 101 artiklan 1 kohdan rikkominen voi johtua paitsi yksittäisistä sopimuksista tai yhdenmukaistetuista menettelytavoista, joita on sanktioitava erillisinä rikkomisina, myös useista toimenpiteistä tai jatkuvasta käyttäytymisestä, jolloin niiden osatekijöitä voidaan perustellusti pitää yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavina osina.

Yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolon toteamiseksi komission on osoitettava, että vaikka kyseessä olevat sopimukset tai yhdenmukaistetut menettelytavat koskevat erillisiä tavaroita, palveluja tai alueita, ne kuuluvat kokonaissuunnitelmaan, jota asianomaiset yritykset toteuttivat tarkasti yhden ainoan kilpailunvastaisen tavoitteen toteuttamiseksi. Se, että sopimukset tai yhdenmukaistetut menettelytavat täydentävät toisiaan, on objektiivinen aihetodiste kokonaissuunnitelman olemassaolosta. Komission on tässä yhteydessä tutkittava kaikki tosiseikat, joilla voidaan osoittaa kyseinen kokonaissuunnitelma tai asettaa se kyseenalaiseksi.

Komissio ei tee oikeudellista virhettä, kun se toteaa yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaolon sen perusteella, että se toteaa sellaisen kyseessä olevien yritysten noudattaman kokonaissuunnitelman olemassaolon, jonka yhteisenä tavoitteena oli sallia kolmen tuotteiden alaryhmän, jotka täydentävät toisiaan, valmistajien koordinoida saman kolmiportaisen jakelujärjestelmän puitteissa hinnankorotuksia, jotka ne laskuttivat tukkuliikkeiltä, jotka olivat niiden yhteisiä asiakkaita ja joilla on merkittävä neuvotteluvoima.

Tätä toteamusta ei voi horjuttaa väite, jonka mukaan lainvastaisiin menettelytapoihin eivät osallistuneet samat yritykset. Se, että menettelytapoihin osallistuvat samat yritykset, ei nimittäin ole edellytyksenä rikkomisen olemassaololle sellaisenaan, vaan se on ainoastaan yksi aihetodisteista, jotka komission on otettava huomioon määrittäessään sitä, onko kyseessä kokonaissuunnitelma vai erilliset rikkomiset. Myöskään se, että kyseessä olevat yritykset tarjoavat eri markkinoille kuuluvia tuotteita, jotka eivät ole korvattavissa, ei ole omiaan sulkemaan pois yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen olemassaoloa. Tällaisen rikkomisen toteaminen nimittäin edellyttää jo määritelmän mukaan, että kilpailua rajoittavat menettelytavat koskevat eri tuotteita tai alueita. Sama koskee sitä, että kyseessä olevat lainvastaiset käytännöt ovat alkaneet eri aikoina eri jäsenvaltioissa ja kyseessä olevissa eri tuotteiden alaryhmissä, koska kyseessä olevia tuotteita koskevat lainvastaiset käytännöt olivat monilta osin aineellisesti, maantieteellisesti ja ajallisesti päällekkäisiä.

(ks. 21–23, 29, 32, 59, 67 ja 79 kohta)

2.      Kun kilpailuasiassa on kyse sen toteamisesta, että yritys on osallistunut yhtenä kokonaisuutena pidettävään kilpailusääntöjen rikkomiseen, komission asiana on osoittaa, että kyseinen yritys aikoi omalla toiminnallaan myötävaikuttaa kaikkien osallistujien yhteisen päämäärän tavoittelemiseen ja että yritys tiesi muiden samaan päämäärään pyrkivien yritysten suunnittelemasta tai toteuttamasta kilpailua rajoittavasta käyttäytymisestä tai että se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin. Komissiolla on oikeus katsoa tämän yrityksen olevan vastuussa kaikesta yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen muodostavasta kilpailunvastaisesta toiminnasta ja näin ollen kyseisestä rikkomisesta kokonaisuudessaan ainoastaan, kun tämän yrityksen on osoitettu osallistuneen välittömästi kaikkeen tähän toimintaan tai kun se on osallistunut ainoastaan osaan siitä mutta tiesi muiden samaan päämäärään pyrkivien osallistujien suunnittelemasta tai toteuttamasta käyttäytymisestä tai on saattanut kohtuudella ennakoida sen ja on ollut valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin.

Komissio ei tee oikeudellista virhettä, kun se katsoo, että pelkästään se, että kukin kartellin osanottaja voi toimia kartellissa omaan tilanteeseensa soveltuvalla tavalla, ei sulje pois sen vastuuta rikkomisesta kokonaisuudessaan, kun tämä yritys tiesi muiden osallistujien laittomasta käyttäytymisestä tai se saattoi kohtuudella ennakoida sen ja oli valmis hyväksymään siihen sisältyvän riskin.

(ks. 24–26, 28 ja 29 kohta)

3.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 57 kohta)