Kanne 9.12.2011 - Regency Entertainment Psychagogiki kai Touristiki v. komissio
(Asia T-635/11)
Oikeudenkäyntikieli: englanti
Asianosaiset
Kantaja: Regency Entertainment Psychagogiki kai Touristiki AE (Maroussi Attikis, Kreikka) (edustajat: asianajajat N. Niejahr, Q. Azau, F. Spyropoulos, I. Dryllerakis ja K. Spyropoulos sekä barrister F. Carlin)
Vastaaja: Euroopan komissio
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
kumoamaan 24.5.2011 annetun komission päätöksen 2011/716 valtiontuesta, jota Kreikka on myöntänyt eräille Kreikan kasinoille (Valtiontuki C 16/10 (ex NN 22/10, ex CP 318/09)) (EUVL L 285, s. 25);
toissijaisesti kumoamaan riidanalaisen päätöksen kantajaa koskevin osin;
vaihtoehtoisesti kumoaman riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin siinä velvoitetaan määrien takaisin perimiseen kantajalta, ja
velvoittamaan vastaajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoittamaan sen korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa neljään kanneperusteeseen.
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on rikkonut SEUT 107 artiklan 1 kohtaa, kun se on katsonut kyseisen toimenpiteen tukitoimenpiteeksi seuraavasti:
se on todennut kantajan saaneen taloudellista etua "verosyrjinnän" muodossa 7,20 euroa pääsylipulta;
se on katsonut kyseisen toimenpiteen aiheuttaneen julkisten tulojen menetyksiä;
se on katsonut toimenpiteen olleen valikoiva niin, että sillä on suosittu kantajaa, ja
se on todennut lopuksi, että toimenpide on vääristänyt kilpailua ja että se on vaikuttanut jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on loukannut kantajan puolustautumisoikeuksia, kun se on jättänyt täysin huomiotta huomautukset, jotka kantaja on esittänyt prosessuaalisten oikeuksiensa nojalla menettelyn aloittamista koskevan päätöksen johdosta.
Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, että vastaaja on rikkonut SEUT 296 artiklaa, kun se ei ole esittänyt riittäviä perusteluja sille, miksi se on katsonut, että kantaja on saanut valikoivaa etua, että kaikki tällaiset edut ovat aiheuttaneet julkisten tulojen menetyksiä ja että edut ovat vääristäneet kilpailua ja vaikuttaneet jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, niin, että kantaja olisi voinut ymmärtää ja unionin tuomioistuin kohdistaa valvontansa näihin perusteluihin.
Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että siltä osin kuin riidanalaisessa päätöksessä velvoitetaan määrien takaisin perimiseen kantajalta, siinä rikotaan:
neuvoston asetuksen (EY) N:ro 659/1999 14 artiklan 1 kohdan ensimmäistä virkettä, jonka mukaan takaisin perimisen tulee olla oikeasuhteinen tuensaajan saamaan tukeen nähden, koska vastaaja ei ole riidanalaisessa päätöksessä todennut asianmukaisesti tuen määrää, jonka kantaja on mahdollisesti vastaanottanut; ja
neuvoston asetuksen (EY) N:ro 659/1999 14 artiklan 1 kohdan toista virkettä, jonka mukaan tässä tapauksessa takaisin perimisellä loukataan unionin oikeuden yleisiä periaatteita eli luottamuksensuojan periaatetta, oikeusvarmuuden periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.
____________1 - Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:ro 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).