Language of document : ECLI:EU:T:2011:498

Asia T-232/10

Couture Tech Ltd

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Yhteisön tavaramerkki – Hakemus Neuvostoliiton vaakunaa esittävän kuviomerkin rekisteröimiseksi yhteisön tavaramerkiksi – Ehdoton hylkäysperuste – Yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisuus – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohta

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaiset tavaramerkit

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohta ja 7 artiklan 2 kohta)

2.      Yhteisön tavaramerkki – Yhteisön tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaiset tavaramerkit

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohta)

1.      Yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohdasta ja 2 kohdasta ilmenee, ettei tavaramerkkiä rekisteröidä, jos se on yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen unionin osassa, joka voi tapauskohtaisesti muodostua yhdestä ainoasta jäsenvaltiosta.

Asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetyn ehdottoman hylkäysperusteen taustalla on intressi välttää sellaisten merkkien rekisteröinti, jotka loukkaisivat yleistä järjestystä tai hyvää tapaa niitä unionin alueella käytettäessä sen yleisön keskuudessa, joka muodostuu niiden tavaroiden ja palveluiden kuluttajista, joita varten tavaramerkki on olemassa. Niinpä mainitun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetyn ehdottoman hylkäysperusteen olemassaoloa on arvioitava niiden tavaroiden tai palvelujen, joita varten rekisteröintiä on haettu, unionin alueella olevan keskivertokuluttajan mielikuvan mukaan. Yhtäältä on kuitenkin niin, että unionin alueella olevat kuluttajat ovat luonnollisesti jonkin jäsenvaltion alueella. Toisaalta merkit, jotka kohdeyleisö mahdollisesti mieltää yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisiksi, eivät ole samoja kaikissa jäsenvaltioissa muun muassa kielellisistä, historiallisista, sosiaalisista tai kulttuuriin liittyvistä syistä. Näin ollen sille jäsenvaltiolle, jossa kohdeyleisöön kuuluvat kuluttajat ovat, ominaiset olosuhteet vaikuttavat mielikuvaan siitä, onko tavaramerkki yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen. On siis katsottava, että asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädetyn ehdottoman hylkäysperusteen soveltamiseksi on otettava huomioon kaikille unionin jäsenvaltioille yhteisten olosuhteiden lisäksi yksittäisten jäsenvaltioiden erityisolosuhteet, jotka ovat omiaan vaikuttamaan kyseisten jäsenvaltioiden alueella olevan kohdeyleisön mielikuvaan.

(ks. 26 ja 29–34 kohta)

2.      Neuvostoliiton vaakunaa esittävä kuviomerkki, jonka rekisteröintiä yhteisön tavaramerkiksi haetaan Nizzan sopimuksen luokkiin 3, 14, 18, 23, 26 ja 43 kuuluville tavaroille ja palveluille, on yhteisön tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen Unkarissa.

Unkarin rikoslain 269/B §:stä, sellaisena kuin sitä on tulkittu oikeuskirjallisuudessa ja selvennetty hallinnollisessa käytännössä, ilmenee, että Unkarin lainsäätäjän mielestä on ollut tarpeen kieltää tietyt ”despotismin symbolien”, joihin kuuluvat sirppi ja vasara sekä viisisakarainen punainen tähti, käyttötavat. Tähän kieltoon, joka koskee myös näiden merkkien käyttöä tavaramerkkeinä, liittyy rikosoikeudellisia seuraamuksia. Sitä, että ”despotismin symboleiden” tavaramerkkeinä käyttämisen kieltäminen merkitsee sitä, että mainitut symbolit mielletään Unkarissa yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaisiksi, ei ole kuitenkaan kiistetty. Myöskään sitä, että haettu tavaramerkki on aiemman SNTL:n vaakunan jäljennös ja että siihen sisältyy muun muassa sirppi ja vasara sekä viisisakarainen punainen tähti, ei ole kiistetty.

Näin ollen merkittävä osa Unkarissa olevasta kohdeyleisöstä mieltäisi haetun tavaramerkin käyttämisen tavaramerkkinä mainitun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastaiseksi.

(ks. 51 ja 59–62 kohta)