UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (viides jaosto)
13 päivänä maaliskuuta 2015 (*)
Kumoamiskanne – REACH – Kemikaalin trifenyylifosfaatti rekisteröintiä koskeva hakemus – Väliintulija ECHAn valituslautakunnassa – Toimi ei koske kantajaa suoraan – Sääntelytoimen käsite – Tutkimatta jättäminen
Asiassa T‑673/13,
European Coalition to End Animal Experiments, kotipaikka Lontoo (Yhdistynyt kuningaskunta), edustajanaan solicitor D. Thomas,
kantajana,
vastaan
Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), asiamiehinään M. Heikkilä, C. Jacquet ja W. Broere, avustajinaan asianajajat J. Stuyck ja A.-M. Vandromme,
vastaajana,
jossa vaaditaan ECHAn valituslautakunnan 10.10.2013 asiassa A-004-2012 tekemän päätöksen osittaista kumoamista siltä osin kuin kyseisessä päätöksessä pyydetään kolmatta osapuolta suorittamaan kemikaalin kehitysmyrkyllisyystutkimus toisella lajilla,
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. Dittrich (esittelevä tuomari) sekä tuomarit J. Schwarcz ja V. Tomljenović,
kirjaaja: E. Coulon,
on antanut seuraavan
määräyksen
Asian tausta
1 Kantaja, European Coalition to End Animal Experiments, on eurooppalainen eläinten suojelua edistävä yhtymä. Kyseessä on rajavastuuyhtiö, jonka kotipaikka on Lontoo (Yhdistynyt kuningaskunta) ja jolla on jäsenjärjestöjä 22 jäsenvaltiossa. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) on tunnustanut sen akkreditoiduksi sidosryhmäksi, joka saa osallistua ECHAn jäsenvaltioiden komitean ja riskinarviointikomitean kokouksiin tarkkailijana.
2 ECHA aloitti 28.2.2011 Lanxess Deutschland GmbH:n (jäljempänä Lanxess) tekemää kemikaalin trifenyylifosfaatti rekisteröintiä koskevaan hakemukseen liittyvän asiakirja-aineiston vaatimustenmukaisuutta koskevan tarkastusmenettelyn.
3 ECHA pyysi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18.12.2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 (EUVL L 396, s. 1) 41 artiklan 3 kohdan nojalla suoritetusta rekisteröintien vaatimustenmukaisuuden tarkistuksesta 5.4.2012 tekemässään päätöksessä (jäljempänä 5.4.2012 tehty päätös), että Lanxess muun muassa suorittaa kemikaalin trifenyylifosfaatti kehitysmyrkyllisyystutkimuksen toisella lajilla eli kanilla, ja myönsi sille 24 kuukauden pituisen määräajan lisätietojen antamiseen.
4 Lanxess haki 5.7.2012 asetuksen N:o 1907/2006 91 artiklan 1 kohdan nojalla kyseiseen päätökseen muutosta ECHAn valituslautakunnassa. Kyseisessä säännöksessä säädetään, että ECHAn päätöksiin, jotka on tehty kyseisen asetuksen 9 artiklan, 20 artiklan, 27 artiklan 6 kohdan, 30 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 51 artiklan nojalla, voidaan hakea muutosta ECHAn valituslautakunnassa.
5 ECHAn valituslautakunta hyväksyi 26.9.2012 tekemässään päätöksessä kantajan väliintulijaksi, joka tukee Lanxessin vaatimuksia, Euroopan kemikaaliviraston valituslautakunnan organisaatiota ja menettelyä koskevista säännöistä 1.8.2008 annetun komission asetuksen (EY) N:o 771/2008 (EUVL L 206, s. 5) 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
6 Päätöksellään, jonka se teki 10.10.2013 (jäljempänä riidanalainen päätös), ECHAn valituslautakunta hylkäsi Lanxessin valituksen, päätti, että valitusmaksua ei palauteta, hylkäsi Lanxessin oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen ja päätti, että Lanxessin oli annettava kyseiset tiedot 24 kuukauden kuluessa riidanalaisen päätöksen tiedoksiantamisesta.
7 On riidatonta, että Lanxess ei ole nostanut SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla kannetta, jossa vaadittaisiin riidanalaisen päätöksen kumoamista.
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
8 Kantaja nosti käsiteltävänä olevan kanteen unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 9.12.2013 toimittamallaan kannekirjelmällä. Kantaja toimitti korjatun version kanteesta unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 19.12.2013 toimittamallaan kirjeellä.
9 Esittelevän tuomarin kertomuksen perusteella unionin yleinen tuomioistuin (viides jaosto) esitti työjärjestyksensä 64 artiklan mukaisena prosessinjohtotoimena kirjallisen kysymyksen kantajalle. Kantaja vastasi siihen asetetussa määräajassa.
10 Euroopan komissio toimitti 23.5.2014 väliintulohakemuksen ECHAn vaatimusten tukemiseksi.
11 ECHA esitti unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon 5.6.2014 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla työjärjestyksen 114 artiklan nojalla käsiteltävänä olevaa kannetta vastaan oikeudenkäyntiväitteen.
12 Kantaja toimitti 12.8.2014 unionin yleisen tuomioistuimen kirjaamoon ECHAn esittämää oikeudenkäyntiväitettä koskevia huomautuksia.
13 Kantaja vaatii, että unionin yleinen tuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen siltä osin kuin se koskee kehitysmyrkyllisyystutkimusta toisella lajilla
– palauttaa asian ECHAan, jotta se tutkii, onko tarpeen suorittaa kyseisen aineen kehitysmyrkyllisyystutkimus, kun otetaan huomioon ensimmäisen tutkimuksen tulokset ja kaikki muut tästä kysymyksestä saatavilla olevat tiedot.
14 ECHA vaatii oikeudenkäyntiväitteessä, että unionin yleinen tuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta
– velvoittaa kantajan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Oikeudellinen arviointi
15 Työjärjestyksen 114 artiklassa määrätään, että jos asianosainen haluaa unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisevan tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen käsittelemättä itse pääasiaa, oikeudenkäyntiväitteen jatkokäsittely on suullinen, jollei unionin yleinen tuomioistuin päätä toisin. Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että sillä on asiakirjojen perusteella riittävästi tietoa asiasta, ja päättää, ettei suullista käsittelyä aloiteta.
16 Asetuksen N:o 1907/2006 94 artiklan 1 kohdan mukaan unionin yleisessä tuomioistuimessa tai unionin tuomioistuimessa voidaan hakea SEUT 263 artiklan mukaisesti muutosta ECHAn valituslautakunnan tekemään päätökseen tai niissä tapauksissa, joissa ei ole muutoksenhakuoikeutta ECHAn valituslautakunnassa, ECHAn tekemään päätökseen.
17 SEUT 263 artiklan neljäs kohta koskee kolmea tapausta, joissa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi nostaa kumoamiskanteen. Se voi kyseisen artiklan ensimmäisessä ja toisessa kohdassa määrätyin edellytyksin nostaa kanteen ensinnäkin sille osoitetusta toimesta, toiseksi toimesta, joka koskee sitä suoraan ja erikseen, ja kolmanneksi sääntelytoimesta, joka koskee sitä suoraan ja joka ei edellytä täytäntöönpanotoimenpiteitä.
18 Kantaja väittää, että riidanalainen päätös on osoitettu sille. Se esittää toissijaisesti, että se täyttää myös SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettujen toisen ja kolmannen tapauksen edellytykset. Lisäksi se täsmentää oikeudenkäyntiväitettä koskevissa huomautuksissaan, että se nostaa käsiteltävänä olevan kanteen omissa nimissään eikä Lanxessin valtuuttamana.
19 ECHA katsoo, että riidanalaista päätöstä ei ole osoitettu kantajalle ja että kyseinen päätös ei koske kantajaa suoraan eikä erikseen. Riidanalainen päätös ei ole myöskään sääntelytoimi.
SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu ensimmäinen tapaus
20 Käsiteltävässä asiassa asianosaiset ovat pääasiallisesti eri mieltä siitä, onko kantaja ECHAn valituslautakunnassa käytyyn menettelyyn hyväksyttynä väliintulijana taho, jolle riidanalainen päätös eli päätös, joka on tehty asetuksen N:o 1907/2006 91 artiklan 1 kohdan nojalla tehdyn valituksen perusteella, on osoitettu.
21 Jäsenvaltioiden tai toimielinten nostamia kumoamiskanteita koskevasta vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että SEUT 263 artiklassa tarkoitettuja kannekelpoisia toimia ovat muodostaan riippumatta kaikki toimielinten toteuttamat toimenpiteet, joilla pyritään saamaan aikaan sitovia oikeusvaikutuksia (tuomio 31.3.1971, komissio v. neuvosto, 22/70, Kok., EU:C:1971:32, 42 kohta ja tuomio 13.10.2011, Deutsche Post ja Saksa v. komissio, C-463/10 P ja C-475/10 P, Kok., EU:C:2011:656, 36 kohta).
22 Oikeuskäytännössä on toistuvasti katsottu, että kun luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö nostaa kumoamiskanteen toimielimen toimesta, kumoamiskanne voidaan ottaa tutkittavaksi vain, jos tämän toimen sitovat oikeusvaikutukset voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi (tuomio 11.11.1981, IBM v. komissio, 60/81, Kok., EU:C:1981:264, 9 kohta ja tuomio 17.7.2008, Athinaïki Techniki v. komissio, C‑521/06 P, Kok., EU:C:2008:422, 29 kohta). On korostettava, että kyseistä oikeuskäytäntöä on kehitetty luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden unionin tuomioistuimissa sellaisista toimista nostamien kanteiden yhteydessä, jotka on osoitettu näille (edellä 21 kohdassa mainittu tuomio Deutsche Post ja Saksa v. komissio, EU:C:2011:656, 38 kohta).
23 Toisin sanoen päätös, jossa nimetään ne, joille se on osoitettu, on osoitus sellaisen viranomaisen tahdosta, joka pyrkii saamaan aikaan niitä, joille päätös on osoitettu, koskevan oikeudellisen lopputuloksen (ks. vastaavasti tuomio 6.4.1995, BASF ym. v. komissio, T‑80/89, T‑81/89, T‑83/89, T‑87/89, T‑88/89, T‑90/89, T‑93/89, T‑95/89, T‑97/89, T‑99/89–T‑101/89, T‑103/89, T‑105/89, T‑107/89 ja T‑112/89, Kok., EU:T:1995:61, 73 ja 74 kohta ja julkisasiamies Roemerin ratkaisuehdotus Lemmerz-Werke ym. v. korkea viranomainen, 53/63 ja 54/63, EU:C:1963:29, s. 518). Tällaisella päätöksellä on oltava tarkoitus saada aikaan oikeusvaikutuksia niille, joille se on osoitettu (ks. vastaavasti tuomio 5.12.1963, Lemmerz-Werke ym. v. korkea viranomainen, 53/63 ja 54/63, EU:C:1963:54, s. 506). Tämä tulkinta ilmenee myös SEUT 288 artiklan neljännestä kohdasta, jonka mukaan päätös, jossa nimetään ne, joille se on osoitettu, velvoittaa ainoastaan niitä.
24 Oikeuskäytännön mukaan ilmaisu ”se, jolle päätös on osoitettu” tarkoittaa henkilöä, jonka henkilöllisyys on riittävällä tavalla määritetty kyseisessä päätöksessä ja jolle päätös osoitetaan (ks. vastaavasti tuomio 14.12.2006, Raiffeisen Zentralbank Österreich ym. v. komissio, T‑259/02–T‑264/02 ja T‑271/02, Kok., EU:T:2006:396, 72 kohta). Päätösten ja yleisesti sovellettavien toimien välisestä erosta on nimittäin todettu, että päätöksen olennaiset piirteet johtuvat siitä, että niitä, joille se on osoitettu ja jotka on nimetty tai tunnistettavissa, on rajoitettu määrä (ks. vastaavasti tuomio 14.12.1962, Confédération nationale des producteurs de fruits et légumes ym. v. neuvosto, 16/62 ja 17/62, EU:C:1962:47, s. 918).
25 Tässä yhteydessä on todettu, että SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa tarkoitetaan tiedoksi antamisella toimea, jolla yksittäistapausta koskevan toimen toteuttaja toimittaa kyseisen toimen niille, joille se on osoitettu, ja antaa niille siten mahdollisuuden tutustua siihen. Tämä tulkinta ilmenee myös SEUT 297 artiklan 2 kohdan kolmannesta alakohdasta, jonka mukaan päätökset annetaan tiedoksi niille, joille ne on osoitettu, ja ne tulevat voimaan vasta, kun ne on annettu tiedoksi (ks. vastaavasti tuomio 19.6.2009, Qualcomm v. komissio, T‑48/04, Kok., EU:T:2009:212, 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
26 Edellä 21–25 kohdassa esitetyistä oikeussäännöistä ja oikeuskäytännöstä ilmenee, että kantajaa voidaan pitää tahona, jolle riidanalainen päätös on osoitettu, ainoastaan yhtäältä sillä muodollisella edellytyksellä, että kantaja on nimetty tässä päätöksessä nimenomaisesti tahoksi, jolle se on osoitettu, tai toisaalta sillä aineellisella edellytyksellä, että tämän päätöksen määräyksistä ilmenee, että kantaja on yksilöity siinä tahoksi, jolle se on osoitettu, sillä perusteella, että kyseisellä päätöksellä, jossa ilmaistaan sen tekijän tahto, pyritään saamaan aikaan sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi.
27 Käsiteltävässä asiassa kantaja väittää, että riidanalainen päätös on osoitettu sille. Sen mukaan kyseinen päätös on osoitettu yhtä lailla sille väliintulijana kuin menettelyn varsinaisille asianosaisille, koska se on osallistunut Lanxessin muutoksenhakumenettelyyn ja koska ECHAn valituslautakunta on hylännyt tiettyjä sen väitteitä.
28 Tässä yhteydessä on huomattava, että ECHA ei riitauta sitä, että riidanalainen päätös on annettu tiedoksi kantajalle. Asetuksen N:o 771/2008 22 artiklan ensimmäisestä kohdasta nimittäin ilmenee, että ECHAn kirjaaja varmistaa, että ECHAn valituslautakunnan päätökset ja tiedonannot annetaan tiedoksi osapuolille ja väliintulijoille.
29 Lisäksi on totta, että riidanalaisen päätöksen johdanto-osassa mainitaan kantaja nimeltä ECHAn valituslautakunnassa käydyssä menettelyssä ja väliintulija sekä niiden edustajat.
30 Näistä seikoista ei kuitenkaan seuraa, että riidanalainen päätös on osoitettu kantajalle.
Sen, jolle päätös on osoitettu, muodollinen käsite
31 Sen, jolle päätös on osoitettu, muodollisesta käsitteestä on todettava, että riidanalaisessa päätöksessä ei nimetä selkeästi missään kohdassa sitä, jolle kyseinen päätös on osoitettu, tai niitä, joille kyseinen päätös on osoitettu. Pelkästään se, että kantaja on mainittu siinä väliintulijana, tai se, että kantaja on osallistunut Lanxessin ECHAn valituslautakunnassa vireille panemaan menettelyyn, ei merkitse automaattisesti sitä, että riidanalainen päätös on osoitettu kantajalle. Tästä seuraa, että edellä 26 kohdassa esitetyistä tapauksista ensimmäistä tapausta koskeva edellytys ei täyty.
Sen, jolle päätös on osoitettu, aineellinen käsite
32 Edellä 26 kohdassa yksilöidyn aineellisen edellytyksen osalta on tutkittava, annettiinko asetuksen N:o 771/2008 erityisissä säännöksissä kantajalle sen, jolle riidanalainen päätös on osoitettu, asema ja eikö tällainen asema seurannut itse riidanalaisen päätöksen sisällöstä.
33 Ensinnäkin asetuksen N:o 771/2008 erityisten säännösten osalta on huomattava, että väliintulijalla ei ole ECHAn valituslautakunnassa käytävässä menettelyssä muita oikeuksia kuin ne oikeudet, jotka sille annetaan asetuksessa N:o 771/2008. Kyseisen asetuksen järjestelmän tarkastelun perusteella on todettava, että väliintulijalla ei ole väliintulon perusteella samoja menettelyllisiä oikeuksia kuin varsinaisilla asianosaisilla.
34 On erityisesti huomattava, että asetuksessa N:o 771/2008 tehdään ero ”osapuolten” ja ”väliintulijoiden” välillä ECHAn valituslautakunnassa käytävään menettelyyn osallistuvina tahoina. Tällainen ero ilmenee kyseisen asetuksen 21 artiklan 1 kohdasta. Asetuksessa N:o 771/2008 tarkoitettu osapuoli (ts. varsinainen asianosainen) on henkilö, joka on toteuttanut kyseisen menettelyn aloittavan toimen. Kyseisen asetuksen 21 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti riidanalaisen päätöksen johdanto-osassa mainitaan Lanxess ja kantaja ECHAn valituslautakunnassa käydyn menettelyn valittajana ja väliintulijana ja niiden edustajien nimet. Kyseisen säännöksen, jossa säädetään, että päätöksessä on mainittava tietyt tiedot, joihin kuuluvat varsinaisten asianosaisten ja väliintulijoiden nimet, tarkoituksena ei ole kuitenkaan se, että se merkitsisi sitä, että jokainen ECHAn valituslautakunnan tekemä päätös olisi osoitettu kaikille näille ECHAn valituslautakunnassa käytyyn menettelyyn osallistuneille tahoille.
35 Lisäksi asetuksen N:o 771/2008 8 artiklan 3 kohdassa säädetään, että väliintulossa voidaan vain tukea tai vastustaa yhden osapuolen esittämiä vaatimuksia. Näin ollen väliintulo on liitännäinen ECHAn valituslautakunnassa käytävään päämenettelyyn nähden. Tässä yhteydessä on huomattava, että Lanxess ei ole nostanut SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla kannetta, jossa vaadittaisiin riidanalaisen päätöksen kumoamista, ja että riidanalainen päätös on näin ollen tullut siihen nähden lainvoimaiseksi.
36 Sitä paitsi väliintulon kohde on myös riippuvainen varsinaisen asianosaisen valituksen tutkittavaksi ottamisesta. Valitus voidaan nimittäin jättää tutkimatta asetuksen N:o 771/2008 11 artiklan 1 kohdan d alakohdan nojalla, jos valituksen kohteena olevaa ECHAn päätöstä ei ole osoitettu valittajalle eikä kyseisellä päätöksellä ole suoraa ja yksilöllistä vaikutusta valittajaan. Tästä seuraa, että väliintulijan on hyväksyttävä ECHAn valituslautakunnassa käytävä menettely siinä tilassa, jossa se on väliintulohetkellä.
37 Edellä 32–36 kohdassa esitetyistä seikoista seuraa, että missään asetuksen N:o 771/2008 erityisissä säännöksissä ei anneta kantajalle sen, jolle riidanalainen päätös on osoitettu, asemaa.
38 Tässä asiayhteydessä kantaja hämmästelee sitä, että henkilö voi nostaa kanteen unionin tuomioistuimissa sen seurauksena, että ECHAn valituslautakunta on hylännyt sen väliintulohakemuksen, mutta kantaja ei voi riitauttaa riidanalaisen päätöksen oikeellisuutta ECHAn valituslautakunnan hyväksymänä väliintulijana.
39 On muistutettava, että henkilö, joka tekee väliintulohakemuksen, on taho, jolle kyseisen hakemuksen hylkäämisestä tehty päätös osoitetaan. Tässä tapauksessa kyseisen henkilön asema tahona, jolle päätös on osoitettu, seuraa suoraan asetuksen N:o 771/2008 8 artiklan 5 kohdasta. Tämä säännös on sopusoinnussa sen yleisen säännön kanssa, jonka mukaan väliintulohakemuksen hylkäämisestä tehdyistä päätöksistä nostettuja kanteita lukuun ottamatta väliintulijan oikeus hakea muutosta koskee ainoastaan tapauksia, joissa kyseinen toimi koskee väliintulijaa suoraan. Unionin tuomioistuimissa käytävien menettelyjen osalta kyseinen periaate ilmenee Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan toisesta kohdasta, jossa määrätään, että muilla väliintulijana olleilla kuin jäsenvaltioilla ja unionin toimielimillä ei ole oikeutta hakea muutosta unionin yleisen tuomioistuimen ratkaisuun, jollei kyseinen ratkaisu koske niitä suoraan.
40 Toiseksi on tutkittava, seuraako kantajan asema tahona, jolle päätös on aineellisesti osoitettu, riidanalaisen päätöksen sisällöstä, kun otetaan huomioon edellä 26 kohdassa esitetyistä tapauksista toista tapausta koskevat edellytykset.
41 ECHAn valituslautakunta on riidanalaisessa päätöksessä hylännyt Lanxessin 5.4.2012 tehdystä päätöksestä tekemän valituksen ja päättänyt, että Lanxessin oli annettava kyseiset tiedot 24 kuukauden kuluessa riidanalaisen päätöksen tiedoksiantamisesta.
42 On todettava, että riidanalainen päätös on tehty Lanxessin tekemän sellaisen valituksen seurauksena, jossa riitautettiin Lanxessin velvollisuus suorittaa rekisteröintien vaatimustenmukaisuuden tarkistuksen yhteydessä kemikaalin trifenyylifosfaatti kehitysmyrkyllisyystutkimus toisella lajilla.
43 On todettava, että riidanalaisella päätöksellä pyritään siis saamaan aikaan ainoastaan sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa Lanxessin etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Riidanalainen päätös on osoitettu Lanxessille valittajana ECHAn valituslautakunnassa.
44 Riidanalaisella päätöksellä – siltä osin kuin käsiteltävänä oleva kanne koskee sitä – ei sitä vastoin pyritä luomaan tai muuttamaan mitään kantajan oikeutta eikä mitään kantajan lakisääteistä velvollisuutta. On todettava, että riidanalaisen päätöksen päätösosasta, perusteluista, jotka ovat sen tarpeellinen tuki, ja johdanto-osasta ei ilmene, että ECHAn valituslautakunta olisi tahtonut muuttaa kantajan oikeusasemaa. Siltä osin kuin kantaja väittää, että ECHAn valituslautakunta on hylännyt kyseisen päätöksen perusteluissa kantajan menettelyn aikana esittämät väitteet, on huomattava, että kantaja ei selitä, miten tällaisella hylkäämisellä on pyritty muuttamaan kantajan oikeusasemaa.
45 Tästä seuraa, että ECHAn valituslautakunta on ilmaissut riidanalaisessa päätöksessä tahtonsa muuttaa ainoastaan Lanxessin oikeusasemaa. Näin ollen edellä 26 kohdassa esitetyistä tapauksista toista tapausta koskevat edellytykset eivät täyty kantajan osalta.
46 Koska kantaja ei voi vedota asemaansa tahona, jolle riidanalainen päätös on aineellisesti osoitettu, asetuksen N:o 771/2008 erityisen säännöksen, jossa hänelle annettaisiin tällainen oikeus, perusteella eikä ECHAn valituslautakunnan kyseisen päätöksen sisällössä ilmaiseman tahdon vuoksi, kolmanneksi väitteet, joissa kantaja väittää, että ainoastaan kantajan kaltainen järjestö voi suojata kyseisten koe-eläinten etuja, että ECHAn valituslautakunta on tunnustanut, että kantajalla on intressi osallistua siinä käytävään menettelyyn väliintulijana, tai että valtiosta riippumattomien järjestöjen asiavaltuutta koskevat säännöt ovat paljon sallivampia muissa oikeusjärjestyksissä, ovat tässä asiayhteydessä tehottomia.
47 Näin ollen kaikesta edellä esitetystä seuraa, että riidanalaista päätöstä ei ole osoitettu kantajalle.
SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu toinen tapaus
48 Kun otetaan huomioon se, että riidanalaista päätöstä ei ole osoitettu kantajalle, kantaja voi nostaa kyseisestä toimesta kumoamiskanteen SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetun toisen tapauksen perusteella ainoastaan sillä ehdolla, että kyseinen toimi koskee erityisesti kantajaa suoraan.
49 Vakiintuneessa oikeuskäytännössä on todettu siitä, että toimi koskee kantajaa suoraan, että kyseinen vaatimus edellyttää ensinnäkin, että riitautetulla toimenpiteellä on välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan, ja toiseksi, ettei se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin toimeenpano on täysin automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista (tuomio 5.5.1998, Dreyfus v. komissio, C‑386/96 P, Kok., EU:C:1998:193, 43 kohta; tuomio 29.6.2004, Front national v. parlamentti, C‑486/01 P, Kok., EU:C:2004:394, 34 kohta ja tuomio 10.9.2009, komissio v. Ente per le Ville vesuviane ja Ente per le Ville vesuviane v. komissio, C‑445/07 P ja C‑455/07 P, Kok., EU:C:2009:529, 45 kohta).
50 Näin ollen on tutkittava kantajan väite, jonka mukaan riidanalainen päätös koskee sitä suoraan.
51 ECHAn mukaan se, että kantaja on hyväksytty väliintulijaksi ECHAn valituslautakunnassa käytyyn menettelyyn, ei anna kantajalle oikeutta nostaa käsiteltävänä olevaa kannetta. Riidanalaisella päätöksellä ei ole välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan.
52 Aluksi on muistutettava, että ECHAn valituslautakunta on riidanalaisessa päätöksessä hylännyt Lanxessin 5.4.2012 tehdystä päätöksestä tekemän valituksen ja päättänyt, että Lanxessin oli annettava kyseiset tiedot 24 kuukauden kuluessa riidanalaisen päätöksen tiedoksiantamisesta. Käsiteltävänä olevassa kanteessa kantaja vaatii ainoastaan riidanalaisen päätöksen osittaista kumoamista siltä osin kuin siinä todetaan, että Lanxessilla on velvollisuus suorittaa rekisteröintien vaatimustenmukaisuuden tarkistusten yhteydessä kemikaalin trifenyylifosfaatti kehitysmyrkyllisyystutkimus toisella lajilla.
53 Tästä seuraa, että riidanalaisella päätöksellä – siltä osin kuin käsiteltävänä oleva kanne koskee sitä – on välittömiä vaikutuksia ainoastaan Lanxessin oikeusasemaan.
54 Ensinnäkin kantaja esittää väitteensä, jonka mukaan riidanalainen päätös koskee sitä suoraan, tueksi, että se päättelee asiavaltuutensa siitä, että ECHAn valituslautakunta on tunnustanut, että sillä on intressi osallistua menettelyyn väliintulijana, ja se korostaa intressiään siihen, että sen väitteet hyväksytään.
55 On huomattava, että asetuksen N:o 771/2008 8 artiklan 1 kohdan mukaan henkilöt, jotka osoittavat, että ECHAn valituslautakunnalle toimitetun asian ratkaisu koskee heidän etuaan, voivat olla väliintulijoina ECHAn valituslautakunnassa käsiteltävässä asiassa.
56 On muistutettava, että toisin kuin ECHAn valituslautakunta silloin, kun se tutkii sitä, koskeeko kyseisen asian ratkaisu kyseisen tahon etua, unionin yleinen tuomioistuin on velvollinen tutkiessaan sitä, koskeeko toimi kantajaa suoraan, tarkastamaan yhtäältä, onko riitautetulla toimenpiteellä välittömiä vaikutuksia yksityisen oikeusasemaan, ja toisaalta, eikö se jätä niille, joille se on osoitettu ja joiden tehtävänä on sen toimeenpano, ollenkaan harkintavaltaa, jolloin toimeenpano on täysin automaattista ja perustuu yksinomaan unionin lainsäädäntöön eikä edellytä välissä olevien sääntöjen soveltamista. Tämä tarkastelu ei siis koske kantajan intressiä nostaa käsiteltävänä oleva kanne vaan ennen kaikkea kysymystä siitä, onko käsiteltävässä asiassa riidanalaisella päätöksellä tosiasiallisesti välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan.
57 Valituslautakunnan päätös kantajan väliintulon hyväksymisestä ei sido lainkaan unionin yleistä tuomioistuinta, kun se tutkii kantajan asiavaltuutta käsiteltävässä asiassa. Näin ollen se, että valituslautakunta on tunnustanut, että kantajalla on intressi osallistua menettelyyn väliintulijana asetuksen N:o 771/2008 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, ei merkitse sitä, että riidanalainen päätös koskee kantajaa suoraan.
58 Lisäksi pelkästään se, että kantajan kolmannen osapuolen vaatimusten tueksi esittämiä väitteitä ei ole täysin hyväksytty, ei merkitse sitä, että riidanalaisella päätöksellä on välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan.
59 Toiseksi kantaja väittää, että ainoastaan kantajan kaltainen järjestö voi suojata kyseisten koe-eläinten etuja. Se katsoo, että jos se ei voi riitauttaa riidanalaista päätöstä, kyseisten eläinten edut eivät nauti lainkaan tehokasta oikeussuojaa.
60 On muistutettava, että riidanalainen päätös – siltä osin kuin käsiteltävänä oleva kanne koskee sitä – koskee Lanxessin velvollisuutta suorittaa rekisteröintien vaatimustenmukaisuuden tarkistusten yhteydessä kemikaalin trifenyylifosfaatti kehitysmyrkyllisyystutkimus toisella lajilla. Väitteensä, jonka mukaan ainoastaan kantajan kaltainen järjestö voi suojata kyseisten koe-eläinten etuja, yhteydessä kantaja ei ole esittänyt mitään väitettä, joka voisi osoittaa, että riidanalaisella päätöksellä on ollut välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan.
61 Tässä asiayhteydessä on sitä paitsi huomattava, että ECHAn valituslautakunnan on noudatettava riidanalaisen päätöksen kaltaisissa päätöksissään asetuksen N:o 1907/2006 säännöksiä ja EUT-sopimuksen määräyksiä. Asetuksen N:o 1907/2006 25 artiklan 1 kohdan mukaan selkärankaisilla tehtäviin testeihin on ryhdyttävä kyseisen asetuksen soveltamiseksi ainoastaan viimeisenä keinona niiden välttämiseksi. Kyseisen asetuksen johdanto-osan 47 perustelukappaleessa todetaan, että ECHAn olisi varmistettava, että eläinkokeiden vähentäminen on keskeinen näkökohta kehitettäessä ja ylläpidettäessä ohjeita sidosryhmille samoin kuin ECHAn omissa menettelyissä. SEUT 13 artiklassa määrätään, että unioni ottaa eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja.
62 Kantaja on hyväksytty väliintulijaksi ECHAn valituslautakuntaan ja se on voinut tuoda esiin kaikki hyödylliset seikat siinä tarkoituksessa, että ECHAn valituslautakunta voi tehdä päätöksen kaikista asiaan vaikuttavista seikoista tietoisena. Kantaja ei voi kuitenkaan vedota edellä 61 kohdassa esitettyihin säännöksiin ja määräyksiin osoittaakseen, että käsiteltävässä asiassa riidanalainen päätös koskee sitä suoraan.
63 Siltä osin kuin kantaja vetoaa siihen, että kyseisten koe-eläinten etuja koskevan oikeussuojan perusteella on oikeutettua katsoa, että riidanalainen päätös koskee kantajaa suoraan, on todettava, että vaikka vakiintuneessa oikeuskäytännössä onkin katsottu, että yksityisten on voitava saada tehokasta oikeussuojaa niille unionin oikeusjärjestyksen mukaan kuuluvien oikeuksien osalta olettaen, että kyseiset oikeudet on näytetty toteen, oikeudella tällaiseen suojaan ei voida kuitenkaan kyseenalaistaa SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa asetettuja edellytyksiä (ks. määräys 24.9.2009, Município de Gondomar v. komissio, C‑501/08 P, EU:C:2009:580, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
64 Kolmanneksi kantajan väitteen, jonka mukaan valtiosta riippumattomien järjestöjen asiavaltuutta koskevat säännöt ovat huomattavasti sallivampia muissa oikeusjärjestyksissä, osalta on riittävää huomata, että sillä, että muissa oikeusjärjestyksissä on olemassa erilaisia menettelysääntöjä, ei voida kyseenalaistaa SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa asetettuja vaatimuksia.
65 Neljänneksi kantajan väitteistä, joiden mukaan yhtäältä riidanalaisella päätöksellä on ratkaistu tärkeä oikeudellinen kysymys, mikä vaikuttaa muihin ECHAssa käytäviin menettelyihin ja mitä siis sovelletaan kaikissa tapauksissa, jotka koskevat asetuksen N:o 1907/2006 liitteessä X tarkoitettuja aineita, joita valmistetaan tai tuodaan maahan vähintään 1 000 tonnin määrinä, ja toisaalta kantajaa koskee riidanalaisessa päätöksessä esiin tuotu yleinen periaate, on todettava, että unionin tuomioistuinmenettelyissä ei tunneta oikeuskeinoa, jonka perusteella tuomioistuin voi ottaa kantaa asiaan yleisellä tai periaatteellisella toteamuksella (ks. tuomio 15.12.2005, Infront WM v. komissio, T‑33/01, Kok., EU:T:2005:461, 171 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
66 Näin ollen kantaja ei ole käsiteltävänä olevassa kanteessa esittänyt mitään väitettä, joka voisi osoittaa, että riidanalaisella päätöksellä on ollut välittömiä vaikutuksia kantajan oikeusasemaan. Tästä seuraa, että riidanalainen päätös – siltä osin kuin käsiteltävänä oleva kumoamiskanne koskee sitä – ei koske kantajaa suoraan.
SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu kolmas tapaus
67 Koska edellytys, jonka mukaan toimen on koskettava kantajaa suoraan, on samanlainen SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetuissa toisessa ja kolmannessa tapauksessa ja koska riidanalainen päätös – siltä osin kuin käsiteltävänä oleva kanne koskee sitä – ei koske kantajaa suoraan edellä 49–66 kohdassa mainituista syistä, SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettua kolmatta tapausta koskevat edellytykset eivät näin ollen myöskään täyty käsiteltävässä asiassa.
68 Ylimääräisenä seikkana on tutkittava, onko riidanalainen päätös SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetussa kolmannessa tapauksessa tarkoitettu sääntelytoimi.
69 Tässä yhteydessä ECHA katsoo, että riidanalainen päätös ei ole yleisesti sovellettava toimi.
70 On todettava, että SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetussa kolmannessa tapauksessa tarkoitettua sääntelytoimen käsitettä on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan mitä tahansa yleisesti sovellettavaa toimea lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä toimia lukuun ottamatta (määräys 4.6.2012, Eurofer v. komissio, T‑381/11, Kok., EU:T:2012:273, 42 kohta ja määräys 7.3.2014, FESI v. neuvosto, T‑134/10, EU:T:2014:143, 23 kohta).
71 Käsiteltävässä asiassa riidanalainen päätös ei ole lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytty toimi, koska sitä ei ole hyväksytty tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eikä erityisessä lainsäätämisjärjestyksessä SEUT 289 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetulla tavalla (ks. vastaavasti tuomio 25.10.2011, Microban International ja Microban (Europe) v. komissio, T‑262/10, Kok., EU:T:2011:623, 21 kohta ja edellä 70 kohdassa mainittu määräys FESI v. neuvosto, EU:T:2014:143, 25 kohta).
72 Lisäksi on todettava, että riidanalainen päätös ei ole yleisesti sovellettava, koska sitä ei sovelleta objektiivisesti määriteltyihin tilanteisiin ja koska sillä ei ole oikeusvaikutuksia yleisesti ja abstraktisti määriteltyihin henkilöryhmiin (ks. vastaavasti määräys 21.1.2014, Bricmate v. neuvosto, T‑596/11, EU:T:2014:53, 65 kohta ja edellä 70 kohdassa mainittu määräys FESI v. neuvosto, EU:T:2014:143, 24 kohta). Riidanalainen päätös – siltä osin kuin käsiteltävänä oleva kanne koskee sitä – koskee nimittäin Lanxessin velvollisuutta suorittaa kemikaalia trifenyylifosfaatti koskevan rekisteröintien vaatimustenmukaisuuden tarkistuksen yhteydessä kehitysmyrkyllisyystutkimus toisella lajilla.
73 Näin ollen riidanalainen päätös ei ole sääntelytoimi, mikä sulkee pois myös sen, että kanne voitaisiin ottaa tutkittavaksi SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitetun kolmannen tapauksen perusteella.
74 Kaiken edellä esitetyn valossa ECHAn esittämä oikeudenkäyntiväite on hyväksyttävä, eikä ole tarpeen tutkia, täyttyvätkö SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettujen toisen ja kolmannen tapauksen muut edellytykset. Käsiteltävänä oleva kanne on siten jätettävä tutkimatta. Näin ollen lausunnon antaminen komission käsiteltävässä asiassa tekemästä väliintulohakemuksesta raukeaa.
Oikeudenkäyntikulut
75 Työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska kantaja on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut ECHAn vaatimusten mukaisesti.
Näillä perusteilla
UNIONIN YLEINEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Kanne jätetään tutkimatta.
2) Lausunnon antaminen Euroopan komission tekemästä väliintulohakemuksesta raukeaa.
3) European Coalition to End Animal Experiments vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) oikeudenkäyntikulut.
Annettiin Luxemburgissa 13 päivänä maaliskuuta 2015.
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |