JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
JEAN RICHARD DE LA TOUR
13 päivänä tammikuuta 2022 (1)
Asia C‑587/20
Ligebehandlingsnævnet, joka toimii A:n puolesta,
vastaan
HK/Danmark ja
HK/Privat,
jossa asian käsittelyyn osallistuu
Fagbevægelsens Hovedorganisation
(Ennakkoratkaisupyyntö – Østre Landsret (Itä-Tanskan hovioikeus, Tanska))
Ennakkoratkaisupyyntö – Sosiaalipolitiikka – Direktiivi 2000/78/EY – Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskeva periaate – Ikään perustuvan syrjinnän kielto – 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohta – Soveltamisala – Työntekijäjärjestön vaaleilla valitun puheenjohtajan tehtävä – Kyseisen järjestön säännöt, joiden mukaan puheenjohtajaksi voidaan valita ainoastaan jäsenet, jotka eivät ole vaalipäivänä täyttäneet 60 tai 61vuotta
I Johdanto
1. Nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö koskee yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY(2) 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan tulkintaa.
2. Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat A:n puolesta Ligebehandlingsnævnet (yhdenvertaisuuslautakunta, Tanska) sekä työntekijöiden ammattiliitto, keskusjärjestö HK/Danmark ja HK/Privat-liitto, ja jossa on kyse tämän liiton säännöistä, joiden nojalla A ei voinut asettua ehdolle toimialajohtajan tehtävään sen vuoksi, että hän oli vaalipäivänä saavuttanut tietyn iän.
3. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta direktiivin 2000/78 soveltamisesta tällaiseen tilanteeseen. Tässä ratkaisuehdotuksessa katson, että kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohtaa on tulkittava siten, että työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja, joka koskee kelpoisuutta tulla valituksi kyseisen järjestön puheenjohtajan tehtävään, kuuluu mainitun direktiivin soveltamisalaan.
II Asiaa koskevat oikeussäännöt
A Direktiivi 2000/78
4. Direktiivin 2000/78 3 artiklan, jonka otsikkona on ”Soveltamisala”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”[Euroopan unionille] annetun toimivallan puitteissa tätä direktiiviä sovelletaan kaikkiin henkilöihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, julkisyhteisöt mukaan lukien, kun kyseessä on:
a) työn tai itsenäisen ammatin harjoittamista koskevat edellytykset, myös valinta- ja työhönottoperusteet, alasta ja ammattiasemasta riippumatta, sekä uralla eteneminen;
– –
d) jäsenyys ja toiminta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, mukaan lukien järjestöjen antamat etuudet.”
B Tanskan oikeus
5. Syrjinnän kieltämisestä työmarkkinoilla ja muista seikoista 12.6.1996 annettua lakia nro 459 (lov nr. 459 om forbud mod forskelsbehandling på arbejdsmarkedet m.v.) muutettiin direktiivin 2000/78 täytäntöön panemiseksi 7.4.2004 annetulla lailla nro 253 ja saman direktiivin täytäntöön panemiseksi 22.12.2004 annetulla lailla nro 1417.
6. Kyseisen lain 1 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa, säädetään seuraavaa:
”Syrjinnällä tarkoitetaan tässä laissa kaikkea välitöntä tai välillistä syrjintää, joka perustuu – – ikään – –”
7. Mainitun lain 2 §:n 1 momentissa säädetään seuraavaa:
”Työnantaja ei saa syrjiä työntekijää tai työnhakijaa työhönotossa, irtisanomisessa, siirrossa, ylennyksissä taikka palkka- ja työehdoissa.”
8. Saman lain 3 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään seuraavaa:
”3. Syrjintäkieltoa sovelletaan myös jokaiseen, joka vahvistaa itsenäisen työn harjoittamista koskevat säännöt ja tekee sitä koskevat päätökset.
4. Syrjintäkieltoa sovelletaan myös jokaiseen, joka päättää työntekijä- tai työnantajajärjestön jäsenyydestä ja siinä toimimisesta sekä tällaisen järjestön jäsenilleen antamista etuuksista.”
III Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys
9. Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että vuonna 1948 syntynyt A palkattiin vuonna 1978 vakituiseksi toimihenkilöksi työntekijäjärjestö HK:n paikallisosastoon. Vuonna 1980 hänet siirrettiin kansalliseen keskusjärjestöön. HK/Service-liiton (nykyisin HK/Privat) kokous valitsi hänet varapuheenjohtajaksi vuonna 1992 ja puheenjohtajaksi vuonna 1993. Tämän jälkeen hänet valittiin uudelleen joka neljäs vuosi, ja hän toimi kyseisen liiton puheenjohtajana 8.11.2011 asti, jolloin hän oli 63-vuotias ja oli ylittänyt mainitun liiton sääntöjen 9 artiklassa määrätyn ikärajan eikä voinut enää asettua ehdolle samana vuonna pidettävissä vaaleissa. Kyseisen artiklan 1 kohdassa nimittäin määrätään, että puheenjohtajan tehtävään voidaan valita vain jäsenet, jotka vaalipäivänä eivät ole täyttäneet 60 vuotta, ja tämä ikäraja siirrettiin 61 vuoteen niiden jäsenten osalta, jotka on valittu uudelleen vuonna 2005 pidetyn kokouksen jälkeen.
10. A:n tehtyä asiasta kantelun yhdenvertaisuuslautakuntaan se katsoi 22.6.2016 tekemässään päätöksessä sen, että A:ltä evättiin ikänsä vuoksi mahdollisuus asettua ehdolle HK/Privatin puheenjohtajan tehtävään vuoden 2011 kokouksessa, olevan vastoin syrjinnän kieltämisestä työmarkkinoilla ja muista seikoista annettua lakia, ja määräsi HK/Danmarkin ja HK/Privatin maksamaan A:lle vahingonkorvauksena 25 000 Tanskan kruunun (DKK) (n. 3 460 euron)(3) suuruisen summan korkoineen.
11. Koska tätä päätöstä ei pantu täytäntöön, pääasian kantaja(4) nosti HK/Danmarkia ja HK/Privatia vastaan kanteen Københavns Byretissä (Kööpenhaminan alioikeus, Tanska). Kanne saatettiin siinä esitettyjen periaatteellisten kysymysten osalta Østre Landsretin (Itä-Tanskan hovioikeus, Tanska) käsiteltäväksi.
12. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo sen käsiteltävänä olevan riidan ratkaisun riippuvan siitä, kuuluuko A HK/Privatin vaaleilla valittuna puheenjohtajana ja sen poliittisen henkilöstön jäsenenä direktiivin 2000/78 soveltamisalaan, koska jos näin on, ei ole kiistetty sitä, että kyseisen liiton sääntöjen 9 artikla johtaa kyseisessä direktiivissä tarkoitettuun A:ta koskevaan ikään perustuvaan välittömään syrjintään.
13. Tältä osin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että HK/Privatin puheenjohtajana A:n tehtävä oli vastata kyseisen liiton yleisestä johtamisesta, määrittää sen toimialoillaan harjoittama poliittinen toiminta, tehdä ja uudistaa työehtosopimuksia sekä valvoa niiden noudattamista. Lisäksi hänen oli pantava täytäntöön mainitun liiton kokouksen ja hallituksen sekä keskusjärjestö HK/Danmarkin hallituksen, johon hän myös itse kuului, päätökset.
14. A:n palvelussuhteen ehdoista ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että A:n allekirjoittaman, 27.10.2009 tehdyn ”vaaleilla valitun sopimuksen” mukaan hän työskenteli HK/Privatissa kokoaikaisesti eikä harjoittanut mitään muuta toimintaa. Hänen kuukausipalkkansa oli 69 548,93 Tanskan kruunua (noin 9 350 euroa)(5), mikä vastaa valtion tiettyä palkkatasoa. Hän ei kuulunut työnantajien ja toimihenkilöiden välisistä oikeussuhteista annetun lain (lov om retsforholdet mellem arbejdsgivere og funktionærer)(6) soveltamisalaan, koska kyse oli poliittisista tehtävistä. Hän ei myöskään kuulunut työehtosopimuksen piiriin, vaan häneen sovellettiin HK:n sääntöjä. Sitä vastoin A:han sovellettiin lakia palkallisesta lomasta (lov om ferie),(7) ja häntä koski salassapitovelvollisuus.
15. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin korostaa lisäksi, että vaaleilla valittuna puheenjohtajana A ei ollut työntekijän asemassa vaan hän toimi luottamustehtävässä ja oli vastuussa hänet valinneelle HK/Privatin edustajistolle. Hänen tehtäviinsä johtajana kuului kuitenkin tiettyjä yleisesti työsuhteelle luonteenomaisia piirteitä.
16. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että unionin tuomioistuin ei ole määritellyt täsmällisesti direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainittuja työn, itsenäisen ammatin ja ammatin harjoittamisen käsitteitä ja ettei se ole lausunut siitä, kuuluvatko työntekijäjärjestön vaaleilla valitut henkilöt jotka ovat sen poliittisen henkilöstön jäseniä, kyseisen direktiivin soveltamisalaan.
17. Tässä tilanteessa Østre Landsret on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:
”Onko [direktiivin 2000/78] 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaa tulkittava siten, että työntekijäjärjestön liiton vaaleilla valittu puheenjohtaja, joka on sen poliittisen henkilöstön jäsen, kuuluu direktiivin soveltamisalaan edellä kuvatuissa tosiasiallisissa olosuhteissa?”
18. Pääasian kantaja, HK/Danmark ja HK/Privat, Fagbevægelsens Hovedorganisation (ammattiliittojen keskusliitto, Tanska; jäljempänä FH), Kreikan hallitus ja Euroopan komissio ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia. Ne esittivät suulliset huomautuksensa 20.10.2021 pidetyssä istunnossa.
IV Asian tarkastelu
19. On aluksi huomautettava, että kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee unionin tuomioistuimelta ainoastaan, kuuluuko työntekijäjärjestön puheenjohtajan tehtävään ehdolla olevan henkilön vaalikelpoisuudelle asetettu ikää koskeva edellytys direktiivin 2007/78 aineelliseen soveltamisalaan. Kyseinen tuomioistuin ei sitä vastoin tiedustele unionin tuomioistuimelta siitä, onko kyse ikään perustuvasta erilaisesta kohtelusta ja onko sille oikeuttamisperusteita. En siis tarkastele näitä näkökohtia tässä ratkaisuehdotuksessa.
20. Mainittu tuomioistuin pyytää unionin tuomioistuinta täsmentämään direktiivin 2000/78 soveltamisalaa työntekijäjärjestön sääntöjen sellaisen määräyksen osalta, jonka mukaan kelpoisuus tulla valituksi kyseisen järjestön puheenjohtajan tehtävään edellyttää, että tehtävään hakeva henkilö on alle 60- tai 61-vuotias.
21. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on katsottava kysymyksellään tiedustelevan lähinnä, onko direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa olevaa käsitettä työn, itsenäisen ammatin tai ammatin harjoittamista koskevat edellytykset tulkittava siten, että työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja, joka koskee kelpoisuutta tulla valituksi kyseisen järjestön puheenjohtajan tehtävään, kuuluu tämän käsitteen piiriin.
22. Kreikan hallituksen tavoin katson, että hyödyllisen ja täydellisen vastauksen antaminen ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle edellyttää sen esittämän kysymyksen ymmärtämistä siten, että se koskee myös kyseisen direktiivin 3 artiklan 1 kohdan d alakohtaa.
23. Tarkastelen näin ollen kyseisen tuomioistuimen esittämää kysymystä peräkkäin direktiivin 2000/78/EY 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja sen 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan kannalta. Esitän lopuksi huomioita ehdotetun tulkinnan yhteensopivuudesta yhdistymisvapauden kanssa.
A Direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu direktiivin soveltamisala
24. Direktiivin 2000/78 otsikon sanamuodon mukaan direktiivi koskee työhön ja ammattiin liittyviä asioita. Kun jäsenvaltiot ja työmarkkinaosapuolet toteuttavat toimenpiteitä, joihin sovelletaan tätä direktiiviä, jolla konkretisoidaan työssä ja ammatissa esiintyvän ikään perustuvan syrjinnän kiellon periaate, joka on sittemmin vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjan(8) 21 artiklassa, niiden on noudatettava tätä direktiiviä.(9)
25. Direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdasta ilmenee, että sitä sovelletaan kaikkiin henkilöihin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, julkisyhteisöt mukaan lukien, kun kyseessä on työn, itsenäisen ammatin tai ammatin harjoittamista koskevat edellytykset, myös valinta- ja työhönottoperusteet, alasta ja ammattiasemasta riippumatta, sekä uralla eteneminen.
26. Kuten unionin tuomioistuin on jo todennut, direktiivissä 2000/78 ei viitata jäsenvaltioiden oikeuteen käsitteen työn, itsenäisen ammatin tai ammatin harjoittamista koskevat edellytykset määrittelemiseksi. Sekä unionin oikeuden yhtenäinen soveltaminen että yhdenvertaisuusperiaate kuitenkin edellyttävät, että unionin oikeuden säännöksen, johon ei sisälly nimenomaista viittausta jäsenvaltioiden oikeuteen sen merkityksen ja ulottuvuuden määrittelemiseksi, sanamuotoa on tavallisesti tulkittava koko unionissa itsenäisesti ja yhtenäisesti.(10)
27. Lisäksi on todettava, että koska mainitussa direktiivissä 2000/78 ei määritellä ilmaisua ”työn, itsenäisen ammatin tai ammatin harjoittamista koskevat edellytykset”, sitä on tulkittava sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka sillä on yleiskielessä, ottamalla samalla huomioon asiayhteys, jossa sitä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteet, johon se kuuluu.(11)
28. Unionin tuomioistuin on tältä osin todennut, että ilmaisulla työn tai ammatin harjoittamista koskevat edellytykset tarkoitetaan yleiskielessä olosuhteita tai tosiseikkoja, joiden olemassaolo on ehdottomasti osoitettava, jotta henkilö voi saada tietyn työn tai ryhtyä harjoittamaan tiettyä ammattia.(12)
29. Unionin tuomioistuin on myös todennut direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdasta ilmenevän, että kyseistä direktiiviä ”sovelletaan henkilöön, joka etsii työtä, myös valinta- ja työhönottoperusteiden osalta”.(13) Jotta henkilö voi vedota kyseisessä direktiivissä annettuun suojaan, hänen on kuitenkin tosiasiallisesti pyrittävä saamaan työpaikka, jota hän muodollisesti hakee.(14)
30. Direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla direktiivin soveltamisalaan kuuluu esimerkiksi säännöstö, jonka mukaan palomiesten työhönottoa koskee 30 vuoden ikäraja,(15) samoin kuin säännöstö, jossa asetetaan enimmäisikä sopimushammaslääkärin toiminnan harjoittamiselle lakisääteisen sairausvakuutusjärjestelmän piirissä.(16)
31. Kyseisen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa katson, että koska HK/Privatin säännöissä määrättyä ikärajaa on ehdottomasti noudatettava, jotta henkilö voidaan valita kyseisen työntekijäjärjestön puheenjohtajan tehtävään, tällainen sääntö kuuluu direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin työn, itsenäisen ammatin tai ammatin harjoittamista koskeviin edellytyksiin.
32. Tämän näkemyksen tueksi totean, että jo kyseisen säännöksen sanamuoto osoittaa, että EU:n lainsäätäjä on halunnut ymmärtää tämän direktiivin soveltamisalan erityisen laajaksi. Rinnastamalla ilmaukset ”työ”, ”itsenäinen ammatti” ja ”ammatti”(17) kyseinen lainsäätäjä on mielestäni halunnut ottaa huomioon kaikki säännöt, joissa asetetaan edellytyksiä minkä tahansa ammattitoiminnan harjoittamiselle sen luonteesta ja ominaispiirteistä riippumatta. Mainittua direktiiviä sovelletaan siten työ- tai palvelusuhteisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla,(18) riippumatta näiden suhteiden luonteesta ja niitä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Huomautan tältä osin, että yhtäläistä kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista esitetyn neuvoston direktiiviehdotuksen(19) perusteluissa 3 artiklasta annetun selityksen mukaan ”yhtäläinen kohtelu mahdollisuuksissa työnsaantiin tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen (a alakohta) merkitsee kaiken sellaisen syrjinnän poistamista, joka johtuu jostakin säännöksestä, jolla estetään henkilön pääsy työhön tai ammattiin”.(20)
33. On todettava, että valinta HK/Privatin kaltaisen työntekijäjärjestön puheenjohtajaksi johtaa ammattitoiminnan harjoittamiseen. Nähdäkseni on täysin selvää, että kun viitataan työn käsitteen yleiskieliseen merkitykseen A on asettuessaan ehdolle vaaleissa halunnut saada työntekijäjärjestössä työpaikan, jolle on tässä tapauksessa luonteenomaista HK/Privatin johtotehtävien kokoaikainen hoitaminen ja josta maksetaan kuukausipalkka.(21)
34. Mielestäni on selvää, että työn, itsenäisen ammatin ja ammatin käsitteiden käyttäminen yhdessä direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa osoittaa, että unionin lainsäätäjä ei ole millään tavoin halunnut rajata tämän direktiivin soveltamisalaa koskemaan vain sellaisia työpaikkoja, jotka antavat niiden haltijalle SEUT 45 artiklassa ja lukuisissa unionin johdetun oikeuden säännöksissä tarkoitetun työntekijän aseman heidän suojelemisekseen työsuhteen heikompana osapuolena. Tässä yhteydessä työntekijän käsitteellä tarkoitetaan yleensä henkilöä, joka tekee tietyn ajanjakson ajan toisen henkilön hyväksi tämän johdon alaisena työsuorituksia vastiketta vastaan.(22)
35. Tämä ei suinkaan tarkoita, ettei työntekijän määritelmällä, sellaisena kuin se on esitetty unionin oikeudessa, ole merkitystä direktiivin 2000/78 yhteydessä. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön sisältyy nimittäin useita esimerkkejä kyseisen määritelmän käytöstä syrjinnän torjumisen alalla.(23) Syynä tähän on se, että riippumatta siitä, mitä alaa unionin tuomioistuimen antamat tuomiot koskevat, niissä täsmennetään työntekijän käsitettä yhdenvertaisen kohtelun periaatteen kannalta,(24) mikä johtaa välillisesti kyseisen käsitteen määritelmän käyttämiseen kaikilla aloilla, joissa kyse on tästä periaatteesta. Toisin sanoen SEUT 45 artiklassa tarkoitetun työntekijän käsitteen määritelmän on luonnollisesti tarkoitus ulottua koskemaan kaikkia asioita, joissa on kyse yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevasta periaatteesta.
36. Jos näin määritellyt työntekijät siis kuuluvat ilman pienintäkään epäilystä direktiivin 2000/78 soveltamisalaan, se on mielestäni laajempi ja koskee kaikkia tilanteita, joissa minkä tahansa ammattitoiminnan aloittamisen edellytykseksi asetetaan jokin kyseisessä direktiivissä luetelluista syrjintäperusteista, erityisesti riippumatta siitä, onko kyse palkkatyöstä vai itsenäisestä ammatinharjoittamisesta.(25) Näin ollen kaikkia työhönoton esteitä voidaan arvioida mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan kannalta.
37. Kuten Kreikan hallitus on perustellusti huomauttanut suullisessa käsittelyssä ja kuten direktiivin 2000/78 oikeusperustasta(26) ilmenee, kyseisen direktiivin säännöksillä ei suojella työntekijöitä työsuhteen heikoimpana osapuolena. Kyseisen direktiivin tarkoituksena on poistaa yhteiskunnalliseen ja yleiseen etuun liittyvistä syistä kaikki syrjiviin seikkoihin perustuvat esteet toimeentulon hankkimiselle ja yhteiskuntaan työn kautta osallistumiselle riippumatta suoritetun työn oikeudellisesta muodosta.
38. Näin ollen mainitun direktiivin soveltamisala ei rajoitu toimintaan, jonka ominaispiirteiden perusteella sitä harjoittamaan pyrkivän henkilön on mahdollista täyttää kaikki SEUT 45 artiklassa tarkoitetun työntekijän käsitteen kriteerit.
39. Huomautan erityisesti, että kriteeri, joka koskee alisteista suhdetta työnantajaan ja johon ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen epäilykset näyttävät kohdistuvan, ei käy ilmi direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan sanamuodosta. Päinvastoin se, että kyseisessä säännöksessä mainitaan itsenäisen ammatin harjoittaminen, kuvastaa sitä, että alisteista suhdetta työnantajaan ei tarvitse välttämättä osoittaa, jotta tilanne kuuluisi kyseisen direktiivin soveltamisalaan. Mainitun säännöksen sanamuodosta ilmenee lisäksi, että se kattaa työn, itsenäisen ammatin tai ammatin harjoittamista koskevat edellytykset ammattiasemasta riippumatta,(27) siis korkeimmat ammattiasemat mukaan lukien.
40. Korostan lisäksi, että direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ovat kyseessä ”valinta- ja työhönottoperusteet”, joihin mielestäni voidaan lukea mahdollisuus ammattitoiminnan aloittamiseen vaaleilla valitsemisen kautta. Mielestäni se, että työntekijäjärjestön puheenjohtajan tehtävään valinta suoritetaan vaaleilla, joihin tämän järjestön jäsenet voivat osallistua, ei ole omiaan estämään tämän direktiivin soveltamista. Sen lisäksi, että direktiivissä ei tehdä eroa työhön pääsyn eri tapojen välillä, unionin tuomioistuin on jo todennut, että tehtävään ottamista koskevalla menetelmällä ei ole merkitystä mainitun direktiivin soveltamisen kannalta.(28)
41. Myöskään seikalla, johon ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin vetoaa ja jonka mukaan työntekijäjärjestön puheenjohtajan tehtävään kuuluu poliittisten tehtävien hoitaminen, ei mielestäni ole merkitystä sen ratkaisemisessa, sovelletaanko direktiiviä 2000/78 sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn mukaisesti. Vaikka tällaisten tehtävien hoitamisella voi nimittäin olla merkitystä kansallisessa oikeudessa,(29) on korostettava, että kyseisen säännöksen mukaan direktiiviä sovelletaan ”alasta – – riippumatta”. On lisäksi niin, että kun jäsenvaltiot voivat säätää, että mainittua direktiiviä ei sovelleta tiettyyn toimialaan, siitä mainitaan direktiivissä nimenomaisesti. Tämä koskee puolustusvoimia, jotka saman direktiivin 3 artiklan 4 kohdan mukaan voidaan jättää direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle vammaisuuteen tai ikään perustuvan syrjinnän osalta.
42. Näin ollen direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan selkeästä sanamuodosta ilmenee mielestäni, että kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuuluu sääntö, jolla otetaan käyttöön pääasiassa kyseessä olevan kaltainen ikäraja, koska kyseisessä säännössä asetetaan edellytys työntekijäjärjestön puheenjohtajan tehtävään pääsylle.
43. Kyseisen säännöksen sanamuotoon perustuva tulkinta saa mielestäni tukea mainitun direktiivin tavoitteista.
44. Tässä yhteydessä on muistettava, että direktiivin 2000/78 antaminen perustuu EY 13 artiklaan, josta tullut SEUT 19 artiklan 1 kohta, jonka mukaan unionille annetaan toimivalta toteuttaa tarvittavat toimenpiteet muun muassa ikään perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Tällä direktiivillä pyritään siten ottamaan käyttöön yleiset puitteet henkilöiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi ”työssä ja ammatissa” suojelemalla heitä tehokkaasti syrjinnältä, joka perustuu johonkin kyseisen direktiivin 1 artiklassa mainituista seikoista, (30) , kuten ikään.
45. Direktiivin 2000/78 johdanto-osan yhdeksännessä perustelukappaleessa korostetaan erityisesti, että ”työ ja ammatti ovat keskeisiä tekijöitä yhtäläisten mahdollisuuksien takaamisessa kaikille, ja niiden kautta kansalaiset voivat osallistua täysimittaisesti talous-, kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen elämään sekä kehittyä henkilökohtaisesti”. Vastaavasti myös kyseisen direktiivin johdanto-osan 11 perustelukappaleessa todetaan, että ”[muun muassa ikään] perustuva syrjintä voi haitata [EUT-sopimuksen] tavoitteiden saavuttamista, etenkin korkean työllisyysasteen ja sosiaalisen suojelun korkean tason saavuttamista, elintason ja elämänlaadun kohottamista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta sekä henkilöiden vapaata liikkuvuutta”.
46. Direktiivissä 2000/78 konkretisoidaan siten sen kattamalla alalla yleinen syrjintäkiellon periaate, joka on sittemmin vahvistettu perusoikeuskirjan 21 artiklassa.(31)
47. Unionin tuomioistuin on katsonut, että kun otetaan huomioon tämä tavoite ja kyseisellä direktiivillä suojattavien oikeuksien luonne sekä sen taustalla olevat perusarvot, direktiivin 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaan, jossa määritellään direktiivin soveltamisala, sisältyvää käsitettä työn tai ammatin harjoittamista koskevat edellytykset ei voida tulkita suppeasti.(32)
48. Direktiivin 2000/78 tavoitetta ei voitaisi saavuttaa, jos suojelu työhön ja ammattiin liittyvältä syrjinnältä riippuisi työsuhteen muodollisesta luokittelusta kansallisessa oikeudessa tai henkilön palvelukseenoton yhteydessä tehdystä valinnasta käyttää tietynlaista sopimusta.(33) Samoin tämän tavoitteen saavuttamiselle olisi esteenä se, että tällainen suojelu riippuisi tietyssä ammatissa hoidettavien tehtävien luonteesta.
49. Kaikki nämä seikat puoltavat mielestäni lähestymistapaa, jonka mukaan työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja, joka koskee kelpoisuutta tulla valituksi kyseisen järjestön puheenjohtajan tehtävään, kuuluu direktiivin 2000/78 soveltamisalaan sen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetyn mukaisesti.
B Direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu direktiivin soveltamisala
50. Katson pääasiassa kyseessä olevan tilanteen kuuluvan myös direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan d alakohdan soveltamisalaan.
51. Muistutan, että kyseisen säännöksen alaan kuuluu ”jäsenyys ja toiminta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti, mukaan lukien järjestöjen antamat etuudet”.(34)
52. Katson, että kun A:n kaltainen henkilö haluaa asettua ehdolle vaaleissa tullakseen valituksi työntekijäjärjestön puheenjohtajaksi, kyse on direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun ”toiminnan”(35) muodosta eli toisin sanoen hänen osallistumisestaan tällaisen järjestön toimintaan.
53. Kyseisen direktiivin tämä soveltamisala on otettu työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta yhteisön alueella 15.10.1968 annetusta neuvoston direktiivistä (ETY) N:o 1612/68.(36)
54. Kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdan mukaan ”työntekijällä, joka on jäsenvaltion kansalainen ja työssä toisen jäsenvaltion alueella, on oltava yhtäläinen oikeus ammattiyhdistysten jäsenyyteen ja siihen kuuluvien oikeuksien käyttämiseen, mukaan lukien äänioikeus – – Hänellä on oltava vaalikelpoisuus yrityksen työntekijöitä edustaviin elimiin”.(37)
55. Mainitun asetuksen yhteydessä oikeus jäsenyyteen ja toimintaan sisältää äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden.(38)
56. Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011(39) 8 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainitaan nyt nimenomaisesti ”kelpoisuus tulla valituksi ammattiyhdistysten hallinto- ja johtotehtäviin”.
57. Näiden seikkojen perusteella katson, että toiminnan käsite on ymmärrettävä siten, että sillä tarkoitetaan erityisesti kelpoisuutta tulla valituksi ammattiyhdistysten hallinto- ja johtotehtäviin. En ymmärrä, miksi yhdenvertaisen kohtelun periaatetta olisi sovellettava tällaiseen kelpoisuuteen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden alalla mutta ei ikään perustuvan syrjinnän torjunnan alalla.
58. Istunnossa komissio totesi, että sen mielestä direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan d alakohdassa viitataan tapaukseen, jossa työnantaja rajoittaa työntekijöiden osallistumista työntekijäjärjestöön. Mielestäni komissio tulkitsee tätä säännöstä suppeasti, mitä sen sanamuodossa ei millään tavoin edellytetä. Katson nimittäin, että mainitun säännöksen tekstissä ei suljeta pois sitä, että kyseinen järjestö voi itse – erityisesti säännöissään – määrätä toimenpiteestä, jossa asetetaan tällaisia rajoituksia.
C Ehdotetun tulkinnan ja yhdistymisvapauden yhteensopivuutta koskevat loppuhuomautukset
59. Perustellakseen näkemystään, jonka mukaan direktiiviä 2000/78 ei sovelleta työntekijäjärjestön puheenjohtajan valintaan, FH on väittänyt istunnossa, että kyseistä direktiiviä on tulkittava ammatillisesta järjestäytymisvapaudesta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelusta 9.7.1948 tehdyn Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen nro 87 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja että kyseisen kohdan mukaan ammattiyhdistyksillä on oikeus valita vapaasti edustajansa.(40) Väitteessään FH kuitenkin sivuuttaa sen, että kyseinen direktiivi on unionin oikeudessa ilmaus työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän kieltämistä koskevasta yleisestä periaatteesta, joka on suojattu toisessa ILO:n yleissopimuksessa eli työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä 20.6.1951 tehdyssä yleissopimuksessa nro 111, joka mainitaan kyseisen direktiivin johdanto-osan neljännessä perustelukappaleessa. Näiden kahden yleissopimuksen olemassaolo on osoitus siitä, että ammattiyhdistysten vapaus valita edustajansa on sovitettava yhteen työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän kiellon kanssa.
60. Perusteessa, johon FH vetoaa, väitetään tosiasiallisesti, että tämän vapauden pitäisi olla etusijalla työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän kieltoon nähden. Toisin sanoen lähestymistapa, jonka mukaan työntekijäjärjestön puheenjohtajan valinta kuuluisi direktiivin 2000/78 soveltamisalaan, on FH:n mukaan ristiriidassa sen kanssa, että ammattiyhdistyksillä on oikeus valita vapaasti edustajansa, mikä kuuluu perusoikeuskirjan 12 artiklan 1 kohdassa vahvistettuun yhdistymisvapauteen ammattiyhdistystoiminnan alalla(41)
61. Tällainen väite ei mielestäni voi menestyä. Ammattiyhdistysten oikeus valita vapaasti edustajansa ei voi tarkoittaa, että ne voivat halutessaan hyväksyä säännöissään toimenpiteitä, jotka voivat aiheuttaa työhön ja ammattiin liittyvää syrjintää.
62. Tältä osin katson, että unionin tuomioistuimen olisi sovellettava analogisesti sananvapautta koskevaa päättelyä, jonka se esitti 23.4.2020 antamassaan tuomiossa Associazione Avvocatura per i diritti LGBTI.(42)
63. Näin ollen tulkintaa, jonka mukaan työntekijäjärjestön puheenjohtajan tehtävään valinta kuuluu direktiivin 2000/78 soveltamisalaan, ei voida horjuttaa FH:n istunnossa mainitsemalla mahdollisella yhdistymisvapauden käytön rajoittamisella, johon tällainen tulkinta voisi johtaa.
64. Kuten perusoikeuskirjan 52 artiklan 1 kohdasta nimittäin ilmenee, yhdistymisvapaus ei ole ehdoton oikeus, ja sen käyttöä voidaan rajoittaa, kunhan rajoittaminen tapahtuu ainoastaan lailla, tämän vapauden keskeistä sisältöä kunnioittaen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, mikä edellyttää, että rajoitukset ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia.
65. Näin on kuitenkin käsiteltävässä asiassa, sillä direktiiviin 2000/78 perustuvista mahdollisista yhdistymisvapauden käyttämisen rajoituksista on säädetty lailla, koska ne seuraavat suoraan kyseisestä direktiivistä.
66. Rajoituksilla kunnioitetaan lisäksi yhdistymisvapauden keskeistä sisältöä, koska niitä sovelletaan ainoastaan direktiivin 2000/78 tavoitteiden saavuttamiseksi eli yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamisen takaamiseksi työssä ja ammatissa sekä korkean työllisyysasteen ja sosiaalisen suojelun korkean tason saavuttamiseksi. Rajoitukset voidaan näin ollen perustella kyseisillä tavoitteilla.
67. Tällaiset rajoitukset ovat myös suhteellisuusperiaatteen mukaisia, koska kielletyt syrjintäperusteet luetellaan direktiivin 2000/78 1 artiklassa ja kyseisen direktiivin aineellinen ja henkilöllinen soveltamisala rajataan sen 3 artiklassa ja koska yhdistymisvapauden käyttämiseen puuttuminen ei ylitä sitä, mikä on tarpeen mainitun direktiivin tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä siinä kielletään ainoastaan työntekijäjärjestön sääntöjen määräykset, jotka merkitsevät syrjintää työssä tai ammatissa.
68. Direktiivistä 2000/78 johtuvat yhdistymisvapauden käyttämisen rajoitukset ovat lisäksi tarpeen työhön ja ammattiin liittyvien oikeuksien turvaamiseksi henkilöille, jotka kuuluvat sellaisiin ryhmiin, joille on ominainen jokin kyseisen direktiivin 1 artiklassa luetelluista perusteista.
69. On erityisesti todettava, että jos direktiivin 2000/78 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdasta ehdottamastani tulkinnasta poiketen sellaiset säännökset, jotka estävät tiettyjen henkilöryhmien asettumisen ehdolle työntekijäjärjestön puheenjohtajan vaalissa, jäisivät kyseisen direktiivin aineellisen soveltamisalan ulkopuolelle erityisesti sillä perusteella, että kyseiseen tehtävään liittyy poliittisia tehtäviä, tällaiseen puheenjohtajan tehtävään pääsyä olisi mahdollista rajoittaa millä tahansa kyseisessä direktiivissä suojatulla perusteella. Tämä jättäisi lukuisat työntekijäjärjestöissä harjoitetut ammatit saman direktiivin tarjoaman työhön ja ammattiin liittyvän suojan ulkopuolelle.
70. Totean lisäksi, että tällaisen näkemyksen noudattaminen merkitsisi, että ammattiyhdistyksen säännöissä voitaisiin vedota muun muassa henkilön uskontoon tai seksuaaliseen suuntautumiseen häntä vastaan ja siten evätä häneltä mahdollisuus tulla valituksi kyseisen yhdistyksen puheenjohtajan tehtävään. Näin ollen suppea näkemys direktiivin 2000/78 soveltamisalasta voisi johtaa tällaisiin kohtuuttomiin tilanteisiin.
71. Totean lopuksi, että mielestäni on vähintäänkin paradoksaalista, että järjestö, jonka tehtävänä on suojella työntekijöiden oikeuksia, puolustaa työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän torjumiseksi annetun oikeussäännön soveltamisalan suppeaa tulkintaa.
72. Edellä esitetyn perusteella katson, että työntekijäjärjestön sääntöihin sisältyvä määräys, jolla rajataan kelpoisuus tulla valituksi kyseisen järjestön puheenjohtajan tehtävään henkilöihin, jotka eivät ole saavuttaneet tiettyä ikää, ei voi jäädä direktiivillä 2000/78 käyttöön otetun työhön ja ammattiin liittyvän syrjinnän torjumista koskevan järjestelmän soveltamisalan ulkopuolelle. Tällainen määräys kuuluu siis kyseisen direktiivin aineelliseen soveltamisalaan, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohdassa.
V Ratkaisuehdotus
73. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että Østre Landsretin esittämään ennakkoratkaisukysymykseen vastataan seuraavasti:
Yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27.11.2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY 3 artiklan 1 kohdan a ja d alakohtaa on tulkittava siten, että työntekijäjärjestön säännöissä määrätty ikäraja, joka koskee kelpoisuutta tulla valituksi kyseisen järjestön puheenjohtajan tehtävään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan.