Kanne 23.10.2020 – Bulgarian tasavalta v. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

(asia C-545/20)

Oikeudenkäyntikieli: bulgaria

Asianosaiset

Kantaja: Bulgarian tasavalta (asiamiehet: L. Zaharieva, Tsv. Mitova ja M. Georgieva)

Vastaaja: Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että

asetusten (EY) N:o 1071/2009, (EY) N:o 1072/2009 ja (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta niiden mukauttamiseksi maantieliikenteen alan kehitykseen 15.7.2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1055¹ seuraavat säännökset todetaan mitättömäksi:

1 artiklan 3 kohta siltä osin kuin se koskee asetuksen (EY) N:o 1072/2009 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa (toissijaisesti, jos tämä ei ole unionin tuomioistuimen mukaan mahdollista, Bulgarian tasavalta vaatii, että 1 artiklan 3 kohta todetaan kokonaisuudessaan mitättömäksi) sekä

2 artiklan 4 kohdan a alakohta (toissijaisesti, jos tämä ei ole unionin tuomioistuimen mukaan mahdollista, Bulgarian tasavalta vaatii, että 2 artiklan 4 kohta todetaan kokonaisuudessaan mitättömäksi)

toissijaisesti, mikäli unionin tuomioistuin päättää olla toteamatta riidanalaista asetusta osittain mitättömäksi, että asetusten (EY) N:o 1071/2009, (EY) N:o 1072/2009 ja (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta niiden mukauttamiseksi maantieliikenteen alan kehitykseen 15.7.2020 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/1055 todetaan kokonaisuudessaan mitättömäksi

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja esittää kanteensa tueksi seitsemän kanneperustetta:

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 90 artiklan, luettuna yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (EUT) 3 artiklan 3 kohdan, SEUT 11 artiklan, Euroopan unionin perusoikeuskirjan 37 artiklan, SEU 3 artiklan 5 kohdan, SEUT 208 artiklan 2 kohdan ja SEUT 216 artiklan 2 kohdan ja Pariisin sopimuksen kanssa, rikkominen

SEU 5 artiklan 4 kohdassa ja pöytäkirjassa N:o 2 olevassa 1 artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen

Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ja syrjintäkiellon loukkaaminen (SEUT 18 artikla ja perusoikeuskirjan 20 ja 21 artikla), jäsenvaltioiden yhdenvertaisuuden periaatteen loukkaaminen (SEU 4 artiklan 2 kohta) ja – mikäli unionin tuomioistuin katsoo tarpeelliseksi – SEUT 95 artiklan 1 kohdan rikkominen

SEUT 91 artiklan 1 kohdan rikkominen

SEUT 90 artiklan, SEUT 91 artiklan 2 kohdan ja SEUT 94 artiklan sekä SEU 3 artiklan 3 kohdan rikkominen

SEUT 49 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 15 ja 16 artiklassa vahvistetun elinkeinovapauden ja sijoittautumisvapauden loukkaaminen

SEUT 58 artiklan 1 kohdan, luettuna yhdessä SEUT 91 artiklan kanssa, ja toissijaisesti SEUT 56 artiklan rikkominen

____________

¹ EUVL 2020, L 249, s. 17.