Yhdistetyt asiat T-458/09 ja T-171/10

Slovak Telekom a.s.

vastaan

Euroopan komissio

Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Päätös tietojensaantipyynnöstä – Pyydettyjen tietojen tarpeellisuus – Hyvän hallinnon periaate – Perusteluvelvollisuus – Oikeasuhteisuus

Tuomion tiivistelmä

1.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Tietojensaantipyyntö – Komission toimivalta – Toimivalta pyytää tietoja, jotka koskevat kyseisen valtion unioniin liittymistä edeltänyttä ajanjaksoa

(EY 82 artikla; SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 1 ja 3 kohta)

2.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Tietojensaantipyyntö – Komission toimivalta – Toimivalta pyytää tietoja, jotka koskevat kyseisen valtion unioniin liittymistä edeltänyttä ajanjaksoa – Merkitykselliset tiedot

(EY 82 artikla; SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 1 kohta)

3.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Tietojensaantipyyntö – Komission toimivalta – Toimivalta pyytää tietoja, jotka koskevat kyseisen valtion unioniin liittymistä edeltänyttä ajanjaksoa – Hyvän hallinnon periaatetta ei ole loukattu

(EY 82 artikla; SEUT 102 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 1 kohta)

4.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Tietojensaantipyyntö – Pyynnön oikeudellisten perusteiden ja tarkoituksen ilmaiseminen – Ulottuvuus

(EY 81 ja EY 82 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohta)

5.      Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Tietojensaantipyyntö – Menettelytavat

(EY 81 ja EY 82 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 artikla)

1.      Unionin kilpailusääntöjen rikkomista koskevan menettelyn yhteydessä komissiolla on oikeus asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohdan tehokkaan vaikutuksen turvaamiseksi velvoittaa yritys toimittamaan kaikki tarvittavat tiedot yrityksen tiedossa mahdollisesti olevista seikoista ja tarvittaessa yrityksen hallussa olevat kyseisiä asioita koskevat asiakirjat, vaikka kyseisten asiakirjojen perusteella kyseisen yrityksen tai jonkin muun yrityksen kilpailua rajoittava käyttäytyminen voitaisiin näyttää toteen.

Käsitettä ”tarvittavat tiedot” on tulkittava niiden tavoitteiden perusteella, joita varten kyseiset tutkintavaltuudet on annettu komissiolle. Edellytys tietojensaantipyynnön ja mahdollisen rikkomisen välisestä yhteydestä täyttyy, kun tässä menettelyn vaiheessa kyseisen pyynnön voidaan legitiimisti katsoa liittyvän oletettuun rikkomiseen niin, että komissio voi kohtuudella olettaa, että se voi asiakirjan avulla määrittää väitetyn rikkomisen olemassaolon. Lisäksi komissio voi vaatia vain sellaisten otaksuttujen rikkomisten todentamiseksi tarpeellisten tietojen ilmoittamista, jotka ovat tutkimusmenettelyn perusteena ja jotka on tuotu esille itse tietojensaantipyynnössä. Komission laajan tutkinta- ja tarkastustoimivallan perusteella sen tehtävänä on arvioida sen kyseisiltä yrityksiltä pyytämien tietojen tarpeellisuus. Lisäksi tutkintatoimen kohteena olevalla yrityksellä on velvollisuus myötävaikuttaa aktiivisesti tutkimuksen suorittamiseen, mikä merkitsee sitä, että sen on annettava komissiolle kaikki tutkimuksen kohdetta koskevat tiedot.

Asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 1 kohdan sanamuodon, sen tavoitteen ja edellä mainittujen periaatteiden perusteella on todettava, että tässä säännöksessä säädettyjen tutkintavaltuuksien edellytyksenä on vain pyydettyjen tietojen tarpeellisuus, jota komissio arvioi tarkastaakseen tutkimusmenettelyyn oikeuttavat olettamat kilpailusääntöjen rikkomisesta ja erityisesti havaitakseen EY 82 artiklassa ja SEUT 102 artiklassa kielletyn määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Siten edellä mainitun 18 artiklan 1 kohdan sellainen tulkinta, jolla kiellettäisiin komissiota lähtökohtaisesti pyytämästä yritykseltä tietoja, jotka koskevat ajanjaksoa, jonka aikana unionin kilpailusääntöjä ei sovellettu siihen, vaikka tällaiset tiedot olisivat tarpeellisia kyseisten sääntöjen mahdollisen rikkomisen havaitsemiseksi siitä hetkestä lähtien, jona näitä sääntöjä alettiin soveltaa siihen, poistaisi tämän säännöksen tehokkaan oikeusvaikutuksen ja olisi vastoin komission velvoitetta tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki sen käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta merkitykselliset seikat. Näin ollen ei voida väittää, että komissio ei voi lähtökohtaisesti tukeutua tietoihin, jotka liittyvät yrityksen toimintaan jäsenvaltion, johon kyseinen yritys on sijoittautunut, unioniin liittymistä edeltäneenä ajanjaksona, arvioidakseen sen kyseisen liittymisen jälkeisen toiminnan yhteensoveltuvuutta unionin kilpailusääntöjen kanssa.

(ks. 41–45 ja 52 kohta)

2.      EY 82 artiklan tai SEUT 102 artiklan rikkomisen toteamista koskevan menettelyn yhteydessä valtion unioniin liittymistä edeltävien tietojen ja asiakirjojen ei voida lähtökohtaisesti katsoa olevan merkityksettömiä sen arvioinnin kannalta, jonka komissio suorittaa yrityksen, joka on sijoittautunut kyseiseen jäsenvaltioon, mahdollisen määräävän markkina-aseman väärinkäytön suhteen, koska tällaisten rikkomisten toteaminen voi perustua vain objektiivisiin ja rikkomisen jälkeisiin tietoihin.

Erityisesti myös kilpailusääntöjen rikkomisajanjaksoa edeltävät tiedot ja asiakirjat, jotka voivat osoittaa yrityksen soveltaman poissulkemisstrategian, voivat auttaa komissiota määrittämään mahdollisen rikkomisen vakavuuden ja niitä voidaan näin ollen pitää tarvittavina, jotta komissio voi suorittaa sille asetuksella N:o 1/2003 määrätyt tehtävät mainitun asetuksen 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen se seikka, että määräävän markkina-aseman väärinkäytön käsite on sisällöltään objektiivinen eikä edellytä aikomusta aiheuttaa vahinkoa, ei johda päätelmään, että aikomus turvautua muihin kuin laatukilpailussa käytettäviin menettelytapoihin olisi joka tapauksessa vailla merkitystä, sillä aikomus voidaan aina ottaa huomioon sen johtopäätöksen tueksi, että kyseinen yritys on käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaansa, joskin tällaisen johtopäätöksen pitäisi ensisijaisesti perustua objektiiviseen toteamukseen väärinkäyttöä merkitsevän menettelytavan konkreettisesta toteuttamisesta. Komissiolla on siis oikeus tutkia kyseisten yritysten sisäinen asiakirja-aineisto, sillä se voi osoittaa, oliko kilpailun poissulkeminen harkittua vai antaako se päinvastoin erilaisen selityksen tutkituille menettelytavoille.

(ks. 60–62 kohta)

3.      Komissio ei loukkaa hyvän hallinnon periaatetta, kun se näyttääkseen toteen EY 82 artiklan rikkomisen sen jälkeen, kun valtio on liittynyt unioniin, yrittää saada tietoja yrityksen, joka on sijoittautunut kyseiseen valtioon, toiminnasta markkinoilla aikana, jona sillä ei ollut velvollisuutta noudattaa kyseistä määräystä. Juuri sen vuoksi, että komissiolla on velvollisuus tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki sen käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta merkitykselliset seikat, sen on valmisteltava päätös kaikella vaaditulla varovaisuudella ja tehtävä päätöksensä kaikkien niiden tietojen perusteella, joilla voi olla vaikutusta siihen. Komissiolla on tätä varten asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 1 kohdan nojalla toimivalta pyytää yrityksiltä tarvittavat tiedot. Myös valtion liittymistä unioniin ja rikkomisajanjaksoa edeltävät tiedot ja asiakirjat voivat osoittautua tarvittaviksi, jotta komissio voi suorittaa sille kyseisessä asetuksessa määrätyt tehtävät puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti.

(ks. 70–72 kohta)

4.      Asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan 3 kohdassa määritellään tietojensaantipyyntöä koskevan päätöksen edellytyksenä olevat oleelliset seikat. Kyseisessä säännöksessä säädetään siten, että komission päätöksessä mainitaan pyynnön oikeusperusta ja sen tarkoitus, yksilöidään vaaditut tiedot ja asetetaan määräaika tietojen antamista varten. Tässä säännöksessä täsmennetään myös, että päätöksessä ilmoitetaan myös 23 artiklassa säädetyistä seuraamuksista, että siinä ilmoitetaan lisäksi 24 artiklassa säädetyistä seuraamuksista tai asetetaan viimeksi mainitut seuraamukset ja että siinä ilmoitetaan lisäksi oikeudesta hakea päätökseen muutosta unionin tuomioistuimelta. Tässä suhteessa komission ei tällaisessa päätöksessä oleteta välittävän sen adressaatille kaikkea sitä tietoa, joka sillä on oletetuista rikkomisista, eikä esittävän näiden rikkomisten tarkkaa oikeudellista luonnehdintaa, vaan sen tulee tuoda esille selkeästi ne olettamat, joiden paikkansapitävyyden se aikoo tutkia.

(ks. 76 ja 77 kohta)

5.      Komission kilpailualaa koskevan menettelyn yhteydessä yritykselle osoittamien tietojensaantipyyntöjen on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, eikä yritykselle asetettu velvoite toimittaa tietoja saa merkitä tälle yritykselle tutkinnan tarpeiden kannalta suhteetonta rasitetta. Lisäksi sellaisen suojan, jolla sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä suojataan julkisen vallan mielivaltaiselta tai suhteettomalta puuttumiselta niiden yksityisen toiminnan alaan, vaatimus on tunnustettu unionin oikeuden yleiseksi oikeusperiaatteeksi.

Tässä yhteydessä komissio voi asetuksen N:o 1/2003 18 artiklan nojalla pyytää yritykseltä tietoja pelkällä pyynnöllä tai päätöksellä ilman, että tässä säännöksessä edellytettäisiin päätöksen tekemiseksi sitä edeltävää pelkkää pyyntöä. Näin ollen komission ei voida katsoa loukanneen suhteellisuusperiaatetta pelkästään siitä syystä, että se on tehnyt päätöksen osoittamatta tällaista edeltävää pyyntöä yritykselle.

(ks. 81 ja 90 kohta)