VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
7 päivänä heinäkuuta 2010
Yhdistetyt asiat F-116/07, F-13/08 ja F-31/08
Stanislovas Tomas
vastaan
Euroopan parlamentti
Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohta – Irtisanominen – Luottamussuhde – Parlamentin henkilöstökomiteaa ei ole kuultu etukäteen
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jolla Stanislovas Tomas vaatii ensisijaisesti kumottavaksi palvelukseenottosopimusten tekemiseen toimivaltaisen parlamentin viranomaisen 26.3.2007 tekemän päätöksen, joka koskee irtisanomista 1.7.2007 alkaen, ja toissijaisesti saman viranomaisen 10.7.2007 tekemän päätöksen, joka koskee irtisanomista 16.10.2007 alkaen, ja jolla kantaja vaatii joka tapauksessa, että parlamentti velvoitetaan maksamaan hänelle vahingonkorvausta irtisanomisesta aiheutuneesta aineellisesta vahingosta ja henkisestä kärsimyksestä.
Ratkaisu: Kanteet F-116/07 ja F-13/08 hylätään. Euroopan parlamentti velvoitetaan maksamaan Tomasille 1 000 euron korvaus tälle aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä. Kanne F-31/08 hylätään muilta osin. Kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan kaikkien kanteiden eli kanteiden F-116/07, F-13/08 ja F-31/08 osalta.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Pakottavuus – Ennen valituksen hylkäämistä nostettu kanne – Tutkimatta jättäminen
(Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 2 kohta)
2. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Yleistä velvollisuutta ilmoittaa adressaateille käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja niiden käyttöä koskevista määräajoista ei ole
3. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetut väliaikaiset toimihenkilöt – Parlamentin poliittisen ryhmän palveluksessa oleva väliaikainen toimihenkilö – Irtisanomista koskeva päätös
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohdan i alakohta)
4. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetut väliaikaiset toimihenkilöt – Parlamentin poliittisen ryhmän palveluksessa oleva väliaikainen toimihenkilö – Luottamussuhteen katkeaminen – Irtisanomista koskeva päätös
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohta)
5. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetut väliaikaiset toimihenkilöt – Irtisanomista koskeva päätös – Velvollisuus tehdä etukäteen ilmoitus henkilöstökomitealle
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohta)
6. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetut väliaikaiset toimihenkilöt – Irtisanomista koskeva päätös – Perusteluvelvollisuus
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohta)
7. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettu muu henkilöstö – Molemminpuolisen luottamussuhteen tarve – Tuomioistuinvalvonnan ulottuvuus
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohta)
8. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Menettelyä, jossa virkamiesten epäpätevyys todetaan, ei sovelleta muuhun henkilöstöön
(Henkilöstösääntöjen 51 artiklan 1 kohta)
9. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen – Hallinnon harkintavalta
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohta ja 49 artiklan 1 kohta)
10. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Hyvän hallinnon periaatteen soveltamisala – Velvollisuutta siirtää väliaikainen toimihenkilö toiseen yksikköön ei ole, jos väliaikainen toimihenkilö on suoriutunut työtehtävistään puutteellisesti
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohta)
11. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanominen – Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklaa ei sovelleta
12. Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Velvollisuus antaa virkamiehelle tai toimihenkilölle osoitettu päätös kielellä, jonka virkamies tai toimihenkilö hallitsee perusteellisesti
13. Virkamiehet – Toimielinten sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun syntymisen edellytykset – Virkavirhe
(EY 236 artikla)
1. Muutoksenhaku asianomaiselle vastaiseen nimittävän viranomaisen päätökseen edellyttää välttämättä, että päätöksestä on ensin valitettu hallinnollisesti ja tämä valitus on joko nimenomaisesti tai implisiittisesti hylätty. Kanne, joka on nostettu ennen tämän hallinnollisen menettelyn päättymistä, on jätettävä ennenaikaisena tutkimatta henkilöstösääntöjen 91 artiklan 2 kohdan nojalla.
(ks. 64 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑90/07 P ja T‑99/07 P, Belgia ja komissio v. Genette, 18.12.2008 (Kok., s. II‑3859, 105 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
2. Unionin oikeuden nimenomaisissa säännöksissä tai määräyksissä ei ole asetettu toimielimille yleistä velvollisuutta ilmoittaa adressaateille käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista ja niiden käyttöä koskevista määräajoista.
(ks. 87 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑146/04, Gorostiaga Atxalandabaso v. parlamentti, 22.12.2005 (Kok., s. II‑5989, 131 kohta) ja asia T‑390/07 P, Speiser v. parlamentti, 11.11.2008 (Kok. H., s. I‑B‑1‑63 ja II‑B‑1‑427, 31 kohta)
3. Väliaikaisen toimihenkilön arviointimenettely ja menettely, joka johtaa päätökseen toimihenkilön palvelukseenottosopimuksen irtisanomisesta, ovat kaksi erillistä menettelyä.
Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohdan i alakohdasta ilmenee, että väliaikaisen toimihenkilön toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy työsopimuksessa mainitun irtisanomisajan päättyessä. Poiketen siitä, mitä henkilöstösääntöjen 51 artiklassa säädetään virkamiehistä, jotka voidaan irtisanoa vain sellaisten peräkkäisten arviointien perusteella, jotka osoittavat virkamiehen epäpätevyyden, tässä säännöksessä ei viitata velvollisuuteen perustaa asianomaisen työsopimuksen irtisanomista häntä koskeviin arviointeihin.
(ks. 91 ja 92 kohta)
4. Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen missä tahansa menettelyssä, jota käydään tiettyä henkilöä vastaan ja joka voi päättyä tälle vastaiseen päätökseen, on unionin oikeuden perustavanlaatuinen periaate, jota on noudatettava, vaikka tästä menettelystä ei olisi annettu mitään määräyksiä.
Tämän periaatteen nojalla asianomaisen on saatava ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä ilmaista asianmukaisesti näkemyksensä esiin tuotujen tosiseikkojen paikkansapitävyydestä ja merkityksestä sekä niistä seikoista, joiden perusteella päätös on tehty.
Poliittisen ryhmän palveluksessa työskentelyn erityisluonteesta ja tarpeesta, joka koskee molemminpuolisen luottamuksen ylläpitämistä tällaisessa poliittisessa ympäristössä ryhmän ja niiden virkamiesten välillä, jotka on siirretty hoitamaan tehtäviä tässä ryhmässä, seuraa, että kanneperusteeseen, joka koskee puolustautumisoikeuksien loukkaamista, ei voida vedota tehokkaasti, kun kysymys on sellaisen väliaikaisen toimihenkilön irtisanomista koskevasta päätöksestä, joka on palkattu työskentelemään parlamentin poliittiseen ryhmään muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan mukaisesti.
Tätä poikkeusta, joka koskee puolustautumisoikeuksien kunnioittamisen periaatetta, on sovellettava aina, kun kysymys on tarpeesta ylläpitää luottamussuhde.
(ks. 98, 99 ja 101 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 44/69, Buchler v. komissio, 15.7.1970 (Kok., s. 733, 9 kohta); asia 234/84, Belgia v. komissio, 10.7.1986 (Kok., s. 2263, 27 kohta); asia C‑458/98 P, Industrie des poudres sphériques v. neuvosto, 3.10.2000 (Kok., s. I‑8147, 99 kohta); asia C‑288/96, Saksa v. komissio, 5.10.2000 (Kok., s. I‑8237, 99 kohta) ja asia C‑344/05 P, komissio v. De Bry, 9.11.2006 (Kok., s. I‑10915, 37 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑45/90, Speybrouck v. parlamentti, 28.1.1992 (Kok., s. II‑33, 94 kohta)
Virkamiestuomioistuin: asia F‑89/08, P v. parlamentti, 24.2.2010 (32 kohta)
5. Virkamiesten ja muun henkilöstön palkkausta koskevien parlamentin sisäisten sääntöjen 10 artiklan 1 kohdan mukaan ”jokainen menettely, joka koskee poliittiseen ryhmään työskentelemään palkatun väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen päättämistä, edellyttää etukäteen tehtävää ilmoitusta henkilöstökomitealle, joka voi kuulla asianomaista toimihenkilöä ja esittää huomionsa palvelukseenottosopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle”.
Parlamentin sisäisten sääntöjen 10 artiklan 1 kohtaan sisältyy siis sääntö, jossa asetetaan velvollisuus tehdä ilmoitus henkilöstökomitealle samalla, kun todetaan, että kysymys on ”etukäteen” tehtävästä ilmoituksesta suhteessa ”menettely[yn], joka koskee – – väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen päättämistä”, mutta jossa ei aseteta määräaikaa, jonka kuluessa palvelukseenottosopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen on täytettävä tämä velvollisuus. Sen sijaan se, että väliaikaiselle toimihenkilölle ilmoitetaan päätöksestä, joka koskee hänen irtisanomistaan, on olennainen vaihe ”menettely[ssä], joka koskee – – väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen päättämistä”. Säännön sanamuodon perusteella palvelukseenottosopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen on siis välttämättä tehtävä ilmoitus henkilöstökomitealle ennen kuin väliaikaiselle toimihenkilölle ilmoitetaan päätöksestä, joka koskee hänen irtisanomistaan.
Päätöksen tekemistä koskevien menettelysääntöjen, jotka toimivaltainen toimielin on itselleen asettanut, noudattamatta jättäminen merkitsee EY 230 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua olennaisten muotomääräysten rikkomista, jonka unionin tuomioistuimet voivat tutkia viran puolesta. EY 230 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettujen olennaisten muotomääräysten, jotka ovat olennaisia oikeusvarmuudelle, rikkominen johtaa toimen, jota virhe rasittaa, kumoamiseen, ilman että olisi tarpeen osoittaa vahingon olemassaoloa. Sen sijaan tavanomainen menettelyvirhe merkitsee toimen lainvastaisuutta ainoastaan, jos näytetään, että ilman tätä virhettä kyseinen toimi olisi voinut saada toisenlaisen sisällön. Näin ollen on tutkittava, merkitseekö sellaisen velvollisuuden laiminlyönti, joka edellyttää henkilöstökomitealle tehtävää ilmoitusta menettelystä, joka koskee poliittiseen ryhmään työskentelemään palkatun väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen päättämistä, olennaisten menettelymääräyksen rikkomista vai tavanomaista menettelyvirhettä.
Sisäisen säännön sanamuodosta ei ilmene, onko se, että henkilöstökomitea antaa lausunnon, sellaisten päätösten pätevyyden edellytys, jotka koskevat muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla palkattujen väliaikaisten toimihenkilöiden työsopimusten irtisanomista. Jos näin olisi, tällaisessa määräyksessä olisi asetettava määräaika, jonka kuluessa henkilöstökomitean on annettava lausuntonsa. Henkilöstökomitea ei nimittäin voi estää työsopimuksen irtisanomista kielteisen lausunnon antamisella tai toimimattomuudella, kun kysymys on muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesta irtisanomisesta.
Sellaisen muodollisuuden noudattamatta jättämistä, joka koskee henkilöstökomitealle etukäteen tehtävää ilmoitusta ja josta määrätään parlamentin sisäisissä säännöissä, ei voida pitää olennaisen muotomääräyksen rikkomisena, vaikka muodollisuus on pakottava suhteessa sen vapaaehtoisesti asettaneeseen toimielimeen, koska tämän muodollisuuden laiminlyönti, joka voi merkitä virkavirhettä, ei vaikuta ratkaisevasti asianomaisen työsopimuksen irtisanomiseen päättyvään menettelyyn.
Henkilöstökomitealle etukäteen tehtävää ilmoitusta koskevan velvollisuuden laiminlyönti ei johda irtisanomista koskevan päätöksen kumoamiseen. Tällainen laiminlyönti merkitsee virkavirhettä, joka voi johtaa toimielimen sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen.
(ks. 106, 107, 112, 113, 118–120, 122 ja 124–126 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 68/86, Yhdistynyt kuningaskunta v. neuvosto, 23.2.1988 (Kok., s. 855, 48 ja 49 kohta) ja asia C‑286/95 P, komissio v. ICI, 6.4.2000 (Kok., s. I‑2341, 52 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑465/93, Consorzio gruppo di azione locale ”Murgia Messapica” v. komissio, 19.5.1994 (Kok., s. II‑361, 56 kohta); asia T‑123/95, B v. parlamentti, 14.7.1997 (Kok. H., s. I‑A‑245 ja II‑697, 34 ja 39 kohta) ja yhdistetyt asiat T‑228/99 ja T‑233/99, Westdeutsche Landesbank Girozentrale ja Land Nordrhein-Westfalen v. komissio, 6.3.2003 (Kok., s. II‑435, 143 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
Virkamiestuomioistuin: asia F‑73/07, Doktor v. neuvosto, 16.4.2008 (Kok. H., s. I‑A‑1‑91 ja II‑A‑1‑479, 88 kohta)
6. Kun toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella palvelukseen otettu toimihenkilö on irtisanottu, on erityisen tärkeää, että tämän toimenpiteen taustalla olevat syyt ilmoitetaan yleensä selvällä tavalla kirjallisesti, mieluimmin kyseisen päätöksen tekstissä. Ainoastaan tämä toimi näet tekee toimielimen päätöksestä aineellisen, ja sen laillisuutta arvioidaan sinä päivänä, jona se toteutetaan.
Voidaan kuitenkin katsoa, että velvollisuutta irtisanomisperusteiden esittämiseen on noudatettu myös silloin, jos asianomaiselle on ilmoitettu asianmukaisesti hänen esimiestensä kanssa käymien keskustelujen aikana näistä perusteista ja jos palvelukseenottosopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen päätös on tehty näitä keskusteluja seuraavan lyhyen määräajan kuluessa. Kyseinen viranomainen voi myös tarvittaessa täydentää näitä perusteluja vastatessaan asianomaisen tekemään hallinnolliseen valitukseen.
(ks. 133 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑1/05, Landgren v. ETF, 26.10.2006 (Kok. H., s. I‑A‑1‑123 ja II‑A‑1‑459, 79 kohta)
7. Parlamentin poliittinen ryhmä on yksin toimivaltainen määrittelemään edellytykset, jotka se katsoo tarpeellisiksi sen molemminpuolisen luottamussuhteen säilyttämiseksi, joka oli ratkaiseva väliaikaisen toimihenkilön palvelukseen ottamisessa muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdan nojalla.
Luottamussuhteen olemassaolo ei perustu objektiivisiin tekijöihin eikä se luonteensa puolesta kuulu tuomioistuinvalvonnan piiriin. Se, että luottamussuhteen olemassaoloa tai luottamuksen menettämistä ei voida valvoa, koskee osittain myös tämän luottamuksen puuttumisen tai menettämisen osalta esitettyjen perustelujen valvontaa.
(ks. 147–149 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia B v. parlamentti, 73 kohta ja asia T‑406/04, Bonnet v. yhteisöjen tuomioistuin, 17.10.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑213 ja II‑A‑2‑1097, 50 ja 51 kohta)
8. Muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa mainitaan nimenomaisesti henkilöstösääntöjen säännökset, joita sovelletaan analogisesti muuhun henkilöstöön. Muuhun henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa ei kuitenkaan säädetä siitä, että henkilöstösääntöjen 51 artiklan 1 kohtaa, joka koskee virkamiesten epäpätevyyttä, sovellettaisiin analogisesti väliaikaisiin toimihenkilöihin.
(ks. 154 ja 155 kohta)
9. Palvelukseenottosopimusten tekemiseen toimivaltaisella viranomaisella ei ole velvollisuutta aloittaa asianomaista vastaan kurinpitomenettelyä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artiklan c alakohdassa tarkoitetun sopimuksen yksipuolisen irtisanomisen sijaan edes siinä tapauksessa, että kysymys on virheestä, jonka perusteella väliaikainen toimihenkilö voidaan irtisanoa kurinpidollisesta syystä. Ainoastaan siinä tapauksessa, että viranomainen aikoo irtisanoa väliaikaisen toimihenkilön ilman irtisanomisaikaa, koska tämä on vakavasti laiminlyönyt velvollisuutensa, on aloitettava muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti kurinpitomenettely, josta säädetään henkilöstösääntöjen liitteessä IX virkamiesten osalta ja jota sovelletaan analogisesti väliaikaisiin toimihenkilöihin.
(ks. 158 kohta)
Viittaukset:
Virkamiestuomioistuin: asia F‑74/06, Longinidis v. Cedefop, 24.4.2008 (Kok. H., s. I‑A‑1‑125 ja II‑A‑1‑655, 116 kohta) ja asia F‑29/08, Y v. komissio, 7.10.2009 (Kok. H., s. I‑A‑1‑393 ja II‑A‑1‑2099, 111 kohta)
10. Hallinnon huolenpitovelvoite henkilöstöään kohtaan heijastaa niiden oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, jotka henkilöstösäännöillä on luotu viranomaisten ja virkamiesten välisiin suhteisiin. Tämä velvollisuus samoin kuin hyvän hallinnon periaate edellyttävät muun muassa sitä, että kun viranomainen antaa ratkaisun virkamiehen tilanteesta, se ottaa huomioon kaikki seikat, jotka saattavat vaikuttaa sen päätökseen, ja että näin menetellessään se ottaa huomioon yksikön edun lisäksi myös asianomaisen virkamiehen edun.
Hallinnolla ei ole velvollisuutta tarjota uusia tehtäviä väliaikaiselle toimihenkilölle, jonka katsotaan suoriutuneen työtehtävistään riittämättömästi. Jos huolenpitovelvoitteesta seuraisi, että mahdollisuus siirtää asianomainen toisiin tehtäviin muuttuisi velvollisuudeksi, tällä velvollisuudella muutettaisiin henkilöstösäännöillä viranomaisen ja virkamiesten välille luotujen oikeuksien ja velvoitteiden tasapainoa, vaikka sen tehtävänä on kuvastaa tätä tasapainoa.
Tämä toteamus pätee, jos muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettu sopimus irtisanotaan luottamuksen menettämisen vuoksi, koska molemminpuolinen luottamus on oikeuskäytännöstä ilmenevällä tavalla tällaisen sopimuksen olennainen tekijä.
Hallinnolla on lisäksi laaja harkintavalta, kun se määrittelee ne pätevyysedellytykset, jotka se katsoo yksikön edun kannalta tarpeellisiksi tiettyjen tehtävien hoitamisessa, ja tämä harkintavalta on entistä suurempi, kun kysymys on muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetuista sopimuksista.
(ks. 165, 166 ja 168 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 417/85, Maurissen v. tilintarkastustuomioistuin, 4.2.1987 (Kok., s. 551, 12 kohta)
Virkamiestuomioistuin: em. asia Doktor v. neuvosto, 41 kohta
11. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleeseen sisältyvän määräyksen sanamuodosta ilmenee, että se koskee puolueettomuuden periaatetta tuomioistuinmenettelyssä, eikä määräyksessä viitata periaatteen soveltamiseen hallintomenettelyssä.
Unionin toimielintä ei voida pitää yleissopimuksen 6 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuna tuomioistuimena. Tästä seuraa, että 6 artiklan 1 kappaletta ei voida soveltaa päätökseen, jolla palvelukseenottosopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen irtisanoo väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen.
(ks. 172–174 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 100/80–103/80, Musique Diffusion française ym. v. komissio, 7.6.1983 (Kok., s. 1825, 7 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑348/94, Enso Española v. komissio, 14.5.1998 (Kok., s. II‑1875, 56 kohta)
12. Vaikka henkilöstösäännöissä ei säädetä siitä, mitä kieltä unionin toimielinten on käytettävä henkilöstölleen osoitetuissa päätöksissä, toimielinten on huolenpitovelvollisuuden nojalla osoitettava virkamiehelle tai väliaikaiselle toimihenkilölle osoitettu päätös, joka on laadittu kielellä, jonka virkamies tai väliaikainen toimihenkilö hallitsee perusteellisesti. Tätä velvollisuutta on noudatettava erityisesti silloin, kun toimielimen tekemä päätös voi vaikuttaa kyseisen virkamiehen tai väliaikaisen virkamiehen työhön.
(ks. 199 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑197/98, Rudolph v. komissio, 23.3.2000 (Kok. H., s. I‑A‑55 ja II‑241, 46 kohta)
13. EY 236 artiklan nojalla nostettu vahingonkorvauskanne voidaan hyväksyä ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: toimielinten moitittu toiminta on lainvastaista, vahinko on todella syntynyt ja toiminnan ja väitetyn vahingon välillä on syy-yhteys.
Se, että parlamentti ei ilmoittanut ennen väliaikaisen toimihenkilön irtisanomista koskevan päätöksen tekemistä henkilöstökomitealle asianomaisen toimihenkilön irtisanomiseksi aloitettavasta menettelystä, ei ole peruste irtisanomista koskevan päätöksen kumoamiselle, mutta tämä menettelyvirhe merkitsee virkavirhettä, johon toimielimen vastuu perustuu.
Tämä virkavirhe on välttämättä aiheuttanut toimihenkilölle tunteen siitä, että hän on menettänyt mahdollisuuden hyötyä henkilöstökomitean mahdollisesta väliintulosta hänen edukseen, ja hänelle on näin ollen epäilemättä aiheutunut henkistä kärsimystä.
(ks. 213–215 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑136/92 P, komissio v. Brazzelli Lualdi ym., 1.6.1994 (Kok., s. I‑1981, 42 kohta) ja asia C‑348/06 P, komissio v. Girardot, 21.2.2008 (Kok., s. I‑833, 52 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia B v. parlamentti, 39 kohta