Valitus, jonka Luigi Marcuccio on tehnyt 11.5.2012 virkamiestuomioistuimen asiassa F-3/11, Marcuccio v. komissio, 29.2.2012 antamasta määräyksestä

(Asia T-207/12 P)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Luigi Marcuccio (Tricase, Italia) (edustaja: asianajaja G. Cipressa)

Vastapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan valituksenalaisen määräyksen kokonaisuudessaan

ensisijaisesti hyväksymään kaikki valittajan asiassa, jota valitus koskee, virkamiestuomioistuimessa esittämät vaatimukset

velvoittamaan vastapuolen korvaamaan valittajalle valitusmenettelystä aiheutuvat oikeudenkäyntikulut

toissijaisesti palauttamaan valituksenalaisen asian virkamiestuomioistuimen käsiteltäväksi eri kokoonpanossa uuden ratkaisun saamiseksi kaikkiin tämän valituksen edeltävissä kohdissa mainittuihin vaatimuksiin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus koskee asiassa F-3/11 29.2.2012 annettua määräystä, jolla hylättiin tutkittavaksi ottamisen edellytysten ilmeisen puuttumisen vuoksi kanne, jolla vaadittiin yhtäältä sellaisen komission päätöksen kumoamista, jolla se väitetysti kieltäytyi sisällyttämästä erästä asiakirjaa valittajan tapaturmaa koskevaan aineistoon, ja toisaalta komission velvoittamista maksamaan valittajalle 1 000 euroa korvauksena väitetystä vahingosta.

Valittaja esittää valituksensa tueksi kaksi valitusperustetta.

Ensimmäinen valitusperuste perustuu tutkittavaksi ottamisen edellytysten ilmeistä puuttumista koskevan toteamuksen perustelujen puuttumiseen, määräyksen ilmeiseen epäselvyyteen, paradoksaalisuuteen, tosiseikkojen vääristämiseen, ilmiselvyyksien toteamiseen, epäloogisuuteen, epäjohdonmukaisuuteen, suhteettomuuteen, clare loqui-velvoitteen laiminlyöntiin, jättämiseen lausumatta eräästä valittajan vaatimuksesta sekä seuraavien oikeussääntöjen virheelliseen, väärään ja epäloogiseen tulkintaan ja soveltamiseen:

Euroopan unionin henkilöstösääntöjen 26 ja 26 bis artikla

valituskelpoisen toimen käsitettä koskevat oikeussäännöt (erityisesti valituksenalaisen määräyksen 30-47 kohta) ja

henkilön oikeutta käsitellä häntä itseään koskevia, unionin toimielimen hallussa olevia henkilötietoja ja saada tutustua niihin koskevat oikeussäännöt.

Toinen valitusperuste perustuu virkamiestuomioistuimen oikeudenkäyntikuluja koskevien toteamusten lainvastaisuuteen (valituksenalaisen määräyksen 47 ja 48 kohdan välissä oleva maininta).

____________