Asia T‑4/13 R

Communicaid Group Ltd

vastaan

Euroopan komissio

Väliaikainen oikeussuoja – Julkiset palveluhankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Kielikoulutuspalvelut – Tarjoajan tarjouksen hylkääminen – Täytäntöönpanon lykkäämistä ja välitoimia koskeva hakemus – Mahdollisuuden menettäminen – Vakavan ja korjaamattoman vahingon puuttuminen – Kiireellisyyden puuttuminen

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen presidentin määräys 11.3.2013

1.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Fumus boni juris – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Kumulatiivisuus – Kaikkien kyseessä olevien intressien vertailu – Tutkimisjärjestys ja ‑tapa – Välitoimista päättävän tuomarin harkintavalta

(SEUT 256 artiklan 1 kohta sekä SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

2.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Todistustaakka

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla)

3.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Vakava ja korjaamaton vahinko – Taloudellinen vahinko – Tilanne, joka voi vaarantaa hakijayrityksen olemassaolon – Todistustaakka

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

4.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Vakava ja korjaamaton vahinko – Mahdollisuuden menettäminen, joka johtuu tarjoajan hylkäämisestä tarjouspyyntömenettelyssä – Menettäminen, joka ei sinänsä aiheuta vakavaa vahinkoa

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

5.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Vakava ja korjaamaton vahinko – Taloudellinen vahinko – Mahdollisuuden menettäminen, joka johtuu tarjoajan hylkäämisestä tarjouspyyntömenettelyssä – Vahinko, joka voidaan korvata täysmittaisesti vahingonkorvauskanteen yhteydessä

(SEUT 268, SEUT 278, SEUT 279 ja SEUT 340 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

6.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Välitoimet – Myöntämisedellytykset – Vakava ja korjaamaton vahinko – Tarjoajan hylkäämispäätös tarjouspyyntömenettelyssä – Vahinko sen maineelle – Vahinko, jota ei voida pitää korjaamattomana

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 104 artiklan 2 kohta)

7.      Väliaikainen oikeussuoja – Täytäntöönpanon lykkääminen – Julkisia hankintoja koskevan päätöksen täytäntöönpanon lykkääminen – Myöntämisedellytykset – Kiireellisyys – Ulottuvuus

(SEUT 278 artikla)

8.      Perusoikeudet – Puolustautumisoikeudet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Hakija vetoaa välitoimimenettekyssä tilanteensa kiireellisyyteen mutta ei ole vaatinut pääasian nopeutettua käsittelyä – Oikeuksia ei ole loukattu

(SEUT 278 ja SEUT 279 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 a artikla)

1.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 12–14 kohta)

2.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 21 kohta)

3.      Taloudellista vahinkoa ei voida pitää korjaamattomana tai edes vaikeasti korjattavana poikkeustilanteita lukuun ottamatta, koska siitä voidaan yleensä myöhemmin maksaa korvausta. Tällaisessa tapauksessa haettu välitoimi on perusteltu, jos hakija olisi ilman tätä tointa tilanteessa, jossa sen taloudellinen elinkelpoisuus saattaisi vaarantua ennen ratkaisun antamista pääasiassa, tai jos hakijan markkinaosuudet muuttuisivat peruuttamattomasti ja huomattavasti, kun otetaan huomioon erityisesti hakijan yrityksen koko.

Voidakseen arvioida, onko uhkaavaksi väitetty vahinko luonteeltaan vakava ja korjaamaton ja onko haettujen välitointen määrääminen siten poikkeuksellisesti perusteltua, välitoimista päättävällä tuomarilla on oltava tiedossaan konkreettisia ja täsmällisiä seikkoja, joita tuetaan yksityiskohtaisilla asiakirjoilla, jotka toimivat näyttönä hakijan taloudellisesta tilanteesta ja joiden perusteella voidaan arvioida haettujen toimien määräämättä jättämisestä todennäköisesti aiheutuvia täsmällisiä seurauksia. Hakijan on siis esitettävä asiakirjoilla tuettuja tietoja, jotka antavat luotettavan ja kokonaisvaltaisen kuvan sen taloudellisesta tilanteesta.

Tämä luotettava ja kokonaisvaltainen kuva on annettava jo välitoimihakemuksen tekstissä. Tällaisen hakemuksen on nimittäin oltava riittävän selkeä ja täsmällinen, jotta vastapuoli voi valmistella huomautuksensa ja välitoimista päättävä tuomari lausua hakemuksesta pelkästään sen avulla tarvittaessa siten, etteivät ne tukeudu muihin tietoihin, ja niiden olennaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen, joihin hakemus perustuu, on käytävä ilmi itse välitoimihakemuksen tekstistä johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi. Luotettavan ja kokonaisvaltaisen kuvan antavien tietojen tueksi on lisäksi esitettävä yksityiskohtaisia asiakirjoja, jotka hakijasta riippumaton ja sen kannalta ulkopuolinen asiantuntija on vahvistanut ja joiden perusteella tietojen todenmukaisuutta voidaan arvioida.

(ks. 22, 24 ja 25 kohta)

4.      Julkista hankintasopimusta koskevan tarjouspyyntömenettelyn tarkoituksena on, että asianomainen viranomainen voi valita useista kilpailevista tarjouksista sen, joka sen mielestä vastaa parhaiten ennalta määriteltyjä sopimuksentekoperusteita, ja sillä on tässä laaja harkintavalta. Tällaiseen menettelyyn osallistuvalla yrityksellä ei siis ole koskaan ehdottomia takeita siitä, että hankintamenettely ratkaistaisiin sen hyväksi, vaan sen pitää aina ottaa huomioon mahdollisuus, että hankintasopimus annetaan jollekin muulle tarjoajalle. Kyseiselle yritykselle sen tarjouksen hylkäämisestä aiheutuvat kielteiset taloudelliset seuraukset ovat näissä olosuhteissa lähtökohtaisesti osa tavanomaista kaupallista riskiä, johon jokainen markkinoilla aktiivinen yritys joutuu varautumaan.

Tästä seuraa, että julkisen hankintasopimuksen saamisen ja täytäntöönpanon mahdollisuuden menettäminen liittyy hylkäämiseen asianomaisessa tarjouspyyntömenettelyssä, eikä sen ole katsottava sinänsä aiheuttavan vakavaa vahinkoa, varsinkaan kun jopa tarjoajan, jonka tarjous on valittu, on varauduttava siihen, että hankintaviranomainen voi Euroopan yhteisöjen yhteiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun asetuksen N:o 1605/2002 101 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla ennen sopimuksen allekirjoittamista joko luopua sopimuksen tekemisestä tai peruuttaa hankintamenettelyn ilman, että tarjoaja voisi lähtökohtaisesti vaatia minkäänlaista korvausta. Hankintaviranomainen ei nimittäin ole sitoutunut mihinkään ennen kuin sopimus on allekirjoitettu valitun tarjoajan kanssa, ja se voi siksi yleiseen etuun liittyvän tehtävänsä puitteissa luopua vapaasti sopimuksen tekemisestä tai peruuttaa tarjouspyyntömenettelyn ilman, että sillä olisi velvollisuus maksaa korvausta kyseiselle tarjoajalle.

Tältä osin asetuksen N:o 1605/2002 101 artiklan ensimmäisessä kohdassa suljetaan siis pois mahdollisuus, että valittu tarjoaja voisi velvoittaa hankintaviranomaisen tekemään vastaavan sopimuksen väittämällä, että sen taloudellinen hyvinvointi tai jopa taloudellinen selviytyminen riippuisi sen sopimuksen täytäntöönpanosta, johon se on valittu toimittajaksi.

Tämä sopimuspuoleksi valitun yrityksen, jonka on huolimatta kyseisen hankintasopimuksen antamisesta aluksi oltava varautunut siihen, että se voi menettää sopimuksen saamatta siitä korvausta, oikeudelliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvä epävarmuus on niiden tekijöiden joukossa, jotka välitoimista päättävän tuomarin on otettava huomioon arvioidessaan sellaisen tarjoajan välitoimihakemusta, jonka tarjous on hylätty; aivan kuten valitun tarjoajan kohdalla pelkästään se, että tarjouksen hylkäämisellä voi olla hylätylle tarjoajalle kielteisiä talousvaikutuksia, jopa vakavia sellaisia, ei voi sellaisenaan olla peruste tämän hakemien välitoimien määräämiselle.

(ks. 28–30 kohta)

5.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 33, 34 ja 37 kohta)

6.      Ks. tuomion teksti.

(ks. 40 kohta)

7.      Kiireellisyysedellytyksen voidaan, erityisesti julkisia hankintoja koskevassa välitoimiasiassa, katsoa täyttyvän siksi, että on ehdottoman välttämätöntä korjata mahdollisimman nopeasti seikka, joka vaikuttaa ensi näkemältä räikeältä ja äärimmäisen vakavalta lainvastaisuudelta ja siten erityisen varteenotettavalta fumus boni jurisilta.

(ks. 45 kohta)

8.      Välitoimimenettelyn osalta on todettava, että jos hakija ei välitoimimenettelyssä liitä pääasian kanteeseensa unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 76 a artiklan mukaista hakemusta nopeutetusta menettelystä ja luopuu siten mahdollisuudesta kiireelliseen oikeussuojaan, se ei voi väittää menestyksekkäästi, että sen välitoimihakemuksen hylkääminen loukkaisi sellaisenaan sen oikeutta tehokkaaseen oikeussuojaan.

(ks. 48 kohta)