Asia C-460/18 P
HK
vastaan
Euroopan komissio
Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 19.12.2019
Muutoksenhaku – Henkilöstö – Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt – 1 d artikla – Liitteessä VIII olevan 17 artiklan ensimmäinen kohta – Perhe-eläke – Myöntämisedellytykset – Unionin virkamiehen eloonjääneen puolison käsite – Avioliitto ja muu parisuhde kuin avioliitto – Avoliitto – Syrjintäkiellon periaate – Tilanteita ei voida rinnastaa toisiinsa – Avioliiton kestoa koskeva ehto – Petosten torjunta – Perustelut
1. Tuomioistuinmenettely – Tuomioiden perustelut – Laajuus
(Unionin tuomioistuimen perussäännön 36 artikla ja 53 artiklan ensimmäinen kohta)
(ks. 38 ja 50–53 kohta)
2. Virkamiehet – Eläkkeet – Perhe-eläke – Myöntämisedellytykset – Avioliitto – Muun rekisteröidyn parisuhteen kuin avioliiton rinnastaminen avioliittoon tietyin edellytyksin – Avoliittoa ei voida rinnastaa avioliittoon
(Henkilöstösääntöjen 1 d artiklan 1 kohta, liitteessä VII olevan 1 artiklan 2 kohdan c alakohta ja liitteessä VIII olevan 17 artiklan ensimmäinen kohta)
(ks. 68–78 kohta)
3. Virkamiehet – Yhdenvertainen kohtelu – Perhe-eläke – Avoliitto ja avioliitto – Toisiinsa rinnastumattomat tilanteet
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohta; henkilöstösääntöjen 1 d artikla ja liitteessä VIII olevan 17 artiklan ensimmäinen kohta; neuvoston direktiivin 2000/78 2 artikla)
(ks. 84 ja 85 kohta)
4. Virkamiehet – Perhe-eläke – Myöntämisedellytykset – Avioliitto – Avioliiton vähimmäiskesto – Syrjimätön edellytys, jonka avulla voidaan torjua väärinkäytöksiä ja petoksia
(Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohta; henkilöstösääntöjen 1 d artikla ja liitteessä VIII olevan 17 artiklan ensimmäinen kohta; neuvoston direktiivin 2000/78 2 artikla)
(ks. 89 ja 90 kohta)
5. Henkilöstökanne – Kumoamisvaatimukseen liittyvä vahingonkorvausvaatimus – Kumoamisvaatimuksen hylkääminen, josta seuraa vahingonkorvausvaatimuksen hylkääminen
(Henkilöstösääntöjen 91 artikla)
(ks. 93 kohta)
Tiivistelmä
Unionin tuomioistuin vahvisti, että Euroopan unionin virkamiehen eloon jääneen puolison on perhe-eläkettä saadakseen oltava ollut tämän kanssa vähintään vuoden ajan avioliitossa tai tietyin edellytyksin muussa rekisteröidyssä parisuhteesta kuin avioliitossa
Unionin tuomioistuin kumosi 19.12.2019 antamallaan tuomiolla HK v. komissio (C-460/18 P) unionin yleisen tuomioistuimen 3.5.2018 antaman tuomion HK v. komissio(1) ja ratkaisi asian lopullisesti siten, että se hylkäsi sekä valittajan sellaisesta Euroopan komission päätöksestä, jolla hänelle kieltäydyttiin myöntämästä perhe-eläkettä virkamiehen eloonjääneenä puolisona, nostaman kumoamiskanteen että aineellisten ja aineettomien vahinkojen korvaamista koskevan vahingonkorvauskanteen.
Asia koski valittajan vaatimusta saada perhe-eläkettä 11.4.2015 kuolleen Euroopan komission virkamiehen, jonka kanssa hän oli ollut naimisissa 9.5.2014 lähtien, eloonjääneenä puolisona. Pari oli elänyt avoliitossa jo vuodesta 1994 lähtien. Valittajan terveydelliset ongelmat olivat estäneet häntä työskentelemästä tai kouluttautumasta, ja hän oli saanut säännöllisesti rahaa kumppaniltaan.
Unionin tuomioistuin kumosi aluksi unionin yleisen tuomioistuimen tuomion, jolla valittajan kanne hylättiin, sillä perusteella, että unionin yleinen tuomioistuin oli laiminlyönyt perusteluvelvollisuutensa. Unionin tuomioistuin täsmensi tältä osin, että valituksenalaisen tuomion perusteluista ei ilmennyt selkeästi ja ymmärrettävästi unionin yleisen tuomioistuimen päättelyä siitä, miten määritetään ne henkilöt, jotka ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) liitteessä VIII olevan 17 artiklan ensimmäisen kohdan perusteella, millä oli merkitystä sen kannalta, voitiinko verrattavia tilanteita pitää toisiinsa rinnastettavina, kun tutkitaan sitä, onko kyseinen henkilöstösääntöjen säännös yleisen syrjintäkiellon periaatteen mukainen.
Unionin tuomioistuin piti asiaa ratkaisukelpoisena ja katsoi, että komissio oli voinut perustellusti evätä valittajalta perhe-eläkkeen sillä perusteella, että tämä ei täyttänyt henkilöstösääntöjen liitteessä VIII olevan 17 artiklan ensimmäisessä kohdassa asetettua edellytystä siitä, että tällaisen henkilön on oltava ollut vähintään vuoden ajan naimisissa kuolleen virkamiehen kanssa.
Unionin tuomioistuin mainitsi, ettei se, että avopuolisot jäävät mainitun säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle, eikä se, että säännöksessä edellytetään tällaista avioliiton vähimmäiskestoa, jotta eloonjäänyt puoliso saisi perhe-eläkettä, ole ilmeisen epäasianmukaista perhe-eläkkeen tavoitteeseen nähden eikä myöskään ristiriidassa yleisen syrjintäkiellon periaatteen kanssa.
Unionin tuomioistuimen mukaan oikeus perhe-eläkkeeseen ei riipu siitä, oliko puoliso mahdollisesti taloudellisesti riippuvainen vainajasta. Sitä vastoin perhe-eläkkeen saajan on oltava ollut kuolleen virkamiehen kanssa sellaisessa siviilioikeudellisessa suhteessa, joka muodostanut heidän välilleen oikeuksien ja velvollisuuksien kokonaisuuden ja jollaisia ovat avioliitto ja tietyin edellytyksin myös muu rekisteröity parisuhde kuin avioliitto.
Unionin tuomioistuin täsmensi, että kyseisiin edellytyksiin kuuluu muun muassa se, että eloonjäänyt kumppani toimittaa jäsenvaltion tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen viralliseksi tunnustaman asiakirjan, jossa todistetaan kumppanien asema muun parisuhteen kuin avioliiton osapuolina, ja se, ettei parilla ole ollut mahdollisuutta solmia laillista avioliittoa.
Näin ollen unionin tuomioistuin katsoi, että avoliiton kaltainen tosiasiallinen parisuhde, jolla ei lähtökohtaisesti ole laissa vahvistettu asemaa, ei täytä asetettuja edellytyksiä ja että perhe-eläkkeen kannalta avopuolisoiden tilannetta ei voida rinnastaa aviopuolisoiden tilanteeseen eikä sellaisen rekisteröidyn parisuhteen osapuolen tilanteeseen, joka täyttää mainitun eläkkeen saamisen edellytykset.
Lisäksi unionin tuomioistuin totesi, että unionin lainsäätäjällä on väärinkäytön ja jopa petosten torjumiseksi harkintavaltaa perhe-eläkettä koskevan oikeuden määrittämisessä ja että edellytyksellä, jonka mukaan avioliiton on oltava kestänyt vähintään vuoden, jotta eloonjäänyt puoliso saisi perhe-eläkettä, pyritään varmistamaan asianomaisten henkilöiden välisten suhteiden todenperäisyys ja vakaus.
Unionin tuomioistuin katsoi lopuksi, että myös väitetysti aiheutuneen aineellisen vahingon tai aineettoman vahingon korvaamista koskeva vaatimus oli hylättävä perusteettomana, koska valittajan tältä osin esittämät vaatimukset liittyivät läheisesti kumoamisvaatimuksiin, jotka hylättiin perusteettomina.