Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.9.2013 – Villeroy & Boch Austria ym. vastaan komissio

(yhdistetyt asiat T‑373/10, T‑374/10, T‑382/10 ja T‑402/10)

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kylpyhuonekalusteiden Belgian, Saksan, Ranskan, Italian, Alankomaiden ja Itävallan markkinat – Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen – Hinnankorotusten koordinointi ja arkaluonteisten kaupallisten tietojen vaihtaminen – Yhtenä kokonaisuutena pidettävä rikkominen – Kilpailusääntöjen rikkomista merkitsevästä toiminnasta vastuuseen joutuminen – Näyttö – Sakot – Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat – Taannehtivuuskielto – Kohtuullinen aika

1.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Unionin tuomioistuinten täysi tuomiovalta – Vaikutus – Sakkojen määrän laskennasta annettujen suuntaviivojen huomioon ottaminen – Rajat – Yleisten oikeusperiaatteiden noudattaminen (SEUT 261 ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 31 artikla) (ks. 26, 397 ja 398 kohta)

2.                     Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Käsite – Kartellikokonaisuus – Kriteerit – Yksi tavoite (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 32–35, 61 ja 65 kohta)

3.                     Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Käsite – Luokittelu yhtenä kokonaisuutena pidettäväksi rikkomiseksi – Komission harkintavalta – Nullum crimen, nulla poena sine lege -periaatetta ei ole loukattu (SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta) (ks. 40–43 kohta)

4.                     Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Kilpailusääntöjen rikkomiset – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Yrityksen joutuminen vastuuseen, koska se on osallistunut rikkomiseen kokonaisuutena tarkasteltuna – Vastuun syntymisen edellytykset (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 46–48, 54, 64 ja 242 kohta)

5.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Velvollisuus rajata merkitykselliset markkinat – Ulottuvuus (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 53, 56–58 ja 76 kohta)

6.                     Kilpailu – Unionin kilpailusäännöt – Kilpailusääntöjen rikkomiset – Vastuuseen joutuminen – Emoyhtiö ja tytäryhtiöt – Taloudellinen kokonaisuus – Arviointiperusteet – Olettama siitä, että emoyhtiö käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa kokonaan omistamiinsa tytäryhtiöihin (SEUT 101 ja SEUT 102 artikla) (ks. 97, 155, 156 ja 164 kohta)

7.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen – Todistelutapa – Turvautuminen todisteiden kokonaisuuteen – Yksittäin tarkastelluilta todisteilta edellytettävä todistusvoima (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 2 artikla) (ks. 104, 113–115, 257, 264, 275 ja 289 kohta)

8.                     Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Yhdenmukaistettu menettelytapa – Käsite – Yhteistoiminta ja yhteistyö, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, että kunkin yrityksen on määriteltävä itsenäisesti markkinakäyttäytymisensä – Kilpailijoiden välinen tietojen vaihto – Kilpailunvastainen tarkoitus tai vaikutus – Olettama – Edellytykset (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 121, 123, 145, 148, 149, 248 ja 261 kohta)

9.                     Euroopan unionin oikeus – Yleiset oikeusperiaatteet – Oikeusvarmuus – Nulla poena sine lege – Soveltamisala (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta) (ks. 157 kohta)

10.                     Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Syyttömyysolettama – Kilpailuoikeudellinen menettely – Sovellettavuus (SEU 6 artiklan 2 kohta; SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla ja 48 artiklan 1 kohta) (ks. 158 kohta)

11.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission toimivalta – Päättyneen kilpailusääntöjen rikkomisen toteaminen – Oikeutettu intressi rikkomisen toteamiseen – Merkitys, jotta kartellin toiminta kokonaisuutena tarkasteltuna voidaan ymmärtää (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 7 artiklan 1 kohta) (ks. 302–304 kohta)

12.                     Kilpailu – Sakot – Yhteisvastuu sakon maksamisesta – Vastuun syntymisen edellytykset – Taloudellinen kokonaisuus – Ne bis in idem -periaatetta ja laillisuusperiaatetta ei ole loukattu (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta) (ks. 324–329, 332 ja 333 kohta)

13.                     Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Komission velvollisuudet – Kohtuullisen ajan noudattaminen – Arviointiperusteet – Loukkaaminen – Seuraukset (SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 1 kohta; neuvoston asetus N:o 1/2003) (ks. 347–352 kohta)

14.                     Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Kielto soveltaa rikoslainsäädäntöä taannehtivasti – Soveltamisala – Kilpailusääntöjen rikkomisen vuoksi määrätyt sakot kuuluvat tämän kiellon soveltamisalaan – Kiellon mahdollinen rikkominen sen vuoksi, että sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja on sovellettu kilpailusääntöjen rikkomiseen, joka on tapahtunut ennen niiden antamista – Suuntaviivoissa tehtyjen muutosten ennakoitavuus – Kieltoa ei ole rikottu (SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannot 98/C 9/03 ja 2006/C 210/02) (ks. 371–376 kohta)

15.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission antamissa suuntaviivoissa määritelty laskentatapa – Sakon perusmäärän laskeminen – Kokonaisuutena tarkastellun rikkomisen ominaispiirteiden huomioon ottaminen (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 19–25 kohta) (ks. 381–384 kohta)

16.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Enimmäismäärä – Laskeminen – Sakon lopullisen määrään ja väliaikaisen määrän erottaminen toisistaan – Seuraukset (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan 2 alakohta) (ks. 388–393 kohta)

Aihe

Ensisijaisesti vaatimus SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/39.092 − Kylpyhuonekalusteet) 23.6.2010 annetun komission päätöksen K (2010) 4185 lopullinen kumoamiseksi siltä osin kuin se koskee kantajia ja toissijaisesti vaatimus kantajille määrättyjen sakkojen määrän alentamiseksi

Ratkaisu

1) Kanteet asioissa T-373/10, T-382/10 ja T-402/10 hylätään.

2) Asiassa T-374/10 SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/39.092 − Kylpyhuonekalusteet) 23.6.2010 annetun komission päätöksen K (2010) 4185 lopullinen 1 artiklan 7 kohta kumotaan sikäli kuin siinä todetaan, että Villeroy & Boch AG osallistui kylpyhuonekalusteiden alan kartelliin Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa ja Itävallassa ennen 12.10.1994.

3) Kanne asiassa T-374/10 hylätään muilta osin.

4) Asioissa T-373/10, T-382/10 ja T-402/10 Villeroy & Boch Austria GmbH, Villeroy et Boch SAS ja Villeroy & Boch – Belgium vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

5) Asiassa T-374/10 Villeroy & Boch AG vastaa seitsemästä kahdeksasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan seitsemän kahdeksasosaa komission oikeudenkäyntikuluista.

6) Asiassa T-374/10 komissio vastaa kahdeksasosasta omia oikeudenkäyntikulujaan, ja se velvoitetaan korvaamaan kahdeksasosa Villeroy & Boch AG:n oikeudenkäyntikuluista.