Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 16.9.2013 – Hansa Metallwerke ym. vastaan komissio

(asia T‑375/10)

Kilpailu – Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kylpyhuonekalusteiden Belgian, Saksan, Ranskan, Italian, Alankomaiden ja Itävallan markkinat – Päätös, jossa todetaan SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan rikkominen – Hinnankorotusten koordinointi ja arkaluonteisten kaupallisten tietojen vaihtaminen – Yhteistyö hallinnollisessa menettelyssä – Vuoden 2002 yhteistyötiedonanto – Sakon määrän alentaminen – Sakkojen määrän laskennasta annetut vuoden 2006 suuntaviivat – Taannehtivuuskielto

1.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Unionin tuomioistuinten täysi tuomiovalta – Vaikutus – Sakkojen määrän laskennasta annettujen suuntaviivojen huomioon ottaminen – Rajat – Yleisten oikeusperiaatteiden noudattaminen (SEUT 261 ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 31 artikla; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 42 ja 206–209 kohta)

2.                     Euroopan unionin oikeus – Yleiset oikeusperiaatteet – Oikeusvarmuus – Nulla poena sine lege – Soveltamisala (Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta) (ks. 49–52 kohta)

3.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Oikeussäännöt – Asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta – Komissiolle kyseisessä artiklassa annettu harkintavalta – Komissio antaa suuntaviivat sakkojen määrän laskennasta – Nulla poena sine lege -periaatetta ja oikeusvarmuuden periaatetta ei ole loukattu (SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 53–56 ja 60–70 kohta)

4.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Enimmäismäärä – Laskeminen – Sakon lopullisen määrän ja väliaikaisen määrän erottaminen toisistaan – Seuraukset (Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan 2 alakohta) (ks. 72–76 kohta)

5.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Komission antamissa suuntaviivoissa määritelty laskentatapa – Sakon perusmäärän laskeminen – Kokonaisuutena tarkastellun rikkomisen ominaispiirteiden huomioon ottaminen – Kunkin yrityksen tilanteeseen liittyvien objektiivisten seikkojen huomioon ottaminen – Rangaistusten yksilökohtaisen määräämisen periaate – Soveltamisala – Rajat (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 13–25 kohta) (ks. 79–85 kohta)

6.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Enimmäismäärän määrääminen yritykselle – Vähäisempi määrä muille kartelliin osallistuneille – Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei ole loukattu (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 87 kohta)

7.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Rikkomisen vakavuus – Komission harkintavalta – Komissiolla ei ole velvollisuutta pitäytyä aikaisemmassa päätöskäytännössään (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 94 kohta)

8.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittäminen – Sakon alentaminen rikkomisesta syytetyn yrityksen yhteistyön perusteella – Edellytykset – Kyseisen yrityksen toimittamien todisteiden merkittävä lisäarvo – Vaikutus – Tehdyn yhteistyön aikajärjestykseen liittyvän tekijän huomioiminen – Komission harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Ulottuvuus (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 18 ja 23 artikla; komission tiedonannon 2002/C 45/03 23 kohdan b alakohta) (ks. 106–109 ja 127–139 kohta)

9.                     Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Edellytykset (ks. 111 kohta)

10.                     Tuomioistuinmenettely – Asian selvittämistoimet – Todistajien kuuleminen – Unionin yleisen tuomioistuimen harkintavalta (Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 68 artikla) (ks. 117 ja 118 kohta)

11.                     Kilpailu – Sakot – Päätös, jolla määrätään sakkoja – Perusteluvelvollisuuden laajuus (SEUT 296 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta; komission tiedonanto 2006/C 210/02) (ks. 125 kohta)

12.                     Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Kielto soveltaa rikoslainsäädäntöä taannehtivasti – Soveltamisala – Kilpailusääntöjen rikkomisen vuoksi määrättävät sakot kuuluvat tämän kiellon soveltamisalaan – Kiellon mahdollinen rikkominen sen vuoksi, että sakkojen laskennasta annettuja suuntaviivoja on sovellettu kilpailusääntöjen rikkomiseen, joka on tapahtunut ennen niiden antamista – Suuntaviivoissa tehtyjen muutosten ennakoitavuus – Kieltoa ei ole rikottu (SEUT 101 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 49 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannot 98/C 9/03 ja 2006/C 210/02) (ks. 154–159 kohta)

13.                     Tuomioistuinmenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Yhteenveto kanneperusteista – Vastaavat vaatimukset kanneperusteen tueksi esitettyjen väitteiden osalta – Väitteet, joita ei ole esitetty kannekirjelmässä – Tutkimatta jättäminen (Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artikla; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 44 artiklan 1 kohdan c alakohta) (ks. 164 kohta)

14.                     Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt – Kielto – Kilpailusääntöjen rikkomiset – Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen – Yrityksen joutuminen vastuuseen, koska se on osallistunut rikkomiseen kokonaisuutena tarkasteltuna – Vastuun syntymisen edellytykset (SEUT 101 artiklan 1 kohta) (ks. 165–167 kohta)

15.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Lieventävät seikat – Osallistuminen, jonka on väitetty tapahtuneen pakotettuna – Taloudellinen riippuvuusasema – Seikka, jolla ei voida perustella sitä, ettei yritys ole käyttänyt hyväksi mahdollisuutta tehdä ilmoitusta toimivaltaisille viranomaisille (SEUT 101 artiklan 1 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 29 kohta) (ks. 174, 175, 199 ja 200 kohta)

16.                     Kilpailu – Sakot – Sakkojen määrä – Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet – Lieventävät seikat – Kilpailusääntöjen rikkomisen lopettaminen komission puututtua asiaan – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen – Yritys toteuttaa rikkomisen lopettamisen jälkeen toimenpiteitä sen uusimisen estämiseksi – Tämän huomioon ottaminen ei ole pakollista (SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 29 kohta) (ks. 193, 194 ja 196 kohta)

17.                     Tuomioistuinmenettely – Oikeudenkäyntikulut – Korvaus – Erityiset syyt (Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta) (ks. 213, 214, 223 ja 224 kohta)

Aihe

Ensisijaisesti vaatimus SEUT 101 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä (Asia COMP/39.092 − Kylpyhuonekalusteet) 23.6.2010 annetun komission päätöksen K (2010) 4185 lopullinen kumoamiseksi osittain ja toissijaisesti vaatimus kyseisellä päätöksellä kantajille määrätyn sakon määrän alentamiseksi

Ratkaisu

1) Kanne hylätään.

2) Hansa Metallwerke AG, Hansa Nederland BV, Hansa Italiana Srl, Hansa Belgium ja Hansa Austria GmbH vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

3) Euroopan unionin neuvosto vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.