UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (muutoksenhakujaosto)
21 päivänä helmikuuta 2013
Asia T‑85/11 P
Luigi Marcuccio
vastaan
Euroopan komissio
Muutoksenhaku – Henkilöstö – Virkamiehet – Sosiaaliturva – Vakava sairaus – Sairauskulujen korvaaminen – Komission päätös kieltäytyä korvaamasta kantajan sairauskuluja kokonaan – Perusteluvelvollisuus – Henkilöstösääntöjen 72 artikla – Lääketieteellisen lautakunnan vahvistamat arviointiperusteet – Asiantuntijalääkärin lausunnon hankkiminen käsittelyn kuluessa – Maksutoimiston päällikön toimivalta – Selvästi perusteeton valitus
Aihe: Valitus, jossa vaaditaan Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) asiassa F-65/09, Marcuccio vastaan komissio, 23.11.2010 antaman tuomion kumoamista.
Ratkaisu: Valitus hylätään. Luigi Marcuccio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komissiolle tässä asiassa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut
Tiivistelmä
1. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Valitusperusteet, joiden tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat tai jotka ovat selvästi perusteettomia – Mahdollisuus hylätä valitus milloin tahansa perustellulla määräyksellä ilman suullista käsittelyä
(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 145 artikla)
2. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Peruste, joka esitetään ensimmäistä kertaa vasta muutoksenhaun yhteydessä – Väite, jolla laajennetaan ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyä perustetta ja jolla ei muuteta riita-asian kohdetta – Tutkittavaksi ottaminen
(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 139 artiklan 2 kohta)
3. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Puolustautumisoikeudet – Kontradiktorinen periaate – Ulottuvuus
4. Tuomioistuinmenettely – Prosessinjohtotoimet – Asiakirjojen esittämistä koskeva pyyntö – Esitettyjen asiakirjojen tutkittavaksi ottaminen virkamiestuomioistuimen vahvistaman määräajan päättymisen jälkeen
(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 24 ja 25 artikla; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 54 artiklan 1 kohta ja 55 ja 57 artikla)
5. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Tosiseikkojen virheellinen arviointi – Tutkimatta jättäminen – Unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman valvonnan piiriin ei kuulu selvitysaineiston arviointi, paitsi jos se on otettu huomioon vääristyneellä tavalla
(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 11 artikla)
6. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Virkamiestuomioistuimessa esitettyjen perusteiden ja perustelujen pelkkä toistaminen – Tutkimatta jättäminen – Sen riitauttaminen, miten tämä tuomioistuin on tulkinnut tai soveltanut unionin oikeutta – Tutkittavaksi ottaminen
(SEUT 256 artiklan 2 kohta; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 1 kohta; unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 1 kohta)
7. Virkamiehet – Sosiaaliturva – Sairausvakuutus – Vakava sairaus – Määrittäminen – Psyykkinen sairaus – Yleinen ja epätäsmällinen käsite – Hallinnon suorittama arviointi
(Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohta)
8. Virkamiehet – Sosiaaliturva – Sairausvakuutus – Vakava sairaus – Määrittämisperusteet – Velvollisuus tutkia asianomaisen henkilön terveydentila
(Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohta)
9. Virkamiehet – Sosiaaliturva – Sairausvakuutus – Vakava sairaus – Kieltäytyminen tunnustamasta sairautta vakavaksi – Tuomioistuinvalvonnan raja – Lääketieteellisten arviointien asettaminen kyseenalaisiksi
(Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohta)
10. Virkamiehet – Asianomaiselle vastainen päätös – Perusteluvelvollisuuden laajuus
(EY 253 artikla; henkilöstösääntöjen 25 artikla)
11. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Unionin yleisen tuomioistuimen harjoittaman sen valvonnan laajuus, joka koskee virkamiestuomioistuimen kieltäytymistä prosessinjohtotoimista tai asian selvittämistoimista määräämisestä
(SEUT 256 artiklan 2 kohta; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 11 artikla)
12. Henkilöstökanne – Riidanalaisen toimen toteuttajan toimivallan puuttumista koskeva peruste – Oikeusjärjestyksen perusteisiin kuuluva peruste
13. Virkamiehet – Sosiaaliturva – Sairausvakuutus – Maksutoimistot – Korvaushakemusten käsittely – Yksityiskohtaiset säännöt
(Henkilöstösääntöjen 72 artikla; sairausvakuutusjärjestelmää koskevien määräysten 20 artikla)
14. Virkamiehet – Nimittävä viranomainen – Toimivaltuudet – Käyttäminen – Asioiden jakaminen – Poikkeukset – Toimivallan edelleen siirtämisen hyväksymisen edellytykset
(Henkilöstösääntöjen 2 artikla)
15. Muutoksenhaku – Valitusperusteet – Valitusperuste, joka koskee virkamiestuomioistuimen oikeudenkäyntikuluista antamaa ratkaisua – Valitusperusteen jättäminen tutkimatta, kun kaikki muut valitusperusteet on hylätty
(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 11 artiklan 2 kohta)
1. Kun valituksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat tai kun valitus on selvästi perusteeton, unionin yleinen tuomioistuin voi työjärjestyksen 145 artiklan nojalla hylätä sen koska tahansa perustellulla määräyksellä siitä huolimatta, että asianosainen on esittänyt unionin yleiselle tuomioistuimelle vaatimuksen suullisen käsittelyn järjestämisestä.
(ks. 22 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑105/08 P, Van Neyghem v. komissio, 24.9.2008 (Kok. H., s. I‑B‑1‑49 ja II‑B‑1‑355, 21 kohta)
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑366/10 P, Marcuccio v. komissio, 15.7.2011, 14 kohta
2. Unionin yleinen tuomioistuin on valituksen yhteydessä toimivaltainen arvioimaan ainoastaan sitä oikeudellista ratkaisua, jonka virkamiestuomioistuin on tehnyt sille esitetyistä perusteista. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin on tällaisessa menettelyssä toimivaltainen tutkimaan ainoastaan sen, yksilöidäänkö valitukseen sisältyvissä väitteissä valituksenalaiseen tuomioon sisältyvä oikeudellinen virhe. Näillä periaatteilla pyritään työjärjestyksen 139 artiklan 2 kohdassa määrätyllä tavalla estämään se, että valituksella muutetaan virkamiestuomioistuimessa käydyn oikeudenkäynnin kohdetta. Väitteet, joilla vain laajennetaan ensimmäisessä oikeusasteessa esitettyä väitettä, on kuitenkin otettava tutkittaviksi kun niiden vaikutuksena ei ole riita-asian kohteen muuttaminen.
(ks. 26 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑412/05 P, Alcon v. SMHV, 26.4.2007 (Kok., s. I‑3569, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
Unionin tuomioistuin: asia C‑583/08 P, Gogos v. komissio, 20.5.2010 (Kok., s. I‑4469, 23 ja 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑355/08 P, De Fays v. komissio, 19.1.2010, 28 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen
3. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 34 kohta)
Viittaukset:
Unionin tuomioistuin: asia C‑197/09 RX-II, uudelleenkäsittely M v. EMEA, 17.12.2009 (Kok., s. 12033, 39–41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
4. Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 54 artiklan 1 kohdan sanamuodosta seuraa, että virkamiestuomioistuin voi vapaasti päättää kirjallisten kysymysten esittämisestä asianosaisille, koska se voi missä tahansa menettelyn vaiheessa päättää kyseisen työjärjestyksen 55 ja 57 artiklassa, luettuna yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 24 ja 25 artiklan valossa, tarkoitetuista prosessinjohtotoimista tai asian selvittämistoimista. Virkamiestuomioistuimen prosessinjohtotoimen yhteydessä vahvistamat määräajat eivät voi olla preklusiivisia, koska jos kyseessä oleva asianosainen ei noudata pyyntöä, tällä tuomioistuimella on oikeus vaatia asiakirjan esittämistä. Tästä seuraa, ettei siitä, että asianosainen toimittaa esittelevän tuomarin suullista käsittelyä varten laatimassa valmistelevassa kertomuksessaan pyytämän asiakirjan viiveellä, voi olla automaattisesti seurauksena, ettei kyseistä asiakirjaa oteta tutkittavaksi.
(ks. 39 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑285/02 ja T‑395/02, Vega Rodríguez v. komissio, 9.11.2004 (Kok. H., s. I‑A‑333 ja II‑1527, 24 kohta) ja yhdistetyt asiat T‑40/07 P ja T‑62/07 P, de Brito Sequeira Carvalho v. komissio, 5.10.2009 (Kok. H., s. I‑B‑1‑89 ja II‑B‑1‑551, 105 kohta)
5. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 40 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑47/07 P, Masdar (UK) v. komissio, 16.12.2008 (Kok., s. I‑9761, 99 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑516/09 P, Marcuccio v. komissio, 18.10.2010, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 90 kohta
6. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 53 ja 62 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑250/06 P, Ott ym. v. komissio, 22.5.2008 (Kok. H., s. I‑B‑1‑11 ja II‑B‑1‑109, 82 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen); asia T‑253/06 P, Chassagne v. komissio, 19.9.2008 (Kok. H., s. I‑B‑1‑43 ja II‑B‑1‑295, 54 kohta)
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑78/09 P, parlamentti v. Collée, 17.3.2010, 22–22 kohta ja asia T‑239/09 P, Marcuccio v. komissio, 4.4.2011, 62 kohta
7. Henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa mainitulla psyykkisen sairauden käsitteellä, jonka vuoksi sairauskulut korvataan kokonaan, tarkoitetaan vain sairauksia, joilla on objektiivisesti tarkasteltuna tietty vakavuusaste, eikä siinä tarkoiteta kaikkia psyykkisiä tai psykiatrisia häiriöitä niiden vakavuudesta riippumatta. Tästä seuraa, että asianomaisen henkilön oikeus siihen, että hänen sairauskulunsa korvataan kokonaisuudessaan, edellyttää, että toimielin arvioi, onko hänen sairautensa vakava tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla yhteisen sairausvakuutusjärjestelmän lääketieteellisen neuvonantajan vahvistamien perusteiden valossa.
(ks. 58 kohta)
8. Kun henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa säädetään vakavien sairauksien testauksesta aiheutuvien kulujen korvaamisesta kokonaan, siinä pyritään takaamaan näiden sairauksien tehokas hoito varhaisessa vaiheessa ja sillä pyritään osaltaan ennaltaehkäisemään yhtäältä vakavien sairauksien kehittymistä potilaan etujen mukaisesti ja toisaalta korkeampien hoitokustannusten muodostumista yhteiselle sairausvakuutusjärjestelmälle.
Tältä osin yhtäältä erityiset kokeet ja tutkimukset ovat tarpeen henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sairauden selkeää diagnoosia varten, ja toisaalta tällainen diagnoosi on tarpeen näiden sairauksien edellyttämien raskaiden hoitotoimenpiteiden vuoksi, koska niillä voi olla muun muassa merkittäviä sivuvaikutuksia.
(ks. 67 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑191/01, Hecq v. komissio, 12.5.2004 (Kok. H., s. I‑A‑147 ja II‑659, 54 kohta)
9. Unionin tuomioistuinten tehtävänä ei ole asettaa kyseenalaiseksi lääketieteellisiä arviointeja, joilla tuetaan nimittävän viranomaisen päätöstä olla tunnustamatta sairautta henkilöstösääntöjen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuksi vakavaksi sairaudeksi. Sen tehtävänä on sitä vastoin tarkastella, onko kyseinen viranomainen tällaisen päätöksen tehdessään arvioinut tosiseikkoja ja soveltanut merkityksellisiä säännöksiä asianmukaisella tavalla.
(ks. 73 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑199/01, G v. komissio, 7.11.2002 (Kok. H., s. I‑A‑217 ja II‑1085, 59 kohta) ja em. asia Hecq v. komissio, 63 kohta
10. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 84–87 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 125/80, Tither v. komissio, 29.10.1981 (Kok., s. 2539, 13 kohta); asia 195/80, Michel v. parlamentti, 26.11.1981 (Kok., s. 2861, 22 kohta; asia C‑56/93, Belgia v. komissio, 29.2.1996 (Kok., s. I‑723, 86 kohta); ja asia C‑278/95 P, Siemens v. komissio, 15.5.1997 (Kok., s. I‑2507, 17 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑123/95, B v. parlamentti, 14.7.1997 (Kok. H., s. I‑A‑245 ja II‑697, 51 kohta); asia T‑102/08 P, Sundholm v. komissio, 6.10.2009 (Kok. H., s. I‑B‑1‑109 ja II‑B‑1‑675, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑377/08 P, komissio v. Birkhoff, 9.12.2009 (Kok. H., s. I‑B‑1‑133 ja II‑B‑1‑807, 64 kohta); asia T‑560/08 P, komissio v. Meierhofer, 12.5.2010 (Kok., s. II‑1739, 16 kohta) ja asia T‑284/09 P, Meister v. SMHV, 21.6.2010, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen
11. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 93 kohta)
Viittaukset:
Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑37/10 P, De Nicola v. EIP, 27.4.2012, 99 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen
12. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 99 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑165/04, Vounakis v. komissio, 13.6.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑155 ja II‑A‑2‑735, 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)
13. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 101 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑33/89 ja T‑74/89, Blackman v. parlamentti, 16.3.1993 (Kok., s. II‑249, 55 kohta)
14. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 103 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 46/72, De Greef v. komissio, 30.5.1973 (Kok., s. 543, 18–21 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑23/96, De Persio v. komissio, 15.9.1998 (Kok. H., s. I‑A‑483 ja II‑1413, 111 kohta) ja em. asia Brito Sequeira Carvalho v. komissio, 155 kohta
15. Ks. määräyksen teksti.
(ks. 108 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑375/08 P, Nijs v. tilintarkastustuomioistuin, 9.9.2009 (Kok. H., s. I‑B‑1‑65 ja II‑B‑1‑413, 71 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)