Language of document : ECLI:EU:T:2012:242

Asia T-344/08

EnBW Energie Baden-Württemberg AG

vastaan

Euroopan komissio

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Kartellimenettelyn hallinnollinen asiakirja-aineisto – Asiakirjaan tutustumista koskevan oikeuden epääminen – Tutkintatoimien tarkoitusten suojaan liittyvä poikkeus – Kolmannen taloudellisten etujen suojaan liittyvä poikkeus – Päätöksentekomenettelyn suojaan liittyvä poikkeus – Asianomaisen toimielimen velvollisuus tutkia konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti tutustumishakemuksessa tarkoitettujen asiakirjojen sisältö

Tuomion tiivistelmä

1.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Ulottuvuus

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla)

2.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Hakijan puolustama henkilökohtainen intressi – Ei vaikutusta tutustumisoikeuteen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001)

3.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Poikkeus tutkintavelvollisuuteen – Edellytykset

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla)

4.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja – Ulottuvuus – Rajat

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla; neuvoston asetukset N:o 659/1999 ja N:o 1/2003)

5.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Ulottuvuus – Velvollisuutta ei ole – Asiakirjaryhmittäisen tutkinnan mahdollisuus – Edellytykset

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla)

6.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Erityisen raskaaksi ja epäasianmukaiseksi osoittautuva tutkinta – Poikkeus tutkintavelvoitteeseen – Rajallinen ulottuvuus – Toimielimen todistustaakka – Toimielimen velvollisuus neuvotella hakijan kanssa

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla, 7 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 2 kohta)

7.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja – Ajallinen soveltamisala – Soveltamismahdollisuus myös näiden toimien päätyttyä – Edellytykset

(EY 81 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta)

8.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tarkastus-, tutkinta- ja tilintarkastustoimien tarkoitusten suoja – Ulottuvuus – Rajat

(EY 81 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmas luetelmakohta)

9.      Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Tietyn henkilön taloudellisten etujen suojaaminen – Ulottuvuus

(EY 81 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta)

10.    Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Itsenäinen tulkinta suhteessa asetuksen N:o 1/2003 mukaiseen tutustumisoikeuteen kilpailuasioissa – Komission velvollisuus kilpailuasiassa toteutetun tutkinnan jälkeen tutkia uudelleen asetukseen N:o 1049/2001 perustuva tutustumishakemus

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001; neuvoston asetus N:o 1/2003)

11.    Euroopan unioni – Toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Päätöksentekomenettelyn suoja

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan 2 alakohta)

1.      Toimielimen velvollisuudessa arvioida konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti niiden asiakirjojen sisältöä, joita Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annettuun asetukseen N:o 1049/2001 perustuva hakemus koskee, on kyse periaatteellisesta ratkaisusta, jota sovelletaan riippumatta siitä, mihin alaan pyydetyt asiakirjat liittyvät, vaikka tämä periaatteellinen ratkaisu ei merkitse sitä, että tällaista tutkimista edellytetään kaikissa olosuhteissa.

Tämän vuoksi tämän velvollisuuden mahdollisen laiminlyönnin tutkiminen on vaihe, joka edeltää sen tutkimista, onko asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan säännöksiä rikottu. Tästä seuraa, että unionin yleisen tuomioistuimen on joka tapauksessa tutkiessaan näiden säännösten rikkomista varmistettava, onko komissio joko tutkinut kunkin pyydetyistä asiakirjoista konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti tai osoittanut, että jokin poikkeus selvästi kattoi evätyt asiakirjat kokonaisuudessaan.

(ks. 28 ja 29 kohta)

2.      Henkilökohtainen intressi, jota hakija voi hakemuksellaan puolustaa, on Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetulle asetukselle N:o 1049/2001 täysin vieras kriteeri, joten komission asiana ei ole esittää arvioita tai oletuksia tältä osin eikä tehdä siitä johtopäätöksiä hakemuksen käsittelyn suhteen.

(ks. 36 kohta)

3.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 perusteella pyydettyjen asiakirjojen konkreettista ja asiakirjakohtaista tutkimista koskevasta velvoitteesta voidaan hyväksyä poikkeuksia kolmenlaisissa tilanteissa. Ensinnäkin kyse on tilanteista, joissa on selvää, että oikeus tutustua asiakirjoihin on evättävä tai päinvastoin myönnettävä. Näin voisi olla erityisesti silloin, jos jokin poikkeus tutustumisoikeudesta koskee selvästi joko tiettyjä asiakirjoja kokonaisuudessaan, tai käänteisesti, jos asiakirjoihin on selvästi mahdollista tutustua kokonaisuudessaan, taikka jos komissio on jo arvioinut asiakirjoja konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti samankaltaisissa olosuhteissa. Toimielimet voivat myös selittääkseen, miten oikeus tutustua haettuihin asiakirjoihin voi vaarantaa asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla poikkeuksella suojatun intressin, käyttää perusteluina yleisiä olettamia, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjaryhmiin, koska samankaltaiset yleisluonteiset toteamukset saattavat olla sovellettavissa luonteeltaan samanlaisten asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaisemista koskeviin hakemuksiin Toiseksi yhtä ja samaa oikeuttamisperustetta voidaan soveltaa asiakirjoihin, jotka kuuluvat samaan ryhmään, mistä on kyse erityisesti silloin, kun asiakirjoihin sisältyy samantyyppisiä tietoja, jolloin kyseessä oleville asiakirjoille yhteinen kriteeri koskee niiden sisältöä. Unionin tuomioistuinten tehtävänä on tarkastaa, kattaako poikkeus, johon on vedottu, tähän ryhmään kuuluvat asiakirjat selvästi ja kokonaan.

Kolmanneksi hakemuksen kohteena olevien asiakirjojen asiakirjakohtaista ja konkreettista tutkimista koskevasta velvollisuudesta voidaan vapautua poikkeuksellisesti ja ainoastaan siinä tapauksessa, että asiakirjojen konkreettinen ja asiakirjakohtainen tutkiminen olisi hallinnollisesti erityisen työlästä ja ylittäisi sen, mitä voidaan kohtuullisesti vaatia.

(ks. 45–47 kohta)

4.      Vaikka tilanteessa, jossa on jätetty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 mukaisesti laadittu hakemus saada tutustua asiakirjoihin, kyseessä oleva toimielin voi tutustumisoikeuden epäämiseksi käyttää perusteluina yleisiä olettamia, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjaryhmiin ja jotka voivat perustua tietylle menettelylle ominaista tutustumisoikeutta koskevaan sääntelyyn, on kuitenkin totta, että tällaista sääntelyä, koskipa se valtiontukia tai kartelleja, sovelletaan ainoastaan kyseisen menettelyn kuluessa eikä tilanteessa, jossa toimielin on jo tehnyt lopullisen päätöksen, jolla päätetään sen asian käsittely, jonka asiakirja-aineistoa tutustumishakemus koskee. Lisäksi on niin, että vaikka on otettava huomioon erityisten menettelyjen, kuten kilpailumenettelyjen, sisältämät rajoitukset mahdollisuuteen tutustua asiakirja-aineistoon, tällaisen huomioon ottamisen perusteella ei voitaisi olettaa, että jokin asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklassa tarkoitetuista poikkeuksista kattaisi automaattisesti kaikki komission kilpailualan asiakirja-aineistojen asiakirjat sen uhalla, että muutoin komission kyky estää kartelleja vaarantuisi.

(ks. 55, 57 ja 61 kohta)

5.      Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden alalla yhtä ja samaa perustelua tutustumisoikeuden epäämiseksi voidaan soveltaa samaan ryhmään kuuluviin asiakirjoihin, erityisesti jos ne sisältävät samantyyppisiä tietoja. Asiakirjakohtainen tutkiminen on kuitenkin joka tapauksessa tarpeen, jotta voidaan toteuttaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 6 kohdan mukaan pakollinen arviointi siitä, onko mahdollista myöntää oikeus tutustua osaan hakemuksen kohteena olevista asiakirjoista. Näin ollen toimielin voi jättää nämä asiakirjat tutkimatta asiakirjakohtaisesti ainoastaan, jos poikkeus tutustumisoikeuteen kattaa tiettyyn ryhmään kuuluvat asiakirjat selvästi ja kokonaisuudessaan. Lisäksi on todettava, että kyseisen toimielimen muodostamat asiakirjaryhmät on määritettävä asiakirjojen sisältämien tietojen perusteella. Erityisesti tilanteessa, jossa tiettyyn ryhmään kuuluvat asiakirjat sisältävät samantyyppisiä tietoja, yhdellä ja samalla perustelulla voidaan perustella kieltäytymistä ilmaisemasta kokonaista asiakirjaryhmää. Tällaisissa olosuhteissa perusteleminen asiakirjaryhmittäin helpottaa tai yksinkertaistaa komission tehtävää sen tutkiessa hakemusta ja perustellessa päätöstään.

Tästä seuraa, että se, että ryhmittäin toteutettava tutkinta on hyödyllinen tutustumishakemuksen käsittelyn kannalta, on tällaisen tutkinnan laillisuuden edellytys. Asiakirjaryhmät on siis määritettävä sellaisten arviointiperusteiden nojalla, joiden perusteella komissio voi soveltaa samaa päättelyä kaikkiin tiettyyn ryhmään kuuluviin asiakirjoihin.

(ks. 64–67, 76, 79 ja 85 kohta)

6.      Koska oikeus tutustua toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin on periaatteellinen ratkaisu, todistustaakka hakemuksen edellyttämän työn kohtuuttomasta laajuudesta on sillä toimielimellä, joka vetoaa tähän perustuvaan poikkeukseen. Hakemuksen käsittelemiseksi tarvittavan työmäärän huomioon ottamisella ei lähtökohtaisesti ole merkitystä tutustumisoikeuden laajuuden muuttamiseksi. Hakemuksen tutkimiseksi tarvittava työmäärä ei myöskään riipu pelkästään niiden asiakirjojen määrästä ja laajuudesta, joita hakemus koskee, vaan myös niiden luonteesta. Tästä seuraa, että se, että on tarpeen tutkia konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti erittäin suuri määrä asiakirjoja, ei itsessään millään tavalla vaikuta ennakolta asiakirjoihin tutustumista koskevan hakemuksen käsittelemiseksi tarvittavaan työmäärään, koska mainittu työmäärä riippuu myös siitä, miten syvällinen tämän tutkimisen on oltava.

Lisäksi on niin, että kun toimielin on toimittanut todisteet niiden asiakirjojen, joita hakemus koskee, konkreettisen ja asiakirjakohtaisen tutkimisen edellyttämän hallinnollisen työn kohtuuttomuudesta, sillä on velvollisuus yrittää neuvotella hakijan kanssa yhtäältä selvittääkseen sen tai pyytääkseen hakijaa täsmentämään sille, miksi hakija haluaa saada kyseessä olevat asiakirjat, ja toisaalta pohtiakseen konkreettisesti, mitä vaihtoehtoja sillä on toteuttaa asiakirjojen konkreettista ja asiakirjakohtaista tutkimista vähemmän raskas toimenpide. Koska oikeus tutustua asiakirjoihin on lähtökohta, toimielimen on kuitenkin näissä olosuhteissa suosittava sitä vaihtoehtoa, joka on suotuisin hakijan asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden kannalta mutta josta ei kuitenkaan aiheudu työmäärää, joka ylittää kohtuullisena pidettävät rajat. Tästä seuraa, että toimielin voi vapautua kaikesta konkreettisesta ja asiakirjakohtaisesta tutkimisesta vasta sen jälkeen, kun se on tosiasiallisesti tutkinut kaikki muut kuviteltavissa olevat vaihtoehdot ja selittänyt päätöksessään seikkaperäisesti syyt, joiden vuoksi myös näistä eri vaihtoehdoista aiheutuu kohtuuttoman suuri työmäärä.

(ks. 100–102, 105 ja 106 kohta)

7.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetyn poikkeuksen sanamuodosta ilmenee, että poikkeuksen tarkoituksena ei ole suojata tutkintatoimia sellaisinaan, vaan näiden toimien tarkoitusta, joka kilpailuasioita koskevan menettelyn yhteydessä on sen tarkistaminen, onko EY 81 artiklaa rikottu, ja tarvittaessa seuraamusten määrääminen rikkomisesta vastuussa oleville yhtiöille. Tästä syystä eri tutkintatoimiin liittyviin asiakirjoihin saatetaan edelleen soveltaa kyseessä olevaa poikkeusta niin kauan kuin tätä tavoitetta ei ole saavutettu, vaikka se yksittäinen tutkinta tai tarkastus, johon liittyy asiakirja, johon tutustumista koskevaa oikeutta on haettu, olisikin päättynyt.

On kuitenkin katsottava, että tutkintatoimet on konkreettisessa tapauksessa lopetettu silloin, kun lopullinen päätös asiassa on tehty, siitä riippumatta, kumoavatko tuomioistuimet mahdollisesti myöhemmin tämän päätöksen, koska kyseinen toimielin on itse katsonut menettelyn päättyneeksi tänä ajankohtana.

Se, että myönnettäisiin, että tutkintatoimia koskevat eri asiakirjat kuuluvat asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan kolmannen luetelmakohdan soveltamisalaan niin kauan kuin kyseisen menettelyn mahdollisia jatkotoimia ei ole saatettu päätökseen, myös silloin, kun kanne, joka mahdollisesti johtaa menettelyn uudelleen aloittamiseen komissiossa, nostetaan unionin yleisessä tuomioistuimessa, johtaisi nimittäin siihen, että oikeus tutustua mainittuihin asiakirjoihin tehdään riippuvaksi sattumanvaraisista seikoista eli siitä, mikä on mainitun kanteen nostamisen lopputulos ja mitä johtopäätöksiä komissio saattaa siitä tehdä. Joka tapauksessa kyseessä ovat tulevat ja epävarmat tapahtumat, jotka riippuvat niiden yhtiöiden päätöksistä, joille osoitetaan päätös, jolla asetetaan kartellin takia seuraamuksia, ja kyseessä olevien viranomaisten päätöksistä.

Tällainen ratkaisu olisi ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että yleisölle taataan mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten asiakirjoihin, jotta kansalaiset saisivat mahdollisuuden valvoa julkisen vallan käytön laillisuutta tehokkaammin.

(ks. 116 ja 119–121 kohta)

8.      Asiakirjoihin tutustumisen yhteydessä tutkintatoimien tarkoitusten käsitteellä ei pidä tulkita olevan yleistä soveltamisalaa, joka kattaa komission kartellien estämistä ja ehkäisemistä koskevan politiikan kokonaisuudessaan. Tällaisella tulkinnalla nimittäin sallittaisiin se, että komissio välttäisi rajoittamattoman ajan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 soveltamisen kaikkiin kilpailuasian asiakirja-aineistoon sisältyviin asiakirjoihin yksinkertaisesti viittaamalla mahdolliseen tulevaisuudessa ilmenevään vahinkoon, joka koskee sen sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevaa ohjelmaa. Tältä osin seuraukset, joita komissio pelkää koituvan sen kyseiselle ohjelmalle, riippuvat useista epävarmoista tekijöistä, joita ovat muun muassa se, miten kartellista kärsineet osapuolet käyttävät saatuja asiakirjoja, niiden mahdollisesti nostamien vahingonkorvauskanteiden menestymisaste, kansallisten tuomioistuinten niille myöntämät määrät ja kartelleihin osallistuvien yritysten tulevat reaktiot.

Tämän vuoksi näin laaja ”tutkintatoimien” käsitteen tulkinta ei ole yhteensopiva sen periaatteen kanssa, jonka mukaan kyseisen asetuksen 4 artiklassa lueteltuja poikkeuksia on tulkittava ja sovellettava suppeasti, koska asetuksen neljännen perustelukappaleen mukaisesti asetuksen tarkoituksena on antaa yleisön oikeudelle tutustua asiakirjoihin mahdollisimman täysimääräinen vaikutus.

Tältä osin mikään asetuksessa N:o 1049/2001 ei anna aihetta olettaa, että unionin kilpailupolitiikkaa pitäisi tätä asetusta sovellettaessa kohdella toisin kuin unionin muita politiikkoja. Ei ole siis mitään syytä tulkita ”tutkintatoimien tarkoitusten” käsitettä eri tavalla kilpailupolitiikan alalla kuin muiden unionin politiikkojen alalla.

On myös muistettava, että sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskeva ja yhteistyöohjelma, joiden tehokkuutta komissio haluaa suojata, eivät ole ainoita keinoja taata unionin kilpailusääntöjen noudattaminen. Kansallisissa tuomioistuimissa nostettavat vahingonkorvauskanteet voivat nimittäin edistää huomattavasti toimivan kilpailun ylläpitämistä unionissa.

(ks. 123 ja 125–128 kohta)

9.      Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisen taloudellisten etujen suojan ei voida katsoa kattavan kaikkia yhtiötä ja sen liikesuhteita koskevia tietoja, sillä muutoin ei olisi mahdollista soveltaa pääperiaatetta, jonka mukaan yleisölle on annettava mahdollisimman laaja oikeus tutustua toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin. Vahingonkorvauskanteiden nostamisesta yhtiötä vastaan voi epäilemättä aiheutua sille korkeita kustannuksia, vaikka vain asianajajakustannuksina ja siinäkin tapauksessa, että kyseiset kanteet lopulta hylättäisiin perusteettomina, mutta tästä ei kuitenkaan seuraa se, että kartelliin osallistuneen yhtiön kyseisten kanteiden välttämistä koskeva etu olisi luonteeltaan taloudellinen etu, eikä se missään tapauksessa muodosta suojattavaa etua, kun otetaan huomioon muun muassa jokaisen oikeus vaatia sellaisen vahingon korvaamista, joka sille on aiheutunut kilpailua rajoittavasta tai vääristävästä menettelytavasta.

(ks. 134 ja 148 kohta)

10.    Niiden yritysten, joille komissio on osoittanut väitetiedoksiannon perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta annetun asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 2 kohdan nojalla, puolustautumisoikeuksien, jotka ovat erityisoikeuksia ja kuuluvat asianomaisten yritysten perusoikeuksiin, perusteella annetaan mahdollisuus tutustua yksinomaan tiettyjä tarkoituksia varten tiettyihin asiakirjoihin, joiden joukosta suljetaan pois ainoastaan toimielimen sisäiset asiakirjat, muiden yritysten liikesalaisuudet ja muut luottamukselliset tiedot. Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetulla asetuksella N:o 1049/2001 yleisölle myönnetty asiakirjoihin tutustumista koskeva oikeus, joka on yleinen oikeus, merkitsee päinvastoin mahdollisesti oikeutta tutustua kaikkiin toimielinten hallussa oleviin asiakirjoihin ilman niiden käyttöä koskevia rajoituksia, ja tämä oikeus voidaan evätä kyseisen asetuksen 4 artiklassa luetelluilla perusteilla. Näiden erojen valossa komissio ei sen perusteella, että se on jo arvioinut, missä määrin se saattoi antaa oikeuden tutustua kilpailuasian asiakirja-aineiston sisältämiin tietoihin puolustautumisoikeuksiin liittyvän asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden nojalla tai missä määrin nämä tiedot oli julkaistava kilpailuoikeudellisen menettelyn päätteeksi annetun päätöksen julkisen version puitteissa, voi vapautua näiden kysymysten tutkimisesta uudelleen, kun otetaan huomioon asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyt tutustumisoikeuden erityisedellytykset.

Vaikkei ole mahdollista soveltaa tiukkaa sääntöä, jonka mukaan kaikkia tietynikäisiä tosiseikkoja koskevia tietoja on pidettävä tietoina, jotka eivät enää vaikuta sen yhtiön, johon tieto liittyy, taloudellisiin etuihin, se, että kyseessä oleva tieto on tietynikäistä, kuitenkin lisää sen todennäköisyyttä, ettei se enää vaikuta kyseessä olevien yritysten taloudellisiin etuihin siinä määrin, että poikkeuksen soveltaminen asetuksessa N:o 1049/2001 ilmaistuun avoimuusperiaatteeseen olisi perusteltua. Näin ollen se, että yhtiön liiketoimintaan liittyvät tiedot kattavat kuudentoista vuoden ajanjakson menneisyydessä, voi velvoittaa komission tutkimaan hakemuksen kohteena olevat asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti taloudellisten etujen suojaa koskevan poikkeuksen valossa. Samoin se, että asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 2 kohdan nojalla myönnetyn tutustumisoikeuden ja tutustumisoikeuden myöntämistä asetuksen N:o 1049/2001 nojalla koskevan päätöksen tekemispäivän välillä on kulunut yli kaksi vuotta, riittää siihen, että komissiolla on velvollisuus tutkia uudelleen asianomaisten yritysten taloudellisten etujen suojaan liittyvät luottamuksellisuusvaatimukset.

(ks. 142, 145 ja 146 kohta)

11.    Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttaviksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdassa tehdään selvä erottelu sen mukaan, onko menettely päätetty vai ei. Jopa sen jälkeen, kun päätös on tehty, tutustumisoikeus voidaan siis kyseisen 3 kohdan toisen alakohdan nojalla evätä vain sisäisesti käytettävien asiakirjojen osan osalta eli niiden asiakirjojen osalta, jotka sisältävät sisäiseen käyttöön tarkoitettuja mielipiteitä osana asianomaisen toimielimen neuvotteluja ja alustavia keskusteluja, jos näiden asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi vakavasti toimielimen päätöksentekomenettelyä. Näin ollen unionin lainsäätäjä on katsonut, että sen jälkeen, kun päätös on tehty, päätöksentekomenettelyn suojeluun liittyvillä vaatimuksilla on vähemmän merkitystä, joten kaikkien muiden paitsi asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa mainittujen asiakirjojen sisältämien tietojen ilmaiseminen ei voi koskaan vahingoittaa kyseistä menettelyä, eikä voida sallia, että tällaisen asiakirjan sisältämien tietojen ilmaisemisesta kieltäydytään, vaikka niiden ilmaiseminen olisi vakavasti vahingoittanut tätä menettelyä, jos se olisi toteutunut ennen kyseisen päätöksen tekemistä.

(ks. 152–154 kohta)