Language of document :

Valitus, jonka Petr Fryč on tehnyt 14.4.2021 unionin yleisen tuomioistuimen (toinen jaosto) asiassa T-92/20, Fryč v. komissio, 11.2.2021 antamasta määräyksestä

(asia C-239/21 P)

Oikeudenkäyntikieli: tšekki

Asianosaiset

Valittaja: Petr Fryč (edustaja: Š. Oharková, avocate)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin päättää palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen uudelleen tutkittavaksi ja määrää unionin yleiselle tuomioistuimelle velvollisuuden tutkia myös 2.10.2020 päivättyyn vastauskirjelmään sisältyneet väitteet siltä osin kuin kyseiset väitteet on täysin jätetty huomiotta unionin yleisen tuomioistuimen riidanalaisessa päätöksessä

Siinä tapauksessa, että asiaa ei palautettaisi unionin yleiseen tuomioistuimeen uudelleen tutkittavaksi, valittaja vaatii unionin tuomioistuinta päättämään, että Euroopan unionin toimielimet ovat vakavasti rikkoneet velvollisuuksiaan ja aiheuttaneet hänelle vahinkoa siltä osin kuin

Euroopan komissio on hyväksynyt ryhmäpoikkeusasetuksen muodossa, joka muun muassa ylittää perussopimuksiin perustuvan lainsäädäntövaltuutuksen, jossa ei noudateta perustuslaillisia periaatteita, jotka koskevat yhteismarkkinoihin vaikuttavan kilpailun poikkeuksellista luonnetta ja siihen kohdistuvien loukkauksien perusteluita ja joka on lainvastaisesti mahdollistanut valtiontuen toteuttamisen sen Innovatiivinen talous -toimintaohjelman puitteissa, joka on vahingoittanut valittajayrityksen toimintaa.

3.12.2007 tekemällään päätöksellä Euroopan komissio on hyväksynyt toimintaohjelman, joka ei ole sopusoinnussa perusoikeuksien eikä Euroopan unionin perusoikeuskirjan kanssa, eikä se ole julkaissut kyseistä päätöstä.

Euroopan komissio ei ole asianmukaisesti käsitellyt valittajan kanteluita, joilla kiistetään Innovatiivinen talous -toimintaohjelman laillisuus, kun otetaan huomioon yhtäältä, ettei se on tarkastanut Innovatiivinen talous -toimintaohjelman luomisen ja täytäntöönpanon olosuhteita ja että toisaalta, se ei ole asianmukaisesti perustellut sitä, että se on hylännyt valittajan kantelun.

unionin yleinen tuomioistuin on kieltäytynyt tutkimasta pääasiaa ryhmäpoikkeusasetusta vastaan nostetun kumoamiskanteen puitteissa ja on hylännyt kanteen ilmeisen perusteettomana ja rikkonut siten perustuslaillista velvollisuuttaan soveltaa suhteellisuusperiaatetta ja toimien puolueellisesti ja erittäin vahvasti muotoseikkoja noudattaen, on rikkonut valittajan perustuslaillista oikeutta tosiasialliseen oikeussuojaan ja oikeuteen saada asiansa käsitellyksi puolueettomassa tuomioistuimessa.

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin päättää, että komission on maksettava valittajalle 4 800 000 euroa korvauksena edellä mainitusta aiheutetusta vahingosta ja tämä korvaus on maksettava kolmen päivän kuluessa päivästä, jona tuomio saa lainvoiman.

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta velvoittamaan komission korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, jotka on maksettava valittajan lailliselle edustajalle.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valituksensa tueksi valittaja vetoaa seuraaviin valitusperusteisiin:

1)    Ensimmäinen peruste, joka perustuu tällä hetkellä valtiontukiin sovellettavan järjestelmän, josta seuraa teennäinen ja haitallinen muutos koko talouden rakenteeseen, seurauksiin. Siitä seuraa vääristymä koko markkinoiden toiminnassa ja taloudellisten periaatteiden loukkaaminen, koska menestys markkinoilla määräytyy pääasiallisesti mahdollisuuden saada valtiontukea kautta ja tästä päätetään poliittisesti eikä oikeuden mukaan.

2)    Toinen peruste, joka perustuu siihen, että komission toimintaa ei valvota. Julkisten tukien järjestelmästä tulee siis valittajan mukaan toimeenpanovaltaa käyttäville toimielimille blankosekki, joka mahdollistaa sen, että ne katsovat lisäksi minkä hyvänsä itse luettelemansa tai määrittelemänsä alan olevan yhteismarkkinoille soveltuva.

3)    Kolmas peruste, joka perustuu sen päivän virheelliseen arviointiin, josta lukien kanteen nostamisen määräaika alkaa kulua. Valittaja oli vakuuttunut, että unionissa on olemassa mekanismi, joka takaa, että komissio jatkuvasti tutkii, eivätkö SEUT (sopimus Euroopan unionin toiminnasta) 107 artiklan nojalla myönnetyt julkiset tuet vaikuta yhteismarkkinoihin, kuten SEUT 108 artiklan 1 kohdassa mainitaan. Sen vuoksi valittaja on ottanut yhteyttä komissioon pyytäen sitä tarkastamaan tilanteen, joka koskee Tšekin tasavallassa Innovatiivinen talous -toimintaohjelman puitteissa myönnettyjä julkisia tukia. Komissio on hylännyt tämän pyynnön, mistä valittaja on päätellyt, että valvontajärjestelmä, joka on ollut tarkoitus ottaa käyttöön SEUT 108 artiklalla, ei toimi. Valittaja pitää kannetta Euroopan unionin tuomioistuimeen vain viimesijaisena muutoksenhakukeinona, ja toivoi, ettei joutuisi turvautumaan siihen. Valittaja on nähnyt vaivaa tavanomaisen rajat ylittävissä määrin kiinnittääkseen komission huomion puutteisiin, joita oli tapahtunut Innovatiivinen talous –toimintaohjelman suunnittelussa ja täytäntöönpanossa, eikä siis voida päättäväisesti väittää, että valittaja olisi ollut toimeton sillä aikaa, kun kanteen nostamisen määräaika kului.

4)    Neljäs peruste, joka perustuu ylivoimaiseen oikeudelliseen etuun. Riippumatta unionin tuomioistuimen päätöksestä siitä, onko valittajan oikeus vanhentunut vai ei, valittaja on vakuuttunut, että kun otetaan huomioon esillä olevan kysymyksen ei ainoastaan kansallinen vaikutus, vaan myös vaikutus unionin tasolla, on tarpeen, että unionin tuomioistuin lausuu siitä, kuka vastaa sääntöjenvastaisen avustuspolitiikan tapauksessa; onko se Euroopan unioni vai jäsenvaltio.

____________