Kanne 28.3.2013 – Moallem Insurance v. neuvosto

(Asia T-182/13)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Moallem Insurance Co. (Teheran, Iran) (edustaja: asianajaja D. Luff)

Vastaaja: Euroopan unionin neuvosto

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun päätöksen 2010/413/YUTP muuttamisesta 21.12.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/829/YUTP (EUVL L 356, s. 71) liitteen 18 kohdan

kumoamaan Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä annetun asetuksen (EU) N:o 267/2012 täytäntöönpanosta 21.12.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1264/2012 (EUVL L 356, s. 55) liitteen 18 kohdan

toteamaan, ettei 26.7.2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP¹ 12 artiklaa ja 23.3.2012 annetun neuvoston asetuksen 267/2012² 35 artiklaa voida soveltaa kantajaan

velvoittamaan neuvoston korvaamaan kantajalle tästä kanteesta aiheutuvat oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhdeksään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että yleisellä tuomioistuimella on toimivalta tutkia sekä neuvoston päätöksen 2010/644/YUTP liitteessä olevan B osan 21 kohta että neuvoston asetuksen (EU) N:o 961/2010 liitteessä VIII olevan B osan 21 kohta samoin kuin 28.10.2010 annettu päätös sekä se, ovatko nämä unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisia.

Toinen kanneperuste, joka perustuu siihen, että yksityiskohtainen perustelu Moallemin merkitsemiselle luetteloon on virheellinen eikä täytä neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 20 artiklan 1 kohdan (sellaisena kuin se on muutettuna 23.1.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/35/YUTP 1 artiklan 7 kohdalla, 25.10.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/635/YUTP 1 artiklan 8 kohdalla ja 21.12.2012 annetun neuvoston päätöksen 2012/829/YUTP 1 artiklan 2 kohdalla) eikä neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 23 artiklan 2 kohdan (sellaisena kuin se on muutettuna 21.12.2012 annetun neuvoston asetuksen 1263/2012 1 artiklan 11 kohdalla) edellytyksiä.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei 21.12.2012 annettua neuvoston päätöstä 2012/829/YUTP eikä 21.12.2012 annettua neuvoston täytäntöönpanoasetusta (EU) N:o 1264/2012 ole perusteltu riittävästi. Niillä loukataan Moallemin puolustautumisoikeuksia ja sen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevaa oikeutta, koska neuvosto ei vastannut Moallemin 6.2.2013 päivättyyn kirjeeseen ja Moallemilta evättiin oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto rikkoi neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 3 ja 4 kohtaa sekä neuvoston asetuksen 267/2012 46 artiklan 3 ja 4 kohtaa. Neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 3 kohdassa ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 46 artiklan 3 kohdassa edellytetään, että neuvosto ilmoittaa päätöksestään ja antaa sen tiedoksi, luetteloon ottamisen perusteet mukaan lukien, ja neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 24 artiklan 4 kohdassa ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 46 artiklan 4 kohdassa säädetään päätöksen tarkastelemisesta uudelleen, jos huomautuksia tehdään.

Viides kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto on loukannut hyvän hallinnon periaatetta arvioidessaan Moallemin tilannetta.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvosto on loukannut luottamuksensuojan periaatetta arvioidessaan Moallemin tilannetta.

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvoston päätöksen 2010/413/YUTP 12 artiklaa ja 23.3.2012 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 267/2012 35 artiklaa ei pitäisi soveltaa Moallemiin siltä osin kuin niillä loukataan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 4 kohdassa vahvistettua suhteellisuusperiaatetta.

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvoston asetuksella (EU) N:o 267/2012, sellaisena kuin se on muutettuna, jonka perusteella riidanalainen 21.12.2012 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1264/2012 liite annettiin, rikotaan SEUT 215 artiklan 2 ja 3 kohtaa, jotka ovat sen oikeusperusta, sekä SEU 40 artiklaa.

Yhdeksäs kanneperuste, joka perustuu siihen, että neuvoston päätös 2010/413/YUTP ja neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 annettiin yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteen vastaisesti.

____________

____________

¹ Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja yhteisen kannan 2007/140/YUTP kumoamisesta 26.7.2010 annettu neuvoston päätös 2010/413/YUTP (EUVL L 195, s. 39).

² Iraniin kohdistuvista rajoittavista toimenpiteistä ja asetuksen (EU) N:o 961/2010 kumoamisesta 23.3.2012 annettu neuvoston asetus (EU) N:o 267/2012 (EUVL L 88, s. 1).