Language of document : ECLI:EU:T:2012:218

Asia T-158/10

The Dow Chemical Company

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Polkumyynti – Yhdysvalloista peräisin olevan etanoliamiinin tuonti – Lopullinen polkumyyntitulli – Polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen – Uudelleentarkastelu – Polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys – Asetuksen (EY) N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohta

Tuomion tiivistelmä

1.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Toimenpiteiden, joiden voimassaolo päättyy, uudelleentarkastelumenettely – Polkumyynnin vastaisen toimenpiteen voimassa pitäminen – Edellytykset

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta)

2.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Toimenpiteiden, joiden voimassaolo päättyy, uudelleentarkastelumenettely – Polkumyynnin vastaisen toimenpiteen voimassa pitäminen – Edellytykset

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 1 artikla ja 11 artiklan 2 kohta)

3.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Toimenpiteiden, joiden voimassaolo päättyy, uudelleentarkastelumenettely – Kyseisiä toimenpiteitä ei ole mahdollista muuttaa

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohta)

4.      Yhteinen kauppapolitiikka – Polkumyynniltä suojautuminen – Toimenpiteiden, joiden voimassaolo päättyy, uudelleentarkastelumenettely – Polkumyynnin vastaisen toimenpiteen voimassa pitäminen – Polkumyynnin jatkuminen – Käsite

(Neuvoston asetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohta)

1.      Polkumyyntiä koskevan perusasetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan ensimmäisestä alakohdasta ilmenee ensinnäkin, että polkumyynnin vastaisen toimenpiteen voimassaolon päättyminen viiden vuoden jälkeen on sääntö, kun taas sen voimassa pitäminen on poikkeus. Toiseksi tällaisen toimenpiteen voimassa pitäminen riippuu sen voimassaolon päättymisen seurausten arvioinnin tuloksesta eli kyseisten markkinoiden tilanteen tulevaa kehitystä koskevien olettamusten perusteella tehdystä ennusteesta. Lopuksi kyseisestä säännöksestä ilmenee, että pelkkä polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen mahdollisuus ei riitä perusteeksi toimenpiteen voimassa pitämiselle, sillä tämä edellyttää, että toimivaltaiset viranomaiset ovat tosiasiallisesti todenneet suoritetun tutkimuksen perusteella polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden.

(ks. 22 kohta)

2.      Ilmaisua ”polkumyynti”, sellaisena kuin se sisältyy polkumyyntiä koskevan perusasetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohtaan, ei ole määritelty. Kyseisen asetuksen rakenteen perusteella ja päinvastaisten tietojen puuttuessa on kuitenkin katsottava, että mainittuun 11 artiklan 2 kohtaan sisältyvällä ilmaisulla ”polkumyynti” on sama merkitys kuin ilmaisulla ”polkumyynti”, joka määritellään kyseisen asetuksen ”periaatteita” koskevassa 1 artiklassa.

Perusasetuksen 1 artiklan ja erityisesti sen 1 ja 2 kohdan mukaan polkumyynti viittaa tuotteeseen, joka luovutetaan vapaaseen liikkeeseen unionissa. Jos kyseistä tuotetta tuodaan polkumyynnillä ja tämä aiheuttaa vahinkoa, toimielimet voivat määrätä polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä, ellei muista edellytyksistä muuta johdu.

(ks. 40 ja 41 kohta)

3.      Polkumyyntiä koskevan perusasetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdan yhteydessä toimielimet voivat joko pitää voimassa olevat toimenpiteet voimassa tai antaa niiden voimassaolon päättyä. Ne eivät voi muuttaa kyseisiä toimenpiteitä ottaakseen huomioon muun muassa sen, etteivät jotkin yritykset ole harjoittaneet polkumyyntiä.

(ks. 43 kohta)

4.      Polkumyyntiä koskevan perusasetuksen N:o 1225/2009 11 artiklan 2 kohdassa toistettu polkumyynnin jatkumisen käsite kattaa polkumyynnin, jolla tarkasteltavaa tuotetta tuodaan kolmannesta maasta, eikä pelkästään polkumyyntiä, jota tietyt yritykset harjoittavat.

Tästä on todettava, että neuvosto tekee ilmeisen arviointivirheen todetessaan polkumyynnin jatkuneen uudelleentarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona ja pitäessään tällä perusteella polkumyynnin jatkumista todennäköisenä silloin, kun kantajalta peräisin oleva tuonti edustaa suurinta osaa kolmannesta maasta peräisin olleesta tuonnista uudelleentarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona ja kun tällainen tuonti on toteutettu ilman polkumyyntiä. Koska neuvoston olisi pitänyt todeta, että painotettu keskimääräinen marginaali kyseessä olevan tuotteen kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olleen tuonnin osalta oli negatiivinen, se ei voi päätyä katsomaan, että polkumyynti on jatkunut uudelleentarkastelua koskevana tutkimusajanjaksona ja että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä. Neuvoston on siis osoitettava, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä.

(ks. 44, 45 ja 47 kohta)